Rahoitustarkastus 6.4.2006 Vakavaraisuus valvontaosaston operatiiviset riskit -toimisto PL 159 00101 HELSINKI RAHOITUSTARKASTUS :NO liri» Viite: Rahoitustarkastuksen lausuntopyyntö 2/2006, 31.1.2006, Dnro 2/121/2006 RAHOITUSTARKASTUKSEN STANDARDILUONNOS 1.3: LUOTETTAVA HALLINTO Rahoitustarkastus on kirjeellään 31.1.2006 pyytänyt Helsingin Pörssi Oy:ltä (jäljempänä "Pörssi") lausuntoa otsikossa mainitun standardiluonnoksen osalta. Pörssi lausuu asiassa kunnioittavasti seuraavaa: Yleistä Rahoitustarkastuksen luonnosteleman Luotettava hallinto -standardin tarkoituksena on tukea terveen yrityskulttuurin toteutumista ja toimimista Rahoitustarkastuksen valvontaan kuuluvissa yhteisöissä. Standardiluonnoksessa Rahoitustarkastus on luonnostellut ne edellytykset, jotka valvottavan tulee täyttää, jotta voidaan varmistua siitä, että valvottavaa johdetaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Yhtiöiden hyvän hallintotavan eli ns. corporate governancen merkitys on viime vuosina korostunut niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Useissa maissa on syntynyt, usein itsesääntelyn pohjalta, sääntöjä tai suosituksia siitä kuinka (hyvä) yhtiöhallinto on järjestettävä. Tällainen corporate governance -sääntely käsittelee yhtiön johdon ja omistajien sekä muidenkin sidosryhmien välisiä suhteita ja mahdollisuuksia saada tietoa yhtiöstäja sen toiminnasta. Sääntelyä on yhtiön toimielimistä, toimivasta johdosta, ylimmän ja toimivan johdon palkitsemisestaja riskienhallinnan järjestämisestä. Pääosin sääntely on suunnattu julkisesti listatuille yhtiöille, mutta niistä ilmeneviä periaatteita on monesti suositeltu noudatettavaksi myös muissa yhtiöissä. Myös Suomeen on itsesääntelyn pohjalta syntynyt laajasti hyväksytty standardi hyvälle yhtiöhallinnolle. HEX Oyj 1, Keskuskauppakamari ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 2 laativat vuonna 2003 Suosituksen listayhtiöiden hallinnointi-ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance) (jäljempänä "CGS"), joka korvasi aiemman suosituksen vuodelta 1997. CGS on otettu osaksi Helsingin Pörssin sääntöjä l.7.2004 alkaen. Tällä tavoin CGS on tullut noudatettavaksi kaikille listayhtiöilie ns. Comply or Explain -periaatteen mukaisesti. Periaatteen mukaan yhtiön tulee noudattaa annettua suositusta kokonaisuudessaan, mutta jos yhtiö poikkeaa suosituksesta, sen on ilmoitettava poikkeaminen ja poikkeamisen syy. 1 Nykyisin OMX Exchanges Oy, joka kuuluu OMX AB -konserniin. 2 Nykyisin Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK). The Nordic Exchange HELSINGIN PÖRSSI OY HELSINKI STOCK EXCHANGE LTD. PL 361/P.O. Box 361. 00131 Helsinki. FINLAND Puh./Tel. +358 (0}9 6166 71. Faksi/Fax +358 (0)9 6166 7368. Käyntiosoite/Visiting Address: Fabianinkatu 14 Koti paikka/head quarters: Helsinki. Y-tunn us/reg. No, 0815051-3. www.omxgroup.com
Standardin soveltamisala: listayhtiöt Toteamme, että standardiluonnoksessa hahmoteltu tulevan standardin soveltamisala näyttää muodostuvan liian laajaksi. Standardin sitovaksi määritelty soveltamisala on rajattava koskemaan vain standardiluonnoksen kohdassa 1(1) tarkoitettuja rahoitusalan yhteisöjä ja niitäkin vain rajoitetusti jäljempänä kuvatulla tavalla. Standardiluonnoksen kohdassa 1(4) oleva suositus siitä, että myös muut Rahoitustarkastuksen valvonnassa olevat yhteisöt - mm. listayhtiöt ja Helsingin Pörssi Oy -järjestäisivät hallintonsa standardia noudattaen, on joko poistettava kokonaan tai muotoiltava uudelleen rajoittumaan koskemaan vaan Rahoitustarkastuksesta annetun lain (27.6.2003/587) 5 :ssä lueteltuja Rahoitustarkastuksen valvottavia. Katsomme, että Rahoitustarkastuksen tulisi antaa jo voimassaolevaa normistoa täydentävää sääntelyä vain silloin, kun sille on riittävät perusteet. On perusteltua katsoa, että Suomen CGS antaa riittävästi ohjeistusta suomalaisille listayhtiöille. Suomalaisen CGS:n noudattaminen mahdollistaa standardin tavoitteena olevan arvion siitä, johdetaanko yhtiötä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Erityisen ryhmän muodostavat ne listayhtiöt, jotka ovat standardiluonnoksen kohdan 1(1) mukaisia rahoitusalan yhteisöjä. Myös näiden yhteisöjen osalta CGS toimii erinomaisena ensisijaisena hyvän hallintotavan vähimmäisstandardina, jonka oheen, jos tarpeen, voi Rahoitustarkastus antaa täydentävää sääntelyä esimerkiksi listatun sijoituspalveluyrityksen erityispiirteet huomioonottaen. Listattujen rahoitusalan yhteisöjen osalta standardiluonnosta onkin syytä muuttaa siten, että standardin soveltamisalasta rajataan pois kaikki ne säännökset, joita käsitellään CGS:ssa, jotta ei synny päällekkäistä sääntelyä. Tällöin on tärkeää, että standardista käy selkeästi ilmi, mitkä kohdat ovat CGS:ää täydentävää sääntelyä ja tulevat sovellettaviksi listattuihin rahoitusalan yhteisöihin ja niiden tytäryhteisöihin. Standardiluonnoksessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että standardin soveltamisalaan kuuluvat tahot voivat merkittävästi poiketa toisistaan koon, toiminnan organisoinnin tai konsernin kansainvälisyyden osalta. Standardin vaatimusten soveltaminen sellaisenaan saattaa erityisesti pienten valvottavien osalta olla epätarkoituksenmukaista. Perinteisesti corporate governance - suosituksissa on lähdetty perusajatuksesta, jonka mukaan yhtiöllä voi olla perusteltu syy poiketa suosituksista. Tällöin on selostettava suosituksesta poikkeavista menettelytavoista ja niiden syistä. Valvottavan hallinto voidaan järjestää ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti, vaikka Rahoitustarkastuksen standardia ei kaikkien yksityiskohtien osalta noudattaisikaan. Esitämmekin Rahoitustarkastuksen harkittavaksi, että standardissa omaksuttaisiin jossakin laajuudessa sovellettavaksi edellä kuvattu ns. Comply or Explain -periaate. Standardiluonnoksen kohdassa 6.2.1(32-34) on rinnastettu CGS:n tiedottamista koskevat suositukset soveltumaan myös esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen toimintaan. CGS:n tiedottamisperiaatteet on kuitenkin laadittu siitä näkökulmasta, että listatun yhtiön omistajat saisivat riittävästi tietoa yhtiöstä. CGS:ää vastaavien tiedotusperiaatteiden ulottaminen koskemaan sijoituspalveluyrityksiä on nähdäksemme tarpeettoman pitkälle menevää sääntelyä. Esimerkiksi sijoituspalveluyrityksen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tiedon tarpeella on eri painopisteet kuin CGS:ää noudattavien yhteisöjen sidosryhmillä.
Standardin soveltamisala: arvopaperipörssi Arvopaperipörssille arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495) säädetyt tehtävät edellyttävät, että arvopaperipörssiä hoidetaan ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liikeperiaatteiden mukaisesti. Arvopaperipörssin luotettavaa hallintoa voidaan pitää yhtenä arvopaperipörssin toimiluvan myöntämisen keskeisistä edellytyksistä. Mikäli toimiluvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä ei enää ole olemassa, voi valtiovarainministeriö peruuttaa arvopaperipörssin toimiluvan. Kiinnitämme Rahoitustarkastuksen huomiota siihen, että MiFiDrn voimaansaattamissääntelyä valmisteltaessa tultaneen lakiin ottamaan lisää arvopaperipörssin hyvään hallintoon liittyvää sääntelyä (esim. eturistiriidat). Pörssien tyypillisen koon ja toiminnan luonteen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa suurille yritykselle laadittuja ohjeita sellaisenaan arvopaperipörssiin. Lisäksi on huomioitava, että Pörssi kuuluu nykyisin samaan konserniin Baltian maiden, Kööpenhaminan ja Tukholman pörssien kanssa, joiden emoyhtiö OMX AB (Pubi) on listattu Tukholman Pörssiin. OMX -konsernissa on noudatettava ruotsalaista hyvästä hallintotavasta annettua suositusta. Esitämmekin, että mikäli Rahoitustarkastuksen standardi ulotetaan soveltumaan Pörssiin, voisi Pörssi poiketa siitä mikäli se noudattaa ruotsalaista hyvästä hallintotavasta annettua suositusta. Näin Rahoitustarkastuksen standardia tulisi soveltaa Pörssiin, suosituksenluonteisenakin, vain rajoitetuilta osin. Mikäli standardin noudattamista myös arvopaperipörssille yhtenä Rahoitustarkastuksen valvottavana suositellaan, pidämme lisäksi tärkeänä sitä, että standardissa asetetut vaatimukset ovat yhtenäiset Euroopan Unionin jäsenvaltioissa voimassa olevien vastaavien valvovan viranomaisen asettamien vaatimusten kanssa. On tärkeää, huomioon ottaen Baltiassa ja Pohjoismaissa toteutetut arvopaperipörssien yhdistymiset, että EU:ssaja erityisesti Pohjoismaissa valvottaville asetetut vaatimukset ovat samanlaiset. Standardin lähtökohdat ja rakenne Yleisesti standardiluonnoksesta voi todeta sen olevan tarpeettoman pitkästi ja laveasti kirjoitettu. Tällaisenaan standardiluonnos ei anna valvottavalle yksiselitteisiä ja konkreettisia ohjeita. Useissa kohdin jää tulkinnanvaraiseksi standardiluonnoksessa hahmoteltu sääntely siitä viitekehyksestä ja nykyisestä sääntelystä johon Rahoitustarkastuskin viittaa standardiluonnoksen luvussa 3. Samoista sääntely kokonaisuuksista (esim. johdon riippumattomuus) annetaan toisiaan sivuavaa muttei kuitenkaan täysin toisiaan vastaavaa sääntelyä. Kyseenalaistamme myös esimerkiksi kohdan 6.1.3(19) (esim. työterveyshuolto) kaltaiset pitkälle viedyt Rahoitustarkastuksen antamat säännökset alalta, joka ei tosiasiassa kuulu sen valvonnan piiriin. Luonnokseen listatut henkilöstöpolitiikan painopistealueet on oikeansuuntaisesti hahmotettu, mutta katsomme ettei Rahoitustarkastuksen ole tarpeen antaa valvottaville tämäntyyppisistä seikoista säännöksiä. Tekstiä ja säännöksiä tiivistämällä ja uudelleenjaottefemalla standardin luettavuus ja selkeys paranisi. Standardiluonnoksessa hahmotetusta sääntelystä aiheutuu lisää hallinnollista työtä valvottaville. Valvottavat joutuvat jatkossa laatimaan lisää kirjallisia periaatteitaja kuvauksia, hyväksyttämään ne 3 Directive 2004/39/EC of the European Parliament and of the Council on markets in financial instruments amending Council Directive 85/61 I/EEC and 93/ 6/EEC and Directive 2000/12/EC of the European Parliament and of the Consul and repealing Council Directive 93/22/EEC. 4 Svensk kod för bolagstyrning, joka on annettu vuonna 2005 ja joka on osa Tukholman Pörssin sääntöjä.
yhtiön johdolla ja valvomaan, että niitä noudatetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kohdassa 6.3.2(54) mainitut kirjalliset periaatteet eturistiriitojen tunnistamiseen, ehkäisemiseen, ratkaisemiseen ja valvontaanja kohdassa 6.7(183) edellytetty säännösten noudattamisen valvontaperiaatteet (ns. compliance -periaatteet). Erilaiset kirjalliseen muotoon tiivistetyt periaatteet auttavat usein asioiden hallinnointia. Aina kirjalliset toimintaohjeet eivät kuitenkaan asioiden luonteen vuoksi ole kaikkein tehokkain tapa asioiden järjestämiseen. Kiinnitämme Rahoitustarkastuksen huomiota myös siihen, että joissakin luonnoksen kohdissa rakenne "Sitova" - "Suositus" - "Perustelu" on epäjohdonmukainen. Tarpeen onkin tarkentaa mikä on sääntö, joka halutaan valvottavalle antaa ja mikä on sen perustelu. Esimerkkinä mainittakoon kohdat 6.3. l (44) ja (45). Yksityiskohtaiset kommentit Seuraavassa esitämme yksittäiset huomiomme standardiluonnoksen ehdotuksista. Monesta standardiluonnoksen väliotsikosta puuttuu numerointi, joka haittaa standardin käyttämistä. Luvuissa 3 "Standardin viitekehys" ja 4 "Normiperusta" käsitellään erilaisia luotettavan hallinnon järjestämistä koskevia suosituksia ja normeja tavalla, joka kaipaa selkiyttämistä tai asioiden yhdistämistä. Normiperustalla Rahoitustarkastus lienee osaksi tarkoittavan niitä normejajoiden perusteella se katsoo voivansa antaa standardiluonnoksessa hahmoteltua sääntelyä, mutta sen lisäksi normiperusta -jaksossa on esitetty normeja joihin standardiluonnoksen sisältö perustuu. Viitekehys -jaksossa on koottuna sääntelyä, joihin useat standardiluonnoksessa hahmotellut sitovat ohjeet ja suositukset kuitenkin perustuvat. On vaikeaa hahmottaa, miksi nämä asiat on koottu eri lukuihin. Luvun 4 kohdan (3) luettelossa mainittu arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 :n 5 momentti ei anna Rahoitustarkastukselle norminanto valtuutta, ja saman pykälän muut norminantovaltuutusviittaukset liittyvät nekin lähtökohtaisesti muihin aihealueisiin ja standardeihin kuin luotettavan hallinnon järjestämiseen. Luvussa 5 kappaleessa 5.2 tulisi tekstiä muokata niin, että se ilmentää periaatteen toiminnan ja hallinnon organisoinnista valvottavassa siten, että hallinnonjärjestämistä koskevia periaatteita noudatetaan. Hyvän hallinnonjärjestämisessä ei ole kysymys vain valvonnasta. Lukua 6 tulisi tiivistää ja esimerkiksi siirtää, jos ylipäätään on tarpeen sisällyttää kappaleeseen valitut asiat standardiin, kohta 6.1.1 "Arvot ja eettiset periaatteet" lukuun 5 jossa käsitellään luotettavan hallinnon keskeisiä periaatteita. Lisäksi asianomaisen kappaleen kohdan (8) tarkoitus ja jää epäselväksi. Miksi tämänkaltainen päivittäisiin toimintoihin liittyvä asia on nostettu näin keskeisesti esille standardissa? Myös kohdan sanamuotoa (esim. viittaus vilpittömään mieleen) olisi syytä tarkistaa, mikäli kyseistä suositusta edelleen pidettäisiin tarpeellisena. Kappaleessa 6.1.4 on paljon toistoa mm. kohdissa (20) ja (22). Kohdan (24) viimeisen virkkeen lausuma on varmasti sinänsä oikea, mutta sen tarpeellisuus standardiluonnoksessa on kyseenalaista. Kohdassa 6.2.2(40) todettu asia, että valvottavan ja sen konsernin hallintorakenteiden tulee olla selkeät, on hyvä.
Kohdassa 6.2.2(43) mainittu "prosessikuvaus" on terminä outo. Pyydämme Rahoitustarkastusta harkitsemaan sanan korvaamista esimerkiksi sanalla "organisaatiokaaviot" tai "työkuvaukset". Kohdassa 6.3.2 on valvottavaa velvoitettu järjestämään toimintansa siten, että eturistiriidat ovat hallittavissa. Tämä on kannatettava asia, mutta todettakoon, että sen hallinnointi standardiluonnoksessa ehdotetulla kirjallisilla toimintaperiaatteilla lienee käytännössä vaikeaa. Kohdat 6.4.1(72)ja (79) ovat esimerkkejä liikaan yksityiskohtaisuuteen menevästä sääntelystä. Kohdassa kirjataan periaatteenomaisinä asioita, joiden tulisi olla pikemminkin laadullisia tavoitteita. Kohdassa (76) omaksuttu terminologia ontuu, sillä standardiluonnoksessa on yritetty välttää käyttämästä sanaa "hallitus", mutta tässä asianomaisessa kohdassa on kuitenkin viitattu ylimmän johdon puheenjohtajaan. Viittauksella kuitenkin tarkoitettaneen hallituksen puheenjohtajaa. Kiinnitämme myös Rahoitustarkastuksen huomiota siihen, että standardiluonnoksessa olevien viittausten ammattitaitoiseen ylimpään johtoon, esim. 6.4.1(76-78), tulee olla linjassa Rahoitustarkastuksessa valmisteilla olevan Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit & proper) -standardin säännösten kanssa. Ylimmän johdon riippumattomuutta käsittelevästä kohdasta 6.4.3 todettakoon, että johdon riippumattomuus on erityisen tärkeä asia. Huomioon ottaen kuitenkin standardiluonnoksen soveltamisala, riippumattomuusvaatimuksen soveltaminen ei välttämättä ole aina tarkoituksenmukaista tai käytännössä mahdollista kaikissa valvottavissa mm. niiden omistusrakenteesta tai pienestä koosta johtuen. Todettakoon myös, samoin kuin Rahoitustarkastus standardiluonnoksen kappaleessa 3(4) toteaa, että riippumattomuutta koskeva määrittely vastaa pitkälti GCS:ssä omaksuttua määritelmää. Tämän johdosta pelkkä viittaus GCSrään tulisi olla riittävä eikä Rahoitustarkastuksen tulisi antaa asiasta omaa sääntelyä lainkaan. Myöskään ylimmän johdon toiminnan organisointi lukuisiin eri valiokuntiin ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista kaikkien valvottavien osalta. Esitämmekin, että erityisesti riippumattomuutta ja valiokuntia koskeviin vaatimuksiin voitaisiin soveltaa edellä esittämäämme Comply or Explain -periaatetta. Kunnioittavasti, HELSINGIN PÖRSSI OY Jouni Torasvirta toimitusjohtaja