Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle! SataKylät ry:n maakunnallinen kyläohjelma 2010 2020
Sisällys 1 Johdanto 1 Johdanto... 3 2 Visio......4 3 SataKylät ry... 5 3.1 Maakunnallinen vuoden kylä-kilpailu...6 3.2 Maakunnalliset kyläpäivät... 6 3.3 Vuoden kylätoimija ja vuoden kyläteko-kilpailut... 6 4 Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä...8 5 Elämänvirtaa kylille... 9 5.1 Paikalliskulttuuri... 9 5.2 Yhteisöllisyys ja paikallisuus... 10 5.3 Kylätoiminnan aktivointi... 11 5.4 Laajapohjainen kyläsuunnitelma... 12 5.5 Sopimuksellisuus... 13 5.6 Ympäristönhoito ja suojelu... 14 5.7 Infrastruktuuri... 16 6 Elämänvirtaa tiedottamiseen... 17 7 Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen... 19 LIITTEET Suomen kylätoiminta ry (SYTY)...20 Satakunnan kunnat...21 Satakuntaliitto...22 Toimintaryhmät... 23 Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain... 24 Muut maaseudun toimijat... 27 Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle on SataKylät ry:n maakunnallinen ohjelma vuosille 2010 2020. Ohjelmassa kuvataan Satakylien nykyinen toiminta, yhteistyökumppanit sekä toimintakenttä. Samalla luodaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Ohjelmassa korostuu kolme pääkohtaa: yhteistyö muiden maaseudun kehittämistä harjoittavien toimijatahojen kanssa, kylätoiminnan keskeiset teema-alueet sekä Satakylien tiedottamisen käytännöt. Lukujen yhteyteen on koottu konkreettisia toimintaideoita, joiden tarkoituksena on kehittää maaseudun asukkaiden elinoloja sekä elävöittää kylätoimintaa. Ideat ovat kenen tahansa maaseudun kehittämisyhdistyksen, organisaation tai henkilön vapaasti toteutettavissa. SataKylät ry:n Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -kyläohjelma vuosille 2010 2020 perustuu Suomen kylätoiminta ry:n Vastuuta ottava paikallisyhteisö - Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnalliseen ohjelmaan 2008 2013 sekä Satakuntaliiton, maakunnassa toimivien toimintaryhmien ja yksittäisten kylien laatimiin kylien kehittämisohjelmiin. Näille ohjelmille on ollut yhteistä, että niitä on valmisteltu erilaisissa kyläilloissa, teemaryhmissä ja tulevaisuusilloissa. Ryhmissä ovat olleet edustettuina satakuntalaiset kyläkehittäjät, eri alojen asiantuntijat, virkamiehet sekä kyläaktiivit. Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma on työkalu Satakylien hallitukselle sekä kyläasiamiehelle, joka toteuttaa ohjelmaa käytännön työssään. Ohjelma on laadittu laajemmin kylien hyvinvointia silmällä pitäen. Tästä johtuen myös muut kylä- ja asukasyhdistysten parissa toimivat yhteisöt voivat halutessaan hyödyntää ohjelmaa. Ohjelman toteutumista ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain ja sitä päivitetään tarpeen mukaan (vähintään kaksi kertaa ohjelmakauden aikana). Elämänvirtaa Satakunnan maaseudulle -ohjelma lähetettiin kommenttikierrokselle SataKylien jäsenistölle ja sidosryhmille. Lopullisesti ohjelma valmistettiin saadun palautteen pohjalta. 2 3
1999-2008 2 Visio Satakuntalaisen kyläelämän ihannetilassa kylä pystyy tarjoamaan sekä vakituisille että vapaa-ajanasukkailleen hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Kylän elämä on organisoitunut monipuolisella tavalla siten, että kaikki ikäluokat on huomioitu toiminnassa. Yhteisön etua valvovassa yhdistyksessä on mukana toimijoita laidasta laitaan ja tapahtumia järjestetään yhteisvoimin. Osa kyläläisistä työskentelee edelleen läheisissä taajamissa tai kaupungeissa, osa saa toimeentulonsa maataloudesta tai erimuotoisesta ja hyvin verkostoituneesta yritystoiminnasta. Kylään perustetaan uudenlaisia työmuotoja ja -yhteisöjä, osuuskuntia sekä etätyöyhteisöjä. Yhdistykset ryhtyvät palvelujen tuottajiksi kunnan tai kaupungin kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Kylien tuotantotilat ovat tehokkaassa käytössä ja kyläläiset hoitavat isojakin alihankintoja verkostoituen keskenään sekä naapurikylien kanssa. Kuntaliitosten myötä kylät ovat liittyneet isommiksi kyläkokonaisuuksiksi tai ovat muodostaneet erilaisia yhteistyöalueita. Näin turvataan toiminta myös järjestäytymättömillä kylillä. Yhteistyö ja vuoropuhelu kuntapäättäjien kanssa toimii monensuuntaisesti kuntiin nimettyjen kyläasiamiesten tai kyläasioita hoitavien yhteyshenkilöiden ansiosta. Hyvin hoidettu ympäristö kulttuurimaisemineen ja hyvät tieyhteydet houkuttelevat vapaa-ajanasukkaita ja matkailijoita. Kylille perustetut yksityiskoulut sekä tehokkaat tietoliikenneyhteydet kiinnostavat erityisesti lapsiperheitä muuttamaan kylien turvalliseen asumisympäristöön. 3 SataKylät ry SataKylät ry on maakunnallinen kylien yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on edistää Satakunnan maaseudun asukkaiden omatoimisuutta ja alueensa elinkelpoisuutta, toimia kylä- ja asukastoimintaan liittyvien yleisten ja yhteisten etujen valvojana ja ajatusten välittäjänä sekä toimia kyläyhdistysten tai niiden toimintaa lähellä olevien järjestöjen toimiala- ja yhteistyöelimenä. Yhdistys on perustettu vuonna 1999. Jäseniä vuoden 2009 lopulla oli yhteensä 121. Yhdistyksen tavoitteena on kylätoiminnan aseman vahvistaminen Satakunnassa. Koko maakunnan etu on vahva ja aktiivinen kylätoiminta. Paikallinen kylätoiminta on Satakunnassa pääsääntöisesti aktiivista. Sen sijaan kylätoimijoiden verkostoituminen maakunta- ja valtakuntatasolla on vielä vähäistä. Tämä maakunnallisen yhteyden luominen on yksi SataKylät ry:n perustehtävä, johon yhdistys tähtää esimerkiksi kannustamalla kyläyhdistysten osallistumista valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tapahtumiin. Yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistaakseen ja vertaistoimintaa esitelläkseen SataKylät järjestää kerran vuodessa yhteisen matkan valtakunnallisille kyläpäiville, joiden antina on muun muassa käytännönläheisten toimintaideoiden saaminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Lisäksi Satakylät järjestää vuosittain perinteisen Vuoden kyläkilpailun sekä vuorovuosin Vuoden kyläteko- ja Vuoden kylätoimija -kilpailun. Nämä kilpailut tulevat säilymään Satakylien toiminnassa ja niiden tunnettuutta vahvistetaan edelleen. 4 5
3.1 Maakunnallinen vuoden kyläkilpailu Vuoden 2009 maakuntakylän, Kiikoisten Jaaran, edustajat palkitsemistilaisuudessa. SataKylät ry toteuttaa yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa Vuoden kyläkilpailun. Maakuntakylän valinta on tuonut kylien kehittämistyötä positiivisesti yleiseen tietouteen ja kannustanut kyliä jatkamaan arvokasta omaehtoista kehittämistyötä. Voittaneet kylät ovat kokeneet saaneensa palkinnon myötä runsaasti myönteistä julkisuutta, mikä on nostanut kylän yhteishenkeä. Voittajan julkistaminen siirtyy valtakunnallisen kilpailun myötä alkukesään. Käytäntöä jatketaan yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa. 3.2 Maakunnalliset kyläpäivät Vuoden 2009 maakunnalliset kyläpäivät pidettiin Kankaanpään Venesjärvellä. SataKylät ry järjestää vuosittain maakunnalliset kyläpäivät yhteistyössä edellisen Vuoden maakuntakylän kanssa. Maakuntakylä valitsee päivän teeman ja SataKylät ry osallistuu ohjelman suunnitteluun, tiedotukseen sekä päivien toteutukseen. Maakunnallisten kyläpäivien ajankohta tulee siirtymään alkukesään. Tapahtuman tarkoitus on saattaa yhteen kylätoimijat kautta maakunnan. Yhteistyötä muiden kylätoimintaa tukevien järjestöjen kanssa kehitetään, päivä nivotaan yhteen muiden samankaltaisten tapahtumien kanssa, tapahtumasta tiedotetaan laajasti ja sen sisältö dokumentoidaan. 3.3 Vuoden kylätoimija ja Vuoden kyläteko -kilpailut Kokemäen Korkeaojan kylälle myönnettiin Vuoden 2010 Kyläteko -palkinto. Vuonna 2009 palkittiin Vuoden kylätoimijoina Regina Wittsber Porin Ahlaisista (keskellä) ja Pirkko Ketola Euran Mannilasta (oikealla). SataKylät ry aloitti vuonna 2008 uuden kilpailuperinteen kylien aktivoimiseksi. Ensimmäinen Vuoden kyläteko palkittiin vuonna 2008, ja ensimmäiset Vuoden kylätoimijat vuonna 2009. Vuoden kylätekokilpailun tarkoituksena on nostaa esiin positiivisia esimerkkejä kylätoiminnasta. Palkittavalla teolla katsotaan olevan yleisiä, myönteisiä vaikutuksia kyläyhteisölle. Vuoden kylätoimijana taas palkitaan henkilö, joka on aktiivisesti toiminut kyläelämän ja yhteisön puolesta. Vuoden kyläteko palkitaan 500 euron rahalahjalla ja Vuoden kylätoimijan taustajärjestölle lahjoitetaan 200 euroa. Käytäntöä jatketaan tulevina vuosina. 6 7
4 Elämänvirtaa vuorovaikutteisella yhteistyöllä Satakunnan alueella toimivien maaseudun kehittämistyötä tekevien organisaatioiden joukko on mittava. Toimijakenttään kuuluu muun muassa Suomen kylätoiminta ry, SYTY (Liite 1), kaupungit ja kunnat (Liite 2), maakunnan liitto (Liite 3), toimintaryhmät (Liite 4), kyläyhdistykset (Liite 5) ja muut maaseutujärjestöt (Liite 6). Tässä luvussa hahmotellaan Satakunnan alueen maaseudun toimintakenttää sekä toimijoiden välisen yhteistyön organisoimista. Maakunnallinen yhteistyö kylätoiminnan kentällä on tähän asti käsittänyt lähinnä toimintaryhmät, Satakuntaliiton kyläasiamiehen sekä nykyisin maakunnallisen yhteenliittymän palkkaaman kylä-asiamiehen. Jatkossa SataKylät tulee tiivistämään yhteistyötä edellä mainittujen lisäksi myös muiden sidosryhmien kanssa. Päämääränä on luoda asiantunteva verkosto kylien palvelukseen sekä kannustaa kylien kehittämiseen ja aktivointiin tähtäävien maa-/seutukunnallisten hankkeiden käynnistämiseen. Kunta- tai kaupunkikohtaisesta tavasta huomioida kylien erityistarpeita on Ulvilan kaupungin malli kyläasiamiehen palkkaamiseksi edistyksellinen ja kannatettava. SataKylät haastaa muutkin kunnat nimeämään kunnallisen kyläasioiden yhteyshenkilön. Maaseudun kehittämiseen tähtäävien toimijoiden kenttää on selkeytettävä siten, että kylätoimijoilla on käsitys, mistä tehtävistä kukin toimijataho vastaa. Satakylien rooli toimijakentässä on painottaa pehmeämpien arvojen, kuten asumisviihtyvyyden, ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämistä sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien ja arvokkaan vanhuuden edellyttämien toimenpiteiden esiin nostamista. Satakylien toimesta tullaan myös kehittämään toimintaryhmien, maakunnallisten kehittämisorganisaatioiden ja muiden toimijoiden avointa vuoropuhelua ja yhteistyön tiivistämistä. Toimijakentän hahmottamiseksi edistetään niin kutsutun maaseutufoorumin kokoamista jälleen yhteen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla pyritään muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan ja kylien kehittämiseen (Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivut: (http://www.mmm. fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/ohjelmakausi20072013/mannersuomi.html, poimittu 2.3.2010). Paikallisilla toimintaryhmillä on ohjelman toteuttamisesta paras käytännön tuntemus. Sata- Kylät ry tukee toiminnallaan toimintaryhmätyöskentelyä maaseutualueilla ja on tiiviissä yhteistyössä toimintaryhmien kanssa. Kyläilloissa ja tilaisuuksissa kannustetaan kyliä hyödyntämään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, esimerkiksi toimintaryhmien kautta myönnettävää Leader-rahoitusta. Vastuullinen ja konkreettisia tuloksia antava maaseudun kehittäminen edellyttää myös, että kehittämistyötä tehdään yhteistyössä viranomaisten, neuvontajärjestöjen, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, toimintaryhmien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä muiden maaseudulla toimivien järjestöjen kanssa. Maakunnallisena kylävaikuttajana SataKylät ry panostaa vahvasti tällaisen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen, monen eri toimijatason, yhteen liittävän vuorovaikutuksen rakentamiseen. Maaseudun kehittämisen kannalta parhaat kokonaistulokset saavutetaan laajapohjaisella yhteistyöllä, siksi SataKylät tähtää toimivaan tiedonkulkuun myös julkisten organisaatioiden ja luottamishenkilöiden kanssa. Kyläasiamies toimii kylätoiminnan edunvalvojana ja tekijänä välittämällä viestiä kyliltä kuntaan ja maakuntaan päin. 5 Elämänvirtaa kylille Yhteiskunnan muutoksen myötä myös kylätoiminnan pitää tulevaisuudessa pystyä vastaamaan uudentyyppisiin haasteisiin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle nousevat uudenlaiset toiminnan muodot, joilla pyritään turvaamaan muun muassa peruspalveluiden säilyminen kylillä. Tässä luvussa tarkastellaan tulevaisuuden kylätoiminnan erilaisia teemoja. Toiminnan muodot ja käytännöt toteutetaan yksilöllisesti kylillä, mutta alla olevat seitsemän teemaa (luvut 5.1 5.7) on nostettu SataKylät ry:n keskeisimmiksi painopisteiksi paikallistoimintaa tukevassa ja kehittävässä työssä. Paikallinen kehittäminen tulee painottumaan yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen, palvelujen järjestämiseen, kulttuurin ja ympäristön vaalimiseen sekä yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen. Lähtökohtana tulee olla, että peruspalvelut tuotetaan lähellä ja arjen sujuvuus turvataan myös harvaan asutulla maaseudulla. 5.1 Paikalliskulttuuri Paikalliskulttuurin merkitys on hyvin esillä toimintaryhmien ohjelmissa ja yksittäisissä kyläsuunnitelmissa. Vahvimpina nostetaan esille perinnemaisema vanhoine reitistöineen, muinaismuistot hiidenkiukaineen sekä vanhat työtavat. Tulevaisuuden kulttuuriperinteen vaaliminen ei saa olla pelkästään perinteisiin rakentuvaa, vaan sen pitää olla myös uutta luovaa. Vahva paikalliskulttuuri lisää eritoten kylien elinvoimaa, viihtyvyyttä ja elämisen laatua. Lisäksi sillä on merkittävä työllistävä vaikutus. Kylämaisemat vaihtelevat suuresti eri puolilla Satakuntaa. Omaan kylään on hyvä tutustua muun muassa kylän alueelle järjestettävällä kyläkävelyllä, joka suunnitellaan ja toteutetaan ympäristö- ja maisemasuunnittelusta vastaavan asiantuntijan kanssa. Matka omaan kylämaisemaan on tutustumisen arvoinen retki sekä vakituisille että kesäasukkaille. 8 9
Toimintaideoita: kylätorien elvyttäminen, suoramarkkinoinnin edistäminen, paikallishistoriikin kokoaminen, kyläkävelyt, kyläsuunnitelmat, kylätapahtumat, osallistavat perinnepäivät, kansainvälistyminen... Paikallisen kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kunnostaminen tulee sisällyttää kyläsuunnitelmaan, sillä paikallisten asukkaiden viihtyisyyden lisäksi matkailu ja maallemuutto edellyttävät viihtyisiä kylänraitteja ja kaunista maaseutumaisemaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon maisemaan sopiva rakennuspaikkasuunnitelma. Paikalliskulttuuriin kuuluvat myös lukuisat maakunnassa ja kylillä vuosittain järjestettävät tapahtumat. Suosittuja kesätapahtumia ovat kesäteatterit sekä erilaiset markkinatapahtumat ja perinnepäivät. Tapahtumien myötä paikallinen kulttuuri tulee tutuksi alueen asukkaille ja laajalle yleisölle. Kehittämällä ja markkinoimalla tapahtumia uudella tavalla ne on mahdollista muuttaa kansainvälisiksi. Kylätapahtumat toimivat luontaisena kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen edistäjänä. Tapahtumien järjestäminen edellyttää vahvaa yhteisöllisyyttä ja talkooväen aktiivista osallistumista järjestelyihin. 5.2 Yhteisöllisyys ja paikallisuus Paikallisuuden tulee aina näkyä yhteisön toiminnassa, sillä jokaisella kylällä on omat paikalliset erityispiirteensä. Kylät muuttuvat kyläläisten myötä ja uudet asukkaat tulee nähdä voimavarana. Uudet asukkaat taustaan tai kansallisuuteen katsomatta tulee toivottaa tervetulleiksi kylälle. Paikalliskulttuurin kehittämisessä on huomioitava myös kylässä osa-aikaisesti asuvat asukkaat. Vapaa-ajanasukkaiden tarpeet jäävät usein huomioimatta eikä heidän merkitystään vaikuttajina yhteisten asioiden hoitamisessa osata hyödyntää. Monelle kylälle vapaa-ajanasukkaiden osallistaminen toimintaan olisi merkittävä lisävoima ja mahdollistaisi monessa tapauksessa suhteiden luomista niin kotimaiseen kuin kansainväliseenkin toimintaan. Toimintaideoita: kylillä toimivien yhdistysten toiminnan kartoittaminen, toimimattomien yhdistysten purkaminen, yhdistysten yhdistäminen, toiminnan tehostaminen, sukupolvet yhdistävä virkistys/ harrastustarjonta, etätyökeskukset, toimivan alihankintaketjun rakentaminen kyliin, osuuskuntien perustaminen, pitkäaikaistyöttömien palkkaaminen kausitehtäviin, talonmies-palvelut, kodinhoitopalvelut Perinteinen yhteisöllisyys on saamassa rinnalleen uusia toimintamuotoja muun muassa kuntien yhdistymisten myötä. Kuntakoon kasvaessa saattaa olla tarvetta kasvattaa myös kyläyhdistysten toiminta-aluetta. Etenkin vanhoilta kuntakeskuksilta puuttuu oma kyläyhdistyksensä. Näiden alueiden liittäminen osaksi jo olemassa olevaa kylätoimintaa on monin tavoin mielekkäämpää, kuin uuden yhdistyksen perustaminen. Etenkin kuntaliitosten myötä Satakylät kannustaa kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien perustamiseen. Kun kaikki suuren kunnan alueella toimivat kylät muodostavat yhteisen rintaman, on esitysten huomioiminen kunnan päätöksenteossa varmempaa. Kokemukset kuntakohtaisten kylien yhteenliittymien toiminnasta ovat pääsääntöisesti positiivisia. Kuntakohtaisen Kylät ry:n perustamisesta on näyttöä myös valtakunnallisesti (esimerkiksi Lohjan kylät ry tai Tammelan kylät ry). Satakuntaan on perustettu kolme kuntakohtaista Kylät ry:tä: Merikarvialle, Poriin ja Ulvilaan. SataKylät ry:n kannustaa kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamiseen tilanteissa, jossa kunnan yhteisen kyläyhdistyksen toiminnasta nähdään olevan hyötyä. Kylillä toimivien järjestöjen yhteistyötä tulee kohentaa. SataKylät suosittelee kyläkohtaisen yhdistysrekisterin päivittämistä. Ylimääräisen yhdistysbyrokratian keventämiseksi kylissä kannattaa harkita myös toimimattomien yhdistysten purkamista sekä passiivisten yhdistysten liittämistä aktiivisesti toimiviin. Yhteistoiminnalla ja voimien keskittämisellä yhdistykset saavat synergiaetua toisistaan. SataKylät ry tulee jatkossa kehittämään myös asukasyhdistysten toimintaa sekä yhteistyön lisäämistä asukas- ja kyläyhteisöjen välillä. 5.3 Kylätoiminnan aktivointi Tulevaisuudessa kylätoiminta saa uusia ulottuvuuksia. Palvelujen tuottamiseen erikoistuvien kylien toiminta muuttuu entistä ammattimaisemmaksi. Osa kylistä aktivoituu esimerkiksi palveluiden tuottamisessa sopimuksellisuuden keinoin tai toteuttaa innovatiivisia hankkeita, osa taas jatkaa kylätoiminnan perinteistä toimintatapaa. SataKylät ei arvota kylätoimintaa, vaan huomioi erilaiset toimintatavat oman, kylien aktivointiin liittyvän toimintasuunnitelmansa toteutuksessa ja tiedottamisessa. Hyviä kylätoiminnan käytäntöjä esitellään positiivisesti muun muassa palkitsemalla Vuoden kylä sekä Vuoden kyläteko/-toimija. Lähivuosina kylien on sopeuduttava myös nopeasti muuttuviin tilanteisiin esimerkiksi kuntaliitosten tai palvelurakenteen muutosten vuoksi. Vaikka maaseutu koetaan yhä turvalliseksi asuinpaikaksi, on syrjäseuduilla turvattomuuden tunnetta lisännyt pelko palvelujen katoamisesta. Kuntarakenteen muutoksen ja esimerkiksi PARAS-hankkeen (palvelurakenneselvitys) edetessä myös kylien kannattaa yhdistää voimiaan. Yksi tapa saada kylien ääni kuulumaan suurkunnan päätöksenteossa, on perustaa kylä- tai kotiseutuneuvostoja muun muassa palvelujen uudelleenjärjestämiseksi. Lisäksi kuntastrategioihin tulee sisällyttää entistä enemmän kylien/kylät ry:n toimintasuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita ja toimenpide-esityksiä. SataKylät ry seuraa maakunnan kuntaliitoksia tarkasti etenkin kylätoiminnan huomioimisen näkökulmasta. Kuntien hallinnollisen yhdistymisen yhteydessä on välttämätöntä tarkastella myös maaseutu- ja kyläalueiden tarkastelunäkökulmaa. 10 11
Toimintaideoita: hankkeiden käynnistäminen, koulutuksiin osallistuminen, kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustaminen, kuntakohtaisten kyläasiamiesten/ yhteyshenkilöiden palkkaaminen, vapaa-ehtoisen pelastuspalveluringin kokoaminen kylille Parhaat vaikuttamisen kanavat kuntaliitosten yhteydessä tarjotaan perustamalla kattavia ja riittävät toimivaltuudet omaavia alueneuvostoja tai toimikuntia. Tällaisissa lähidemokratiamalleissa tulee toteuttaa valtakunnallisen kokemuksen perusteella toimivaksi koettua toimintatapaa. Lähidemokratia palvelee hyvin toimiessaan kaikkia osapuolia. Uuden kunnan johto saa ensiarvoista taustatietoa työhönsä ja paikallisilla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, joissa he ovat alueen ehdottomia asiantuntijoita. Tulevaisuuden kylätoiminnassa on odotettavissa myös kansainvälistymistä. Suurena apuna kylätoiminnan kansainvälistymisessä ovat paikallisten toimintaryhmien mahdollistamat kansainvälisen hankkeet. Kumppaneiden hankinnassa toimintaryhmien kv-koordinaattorit ovat edelleen paras käytännön tuki, SataKylät kannustaa omien kykyjensä mukaan kyliä kansainväliseen toimintaan. Positiivista julkisuutta kylälle voisi tuoda myös niin sanottu kyläkummitoiminta. Kyläkummi on kylältä syntyisin oleva julkisuuden henkilö, joka lupautuu toimimaan kylän äänitorvena esimerkiksi asukasmarkkinointiin liittyvässä markkinoinnissa. Kyläkummin suhteiden ja verkostojen hyödyntäminen voisi auttaa kylän tunnettuuden kasvattamisessa. SataKylät hallinnoi paikallistoimijoille suunnattua Jatkis-koulutushanketta. Hankkeen aikana kylätoimijoille tarjotaan opetusta ajankohtaisista ja hyödyllisistä teemoista, kuten kotisivujen perustamisesta ja päivittämisestä, ympäristönhoidosta, perusturvan ja tapahtumien järjestämisestä. Jatkis-hankkeen tavoitteena on osaamisen tason nostaminen ja yhteistyöverkostojen aikaansaaminen. Toimivien verkostojen luomiseksi SataKylät solmii yhteistyömuotoja laajasti niin kylätoimijoiden kuin myös muiden maaseutua kehittävien sidosryhmien kanssa. Koulutusosaamista ostetaan alan asiantuntijoilta, esimerkiksi toimintaryhmiltä, oppilaitoksilta sekä etujärjestöiltä. Kyläsuunnitelmaan on hyvä kirjata käytännön tavoitteita, toteutuksen suunniteltu aikataulu sekä vastuutaho, tällöin suunnitelmat tulevat paremmin käytäntöön. Millainen on hyvä kyläsuunnitelma, mitä siinä käsitellään - Kylän näköinen ja kokoinen tahtotila kylän elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden takaamiseksi tulevaisuudessa. - Kylän kuvaus, lyhyt katsaus menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaan. - Kartoitetaan kylän palvelutaso ja tarve. - Kartoitetaan kylän ikäjakauma ja mietitään eri ryhmille suunnattua toimintaa, esim. harrastusmahdollisuuksia lapsille, nuorille, lapsiperheille ja ikääntyville. - Suunnitelma kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. - Kyläkoulusuunnitelma: kyläkoulun merkitys lasten ja nuorten oppimisympäristönä, kannattavuuslaskelmat kyläkoulun ylläpitämiseksi, koulu on kyläläisten kohtaamispaikka. - Ikäihmisten huomiointi palveluntarjonnassa, hoivapalveluiden kysyntä ja tarjonta. - Suunnitelma tyhjillään olevien tai vapautuvien kiinteistöjen käytöstä. - Kyläkaava maankäytön ja rakentamisen suunnittelun tueksi. - Kylän turvallisuussuunnitelma kriisitilanteiden varalle. 5.4 Laajapohjainen kyläsuunnitelma Panelia - paljon pienessä kylässä [ 1 ] Kyläsuunnitelma 2008-2013 Kylien Köyliö SataKylät tulee kannustamaan toimintaryhmien työntekijöiden kanssa kyläläisiä päivitettyjen kyläsuunnitelmien laatimisessa. Kyläsuunnitelman tekemiseksi järjestetään tarvittaessa koulutusta. Suunnitelma on kyläläisten kunnan tai kaupungin suuntaan esittämä osoitus siitä, että kylän asukkailla on hyvä tietämys kylän nykytilasta sekä selkeä visio kylän tulevaisuudesta. Samalla kyläsuunnitelmat toimivat myös tärkeinä taustapapereina virkamiehille, jotka suunnittelevat mahdollisia uudistuksia kylään. Yksittäisten kylien suunnitelmissa tulee olla kylien ja eri toimijatahojen yhteisiä tavoitteita, joilla kylien tarpeet ja merkitys saadaan paremmin esille. Lisäksi suotavaa olisi useamman kylän yhteisten kyläsuunnitelmien aikaansaaminen. 5.5 Sopimuksellisuus Jos vallitseva keskittämisen politiikka jatkuu, on harvaan asutuilla alueilla sopeuduttava siihen, että yhteiskunnan tuottamat palvelut viedään entistä kauemmas suurempiin asutuskeskittymiin. Mikäli kylille halutaan palveluja ja yritystoimintaa, ne pitää sinne synnyttää ja kehittää asukkaiden, kylässä toimivien yhdistysten ja yritysten omasta toimesta. Palvelujen määrä kylillä riippuu kylätoimijoiden aktiivisuudesta ja yhteistyön rakentamishalukkuudesta naapurikylien kanssa. Myös loma-asukkaille pitää järjestää palveluja ja niitä on hyvä kehittää yhteistyössä vapaa-ajan asukkaiden kanssa. Sopimuksellisuus on malli, joka tähtää työn uudelleenorganisoimisella ja paikallisesti sopimalla luomaan pysyviä palveluja sekä uusia ansiolähteitä alueellisesti. 12 13
Maaseutupolitiikan näkökulmasta sopimuksellisuudella tarkoitetaan maaseudun monialaisten toimintojen yhdistämistä sekä joustavan työn ja palvelujen tuottamista välittäjäorganisaation avulla. Sopimusmenettely soveltuu monille aloille hoiva- ja hyvinvointipalveluista ympäristön ja teiden hoitoon. Sopimuksellisuus edistää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun kehittymistä ja kohentaa maaseutuympäristön laatua. Sopimuksellisuudesta hyötyvät kaikki maaseudulla asuvat ja siellä vierailevat. (lähde: http://www.sopimuksellisuus.info/page1002.html, poimittu 3.3.2010). Erityisesti hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tuottamisessa julkinen taho siirtää vastuuta enenevässä määrin yhteisöjen harteille. Toimivan monipalvelukeskuksen edellytyksenä on sopivankokoisen alueen (kuntien/kylien) palvelutarpeiden tuottaminen yhdessä toimipaikassa. Palvelutuotannon käynnistäminen edellyttää erityisosaamista. Toimintaideoita: Koulutusta sopimuksellisuudesta, palvelujen tuottamista sopimuksellisuuteen perustuen, osuuskuntien perustamista Palvelujen tuottamisen lisäksi maaseudun asukkaille tulee uutta toimintaa ja tulonlähteitä ympäristön kunnostamiseen ja kulttuurimaiseman ylläpitämiseen sekä uusiutuvan energian käytön tuottamiseen liittyvistä tehtävistä. Maaseudulla on tällaiseen palveluntarjontaan myös olemassa olevat resurssit. Esimerkiksi maatalous luo peruspalvelurakenteelle ympärivuotisen pohjan tarjoamalla kaluston auraus- ja rakentamiskäyttöön, ylläpitämällä toimivaa tiestöä sekä takaamalla paikallista ruoka- ja raaka-ainetarjontaa. Erityisesti maaseudulla toimeentulon lähteet ovat moninaisia. Tästä syystä on tarpeellista tarjota uudenlaista moniosaajakoulutusta. SataKylät ry kannustaa paikallisten palveluiden järjestämistä yhdistysten ja kunnan väliseen sopimukseen perustuen. Sopimuksellisuus on paitsi edullisempi tapa tuottaa palveluita myös yhdistystoiminnan ja työttömien palkkakusen kannalta mielekästä toimintaa. SataKylät ry tarjoaa koulutusta, tiedotusta ja hyvien käytäntöjen jakamista monipuoliseen palvelutarjontaan sekä sopimuksellisuuteen liittyen. Lisätietoja sopimuksellisuudesta: Vaasan yliopiston Levón instituutti: www.sopimuksellisuus.info Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR): www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/sopimuksellisuus. 5.6 Ympäristönhoito ja suojelu Suomi on sitoutunut Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketin päästötavoitteisiin, joiden mukaan kasvihuonepäästöjä rajoitetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vertailuarvona käytetään vuoden 1990 päästötasoa). Päästörajoitusten saavuttamiseksi EU on asettanut toimintatavoitteiksi muun muassa uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin kokonaistuotosta, biopolttoaineiden osuuden lisäämisen kymmenen prosenttiin liikenteen biopolttoaineista sekä energiatehokkuuden lisääntymisen 20 prosentilla. Myös kylien tulee olla mukana ilmastonmuutoskeskustelussa, missä muun muassa asumisrakenteen tiivistäminen ja yksityisautoilun vähentäminen ovat keskeisimpiä argumentteja. Haja-asutusalueilla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tulee vastata suosimalla vähäpäästöisiä liikkumistapoja, parantamalla julkisen liikenteen palvelutasoa, panostamalla etä- ja lähityön mahdollisuuksiin sekä kehittämällä ekologisia rakentamis- ja asumismuotoja. Kulutustapoihin ja valintoihin tulee kiinnittää huomiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla globaalista yksityiseen. Kylien rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on toimia esimerkillisenä vaikuttajina niin omiin kyläläisiin kuin kuntaankin päin sekä taata kyläläisille toimivat edellytykset ympäristöystävällisten valintojen tekemiseksi. Toimintaideoita: Jätevesikoulutusta, reitistöjen, perinnemaisemien tai kosteikkojen hoitoa sopimuksellisuuden keinoin, virkistysmahdollisuuksien lisääminen, uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittäminen, luontokerhojen järjestäminen, kierrätyspisteiden rakentaminen kylään, lähija luomuruuan suosiminen, kulutusvalintojen tarkkailu, liikennekulttuurin muuttaminen, asumisen ja lämmitysmuotojen muuttaminen ekologisemmaksi Kylien näkökulmasta tavoitteet uusiutuvan energian sekä biopolttoaineiden tuottamisesta ovat positiivinen haaste, sillä juuri näiden tuotantoon maaseudulla on hyvä valmius. Myös jätteen kierrätys ja uusiokäyttö soveltuvat hyvin uudentyyppisten tuotantomuotojen kehittelyyn. Kierrätettävän materiaalin hyödyntämiselle tärkein edellytys on, että myös kylille rakennetaan toimivat lajittelupisteet. 14 15
Maaseutuasumisen ympäristönsuojelullisiin vahvuuksiin liittyy myös mahdollisuus tuottaa ja suosia lähiruokaa. Kyläasumisen kulmakivenä toimii maa- ja metsätalous, yksityinen harrasteviljely sekä luonnontuotteiden keräily ja hyödyntäminen. Lähi- ja luomutuotannolla taataan parhaat edellytykset ekologisesti kestävien ruokailutottumusten juurtumiselle. Virkistäytyminen luonnossa on merkittävää niin vakituisille asukkaille kuin loma-asukkaillekin. Luonnon kestävät virkistyskäyttömahdollisuudet tulee turvata muun muassa rakentamalla erilaisia merkittyjä luontoreittejä. Reitistön kunnossapidosta voisi solmia sopimuksellisuutta noudattaen sopimuksen kyläyhdistyksen tai vaikkapa paikallisen metsästysseuran kanssa. Kyläläisiä koskettaa myös perinnemaisemien kunnossapito. Vanhojen niittyjen ja hakamaiden pusikoituminen uhkaa paitsi perinnemaisemaa myös alkuperäiskasvistoa ja pieneliöstöä, kun haittakasvit valtaavat alaa. Niittyjen raivaus ja niitto sekä laiduntavien lampaiden pito ovat myös tehtäviä, jotka kylällä toimiva yhdistys voi ottaa hoitaakseen joko sopimuksellisuutta noudattaen tai hakemalla kohteelle ei-tuotannollisen investoinnin tukea. Ei-tuotannollisen investoinnin tukea on mahdollista saada myös kosteikkojen ennallistamiseen. 5.7 Infrastruktuuri Yhteisratkaisujen varteenotettavana mahdollisuutena ovat siirtoviemärit, joista tulee neuvotella kuntapäättäjien kanssa. Myös muutamat taloudet kattava pienpuhdistamo olisi yksittäistä jätevesijärjestelmää parempi vaihtoehto. Toteutuksen esteenä ovat kuitenkin puhdistamon rakentamiskustannukset. Pienpuhdistamoita tai siirtoviemäreitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan rakentaa investointihankkeiden tai muun ulkopuolisen rahoituksen turvin tai perustamalla jätevesiosuuskuntia. Tienkäyttäjän tarpeet maaseudulla ovat moninaiset. Loma-aikaan maaseutukylien liikennettä kasvattaa kesämökkiliikenne ja muina aikoina maa- ja metsätaloudesta aiheutuva raskasliikenne sekä koulu- ja työmatkaliikenne. Pahiten sorapäällysteisten teiden kuntoa rasittaa maaseudulla raskas maatalous- ja metsäkoneliikenne. Erityishuomio teiden turvallisuuteen tulee kiinnittää osuuksilla, joilla on koululaisliikennettä. Reittien, joiden varrella ei ole kevyenliikenteenväyliä, tulee olla riittävän leveitä, siten että tilaa jää riittävästi jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kevyenliikenteen väyliä tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan, sillä näin kannustetaan asukkaita ympärivuotiseen pyöräliikenteeseen fyysistä kuntoa ylläpitävänä sekä ympäristöystävällisenä liikuntamuotona. Turvalliseen liikkumiseen liittyy myös tarvittava valaistus pimeään aikaan. SataKylät seuraa kyläteiden kuntoa sekä osallistuu tiestön kuntoa koskevaan keskusteluun osallistumalla Läntisen Tiepiirin kansalaisfoorumin istuntoihin. Tietoliikenneverkostojen rakentamissuunnitelmat kattavat vielä hyvin heikosti maaseudun ja varsinkin harvaan asutut seudut. Tietotekniikka kuuluu kuitenkin myös haja-asutusalueiden asukkaiden nykyarkeen. Nopeat verkkoyhteydet lisäävät vuorovaikutusta niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Internetiä hyödynnetään myös haja-asutusalueiden kouluissa etä- ja monimuoto-opetuksessa. Maaseudulla tulee alueelliseen tasa-arvoon vedoten olla yhtäläiset tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa. Kylien perusinfrastruktuuri pitää sisällään toimivan vesi- ja jätehuollon, turvalliset ja toimivat liikenneyhteydet sekä hyvät tietoliikenneyhteydet. Valtio tarjoaa vuosina 2010 ja 2011 runsaasti määrärahoja yksityisteiden kunnostukseen tiepiirien kautta. Lisäksi se avustaa toimivien laajakaistaverkkojen rakentamista yhdessä kuntien ja teleoperaattorien kanssa. EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin mukaan pinta- ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee kunnostaa uuden asetuksen mukaisiksi vuoteen 2014 mennessä. Monissa Satakunnan kunnissa on tehty vaadittavat suunnitelmat hankerahoituksella. Määräykset aiheuttavat kylillä epätietoisuutta ja järjestelmän uusimiseen liittyvät käytännön rakennustyöt ovat monin paikoin vielä epävarmat. Kannattava ratkaisu haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on kyläkohtaiset kokonaisratkaisut. Toimintaideoita: Osuuskuntien tai pienpuhdistamoiden perustaminen, hankkeen käynnistäminen, jätevesiviemäröintiin ja tietoliikenneyhteyksiin liittyvien koulutus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen, kotisivukoulutusta kylätoimijoille, etätyö- ja opintomahdollisuuksien kehittäminen Maaseudun tietoliikenneyhteydet mahdollistavat maatalous- ja muun yritystoiminnan ohella myös uudenlaisia toimintamuotoja, kuten etätyön ja ikääntyvän väestön sähköisen asioinnin. Samalla parannetaan vapaa-ajan asuntojen pitempiaikaista käyttöä. 6 Elämänvirtaa tiedottamiseen Maaseutu- ja kyläelämään liittyvän viestinnän tulee olla monisuuntaista. Viestin pitää välittyä niin kunta- ja kaupunkitasolta kyliin kuin myös toisin päin. Kylätasolla tiedottamisen vastuu on kyläyhdistyksillä ja muilla vastaavilla järjestöillä. Tällöin tiedottaminen tapahtuu kylien omien toimintaperiaatteiden ja mahdollisuuksien mukaisesti. Tiedonvälityksessä ja hankinnassa tärkeässä asemassa on Internet sekä päivitetyt kotisivut. Myös SataKylät tulee panostamaan omien kotisivujensa sisältöön ja ulkoasuun. SataKyliät toimii tiedonvälittäjänä jäsenistönsä sekä sidosryhmiensä suuntaan. Tietoa tulee jakaa riittävästi ja riittävän ajoissa. Pääasiallinen tiedonvälityskanava yksittäisistä tapahtumista on sähköposti. Jäsentiedotteita lähetetään kolmesta neljään kertaa vuodessa, jakeluun lisätään ajoittain myös kyläyhdistykset, jotka eivät ole liittyneet Satakylien jäseniksi. 16 17
Yhteistietoja päivitetään ja ilmoituksia muuttuneista tiedoista pyydetään ilmoittamaan jatkuvasti. Monensuuntaisella tiedottamisella pystytään kehittämään toimintaa jäsenistön ja paikallisten asukkaiden palautteen perusteella. SataKylät tiedottaa myös julkaisemalla lehti-ilmoituksia Satakunnan alueen pää- ja paikallislehdissä. Lehdistötiedotteita lähetetään muutamia vuosittain. Satakylien osittaisessa palveluksessa työskentelee lisäksi Satakunnan maaseutuohjelman tiedottaja, joka julkaisee Satasilta-verkkotiedotuslehteä. Satasilta-lehteä toimitetaan ajoittain myös painettuna paperilehtenä, joka jaetaan Satakunnan alueen kotitalouksiin. Yhteistyötä toimintaryhmien, ELY-keskuksen ja Satakuntaliiton kanssa tehostetaan myös tiedottamisen osalta. Hyvä ja ihmisläheinen tiedonvälityskanava ovat kyläillat, joissa kyläasiamies vierailee mahdollisuuksien mukaan. Vuosikokousten yhteydessä on mahdollista tiedottaa myös yhdistyksen muusta toiminnasta. 7 Toiminnan rahoitus ja talouden vahvistaminen Satakylät ry:n toiminnan rahoitus perustuu jäsenmaksutuloihin ja SYTYn vuosittaiseen valtionapuun. Tuloilla katetaan osittain toiminnalliset ja hallinnolliset kulut, mutta kokopäiväisen kyläasiamiehen palkkaamiseen tulot eivät riitä. Hankkeet mahdollistavat laaja-alaisemman toiminnan sekä kokopäiväisen henkilön palkkauksen. SataKylien varainhankinta perustuu erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Talkootyön merkitys tapahtumajärjestelyissä on merkittävä. Varainhankintaa voidaan jatkossa kehittää esimerkiksi erilaisten palvelujen myynnillä. Lisäksi yhdistyksen tavoitteena on jäsenmäärän lisääminen sekä kannatusjäsenten ja yhteistyökumppaneiden hankinta. Satakylien suuntaa-antavan vuosibudjetin (taulukko 1) perusteella voidaan todeta, että toiminnan jatkamiseksi ja kohentamiseksi yhdistys tarvitsee täysipainoisen toiminnan rahoittamiseksi 1) huomattavaa korotusta valtionapuun, 2) merkittävää vuosittaista hankerahoitusta sekä 3) varainhankinnan tehostamista. Taulukko 1: SataKylät ry:n suuntaa-antava vuosibudjetti palkat matkat hallitus tilat tilitsto koulutus markkin. toimisto tapahtumat yhteensä 40.500 5.000 7.000 4.800 2.500 5.000 3.000 2.500 3.000 73.300 Tiedottamista tullaan tehostamaan sekä määrällisesti että laadullisesti jäsenistöltä saadun palautteen mukaisesti. Tiedottamista uudistetaan nykyaikaisemmaksi esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Tiedottamisesta vastaava kyläasiamies osallistuu aiheesta järjestettävään koulutukseen. www.satasilta.vuodatus.net Sata silta Toimintaideoita: Maaseudun kehittämisen ajankohtaislehti Kylien * Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry * Joutsenten reitti ry * Karhuseutu ry * * Pyhäjärviseutu ry * Ravakka ry * Satakylät ry * Satakunnan ELY-keskus * Koordinaatiohankkeet uusi mahdollisuus Koordinointihanke on uusi hankemuoto. Koordinointihankkeessa useita pieniä alahankkeita hallinnoidaan paikallisen toimintaryhmän avustuksella yhtenä kokonaisuutena. Sivu 8. Köyliö Kansainvälisyys kannattaa Leaderissä tarjotaan kansainvälisyyttä yhtenä avaimena innovoivaan maaseudun kehittämiseen. Sivu 4. www.satasilta.vuodatus.net Kuva: Historiapäivä-hanketta toteutetaan Eurajoella. Miljoonia maaseudulle Yli 80 Leader-hanketta käynnistyi vuoden aikana. Sivu 2. Vuoden kyläteko Kokemäen Korkeaojalla Korkeaojan kylälle rakennutettiin kyläläisten toimesta omakotitalo lapsiperhettä varten, jotta saataisiin turvattua kyläkoulun tulevaisuus. Sivu 6. kotisivujen uudistaminen, jäsentiedotteen ulkoasun muokkaus, jäsenrekisterin uudistaminen, sähköpostilistojen jatkuva päivittäminen, palautekysely jäsenistölle, sosiaalisen median hyödyntäminen, tiivis tiedotusyhteistyö sidosryhmien kanssa, aktiivinen tiedonvälitys hallituksen sisällä, koulutuksiin osallistuminen... 18 19
LIITE 1. LIITE 2 Satakunnan kunnat Satakunnan kunnat ja seutukuntajako 2010 Satakunnassa oli vuoden 2010 alussa 7 kaupunkia (Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Pori, Rauma ja Ulvila) ja 14 kuntaa (Eura, Eurajoki, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Säkylä). Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 228.127 ja se muodostui kunnittain seuraavasti: Merikarvia Siikainen Honkajoki POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA Kankaanpää Karvia Jämijärvi Suomen kylätoiminta ry (SYTY) Suomen Kylätoiminta ry eli SYTY on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka edistää kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTYn tehtävänä on kylien ja asukasyhteisöjen elinvoimaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen. Järjestö toimii valtakunnallisten ja alueellisten järjestöjen sekä kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. SYTY kokoaa yhteen maakunnallista kyläasiamiestoimintaa. SYTYn kautta jaetaan valtionapuvaroja maakunnalliseen kylätoimintaan. Valtionapu ei nykyisellään tosin riitä kokoaikaisen kyläasiamiehen palkkaukseen. Vakaan kyläasiamiestoiminnan edellytyksenä on valtionavun määrän lisäys entisestään. Edelleen SYTYn kautta maksettavan valtionavun tulisi painottua enemmän alkuvuoteen. Kuntien lukumäärä on ollut jo pitkään laskussa. Kullaa liitettiin Ulvilaan vuonna 2005, Kodisjoki Raumaan vuonna 2007, Vampula Huittisiin, Lappi Raumaan ja Kiukainen Euraan vuonna 2009 ja Noormarkku Poriin vuonna 2010. Köyliön, Säkylän ja Euran kuntaliitos on epävarmassa tilanteessa. Yksi Satakylien perustehtävistä on edistää kuntien/ kaupunkien sekä kylien välistä vuoropuhelua. On tärkeää, että kuntapäättäjillä ja viranhaltijoilla on ajantasaista tietoa kylien kehittämissuunnitelmista ja tarpeista, mutta myös kyläläisille pitää viestittää kuntien suunnitelmista ja yksittäisten kyliä koskevien toimenpidesuunnitelmista. Kuntiin ja kaupunkeihin tuleekin palkata kuntakohtainen kyläasiamies, jonka välityksellä monensuuntainen tiedonkulku tavoittaa kuntapäättäjät ja kyläläiset sekä kunnan vaikutuspiiriin kuuluvan toimintaryhmän koordinaattorin, Satakylien kyläasiamiehen ja Satakuntaliiton yhteyskoordinaattorin. Pomarkku Pori Ulvila PORIN SEUTUKUNTA Nakkila Luvia Harjavalta Eurajoki Kokemäki RAUMAN SEUTUKUNTA Eura Rauma Köyliö Säkylä Lavia Kiikoinen Huittinen 0 5 10 20 km S A T A K U N T A L I I T T O 11.12.2009 / VSi Valtionapukoordinoinnin lisäksi SYTY tiedottaa ja neuvoo valtakunnallisissa asioissa sekä järjestää tapahtumia ja kampanjoita. SYTY järjestää vuosittain muun muassa valtakunnalliset kyläpäivät. SataKylät ry on perinteisesti osallistunut valtakunnallisille kyläpäiville. Tätä tapahtumaa tullaan aktiivisesti markkinoimaan maakunnassa, sillä tilaisuus on ainoa koko Suomen kattava kylätoimijat yhteen kokoava tapahtuma. SYTYllä on myös tärkeä rooli Leader-toiminnassa. SYTYn hallitus koostuu myös kolmikantaperiaatteella (1/3 paikallistoimijoita, 1/3 toimintaryhmien edustajia, 1/3 muut yhdistykset). SYTYn roolia ja tunnettuutta valtakunnallisena maaseudun kehittäjänä tulee kirkastaa sekä etsiä aktiivisesti uusia toiminnan kenttiä esimerkiksi sopimuksellisuuden puolesta puhumisessa. SYTY on laatinut oman ohjelmansa Vastuuta ottava paikallisyhteisö vuosille 2008 2013. Ohjelma on kattava ja sen toteutuminen edellyttää sekä maakunnallisilta kylien yhteenliittymiltä, toimintaryhmiltä että paikallisyhteisöiltä vastuun ottamista, sitoutumista ja erityisesti oma-aloitteellisuuden vahvistamista. Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Kunta Asukasmäärä Eura 12.576 Kiikoinen 1.294 Noormarkku 6.100 Eurajoki 5.871 Kokemäki 8.153 Pomarkku 2.600 Harjavalta 7.700 Köyliö 2.863 Pori 76.390 Honkajoki 1.932 Lavia 2.200 Rauma 39.747 Huittinen 10.708 Luvia 3.318 Siikainen 1.678 Jämijärvi 2.129 Merikarvia 3.450 Säkylä 4.762 Kankaanpää 12.395 Nakkila 5.768 Ulvila 13.707 Karvia 2.786 20 21
LIITE 3. LIITE 4. Satakuntaliitto Satakuntaliitto on Satakunnan kuntien muodostama kuntayhtymä, jonka päätöksenteko perustuu kunnalliseen demokratiaan. Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto, joka päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä valitsee maakuntahallituksen. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä ohjaa ja valvoo viraston toimintaa. Maakuntahallitukseen valitaan poliittisten valtasuhteiden mukaan 13 jäsentä. Satakuntaliiton maaseutuasiantuntija on osallistunut yhteiseen maaseutufoorumiin, johon on koottu maakunnan keskeisimmät maaseudun kehittämistyötä tekevät tahot. Foorumissa yhteistyökumppanit ovat purkaneet muun muassa työnjaon päällekkäisyyksiä. Satakuntaliiton kyläasiamiestoiminta päättyi kesällä 2009, mutta kylien edunvalvontaan liittyvistä asioista osa tulee sisällyttää edelleenkin Satakuntaliiton tehtäviin. Maakuntaliittoon tarvitaan maaseudun asioihin keskittyvä yhteyshenkilö/koordinaattori, joka vastaa muun muassa maakunnan asumisen markkinoinnin koordinoinnista, kylien rakennuspaikka- ja kylätonttiselvityksistä sekä maallemuutto.info-sivujen päivittämisestä. Toimintaryhmät Toimintaryhmät ovat maaseudun kehittämisyhdistyksiä, joiden tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Toimintaryhmiä on Manner-Suomessa 55. Ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminnassa kohtaavat alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset sekä julkinen taho. Toimintaryhmät hallinnoivat maaseudun kehittämiseksi osoitettua Leader-hankerahaa. Leader toiminta perustuu Euroopan unionin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, joka on voimassa vuoteen 2013 asti. Rahoitettavat Leader-hankkeet valitsee toimintaryhmän hallitus, jonka kokoonpanossa noudatetaan kolmikantajakoa (1/3 yksittäiset maaseudun asukkaat tai pienyrittäjät, 1/3 julkisen tahon ja 1/3 yhdistysten edustajia). Leader on toimiva rahoitusmuoto maaseudun kehittämiseksi. Satakunta, Porin ja Rauman keskustaalueita lukuun ottamatta, kuuluu kokonaisuudessaan Leader-alueeseen. Kylien näkökulmasta katsottuna Leader-ohjelmalla turvataan muun muassa käytännönläheisten kyläsuunnitelmien laatiminen sekä kylien kehittäminen niin elinkeinollisesti kuin yhteisön viihtyvyydenkin kannalta. Lisäksi toimintaryhmät panostavat vahvasti kylien kansainvälistymisen edistämiseen. SataKylät ry toimii läheisessä yhteistyössä kaikkien Satakunnan alueella toimivan viiden toi-mintaryhmän kanssa, sillä useat kylien puolesta tehtävät toimet ovat tavoitteiltaan yhteneviä. SataKylät järjestää ja osallistuu toimintaryhmien työntekijöiden kanssa yhteisesti pidettyihin tapaamisiin sekä edistää osaltaan Satakunnan alueella toimineen maaseutufoorumin uudelleenorganisoimista. SataKylät ry:n hallinto on lähentynyt toimintaryhmien hallintomallia. Satakylien uudistettujen sääntöjen mukaan hallituspohja kootaan kolmikantaperiaatteen mukaiseksi. Kolmannes Satakylien hallituksen jäsenistä on toimintaryhmien edustajia. Satakunnassa toimii viisi toimintaryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Kankaanpää, Lavia, Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Suodenniemi) Joutsenten reitti ry (Huittinen, Hämeenkyrö, Sastamala) Karhuseutu ry (Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Pori, Ulvila) Pyhäjärviseutu ry (Eura, Köyliö, Säkylä) Ravakka ry (Eurajoki, Rauma, Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki, Mynämäki, Mietoinen, Vehmaa). 22 23
LIITE 5 Satakunnan kyläyhdistykset ja seurat kunnittain Yhdistysluettelon päivittämiseksi ota yhteyttä kyläasiamieheen, sihteeri@satakylat.fi EURA Harolan kyläyhdistys ry Heinilän kyläseura Hinnerjoen kyläseura ry Honkilahden kylätoimintayhdistys ry Kahalan kylätoimikunta Kauttuan kyläyhdistys ry Kutin kyläyhdistys Kuurnamäen seudun kyläyhdistys Laihian kyläyhdistys ry LMR:n kyläyhdistys Lellaisten kylätoimikunta Länsi-Euran kyläyhdistys Mannilan kylätoimintayhdistys Mestilän kylätoimikunta Panelian kotiseutuyhdistys Savikon kyläyhdistys Vaalijoen kyläyhdistys ry KARVIA Alkkian kylätoimikunta Kantin kylätoimikunta Karviankylän kyläyhdistys ry Saran kyläyhdistys Sarvelan kyläyhdistys KIIKOINEN Jaaran kyläseura ry Kuorsumaan kyläseura ry Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Suomijärven-Tuulenkylän-Rannankylän kylätoimikunta Tuulen kyläseura Ämmälän kylätoimikunta Myönteen kylätoimikunta Tervahaudan kyläyhdistys ry EURAJOKI Eurajoen Ylisenpään kyläyhdistys ry Kaukomäen kyläseura Kuivalahden kylätoimikunta Lapinjoen kylätoimikunta Linnamaan kylätoimikunta HARJAVALTA Hiirijärven kyläyhdistys ry Merstolan asukasyhdistys ry Pirkkalan kylätoimikunta HONKAJOKI Anttila-Paasto-Vataja kyläyhdistys Jyllinseudun kyläyhdistys ry HUITTINEN Harjualueen luonto ja virkistys ry Harjunseudun PVY Hirvenpääntienoot ry Huhtamon kylätoimikunta Huhtamon MMS Huittisten Korvenkylän PVY Huittisten läntinen PVY Karhiniemen kyläseura ry Kukonharjan kyläyhdistys ry Lauhan maamiesseura ry Nokkamäen kylä JÄMIJÄRVI Kontti-Pitkäniemen kyläyhdistys ry Palokosken kylätoimikunta Suurimaan maa- ja kotitalousseura ry Maaden kylätoimikunta Mullilan kyläyhdistys ry Rikantilan koulun kyläyhdistys ry Sydänmaan kylätoimikunta Tuomola-seura Vinnarin Virkeät Pappilan kyläyhdistys Saunaluoma-Pukaran kylätoimikunta Rekikosken kyläyhdistys ry Rutavan kyläyhdistrys ry Räikän PVY Sampulaiset ry Suontaustan kyläyhdistys Suttilan kylätoimikunta Suttilan nuorisoseura ry Tanokkaan kyläyhdistys Vakkilan PVY Tykköön koulupiirin kyläyhdistys ry Vihun kyläyhdistys ry KANKAANPÄÄ Ala-Honkajoen kylätoimikunta Niinisalon kyläyhdistys ry Hapuan kylätoimikunta Santaskylän kyläyhdistys ry Jyränkylän kyläntoimikunta Venesjärven kyläyhdistys ry Korvaluoma-Karhusaaren kyläyhdistys ry Veneskosken kyläyhdistys ry Kyynärjärven kylätoimikunta Vihteljärven kylätoimikunta Narvin kylätoimikunta KOKEMÄKI Haavasojan kyläkerho Järilän nuorisoseura Järilän PVY Kankaantaustan vapaa-aikakerho Kauvatsan kotiseutuyhdistys ry Korkeaojan vapaa-aikakerho Krootila-Sonnila kyläseura ry KÖYLIÖ Kankaanpään kyläyhdistys ry Kepolan kyläyhdistys ry Ristolan alueen kyläyhdistys ry Tuiskulan kyläyhdistys ry LAVIA Alus-Niemenkylän kylätoimikunta Hanhijoen seudun kyläyhdistys ry Haunian-Kallialan kylätoimikunta LUVIA Korvenkylän kylätoimikunta Luodonkylän kylätoimikunta Kulkkilan vapaa-aikakerho ry Kuurolan kyläyhdistys ry Puurijärvi-Seudun kylät ry Raition kylätoimikunta Rajaojan naiset Risteen Praasu ry Tuomaalan kyläyhdistys ry Voitoisten kyläyhdistys ry Vuorenmaan kyläyhdistys ry Yttilän kyläyhdistys ry Jokihaaran kylätoimikunta Myöntäjän kylätoimikunta Riuttalan kylätoimikunta Niemenkylän kyläyhdistys ry Peränkylän kyläyhdistys ry MERIKARVIA Alakylän aktiivit Lammelan seudun kylät ry Harvala-Peippu-Köörtilän kylätoimikunta Lankosken seudun kylätoimikunta Honkajärven kylätoimikunta Lauttijärven kylätoimikunta Kasala-Riispyyn kylätoimikunta Trolssin kylätoimikunta Koittankosken kyläyhdistys Tuorilan kyläyhdistys ry Kuvaskankaan kyläyhdistys NAKKILA Järvikylän kehittämisyhdistys Pyssykangas-Hormisto-Matomäki POMARKKU Honkakosken kyläyhdistys ry Laitila-Tuunajärven kyläyhdistys Ruokejärven kylänseutu Ruskilan koulun tuki ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys Uudenkylän kyläyhdistys ry 24 25
PORI Ahlaisten kyläyhdistys ry Enäjärvi-Metsämaan pienkiinteistöyhd. ry Harjakankaan kyläseura Impolan asukasyhdistys Kairilan kyläyhdistys ry Kellahden kyläyhdistys ry Kyläsaaren kiinteistönomistajat ry Lampin kyläyhdistys ry Lassilan kylätoimikunta Lattomeren kyläyhdistys RAUMA Anttila-Voiluoto kyläyhdistys ry Haapasaaren kyläyhdistys ry Kaaron kyläyhdistys ry Kauklaisten kyläyhdisty ry Kaukolan kylätoimikunta ry Kodisjoki-seura ry Kolla-Nihattula-Tarvola kyläyhdistys Kortela-Monna kylätoimikunta Kullanperän yhtäköyttä-yhdistys Kuolimaan kyläyhdistys ry Lapin ylisenpään kylärinki ry SIIKAINEN Hirvijärven kyläyhdistys ry Leppijärven kyläyhdistys ry Leväsjoen kyläyhdistys ry SÄKYLÄ Karhusuon kyläyhdistys Luvalahden kylätoimikunta Lännen kyläyhdistys ry Pyhäjoen koulupiirin kyläyhdistys ry ULVILA Harjunpään kylätoimikunta Järventaustan PVY Kaasmarkun kyläyhdistys ry Kirkonseudun asukasyhdistys ry Koskin pienkiinteistöyhdistys Lyttylän kyläyhdistys Myöntäjän kylätoimikunta Niittymaan kylätoimikunta Pihlavan asukasyhdistys Pinomäen kyläyhdistys ry Pormestarinluodon asukasyhdistys ry Rudanmaan kyläyhdistys ry Söörmarkku-seura ry Vanha Vaasantien kyläseura ry Yyterin pienkiinteistöyhdistys Lukka-kerho Murtamon-Haudan kylätoimikunta Rauman asukasyhdistys ry Ruonan asukasyhdistys ry Sorkan kyläkouluyhdistys ry Tiilivuoren kyläyhdistys ry Tuomolanmäen asukasyhdistys ry Unajan kyläyhdistys ry Uotilan asukasseura ry Vasaraisten-Suokaisten kyläyhdistys ry Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistys ry Otamon kyläyhdistys ry Sammin kyläyhdistys ry Saarikoski-Petkele kyläyhdistys ry Pääksyn kylätoimikunta Sydänmaan kyläyhdistys ry Säkylän uudenkylän kyläyhdistys ry Vähäsäkylän kyläyhdistys ry Leineperin ruukkikyläyhdistys ry Levanpellon kyläyhdistys Paluksen kyläyhdistys ry Sunniemen kyläyhdistys ry LIITE 6 Satakuntalaiset maaseututoimijat ovat kokoontuneet vuosittain yhteistapaamiseen suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Muut maaseudun toimijat SataKylät ry tähtää hyvään yhteistyöhön kaikkien Satakunnan alueella vaikuttavien aluejärjestöjen kanssa, joiden toiminta on yhteneväistä SataKylien toimintatarkoitusten ja päämäärien kanssa. Myös yhteistyötä viranomaistahojen sekä tutkimuslaitosten kanssa tiivistetään. Synergiaetua niin hanke- kuin perustoiminnassakin voidaan luoda muun muassa ELYkeskuksen, Pyhäjärvi-instituutin tai seudullisten elinkeinokeskusten kanssa. Maaseudun edunvalvonnan ja hyvinvoinnin puolesta toimivat yhdistykset ovat luontevia yhteistyötahoja Satakylien toiminnassa. Perinteisiä yhteistyöjärjestöjä ovat olleet muun muassa MTK, ProAgria ja 4H-yhdistykset. SataKylät tulee tehostamaan yhteistyötä edellä mainittujen aluejärjestöjen kanssa, mutta etsii samalla aktiivisesti uusia alueellisia yhteistyötahoja. Uusia yhteistyökumppaneita maaseudun ja kyläelämän kehittäjinä voisivat olla vaikkapa Marttayhdistys, Satakunnan käsi- ja taideteollinen yhdistys, Satakunnan luonnonsuojelupiiri ja Satakunnan Elävän Kuvan Keskus. 26 27
28