S i v u 8 : etulli etenee EU:ssa Tulliviesti 2 2011 N R O www.tulli.fi Tullin nettisivuilla on ajantasaista tietoa kaikista tullitoimintaan liittyvistä aiheista. Tulli torjuu harmaata taloutta S i v u 22 S i v u 22 : Turvatietoilmoitukset maantieliikenteessä S i v u 2 8 : Huumausainelaki muuttuu
2 Tulliviesti
Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta. KAUNIIT, VAARALLISET MYRKKYKENGÄT kielletty homeenestoaine tullin suurennuslasin alla Kengistä löytyi tänä keväänä Tanskassa ja Virossa kiellettyä DMF-kemikaalia. EU kielsi jo vuonna 2009 dimetyylifumaraatin käytön, koska sen oli todettu aiheuttavan hengitystievaikeuksia ja vaikeita ihoreaktioita. Kemikaalia oli käytetty erityisesti Kaukoidästä tuoduissa huonekaluissa, tekstiileissä ja jalkineissa estämään niiden homehtumista säilytyksen ja merimatkan aikana. Suomessa Tullilaboratorio on tehnyt DMFmäärityksiä jalkineille ja tekstiilinäytteille. Dimetyylifumaraattia ei löytynyt viime eikä tänä vuonna testatuista tuotteista. Sen sijaan syöpää aiheuttavia atsovärejä on löytynyt edelleen. Kenkien ja vaatteiden sisäänostajien onkin syytä olla valppaina, että kuluttaja saisi turvallisia tuotteita. Fakta: Tullilaboratorio tuoteturvallisuuden asialla Tullilaboratorio testaa tekstiilejä ja jalkineita tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2010 Tullilaboratorio tutki 497 tekstiilinäytettä. Niille tehtiin formaldehydin, atsovärien ja nikkelin irtoamisen määrityksiä. Lisäksi tutkittiin lastenvaatteiden narujen ja nyörien standardinmukaisuutta sekä tekstiilien pakkausten kadmiumpitoisuutta. Näyte-eristä 67 (13,5 %) todettiin määräystenvastaisiksi. Tulliviesti 3
Pääkirjoitus Tulliviestin toimitusneuvosto: Tullin asiakasyhteistyöryhmät tiedotuspäällikkö Päivi Musakka tiedottaja Elise Lönnroth Päätoimittaja Jarkko Saksa, puh. 040 332 2786 Toimitussihteeri Katja Penninkilampi, puh. 040 332 1865 Taitto Tuuli Jalo ja Katja Penninkilampi Valokuvaaja Risto Silvola Piirrokset Kari Nyström Toimituksen osoite PL 512, 00101 Helsinki Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Kopijyvä Oy/Graafiset Palvelut Oy ISSN 0789-0001 Seuraava numero Numero 3/2011 ilmestyy vko 42 Aineisto toimitukselle viimeistään 5.9.2011 Lehden kansi: Harmaa talous Tulli hyvä renki myös harmaan talouden torjunnassa Brändityöryhmä piti Suomen vahvuutena toimivaa yhteiskuntaa. Hyvin oivallettu! Usein ihmismieli ei huomaa hyvin toimivaa systeemiä huonosti toimivat tunnistetaan kyllä oitis. Panostuksetkin kohdistetaan usein ja helpommin korjaaviin toimiin eikä siihen, että hyvin toimivaa vaalittaisiin ja vahvistettaisiin. Suomen tulli hoitaa tavaraliikenteen tulliselvitykset ja veronkannon sekä 11 ministeriön hallinnonaloilla annetussa lainsäädännössä määritellyt tavaroiden turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden valvontatehtävät. Yksi viranomainen hoitaa kootusti ja tehokkaasti tavaraliikenteen selvityksen ja valvonnan yhdellä luukulla ja yhä kattavammin sähköisiä palveluja tarjoamalla. Yhteiskunta toimii tältäkin osin mainiosti. Tullin hoitama valmisteverojen, autoveron, tullin sekä EU:n ulkopuolisen tuonnin arvonlisäveron kanto on vesitiivis ja toimiva järjestelmä: veronsaaja saa viimeistä senttiä myöten saatavansa, ja järjestelmä estää tehokkaasti harmaan talouden tunkeutumisen Suomeen rajat ylittävässä tavarakaupassa. Valvonta ja rikostorjunta, harmaan talouden torjunnan käsikassarat, vaativat tekijänsä. Tietojärjestelmät eivät tarkasta rekkoja, kontteja, laivoja tai lentokoneita. Siihen tarvitaan osaavia tekijöitä. 4 Tulliviesti Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Tulliviesti www.tulli.fi Brändityöryhmän hengessä on syytä toivoa ja luottaa siihen, että toimivan harmaan talouden torjuntajärjestelmän arvo ymmärretään ja siihen panostetaan riittävästi voimavaroja tilanteessa, jossa harmaan talouden torjunta on tätä kirjoitettaessa muodostettavan hallituksen ohjelmalistalla. Jarkko Saksa ylijohtaja Tullihallitus, ulkomaankauppaja verotusosasto
SISÄLLYSLUETTELO Tulliviesti 12 2010 2011 N R N O R O www.tulli.fi Lisätietoja sähköpostitse turvatiedot@tulli.fi tulli torjuu harmaata taloutta 12 Mitä on harmaa talous, ja mitkä ovat Tullin keinot sen torjumisessa? turvatietoilmoitukset maantieliikenteessä 22 Turvatiedot pitää ilmoittaa, jotta tavaroiden tuonti sallitaan. Lue ilmoitusmenettelyn haasteista, poikkeuksista ja siitä, miten eri ilmoitukset liittyvät toisiinsa. I huumausainelaki muuttui 28 Lain mukaan uusia kemiallisia aineita voidaan luokitella kansallisesti huumausaineiksi. Tämä antaa poliisille ja Tullille entistä paremmat keinot valvoa ja tutkia designhuumeiden maahantuontia, myyntiä ja käyttöä Suomessa. Muut aiheet: 6 Venäjä-tietoa Internetissä. 7 Tullikoodeksin uudistamisesta. 8 Sähköinen toimintaympäristö etenee. 10 TF-sopimusta hiotaan. 17 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin kolumni. 18 Uutisia Tullista. 21 Nettituonti yritysten käyttöön. 25 Tšernobylistä Fukushimaan. 26 Lääkeväärennösisku tepsi. 28 Kort på svenska. Tulliviesti 5
tulli.fi Ajankohtaista nettisivuilla ja linkkivinkkejä lisätietoon. Tietoa itärajan liikenteestä Suomen pääteiden kelikamerat http://alk.tiehallinto.fi/alk/frames/kelikamerat-frame.html Tietoa Kaakkois-Suomen rajaliikenteestä suomeksi ja venäjäksi Videokamerakuvaa Suomen puolelta rajanylityspaikoille johtavilta tieosuuksilta http://www.rajaliikenne.fi Venäjän puolelta (Torfjanovka, Svetogorsk, Brusnichnoe ) kamerakuvat Suomen rajanylityspaikoille johtavilta tieosuuksilta. Sivut ovat venäjäksi. http://www.rosgranitsa.ru/ru/activity/border_on_line Venäjän tullimääräykset (englanniksi) http://www.customs.ru/en/fbusiness/con/ Tietoa Venäjän uusista teknisistä määräyksistä Venäjä-Valko-Venäjä-Kazakstan tulliliiton sivut venäjäksi http://www.tsouz.ru/pages/default.aspx Rosstandartin kotisivut venäjäksi http://www.gost.ru/wps/portal/ Muuta Venäjä-tietoa Venäjän Federaation suurlähetystö http://www.rusembassy.fi/indexfinl.htm Venäläinen yritysrekisteri (vaatii venäläisen näppäimistön) http://wgrul.nalog.ru/ 6 Tulliviesti
Teksti: Arto Lillman, Tullihallitus Uudistetun tullikoodeksin täytäntöönpano viivästyy Euroopan unionin uudistetun tullilainsäädännön soveltamisaikataulu muuttuu, koska uudistetun tullikoodeksin soveltamisasetuksen valmistelu ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi uudistetun koodeksin valtuussäännökset on muutettava vastaamaan EU:n perussopimuksia. Vaikeudet prosessien mallinnuksessa ja tietojärjestelmien kehittämisessä ovat myös syynä viivästykseen. Uudistetun tullikoodeksin valtuussäännösten on vastattava EU:n perussopimuksia Euroopan unioni perustuu kahteen keskenään oikeudellisesti samanarvoiseen perussopimukseen: sopimukseen Euroopan unionista ja sopimukseen Euroopan unionin toiminnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklat ja jälkimmäiseen artiklaan liittyvä neuvoston asetus vaikuttavat EU:n lainsäädäntöprosesseihin. Uudistetun koodeksin nykyisissä valtuussäännöksissä on kolme menettelyä: valvonnan käsittävä sääntelymenettely, sääntelymenettely ja hallintomenettely, mutta sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta valtuussäännöksiä on vain kaksi: delegointimenettely ja tarkastelumenettely. Uudistetun koodeksin sääntelymenettely ja hallintomenettely muuttuivat automaattisesti tarkastelumenettelyksi 1.3.2011. Näin ollen koodeksin sääntely- ja hallintomenettelyyn viittaavia valtuussäännöksiä ei tarvitse arvioida uudelleen. Sen sijaan valvonnan käsittävä sääntelymenettely ei vastaa täysin delegointimenettelyä. Siksi ne koodeksin valtuussäännökset, joissa viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn, on arvioitava uudelleen ja päätettävä, poistetaanko tällainen valtuutus vai muutetaanko se delegointimenettelyä tai tarkastelumenettelyä koskevaksi valtuutukseksi. Komissio valmistelee ehdotuksen uudistetun tullikoodeksin muuttamiseksi Jäsenvaltiot ja komissio ovat sopineet, että komissio valmistelee ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle uudistetun koodeksin muuttamista koskevan ehdotuksen vuoden loppuun mennessä. Ehdotus sisältää uudistetut valtuussäännökset ja uudet vaiheistetut aikataulut sille, milloin uudistettua koodeksia ja sen soveltamisasetusta aletaan soveltaa. Soveltamisen alkamiselle määritetään siis eri päivämääriä sen mukaisesti, milloin uudet tulliselvitysprosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät ovat käytettävissä. Ehdotukseen sisällytetään tarvittaessa muutoksia myös koodeksin muihin säännöksiin. Toistaiseksi keskusteluissa on noussut esille kysymys siitä, onko ollut järkevää määritellä väliaikainen varastointi tullimenettelyksi. Milloin uudistettua tullilainsäädäntöä aletaan soveltaa? Tässä vaiheessa ei ole tarkempaa tietoa prosessikohtaisista uusista aikatauluista. Voimassa olevan uudistetun tullikoodeksin mukaan sitä ja sen soveltamisasetusta olisi pitänyt ryhtyä soveltamaan viimeistään 24.6.2013. Tämä takaraja tullaan siis nyt korvaamaan prosessikohtaisilla eri päivämäärillä. Siten kunnes Euroopan unionin uudistettua tullilainsäädäntöä aletaan soveltaa täysimääräisesti joihinkin prosesseihin sovelletaan vanhaa säännöstöä ja joihinkin uutta. Tämä ei ole tietenkään hyvä asia sen enempää tullihallinnoille kuin niiden asiakkaillekaan, vaikka prosessikohtainen vaiheistus vaikuttaa muuten järkevältä ratkaisulta. Tulliviesti 7
Teksti: Jarmo Räikkä, Tullihallitus Sähköisen toimintaympäristön eteneminen EU:ssa Sähköisten tietojärjestelmien toteuttamiseksi on tärkeää ensin määritellä liiketoimintamallit: miten tavara- ja tietovirrat kulkevat, ja miten tulliselvitys käytännössä sujuu. Uuden tullikoodeksin (MCC) täytäntöönpanosäännösten antamiseen liittyvä analysointi rasittaa komission käytettävissä olevia asiantuntijaresursseja. Samat asiantuntijat osallistuvat sekä uusien tulliselvitysprosessien liiketoiminnallisuuksien mallintamiseen (Business Process Modeling, BPM) että tullikoodeksin soveltamisasetuksen (MCCIP) säännösten tekstiluonnosteluun, toki yhteistyössä jäsenmaiden kanssa, mutta komissiolla on kuitenkin vastuu asioiden etenemisestä. Komission ja jäsenmaiden strateginen kanta on se, että juuri mallinnustyö on olennaisen tärkeää toimivien tietojärjestelmien määrittämiseksi ja toteuttamiseksi. Liiketoimintamallien määrittäminen (tässä tapauksessa siis tavara- ja tietovirrat) auttaa Tulleja saamaan käsityksen siitä, miten Tullien tietotarpeet voidaan toteuttaa käytännössä tarkoituksenmukaisella tavalla ja kohtuullisin kokonaiskustannuksin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös tavaraliikenteen kaupan toimijat osallistuvat tiiviisti suunnitteluun. ENSIN KÄYTÄNTÖ, Sitten säännökset Tavoitteellinen marssijärjestys on siis sellainen, että vasta sitten, kun tulliselvityksen käytännön toimintamalleista on päästy yhteisymmärrykseen, säädetään niitä koskevat MCCIP:n säännökset. Tällä varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat soveltamisvaiheessa valmiita toimimaan sovitulla tavalla, toimiminen on myös käytännössä mahdollista ja vaatimusten mukaiset tietojärjestelmät kyetään rakentamaan. Aikaisemman etenemismallin mukaan lainsäätäjä sääti ilmoitusvelvollisuuden, johon Tullin asiakkaat sitten sopeutuvat. Joissakin tapauksissa, joskus valitettavan laajastikin, lainsäätäjillä ei ollut kovinkaan paljon tietoa siitä, miten kansainvälinen tavarakauppa ja tavaralogistiikka yleensä toimivat. Tällöin saatettiin säätää ilmoitusvelvollisuuksia, jotka olivat velvollisuuksien kohteelle mahdottomia toteuttaa tai muodostuivat saavutettavaan hyötyyn nähden toimijoille ja EU-tulleille järjettömän kalliiksi. Takavuosina uusiin velvollisuuksiin sopeutuminen oli kuitenkin helpompaa, koska vaatimukset olivat yleensä enemmän tai vähemmän kansallisia ja niissä otettiin huomioon jo olemassa olevat kansalliset kaupan toimintatavat. Nykytoimintaympäristöön verrattuna myöskään tietojärjestelmien suunnitteluun ei uhrattu sen enemmin 8 Tulliviesti
rahaa kuin erityisesti aikaakaan, vaan muutokset olivat yleensä toteuttavissa suhteellisin pienin ponnistuksin. kustannukset arvioitava Nyt, kun toimintaa pyritään harmonisoimaan 27 jäsenvaltiossa, ja harmonisointitavoitteet ulottuvat tulliselvityksessä käytettävien tietojärjestelmien tietoihin ja toiminnallisuuksiin saakka, on yhdenkin uuden tulliselvitykseen liittyvän velvollisuuden seuraukset, käytännön toteuttamismahdollisuudet ja kustannukset arvioitava entistä perusteellisemmin. Luonnollisesti tavoiteltavan oikeushyvän merkityksestä riippuu sitten viimekädessä se, millä panostuksilla uudistuksia ollaan valmiita tekemään. Euroopassa eri tullitarkoituksiin rekisteröityjä kaupan toimijoita on useita miljoonia, ja pieneltäkin näyttävä muutos tulliselvitysmenettelyissä ja -järjestelmissä voi maksaa EU-tasolla useita miljoonia euroja. Lisäaikaa määritystyölle MCCIP sisältää tarkemmat kehykset niille sähköisen toimintaympäristön tavoitteille, joista säädetään MCC:ssä. Se aikataulu, joka MCC:ssä on sähköiselle toimintaympäristölle asetettu (24.6.2013), on ollut alun perinkin hyvin kunnianhimoinen. Nyt sekä komissio että jäsenmaat ovat todenneet, että prosessien mallintaminen tarvitsee enemmän aikaa ja paneutumista tullakseen kunnolla ja kattavasti tehtyä. Tämä on ollut myös kaupan toimijoiden näkemys: juuri kaupan toimijathan ovat ilmoitusvelvollisia, ja heille erityisen tärkeää on se, että ilmoitusprosessit on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti ja harkitusti ja ne ovat myös käytännössä toteuttamiskelpoisia. Kiireessä nämä tavoitteet eivät välttämättä toteudu. MYÖS uudelleen arviontia Siirtämällä MCC:n soveltamisen aikataulua saadaan lisäaikaa määritystyölle. Näistä asioista keskusteltaessa jäsenmaat ja komissio ovat samalla keskustelleet siitä, että joitakin MCC:n artikloja voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen. Ennen kaikkea samalla lakisääteisellä lisäajalla on mahdollista arvioida 27 jäsenmaan tullien ja komission tietojärjestelmien suunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä yleisempiä ja laajakantoisempia kysymyksiä. Pohdintaa vaatii, onko tietojärjestelmiin liittyviä ylläpitovastuita mahdollista järjestää uudelleen esimerkiksi keskittämällä joidenkin järjestelmien ylläpitovastuita komissiolle tai joillekin jäsenmaille, ja voitaisiinko järjestelmiä suunnitella jäsenmaissa synergiaa tuottavalla tavalla. Komissio onkin käynnistänyt konsulttien avustamana IT-arkkitehtuuria koskevan selvitystyön, jossa arvioidaan, miten, koska, kenen toimesta ja millä panostuksilla MCC:n säädetty sähköinen toimintaympäristö toteutetaan. Tätä silmällä pitäen analyysityö laajennetaan EU:n tullien ja komission väliseen yhteiseen kommunikointiympäristöön (common domain) sekä ulkoiseen kommunikointiympäristöön (external domain) kahdessa hankkeessa: Tullin päätökset -hankkeessa sekä vientivalvontajärjestelmä ECS:n laajentamishankkeessa. Analyysin tarkoituksena on selvittää, miten IT-projektit voitaisiin viedä läpi entistä laadukkaammin, nopeammin ja vähemmin kustannuksin. Selvitystyö on alkanut tämän vuoden maaliskuussa ja aikataulutettu valmistuvaksi ensi vuoden helmikuussa. ECShanke toimii sittemmin uuden mallin pilottina. aikataulu on vielä auki Tarkka aikataulu täyssähköisen toimintaympäristön luomiseksi ja käyttöönottamiseksi on vielä kiinnittämättä, mutta asia ratkeaa aikanaan, kun analyysi on valmistunut ja se on otettu laajempaan päätöskäsittelyyn. MCCIP:n säännökset tulisi kuitenkin pyrkiä muotoilemaan liiketoimintamallinnusta hyödyntäen eli siten, että prosesseihin ei jää vaatimuksia, joita käytännön logistiikan toimijoiden on liki mahdotonta toteuttaa. Tällaiset epähuomiossa prosesseihin jääneet epäkohdat johtavat yleensä siihen, että prosessi jää tarkoitukseensa nähden tehottomaksi, ja sitä joudutaan saman tien rukkaamaan uuteen uskoon. Siksi lisäaika suunnittelulle on vähintäänkin paikallaan. Tulliviesti 9
Teksti ja kuvat: Pirjo Kotro, Tullihallitus Haastatteluksi muokannut Päivi Musakka Sopimusta kaupan menettelyiden helpottamisesta hiotaan Kaupan helpottamista koskeva trade facilitation eli TF-sopimus on vähitellen saamassa lopullisen muotonsa. Sopimus on osa Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohan kauppaneuvottelukierrosta. Pohdinnan alla olivat erityisesti kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelu. Neuvottelukierros on viivästynyt, ja sen osa-alueet ovat herättäneet keskusteluja ja aiheuttaneet päänsärkyäkin jäsenmaissa. Pirjo Kotro Tullihallituksen ulkomaankauppa- ja verotusosastolta muistuttaa, että Suomessa viejät saavat sopimuksesta suurimman hyödyn. Sopimuksen odotetaan myös vähentävän vientikustannuksia ja lisäävän kaupan sujuvuutta. EU-maissa sopimus ei aiheuta merkittäviä muutoksia, sillä meillä on kehittynyt tullilainsäädäntö ja toimivat tullimenettelyt. Eniten sopimuksesta hyötyvät viejämme, kun siihen tulevat esimerkiksi ennakkotiedon saaminen, valitusmenettelyt, valtuutetut taloudelliset toimijat, riskianalyysi, yhden luukun periaate eli single window -periaate ja muutosten tiedotusvelvoite, Kotro sanoo. Sopimus eliminoi yllättäen voimaan tulevat muutokset ja kaupan osapuolet voivat osallistua keskusteluun muutoksista jo säädösten valmisteluvaiheessa. Sopimuksen osapuolia rohkaistaan yksinkertaistettuihin tullimenettelyihin sekä käyttämään ennakkoilmoitusta, riskianalyysiä ja ilmoitusmenettelyä. Tavoite on saada jäsenmaat omaksumaan joustavia muotoja tulliselvitykseen, soveltamaan valikoivia tarkastuksia täydellisten tarkastusten sijaan, Pirjo Kotro korostaa. Jälkeenpäin tehtävä veronkanto on sopimuksen tavoite. Nyt verot ja maksut on maksettava monissa WTO-maissa heti maahantuonnin yhteydessä. Palvelumaksujen tulee perustua saatuun palveluun, mutta maksuja ei tulisi kantaa tavaran arvon perusteella. Tämä olisi täsmennys voimassa olevaan GATTin VIII artiklaan. Tavoitteena on kauttakuljetusten vapaus TF-sopimuksessa korostetaan kauttakuljetuksen vapautta. Tavoitteena on saada epätarkoituksenmukaiset rajoitukset tai maksut kauttakulkuliikenteeltä pois. Taustalla ovat joidenkin maiden vaatimukset rajoittaa rekkaliikennettä ja määrittää reittejä, mikä ei taas muiden maiden mielestä sovi yhteen vapaan liikkumisen kanssa. Kauttakulun vapauden piiriin halutaan myös erityismaininta öljy- ja kaasuput- kista sekä sähköverkoista. Yksimielisyyteen on vielä tässä kysymyksessä matkaa. Sopimusmaat ovat sisällyttäneet tekstiin maininnan viranomaisyhteistyön tarpeesta. Suomi on tässä kohdassa edelläkävijä. Pohjoismaiden rajaviranomaisten yhteistyö on ollut valmisteluvaiheen esimerkki, Pirjo Kotro mainitsee. Sopimuksella voidaan vakiinnuttaa jo monet EU-tullilainsäädäntöön sisältyvät elementit myös EU-alueen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että viejät saavat entistä avoimemmin tietoa, ennakkomateriaalia esimerkiksi sitovista tariffeista sekä mahdollisuutta valittaa, jos aihetta on. Sopimuksella on pitkä historia Alun perin haluttiin selkeyttää ja parantaa GATTin kolmea artiklaa. Ne koskevat kauttakuljetusta, maksuja ja tullimuodollisuuksia sekä sääntöjen hallinnointia ja julkaisua läpinäkyvällä tavalla. Sopimus halutaan saada vastaamaan viranomaismenettelytapojen ja teknologian kehitystä ja samalla 10 Tulliviesti
WTO:n kokoussali Genevessä. yhdenmukaistaa jäsenmaiden käytäntöjä. Uudistuksessa otetaan huomioon Maailman tullijärjestö WCO:n tullitekniset työkalut, erityisesti uusi Kioton sopimus. Sopimus sisältää myös teknisen avun ja kapasiteetin vahvistamisen sekä sopimuksen voimaansaattamisen maiden kykyjen mukaan. Jäsenmaat keskustelevat muun muassa sitoumusten aikataulusta, siirtymäajoista, teknisen avun muodoista ja sopimuksen sitomisesta kokonaisuuteen, Pirjo Kotro sanoo. Jäsenmaat käsittelevät myös lukuisia erilliskysymyksiä. Niiden on päätettävä tulevan TF-komitean roolista ja erimielisyyksien ratkaisemisesta. Sopimus pannaan voimaan asteittain, ja maiden on ratkaistava sopimuksen suhde GATTiin ja muihin sopimuksiin sekä päätettävä, miten viittaukset kansainvälisiin standardeihin otetaan mukaan. Jäsenmaat käsittelevät paraikaa sopimuksen kahdeksatta luonnosta. Hakasulkeita tekstissä on edelleen, mutta edistystäkin on tapahtunut. Pienryhmät ovat hioneet ongelmakohtia neuvotteluryhmän kokousten välillä. TF-sopimus muotoutuu, vaikka siinä on edelleen vaihtoehtoisia tekstejä. Tärkeä kysymys on, kuinka sitovia artikloista tulee. Mitä enemmän jäädään suositusasteelle, sitä epävarmempia ovat sopimuksen hyödyt, Pirjo Kotro arvioi. EU-maissa sopimuksen sisältö ei ole ongelmallinen, vaikka jotkut yksityiskohdat vaativat työstämistä. Monet WTO-jäsenmaat kuitenkin edellyttävät mahdollisimman sitovia sääntöjä, mikä saattaa muodostua koetinkiveksi. Todelliset saavutukset riippuvat Dohan kierroksen muiden osien, erityisesti markkinoillepääsy- ja maatalouskysymysten etenemisestä, koska ainakin tällä hetkellä näitä kaikkia käsitellään neuvotteluissa yhtenä kokonaisuutena. TF-sopimus ja WCO:n tullitekniset sopimukset luovat yhdessä kaupankäynnille hyvän kehyksen ja säännöstön, myös riitojenratkaisumenettelyn. Sopimukset eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan ne täydentävät toisiaan ja helpottavat parhaimmillaan kansainvälistä kauppaa. Malesian tullin edustaja selostaa työryhmänsä tuloksia. Tulliviesti 11
Tulli torjuu harm Suuret linjat Teksti: Jorma T. Mattila Kuvitus: Kari Nyström Tullilla on ulkomaankaupassa merkittävä rooli kansantaloudellisesti yhä vakavampana ongelmana pidetyn harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Kansantalouden näkökulmasta se kuitenkin tarkoittaa taloudellista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää siksi pois kansantuotelaskelmista. Fiskaaliselta kannalta harmaa talous puolestaan tarkoittaa sinänsä ihan laillista taloudellista toimintaa, jonka tulo salataan verojen ja maksujen välttämiseksi. Tuoreimpien arvioiden mukaan harmaan talouden kokonaismäärä on Suomessa vuositasolla jopa 10 14 miljardin euron suuruusluokkaa. Pelkästään arvonlisäveron menetyksiä harmaa talous aiheuttaa vuosittain vähintään kaksi miljardia euroa eli kymmenen prosenttia maksetun arvonlisäveron kokonaismäärästä. Muita verotuloja jää harmaan talouden vuoksi saamatta 2,5 3,5 miljardin euron verran ja sosiaalivakuutusmaksuja useiden satojen miljoonien eurojen verran. Harmaa talous on kansainvälistynyt kiihtyvää vauhtia. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusten kautta, suomalaiset yritykset käyttävät hyväksi EU:n sisäkaupan valvontaaukkoja sekä pimeää työvoimaa muista maista. Suomen läpi Venäjälle kulkevassa kauttakulkuliikenteessä tapahtuu runsaasti Venäjän lain vastaisia veropetoksia ja tullirikoksia. PAINOPISTEALUE TULLISSA Tullin kannalta harmaassa taloudessa on kyse kaikesta sellaisesta kansainväliseen kauppaan liittyvästä elinkeinotoiminnasta, jossa jätetään noudattamatta lakeja ja määräyksiä taloudellisten 12 Tulliviesti
aata taloutta etujen saavuttamiseksi tyypillisesti laistamalla veroja ja maksuja. Harmaan talouden torjunta on Tullin painopistealueita, johon se on panostanut todella paljon. Kaikki Tullin operatiiviset yksiköt tekevät omalta osaltaan aktiivista harmaan talouden vastaista työtä. Se ei ole meille pelkästään lainvalvontakysymys, vaan laajempi asia. Kaikki se, mitä Tullissa tehdään ulkomaankaupan toimijoiden kanssa, jotta lainmukainen toiminta olisi sujuvaa, on myös omiaan ehkäisemään harmaata taloutta, Tullihallituksen valvontaosaston johtaja Jyrki Linna toteaa. Tullin asiakkuudet perustuvat lupiin, valtuutuksiin, erimuotoiseen kumppanuuteen sekä luottoasiakkuuteen, jonka taustalla on asiakkaan maksamia vakuuksia. Koko järjestelmä on Linnan mukaan suunniteltu sellaiseksi, että sen sisällä toimiessa ei helposti pysty välttämään lainmukaisten velvoitteiden noudattamista. Koko meidän asiakaskontaktimme poistaa mahdollisuutta harmaaseen talouteen ja pyrkii tekemään valkoista taloutta houkuttelevaksi, koska se on helppoa ja nopeaa eikä aiheuta lisäkustannuksia. PELISÄÄNTÖJEN MUKAAN Kun Tullin ulkomaankauppa- ja verotusosasto myöntää asiakkaalle erilaisia lupia, jotka tuovat tiettyjä etuja tulliasioiden hoitoon, osasto edellyttää, että asiakas noudattaa tiettyjä pelisääntöjä. Asiakas joutuu lupia hakiessaan tarkasti kuvaamaan tulliasioiden hoitoon liittyvät prosessinsa. Osa asiakkaista valitaan sen jälkeen riskianalyysin pohjalta tarkastuskohteeksi, jolloin ulkomaankauppa- ja verotusosasto menee yhdessä valvontaosaston kanssa paikan päälle varmistamaan, että asiakkaan prosessit todella ovat kuvatunlaisia. Asiakkuuksiin liittyy siis usein etupainotteinen tarkastus, joka jo ennaltaehkäisee harmaata taloutta. Koko asiakkaan toiminta ikään kuin sertifioidaan, jotta asiakas saa tietyn auktorisoidun aseman, Linna sanoo. TARKASTUKSIA JO RAJALLA Osaltaan Tulli torjuu harmaata taloutta jo maan rajoilla, vaikka asiakkaat eivät siinä vaiheessa vielä ole tehneet veroja ja maksuja koskevia ilmoituksia, joihin harmaa talous tyypillisimmin liittyy. Periaatteessa rajalla tehdään lähinnä terveyteen ja turvallisuuteen sekä Tulliviesti 13
salakuljetukseen liittyviä tarkastuksia. Asiakkaat kuitenkin tekevät tietyt maahantuontia koskevat ilmoitukset nykyään etukäteen, ja niiden tietojen paikkansapitävyyttä Tulli tarkastaa jo rajalla. Samoin Tulli tarkastaa henkilöautoja matkustajaliikenteen kautta maahan tuotavia tavaroita, joista etukäteisilmoituksia ei tehdä. Ajoneuvojen nk. kaistatarkastuksia Tulli tekee rajalla noin 240 000 kertaa vuosittain. Läpivalaisuun joutuu yli 20 000 riskikohteeksi etukäteistietojen perusteella arvioitua ajoneuvoa ja konttia. Jos läpivalaisussa löytyy jotain epäilyttävää, kohde ohjataan tarkempaan tarkastukseen. Näiden tarkastusten osumaprosentti on 35 prosenttia, ja se paranee koko ajan, Linna kertoo. Myös sinetöintitarkastuksia Tulli tekee vuosittain noin 240 000. Ne ovat erityisen tärkeitä viennissä, koska niillä varmistetaan, että tavaroita ei ole kuorman sinetöinnin jälkeen päästy matkan varrella poistamaan tai lisäämään. Jos kuorma on tullut jostain kolmannesta maasta Suomeen, jossa se on sinetöity matkalla Venäjälle, Tulli valvoo, että sinetti on tallella kuorman poistuessa maasta. Muutoin Venäjälle voitaisiin viedä tyhjä kuorma, ja tavarat jäisivät Suomeen harmaan talouden markkinoille. TARKASTUKSIA PAIKAN PÄÄLLÄ Merkittävimmän osan harmaan talouden torjuntaan liittyvistä toimenpiteistä Tulli tekee rajalla tapahtuvien tarkastusten jälkeen. Vuosittain Tulli tekee ulkomaankauppaa harjoittavissa yrityksissä paikan päällä noin 75 000 tavarantarkastusta. Niillä varmistetaan muun muassa, että tavaroille on ilmoitettu oikea nimike, koska se vaikuttaa verokohteluun. Tarvittaessa tavaroista otetaan näytteitä, jotka tutkitaan Tullilaboratoriossa. Noin kymmenessä prosentissa tavarantarkastuksista löydetään jatkotoimenpiteitä vaativia epäselvyyksiä. Varastotarkastuksilla Tulli puolestaan varmistaa, että varastoon pannuiksi ilmoitetut tavarat todella myös ovat siellä. Lisäksi Tulli tekee myös laajamittaisia yritystarkastuksia. Niiden perusteena on joko suureksi arvioitu riski väärinkäytöksistä tai erityisen suuri taloudellinen intressi, kun kyse on esimerkiksi alkoholi- tai polttoaineveron alaisesta suurimittaisesta liiketoiminnasta. Yritystarkastusten tuloksena valtion verokirstu karttuu jopa 30 40 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaikilla näillä tarkastuksilla on tarkoitus varmistaa oikeiden menettelytapojen noudattaminen ulkomaankaupassa. Niillä on yhteys harmaan talouden torjuntaan, ja jos emme niitä tekisi, harmaa talous ryöstäytyisi käsistä, Linna toteaa. 14 Tulliviesti
Tulliviranomaisen erehdyttäminen on tulliselvitysrikos. Tarkastuksia tekevät paikan päällä asiakkaiden luona Tullin liikkuvat ryhmät, jotka toimivat ympäri Suomea 18 eri tukikohdasta käsin. VAIKUTTAVAA RIKOSTORJUNTAA Merkittävä rooli harmaan talouden vastaisessa toiminnassa on Tullin rikostorjunnalla, jolla on oma valtakunnallinen organisaationsa ja neljä eri linjaa: talousrikostorjunnan linja, vakavan rikollisuuden torjuntalinja, rikostiedustelulinja ja asiantuntijapalvelujen linja. Harmaan talouden torjunta kuuluu erityisesti talousrikostorjunnan linjalle, joka vastaa liiketoiminnan muodossa tehtyjen rikosten torjunnasta, kun taas vakavan rikollisuuden torjuntalinja keskittyy järjestäytyneen rikollisuuden ja siten muun muassa huumausainerikollisuuden torjuntaan. Suurin osa talousrikoksista on veropetoksia, ja ne kuuluvat sen vuoksi harmaan talouden piiriin. Myös esimerkiksi perinteinen tupakan salakuljetus tutkitaan hyvin usein nimenomaan veropetoksena, koska siinä vältetään maksamasta veroja, talousrikostorjunnan linjan rikostorjuntapäällikkö Petri Lounatmaa kertoo. Muita tyypillisiä harmaaseen talouteen lukeutuvia rikosnimikkeitä ovat rahanpesu, salakuljetus, säännöstelyrikos, tulliselvitysrikos, kirjanpitorikos ja väärennysrikos, joita kaikkia Lounatmaan johtama linja tutkii. Tulli on viranomaisena poikkeuksellinen, koska sillä on verotus- ja tarkastustoimintojen lisäksi myös rikostorjuntaan liittyviä tehtäviä ja käytännössä samat esitutkintaoikeudet kuin poliisilla. Tullilaki tarjoaa rikostorjunnalle myös riittävät tiedonsaantimahdollisuudet. Viime vuonna Tullin rikostorjunta sai paljastettua 6 497 rikosta. Niistä harmaan talouden piiriin kuuluviksi luokiteltuja talousrikoksia oli 156. Kaikkiaan Tulli tutki vuoden 2010 aikana 643 veropetostapausta. Rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli Lounatmaan mukaan 40,6 miljoonaa euroa, johon on laskettu mukaan haltuun otettujen väärennettyjen tuotteiden arvo. Talousrikostorjunnan vaikuttavuus puolestaan oli 9,2 miljoonaa euroa. Se sisältää Tullin pois ottaman rikoshyödyn sekä oikeuden määräämän vahingonkorvauksen arvon. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana Tullin koko rikostorjunnan vaikuttavuus on vaihdellut 36 57 miljoonan euron välillä. Kuluvan vuoden alusta rikoslakiin sisällytettiin uutena nimikkeenä tulliselvitysrikos, joka on Lounatmaan mukaan antanut joitakin aivan uusia mahdollisuuksia Tullin rikostorjunnalle. Kriminalisoinnilla tulliviranomaisen erehdyttäminen haluttiin saattaa aiempaa ankarammin rangaistavaksi. Tekijä syyllistyy tulliselvitysrikokseen, jos hän tahallaan laiminlyö Ilman Tullin valvontaa, tarkastuksia ja rikostorjuntaa harmaa talous ryöstäytyisi Jyrki Linnan mukaan Suomessa käsistä. Tullin rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus on Petri Lounatmaan mukaan keskimäärin 45 miljoonan euron luokkaa vuositasolla. Tulliviesti 15
tulliselvityksen tekemisen tai antaa tulliviranomaiselle väärän tai puutteellisen tiedon esimerkiksi tavaran arvosta. Rikosvastuuseen siis joutuu muun muassa, kun teko on omiaan aiheuttamaan veron määräämättä jättämisen tai sen palauttamisen aiheettomasti. LAINMUKAISUUS KANNATTAA Maailmanmitassa tullilaitokset eivät aina ole vapaita korruptiosta. Asemansa vuoksi ne voivat halutessaan avata tien harmaalle ja kielletylle toiminnalle, ja elinkeinoelämällä taas on suuri intressi korruptoida Tullia välttääkseen veroja ja maksuja. Suomessa harmaata taloutta estää nimenomaan se, että meillä Tulli, poliisi ja verottaja ovat varmaankin puhtaimpia maailmassa, Linna korostaa. Jopa Euroopassa on alueita, joilla kulutetuista savukkeista 90 prosenttia on laittomia. Suomessa sellainenkaan harmaa talous ei ole päässyt rehottamaan pitkälti juuri Tullin valppauden vuoksi. Lain ja säännösten mukaan hoidettu ulkomaankauppa takaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikille toimijoille. Harmaa talous sen sijaan aiheuttaa menetyksiä rehellisille toimijoille sekä valtiolle ja myös veronmaksajille. Lainmukainen toiminta ulkomaankaupassa on Linnan mukaan tehty tulliasioissa niin helpoksi, että sen aiheuttama hallinnollinen taakka on lakia noudattaville toimijoille todella pieni. Toisaalta Tulli ylläpitää toiminnallaan suurta riskiä jäädä kiinni lain vastaisesta toiminnasta. Seuraamukset tullirikoksista voivat olla varsin ankaria. Korkein oikeus esimerkiksi tuomitsi hiljattain tullivarastointia koskevia säädöksiä rikkoneen henkilön 3,5 vuoden vankeuteen sekä kahdeksan miljoonan euron vahingonkorvauksiin. suomen tulli, poliisi ja verottaja ovat maailman puhtaimpia korruptiosta 16 Tulliviesti
KOLUMNI Tapani Tölli, hallinto- ja kuntaministeri VAALIMAA SAI RAHOITUKSEN Hallitus päätti maaliskuussa käydyssä valtiontalouden kehysriihessä myöntää Tullille rahoituksen Vaalimaan rajanylityspaikan laajentamiseksi. Raskasta liikennettä varten rakennetaan uusi tavaraliikenteen terminaali. Nykyinen pääasema eriytetään henkilöautojen ja bussien käyttöön. Vastaavat järjestelyt ovat jo käytössä Venäjän puolella. Kehysriihen jälkeen vein Vaalimaata koskevan asian viipymättä hallituksen raha-asiainvaliokuntaan, joka myönsi Tullille valtuudet tehdä hanketta varten tarvittavia sopimuksia. Näin asia sai lopullisen sinettinsä. Tavoitteena on, että Vaalimaan rajanylitysaseman laajennusinvestointi toteutetaan vuoden 2013 aikana. Laajennettu rajanylitysasema otettaisiin käyttöön viimeistään vuoden 2014 alkupuolella. Niin sanotun rekkaparkin rakentaminen ei sisälly tähän hankkeeseen. Matkustajaliikenne sekä taloudellinen toimeliaisuus kaikkien raja-asemien kautta on ollut voimakkaassa kasvussa. Mikäli kaavailtu viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä toteutuu jo 2010-luvun jälkipuoliskolla, niin liikenteen kasvu voimistuu merkittävästi. Jotta tulevaisuudessa itärajalla vältytään liikenteen pullonkauloilta, on toimittava ennakoiden. Tarvittavan liikenne- ja rakennusinfran lisäksi myös Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen henkilöstövoimavarojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota vilkasliikenteisillä rajanylityspaikoilla. Se edellyttää ainakin Nuijamaan, Imatran, Niiralan ja Parikkalan kehittämistä jo lähivuosina. Pidän tärkeänä, että tullilaitosta koskevat uudistukset tehdään jatkossa keskustelevassa ja rakentavassa hengessä niin talon sisällä kuin suhteessa valtiovarainministeriöön. Toivon erityisesti, että seuraava hallitus ottaa asialistalleen kansainvälistäkin tunnustusta saaneen PTR-yhteistyön jatkokehittämisen sekä sen riittävän ja tasapuolisen resursoinnin. Oman ministeripestini päättyessä on paikallaan kiittää Tullin johtoa, henkilökuntaa ja henkilöstöjärjestöjä hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Toivotan teille parhainta menestystä tärkeässä työssänne. Tullin, poliisin ja rajavartiolaitoksen henkilöstön riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota Tulliviesti 17
UUTISIA 2 2011 N R O Vaalimaalle luvassa uusi tavaraliikennekeskus vuonna 2013 Vaalimaan rajanylityspaikalle suunniteltu rekka- ja henkilöliikenteen eriyttäminen on vihdoin saanut rahoituksen valtion budjetissa. Suunnitelman mukaan hanke olisi valmis vuoden 2013 lopulla. Tavaraliikennekeskuksen valmistumisen jälkeen Vaalimaan rajanylityskapasiteetti on 4,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Eriyttämistä on suunniteltu vuodesta 2005. Useaan otteeseen on petytty, kun hanke ei olekaan lupauksista huolimatta edennyt, Vaalimaan tullin päällikkö Mika Poutiainen kertoo nyt tyytyväisenä asian saamasta käänteestä. Liikenne kokonaisuudessaan kasvaa koko ajan, henkilöliikenne vielä rekkaliikennettäkin enemmän. Tällä hetkellä Vaalimaan rajan ylittää noin 2,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Tänä vuonna odotetaan jo kolmen miljoonan rajan ylittyvän, Poutiainen jatkaa. Vihdoin suunnittelun alkuun Paljon puhutaan viisumivapaudesta ja siihen valmistautumisesta. Kuitenkin jo nyt Vaalimaan rajanylityspaikan kaistat ja työpisteet ovat ajoittain olleet ylikuormitettuja. Tulli on rakentanut lisää palvelupisteitä olemassa olevaan rakennukseen, ja rajavartiolaitos on tuonut jopa kokonaan erillisen passintarkastuskontin pihalle, jotta kaikista tarkastuksista on selvitty kohtuullisessa ajassa. Nyt odotetaan hankkeen pikaista etenemistä, Poutiainen painottaa. Jyrki Punkanen ja Mika Poutiainen tutkivat hankkeen karttaa Vaalimaalla. Uusi tavaraliikennekeskus tuo raskaalle liikenteelle omat työtilansa ja kaistansa erottamaan sen henkilöliikenteestä. Näin ollen rekkakuskienkaan ei enää tarvitse jonottaa henkilömatkustajien kanssa samoissa tiloissa samoille tullin ja rajavartiolaitoksen luukuille. Asiakaspalvelupisteitä saadaan lisää niin henkilö- kuin rekkaliikenteeseenkin. Myös odotustilat kasvavat, sillä rekoille rakennetaan lisää odotusparkkeja ja henkilöliikenteelle uusi odotustila lähtevään liikenteeseen. Asiakaspalvelupisteiden lisääminen tuo 18 Tulliviesti
painetta myös henkilökunnan lisäämiseen, päällikkö Poutiainen toteaa. Toisaalta uusi rekkaterminaali järkevöittää toimintaa, koska silloin tullivirkailija voi keskittyä joko henkilöliikenteen tai rekkaliikenteen valvontaan, eikä hänen enää tarvitse valvoa kaikkea liikennettä samanaikaisesti. Poutiainen kuitenkin muistuttaa, että jo liikenteen kasvu sinällään edellyttäisi rajoilla henkilökunnan lisäämistä, eriyttäminen vain konkretisoi sen. Hanke maksaa noin 17,5 miljoonaa euroa. Siitä puolet menee tieliikenteen järjestämiseen ja puolet rakennuksiin. Jos suunnittelu ja rakentaminen sujuvat ongelmitta, valmista odotetaan olevan viimeistään vuoden 2014 alkupuolella. Rekkaparkki jää vielä odottamaan Tavaraliikennekeskuksen rakentaminen voisi vauhdittaa myös Vaalimaalle suunniteltua rekkaparkkia, jonka suunnitelmat ja rahoituspäätös ovat jo valmiina. Kaakkois-Suomen ELY-keskus pitää kuitenkin tärkeimpänä rekka- ja henkilöliikenteen erottamista toisistaan, joten rekkaparkki jää vielä odottamaan tarvittavaa poliittista päätöstä. Nuijamaalla on jo Nuijamaalle valmistui viisi vuotta sitten uusi rajanylityspaikka, jossa rekoille on oma tavaraliikennekeskuksensa. Siellä tehdään tulliselvitykset, tarkastetaan kuljettajien passit ja tarvittaessa läpivalaistaan lasti. Koska sekä henkilöettä raskaan liikenteen määrät ovat taantuman jälkeen huomattavasti kasvaneet, kahden terminaalin järjestely on osoittautunut tarpeelliseksi. Tosi-tv-sarja Tullista alkaa heinäkuussa Tullin työtä kuvattiin viime kesänä ja syksynä Helsingin satamissa, lentokentällä ja itärajalla Vaalimaalla tosipohjaista tvsarjaa varten. Kuvauskohteina olivat matkustaja, alus-, rekka- ja konttiliikenteen valvonta, posti- ja lentorahdin tarkastus, analyysityö Tullilaboratoriossa sekä Tullin venetoiminta, unohtamatta huumekoirien vainutyötäkään. Kahdeksanosainen tosi-tv-sarja Tullista tulee ulos heinäkuussa 2011 TV2:lta. Yksi jakso kestää puoli tuntia. Sarjan jatko-osa kuvataan tänä kesänä ja nähdään televisiossa vuoden päästä. Ohjelman tuottaa Aito Media. Teksti: Kirsi Lyytikäinen ja Katja Penninkilampi Tulliviesti 19
Satamassa tavattiin ja kisattiin Kaijalla oli meininkiä Satamassa tavataan -yleisötapahtumassa 20. toukokuuta Helsingin Eteläsatamassa. Tullin Arja Kaunola näyttää sahaamisen mallia. Peltsi Peltolan ja Ile Uusivuoren vauhdittamassa tapahtumassa yleisöllä oli avoimet ovet viranomaisten veneisiin, satamajäänsärkijä Tursoon ja pelastusristeilijä Jenny Wihuriin. Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus oli koonnut näyttelyn Itämeren tulevaisuudesta, ja merivartiosto järjesti helikopterilla pelastusnäytöksen. Yleisöä riemastutti erityisesti Meripelastusseuran, Merivartioston, Helsingin Sataman, Tullin ja yllätysosallistuja YLEn Puoli seitsemän -joukkueen mittelöinti joukkuekisassa, jonka rasteina olivat köysirata, poijuhyppely, tukin sahaus ja kaverin nosto merestä. Maitohapoille meni! Arja Kaunola Tullin joukkueesta totesi tukin sahauksesta, ja tiivisti siinä varmasti kaikkien kilpailijoiden tunnelmat radan hikisimmästä rastista. Kisan voiton nappasi edellisvuoden tapaan Meripelastusseuran joukkue, jossa kisasivat Pertti Helaniemi ja Nico Steiner. Tapahtuma oli osa European Maritime Day -teemapäivää, jota vietettiin nyt neljättä kertaa ympäri Eurooppaa. Tapahtumalla pyritään lisäämään suuren yleisön tietoisuutta Euroopan merien ja luonnonvarojen merkityksestä EU:n kasvulle ja työllisyydelle. Teksti: Katariina Jankkila Suomi Areena 11. 15.7.2011 Tulli ja Pori kohtaavat asialinjalla Kansalaistorilla 13. 15.7.2011 Viime kesänä perin pienellä panoksella Porissa Suomi Areenassa esittäytynyt Tulli lähtee nyt liikkeelle tyylillä. Tullilla on käytössään Porin torin paras paikka, jonka ohi kulkee kolmen päivän aikana vähintään 50 000 ihmistä. Viime kesänä pieni porukkamme herätti paljon kiinnostusta. Ystävällinen, häntää heiluttava tullikoira on aina suosikki, Porin tullin päällikkö Harri Tammi sanoo. Tammi organisoi viime vuoden esiintymisen ja hän on Porin henki myös tänä vuonna. Mukana on muitakin tullilaisia: Vaalimaa ja Tullikoulu ovat edustettuina ja myös venemiehiä on paikalla. Tullineuvonta esiintyy torilla nimellä Päivystävä tullimies, Järjestämme tapahtuman yhteydessä tulliaiheisen tietokilpailun, jonka palkintona on kaksi kahden hengen ajelua Tullin veneellä hienossa merellisessä Porissa. Nyt kaikki verestämään tullitietouttaan, sillä Porin torilla tavataan, Tammi sanoo. Teksti: Päivi Musakka 20 Tulliviesti