KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013
Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin elinkeinopolitiikan nykytilaa, johtamista ja kehittämistarpeita. Lähtölaukaus kaupungin elinkeinopolitiikan kehittämiselle sekä uudelle elinkeinopoliittiselle ohjelmalle.
SELVITYKSEN KOHDERYHMÄ Selvitys toteutettiin kesäkuussa 2013 sähköisenä kyselynä. Kysely lähetettiin yhteensä 114 yrityksen toimivalle johdolle. Liikevaihdoltaan suurimmat porvoolaiset yritykset Yrityksen kotipaikka on Porvoossa Yrityksellä on huomattavaa liiketoimintaa paikkakunnalla, mutta kotipaikka on joku muu Kaupunkikonsernin yhtiöt rajattiin pois selvityksestä. 3
SELVITYKSEN KOHDERYHMÄ Lisäksi kysely lähetettiin Porvoon Yrittäjät ry:n hallituksiin vuosina 2010-2013 kuuluneille yrityksille, mikä lisäsi vastaanottajamäärää 18 yrityksellä. Tarkoituksena lisätä vastaajajoukon edustavuutta erityisesti pienimmän, alle kahden miljoonan euron, liikevaihtoluokassa. 4
KYSELYN SAANEET YRITYKSET LIIKEVAIHDON MUKAAN LIIKEVAIHTO KYSELYN SAANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ PROSENTTIA KAIKISTA YRITYKSISTÄ 2 milj. tai pienempi 25 (oletus) 22 % 10 milj. tai pienempi 63 55 % 50 milj. tai pienempi 16 14 % yli 50 milj. 10 9 % Yhteensä 114 100 % 5
KYSYMYKSET Kaupungin yleinen elinkeinopolitiikka, asian tärkeys ja onnistuminen (20 kpl) 1. Maakäyttö ja kaavoitus 2. Hyvät liikenneyhteydet 3. Toimitilakysymykset 4. Tonttikysymykset 5. Yrittäjyyden edistäminen 6. Yritystuet ja takaukset 7. Yritysten tukeminen toimialakohtaisilla kehittämishankkeilla 8. Toimivat kunnalliset peruspalvelut 9. Hyvin hoidettu kunnallistalous 10. Julkisen infrastruktuurin kunto 11. Investoinnit 12. Asumisen viihtyvyys 13. Julkisten hankintojen sujuvuus 14. Osaavan työvoiman turvaaminen 15. Kaupungin markkinointi 16. Yleisötapahtumien edistäminen 17. Positiivisen kaupunki-imagon luominen 18. Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyöverkostot 19. Kehitysyhtiöt 20. Elinkeinoelämän paikalliset järjestöt 6
KYSYMYKSET Elinkeinopolitiikan johtaminen, toimijoiden tärkeys ja onnistuminen (5 kpl) 1. Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus 2. Lautakunnat 3. Viranhaltijajohto 4. Kaupungin asiantuntijat 5. Elinkeinopolitiikan paikallisten toimijoiden (kaupunki, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt) keskinäinen luottamus ja vuorovaikutus Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus antaa vapaata palautetta. 7
VASTAUSPROSENTTI 114 vastaanottajasta 66 vastasi kyselyyn, vastausprosentiksi saatiin 58. 8
VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN LIIKEVAIHDON MUKAAN LIIKEVAIHTO KYSELYN SAANEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ OSUUS KAIKISTA KYSELYN SAANEISTA YRITYKSISTÄ % KYSELYYN VASTANNEIDEN YRITYSTEN MÄÄRÄ OSUUS KAIKISTA KYSELYYN VASTANNEISTA YRITYKSISTÄ % KYSELYYN VASTANNEIDEN MÄÄRÄ SUHTEESSA LÄHETETTYIHIN KYSELYIHIN % 2 milj. tai pienempi 10 milj. tai pienempi 50 milj. tai pienempi 25 (oletus) 22 10 15 40 63 55 35 53 56 16 14 12 18 75 (aktiivisin) yli 50 milj. 10 9 3 5 30 (passiivisin) EOS 6 9 Yhteensä: 114 100 66 100 9
TAUSTATIEDOT: HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 10
TAUSTATIEDOT: LIIKEVAIHTO 11
NELIKENTTÄVASTAUSTEN TULKITSEMINEN Nelikenttäkysymyksissä vastaaja arvioi samassa kysymyksessä sekä miten tärkeäksi hän kokee kysytyn asian (esim. maankäytön ja kaavoituksen) Porvoon kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttamisen kannalta, että miten kaupunki on tämän asian hoitamisessa onnistunut. Kriittinen kehitysalue Vahvuus Vastausten skaalana asteikko 1-5, jolloin arvo 1 kuvaa heikointa mahdollista ja arvo 5 parasta mahdollista. Kehitettäviä asioita Yliresursoitu Kaavio: vastaukset kysymyksiin 1-20 12
KOKONAISARVIO (KOKO TUTKIMUS) ASTEIKOLLA 1-5 Koko tutkimus, onnistumisen keskiarvo 2.9. Onnistuminen yleisessä elinkeinopolitiikassa, keskiarvio 2.9. Onnistuminen elinkeinopolitiikan johtamisessa, keskiarvo 2.7 Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että kyselyssä on onnistuttu kysymään sellaisia asioita, jotka ovat vastaajille tärkeitä. Ainoastaan kysymyksissä 16 (yleisötapahtumien edistäminen) ja 6 (yritystuet/takaukset) asian tärkeyden keskiarvo jäi alle 3. 13
YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN NELIKENTTÄÄN Tärkeimmät 1. Maankäyttö ja kaavoitus 2. Hyvät liikenneyhteydet 4. Tonttikysymykset 14. Osaavan työvoiman turvaaminen Vähiten tärkeät 6. Yritystuet ja takaukset 16. Yleisötapahtumien edistäminen Parhaiten onnistuttu 8. Toimivat kunnalliset peruspalvelut 12. Asumisen viihtyvyys 14. Osaavan työvoiman turvaaminen 20. Elinkeinoelämän paikalliset järjestöt Heikoiten onnistuttu 1. Maankäyttö ja kaavoitus 4. Tonttikysymykset 9. Hyvin hoidettu kunnallistalous 11. Investoinnit 14
ELINKEINOPOLITIIKAN JOHTAMINEN VASTAUSTEN JAKAUTUMINEN NELIKENTTÄÄN 1. Kaupunginvaltuusto- ja hallitus 2. Lautakunnat (esim. kaupunkikehityslautakunta) 1 3 3. Viranhaltijajohto (esim. kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, muita johtavia virkamiehiä) 4. Kaupungin asiantuntijat (esim. kaavoittajat, rakennusvalvonta) 5. Elinkeinopolitiikan paikallisten toimijoiden (kaupunki, yritykset, elinkeinoelämän järjestöt) yhteistyö ja vuorovaikutus 15
KAIKKI LIIKEVAIHTORYHMÄT Liikevaihto 2 milj. euroa tai pienempi Liikevaihto 10 milj. euroa tai pienempi Liikevaihto 50 milj. euroa tai pienempi JA liikevaihto yli 50 milj. euroa 16
YHTEENVETO: KEHITTÄMISKOHTEET Maapolitiikka ja kaavoitus sekä tontti- ja toimitilakysymykset Asumisen viihtyisyys arvioidaan kuitenkin hyväksi. Korostuu myös vapaassa palautteessa Vapaa palaute: päivittäis- ja erikoistavarakaupan sijainti (Kuninkaanportti ja keskustan kehittäminen), Taidetehdas, maapolitiikan aktiivisuus kaupungin kasvusuunnassa, teollisuuden ja kaupan merkitys kaupungille. Heikosti onnistuttu myös kunnallistalouden hoitamisessa ja investoinneissa. Vapaa palaute: Investointien hitaus. 17
YHTEENVETO: MISSÄ ON ONNISTUTTU? Asumisen viihtyisyys ja toimivat kunnalliset peruspalvelut. Vapaa palaute: Hyvin toimivat peruspalvelut tärkeitä yritysten sijoittumisen, työvoiman saatavuuden ja jaksamisen kannalta. Asumisen viihtyisyys kaupungin merkittävä vahvuus. Kaupungin sijainnin, historian, väestönkasvun ja toimivien peruspalveluiden välillä selkeä yhteys. Osaavan työvoiman turvaaminen. Vapaa palaute: Kehitettävää kuitenkin opiskelualojen ja elinkeinoelämän tarpeiden yhteensovittamisessa. Elinkeinoelämän järjestöjen toiminta (lähinnä liikevaihdoltaan pienet yritykset) 18
YHTEENVETO Yleisötapahtumien edistämistä ja kaupungin markkinointia ei pidetty kovin tärkeänä, mutta positiivista kaupunki-imagoa arvostettiin. Yritystukia ja takauksia ei pidetä tärkeinä. Elinkeinopolitiikan johtamisessa viranhaltijajohtoa ja kaupungin asiantuntijoita pidetään jonkin verran tärkeämpinä toimijoina kuin poliittisia päätöksentekoelimiä. Valtuustoa ja hallitusta pidetään tärkeämpiä kuin lautakuntia ja viranhaltijajohtoa tärkeämpänä kuin asiantuntijoita. Vapaissa palautteissa korostuu päätöksenteon hitaus ja toivotaan kaupungilta aktiivisempaa yhteydenpitoa yrityksiin Elinkeinoelämän toimijoiden välistä luottamusta ja vuorovaikutusta pidetään tärkeänä kysymyksenä. Pienten yritysten mielestä kehittämiskohde. Keskisuuret yritykset melko tyytyväisiä. 19
YHTEENVETO Pienimmät yritykset pitävät kaikkia kaupungin elinkeinopolitiikan osaalueita tärkeämpinä kuin suuret yritykset, ja pienemmät yritykset ovat myös kriittisempiä niissä onnistumisen suhteen. Pienemmät yritykset painottavat keskimääräistä enemmän elinkeinoelämän järjestöjen roolia, julkisia hankintoja, yrittäjyyden edistämistä ja kehitysyhtiöitä. Yritykset painottavat vastauksissaan myös toimivien liikenneyhteyksien merkitystä. 20
MITÄ SEURAAVAKSI? Tuloksia ja käydään läpi kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden, kehitysyhtiön, yritysten sekä kauppakamarin ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tarkemmat johtopäätökset: mitä esimerkiksi kaavoituksessa ja maankäytössä pitäisi elinkeinoelämän toimijoiden mielestä jatkossa kehittää? Kaupungin strategia hyväksytään syksyllä, elinkeinopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat korostuneet valmisteluvaiheessa. Strategian hyväksymisen jälkeen käynnistyy elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelu. Kysely antaa paljon eväitä ohjelman valmistelua varten. 21