Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavasta tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava henkilö asuu sosiaali- tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä, johon kaupungin viranhaltija on tehnyt kyseisestä henkilöstä sijoituspäätöksen. Toimintayksiköiden tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voi korvata omaishoitajan työpanoksella. Pelkästään asioiden hoito ja kodinhoito eivät ole riittäviä perusteita omaishoidon tuen myöntämiselle. Omaishoitolaissa (3 ) säädetään tuen yleiset myöntämisedellytykset. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät. Henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palvelujen avulla. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävä. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tuen myöntäminen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakulomakkeella alle 65- vuotiaiden osalta vammaispalveluja hoitavalta palveluohjaajalta ja yli 65-vuotiaiden
omaishoidettavien osalta vanhustyön palveluohjaajalta. Omaishoidon tukea hakevan henkilön kotiin tehdään pääsääntöisesti kotikäynti. Omaishoidon tuki myönnetään seuraavan kuukauden alusta lukien ja pääsääntöisesti toistaiseksi. Palvelutarpeen arviointi Omaishoidon tuen ratkaisu perustuu aina arvioon omaishoitotilanteen kokonaisuudesta. Ratkaisua tehtäessä lähtökohtana on asiakkaan hyvä ja laadukas kotihoito. Asiakkaan oma tahto pyritään aina huomioimaan tehtäessä päätöstä hoitojärjestelyistä. Omaishoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Omaishoidon tuen avulla voidaan ehkäistä laitoshoidon tarvetta. Palvelutarpeen arviointi suoritetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön moniammatillisena yhteistyönä ja apuna käytetään erilaisia toimintakykymittareita ja arviointilomakkeita, jotka on suunniteltu aikuisille tai lapsille ja nuorille. Tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntoja. Lasten ja nuorten omaishoidon tukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen tai nuoren hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Omaishoitajan soveltuvuus Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Omaishoitajan tuen päätöstä tehtäessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, selviytyykö hoitaja omaishoitoon sisältyvistä tehtävistä. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajan fyysinen, psyykkinen terveydentila ja mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito. Lisäksi huomioidaan omaishoitajan toimintakyky ja voimavarat selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntujan lausuntoa. Päätös omaishoidon tuesta Omaishoidon tuesta annetaan päätös, josta käy ilmi mitä tukea (hoitopalkkio, palvelut) hänelle on myönnetty, mistä lukien ja mihin saakka.
Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimelle, joka vuosittain vahvistetaan työeläkelain (395/1961) 7b :n soveltamista varten. Hoitopalkkion ohella kunnan tulee järjestää hoitotyön vaatimat välttämättömät muut palvelut. Mikäli asiakkaalle myönnetään hoitopalkkion ohella muita palveluja esim. kotihoitoa, henkilökohtainen avustaja, osavuorokautinen hoito niin, hoitopalkkio maksetaan sen ryhmän mukaan, joka vastaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Työtulot, oikeus vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen tai oikeus sairasvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan eivät vaikuta omaishoidon tuen myöntämiseen eivätkä hoitopalkkioon. Omaishoitosopimuksen tehnyt hoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa Lapuan kaupunkiin, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Lapuan kaupunki on velvollinen järjestämään omaishoitajalle tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1momentissa tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalta Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta Lapuan kaupunki toimittaa ennakonpidätyksen ja perii työntekijöiden eläkemaksun. Hoitopalkkiot I- ryhmä, hoitopalkkion suuruus on 364,35 /kk, johon vuosittain lisätään indeksikorotus Aikuiset ja ikäihmiset: Hoidettava tarvitsee säännöllisesti ja päivittäin apua, ohjausta ja valvontaa useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa. Hänellä ei ole yöllistä avuntarvetta tai avuntarve öisin on vähäinen. Hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä eläkettä saavan KELA:n korotettu hoitotuki tai aikuisen korotettu vammaistuki. Hoitaja ei ole oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen. Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat): Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärilausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Hoitaja ei ole oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen.
II- ryhmä, hoitopalkkion suuruus on 600 /kk, johon vuosittain lisätään indeksikorotus Aikuiset ja ikäihmiset: Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvaa apua tai läsnäoloa päivittäisissä toiminnoissa. Hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Yöaikaan tarvittava hoito ja huolenpito ovat toistuvia ja jatkuvaluonteisia. Hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä eläkettä saavan KELA:n erityishoitotuki tai aikuisen ylin vammaistuki. Hoitaja on oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen. Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat): Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään lääkärilausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Hoitaja on oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen. III- ryhmä, hoitopalkkion suuruus on 720 /kk, johon vuosittain lisätään indeksikorotus Hoidettava tarvitsee yhtämittaista hoitoa, valvontaa ympäri vuorokauden ja erityisjärjestelyjä ja tarvitsee apua myös sairaanhoidollisissa vaativissa toimenpiteissä. Hoidettavan hoito ja huolenpito edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden. Hoidettavalle on myönnetty hoidollisista syistä eläkettä saavan KELA:n erityishoitotuki tai aikuisen tai lapsen ylin vammaistuki. Hoitaja on oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen. IV-ryhmä, hoitopalkkion suuruus on 728,69 /kk, johon vuosittain lisätään indeksikorotus. Hoitopalkkion edellytyksenä on, että omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä tai päätoimista opiskelua. Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheen yrityksessä, liikkeessä, ammatissa tai maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä. Edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia tuloja, oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan eikä oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Tavoitteena on mahdollistaa omaishoitajan töistä pois jääminen ja hoidon kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Hoitaja on oikeutettu kolmen (3) päivän lakisääteiseen vapaaseen.
Hoitopalkkio voidaan maksaa alennettuna hoitajan pyynnöstä esim. eläkkeeseen vaikuttava tuloraja huomioiden. Mikäli hoidettavia on kaksi tai useampia, hoitopalkkion määrä arvioidaan tilannekohtaisesti. Hoitopalkkion maksaminen vapaiden ja keskeytyksen ajalta Hoidettava voi olla osan päivästä tai säännöllisesti useamman kerran viikossa kodin ulkopuolella osan päivästä tai säännöllisesti useamman kerran viikossa kodin ulkopuolella, esim. koulussa, päiväkodissa, työtoiminnassa, päivätoiminnassa tms. Tähän ryhmään kuuluvat myös öisin runsaasti apua tarvitsevat lapset ja nuoret, joiden hoitovastuu päivällä ei ole omaishoitajalla. Jos omaishoito keskeytyy hoidettavasta johtuvasta terveydellisestä syystä tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajasta johtuvasta syystä keskeytyksen ajalta ei makseta hoitopalkkiota, mikäli hoito keskeytyy yli kolmen vuorokauden ajaksi kalenterikuukaudessa esim. hoitajan sairastuminen. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon tuen päätöksentekijälle omaishoidon keskeytymisestä. Mikäli hoidettava saa harkinnanvaraista hoitoa ja kuntoutusta 5 vuorokautta kuukaudessa kaupungin järjestämänä ympärivuorokautisena hoitona tai vastaavana, ei se vähennä hoitopalkkion määrää. Hoitaja, joka on oikeutettu lakisääteiseen vapaaseen 3 vuorokautta kuukaudessa ja hoidettava saa harkinnanvaraista hoitoa ja kuntoutusta 5 vuorokautta kuukaudessa kaupungin järjestämänä ympärivuorokautisena hoitona tai vastaavana, eivät ne vähennä hoitopalkkion määrää. Henkilöt, jotka saavat sekä lakisääteistä että harkinnanvaraista hoitoa ja kuntoutusta yli 8 vuorokautta kuukaudessa kunnan järjestämänä ympärivuorokautisena hoitona tai vastaavana, ei ole oikeutta omaishoidon tuen palkkioon eli ylimenevät päivät vähennetään omaishoidon tuen palkkiosta. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoidon tuesta kaupungin kanssa sopimuksen tehneellä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että
hoidettava viettää säännöllisesti osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan säännöllinen poissaolo voi kestää keskimäärin 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Omaishoitajalla säilyy oikeus vapaaseen 3 vrk/kk, kun omaishoidon keskeytys katsotaan vähäiseksi eli se kestää korkeintaan seitsemän vuorokautta kuukaudessa. Kaupungin on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoito omaishoitajan vapaan ajaksi voidaan järjestää joko omana toimintana tai ostopalveluna rekisteröidyltä palveluntuottajalta. Hoidon tulisi ajallisesti vastata omaishoitajan antamaa hoitoa. Jos hoitajat ovat sidottuja hoitotyöhön ympärivuorokautisesti, tulisi myös heidän vapaansa ajaksi järjestettävän hoidon olla ympärivuorokautista. Omaishoitajan vapaan järjestäminen toimeksiantosopimuksella Omaishoidon tukeen annettuun lakiin on lisätty 1.8.2011 alkaen uusi 4 a, jonka mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Omaishoitajan sijaisen avulla toteutettava hoito järjestetään hoidettavan kotona. Sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Uudistus tuo uuden vaihtoehdon omaishoitajan vapaan järjestämistapoihin. Palkkio on 1.3.2012 lähtien 70 vuorokaudessa ja erilliskorvauksia ei makseta. Sijaishoitajan toimeksiantosopimus on voimassa asiakkaan omaishoitosopimuksen mukaan joko toistaiseksi tai määräajan. Palkkion korotus perustuu vuosittaiseen omaishoidon tuen palkkion korotukseen vuoden vaihteessa. Sijaishoito koskee vain lakisääteisiä vapaapäiviä. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan tai poissaolon aikainen hoito järjestetään. Järjestelyn tulisi aina olla hoidossa olevan henkilön edun mukainen. Omaishoitosopimus Lapuan kaupungin ja hoitajan välillä laaditaan omaishoidosta sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jolloin sopimuksen kesto on mainittava sopimuksessa. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät ja tai lapsen ja nuoren kehitysvaiheisiin liittyvät muutokset Sopimusta voidaan tarkistaa tarvittaessa. Lapuan kaupunki voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Mikäli sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus
päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Kuolemantapauksissa sopimus päättyy kuolinpäivää seuraavana päivänä. Omaishoitosopimus sisältää seuraavat tiedot: hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta, oikeuksista lakisääteisiin vapaapäiviin, lakisääteisten ja muun vapaan järjestämisestä, määräaikaisen sopimuksen kestosta, hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, sopimuksen irtisanomisesta Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Omaishoitolain mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava vähintään: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö, omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö; hoidettavan hoidon järjestäminen hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Omaishoitosopimuksen ja hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain ja aina, kun hoidon tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Omaishoitosopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitajalla on ensisijaisesti ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia.