Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä Projektin lyhytnimi: KEHAPA2 Projektinro: Versiohallinta: Versio Pvm Tila (Ehdotus/muutosehd./hyväksytty) Tekijä 1.0 18.12.2007 Hyväksytty Ykä Marjanen Huomautukset (tarjous/hakemuskatselmus, johtoryhmän hyväksyntä, muutosehdotuksen syy ja muutoskohteet)
Raportin nimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Valtiokonttori Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 KEHAPA2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Ykä Marjanen / Avainsanat Raportin numero Kehotärinä, altistus, selkäkipu, terveys 1 Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Projektin toisena tavoitteena oli syventää esikartoituksessa tehtyjä mittauksia valittuen työympäristöjen kohdalta sekä tehdä tärinäntorjuntaohjelmat. Projektissa syntyi tärinäntorjuntaohjelmat kuudelle työympäristölle. Rajavartiolaitokselle tärinäntorjuntaohjelmat tehtiin liittyen partiointiin moottorikelkalla sekä uudelle PV260 partiointiveneelle. Finavialle ohjelmat tehtiin lentokentän talvikunnossapitoon sekä kesällä ruohonleikkaukseen liittyen. Vastaavasti Merenkulkulaitokselta kohteina olivat luotsaus talvella sekä kesällä, että väylänhoito. Työympäristöjen tarkempi tarkastelu osoitti, että aikaisemman projektin (KEHAPA1) lyhytaikaiset mittaukset eivät suoraan osoittaneet todellisen tärinäaltistuksen suuruutta ja vaikutuksia. Esimerkiksi talvikunnossapidossa havaittiin suuria tärinäarvoja, mutta työaikojen lyhyydestä johtuen ei lainsäädännön rajat ylity usein. Vastaavasti luotsaus (hydrokopteri) ja partiointi (moottorikelkka) talvella ylittävät lainsäädännön rajat alle tunnissa, mutta koneiden vaimennuskykyä ei voida merkittävästi nykyisestä parantaa. Näin jäljelle jää altistusaikojen vähentäminen ja asian tiedostaminen. Veneiden käytössä tärkeimpiä tärinän aiheuttajia on aallokon suunta ja veneen nopeus, mutta tulosten perusteella suuriakin nopeuksia voidaan käyttää, jos aallokossa osataan luovia oikein. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Tämän vuoksi projektissa kehitettiin myös sähköinen materiaali, jonka avulla tärinäaltistuksen vaikutusten ymmärrystä voidaan kouluttaa käyttäjille Luottamuksellisuus Julkinen OULU 18.12.2007 Allekirjoitukset Ykä Marjanen Projektipäällikkö Vibsolas Oy, Kiilakiventie 1, 90250 Oulu Janne Göös Toimitusjohtaja
Tiivistelmä Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Projektin toisena tavoitteena oli syventää esikartoituksessa tehtyjä mittauksia valittuen työympäristöjen kohdalta sekä tehdä tärinäntorjuntaohjelmat. Projektissa syntyi tärinäntorjuntaohjelmat kuudelle työympäristölle. Rajavartiolaitokselle tärinäntorjuntaohjelmat tehtiin liittyen partiointiin moottorikelkalla sekä uudelle PV260 partiointiveneelle. Finavialle ohjelmat tehtiin lentokentän talvikunnossapitoon sekä kesällä ruohonleikkaukseen liittyen. Vastaavasti Merenkulkulaitokselta kohteina olivat luotsaus talvella sekä kesällä, että väylänhoito. Työympäristöjen tarkempi tarkastelu osoitti, että aikaisemman projektin (KEHAPA1) lyhytaikaiset mittaukset eivät suoraan osoittaneet todellisen tärinäaltistuksen suuruutta ja vaikutuksia. Esimerkiksi talvikunnossapidossa havaittiin suuria tärinäarvoja, mutta työaikojen lyhyydestä johtuen ei lainsäädännön rajat ylity usein. Vastaavasti luotsaus (hydrokopteri) ja partiointi (moottorikelkka) talvella ylittävät lainsäädännön rajat alle tunnissa, mutta koneiden vaimennuskykyä ei voida merkittävästi nykyisestä parantaa. Näin jäljelle jää altistusaikojen vähentäminen ja asian tiedostaminen. Veneiden käytössä tärkeimpiä tärinän aiheuttajia on aallokon suunta ja veneen nopeus, mutta tulosten perusteella suuriakin nopeuksia voidaan käyttää, jos aallokossa osataan luovia oikein. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Tämän vuoksi projektissa kehitettiin myös sähköinen materiaali, jonka avulla tärinäaltistuksen vaikutusten ymmärrystä voidaan kouluttaa käyttäjille.
Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Sisällysluettelo... 4 Johdanto... 5 Projektin tavoitteet... 5 Aikataulu ja toteutus... 6 Tulokset... 8 Johtopäätökset... 10
Johdanto Tärinälle altistumisella on todettu olevan vaikutuksia terveyteen sekä työtehtävien hoitamiseen. Useat tutkimukset ovat todenneet erityisesti selkäsairauksien johtuvan osittain tärinälle altistumisesta ja että työkoneiden aiheuttama tärinä on merkittävää. Siitä huolimatta tutkimusten perusteella ei ole voitu selvästi osoittaa syy-yhteyttä tärinän ja esim. selkäkivun välille. Työnantajien yhtenä velvollisuutena on opastaa työntekijöitä työvälineiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön tärinälle altistumisen vähentämiseksi mahdollisimman alhaiselle tasolle (valtioneuvoston asetus 48/2005). Koulutus täytyy järjestää siten, että sen vaikutukset työympäristöön ovat pitkäaikaisia. Sen lisäksi tuloksia on voitava seurata, jotta nähdään niiden merkitys tärinän vähentämisessä. Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kehitetty tai ehdotettu menetelmiä kouluttaa työntekijöitä käyttämään koneita oikein, jotta tärinätasot vähenisivät. Tärinää voidaan vaimentaa teknisesti eri menetelmin. Teknisen kehityksen merkitys on suuri, mutta tehokas ainoastaan jos henkilö on koulutettu hyödyntämään sitä oikein. Tehokastakin vaimennusratkaisua voidaan helposti väärinkäyttää ja siis jopa lisätä tärinäaltistuksen määrää. Vaimennusratkaisun avulla lisätään yleensä työkoneen nopeutta, jolloin myös aiheutetaan työkoneelle suurempi rasitus. Tämän vuoksi pelkästään teknisten ratkaisuiden avulla ei tärinää voida käytännössä vähentää työpaikoilla, vaan työntekijöiden koulutuksella on kriittinen merkitys. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehotärinän hallinnan osaamista sekä teknisiä laitteita hyödyntämällä kehittää ja testata menetelmiä, jolla työntekijöitä voidaan kouluttamalla auttaa systemaattisesti vähentämään tärinälle altistumista työympäristössä. Tämä pyrittiin toteuttamaan siten, että tuloksien perusteella voitiin käytännössä tehdä muutoksia työympäristöissä. Jokaisen osallistuvan laitoksen kanssa yhteistyössä valitaan 2 pilottityöympäristöä, jotka mitataan ja analysoidaan tarkemmin. Tulosten pohjalta luodaan lainsäädännön vaatimukset täyttävä tärinäntorjuntaohjelma. Kolme valittua työympäristöä tulee edustaa talvella ja vastaavasti kolme kesällä tehtävää työtä. Mittauksiin ja työympäristön profilointiin varataan aikaa riittävästi, jonka aikana kehotärinän arvojen lisäksi dokumentoidaan muut tarvittavat muuttujat (esim. lämpötila, maasto, työntekijät, nopeudet, työkone, työaika, jne). Muuttujat sovitaan yhdessä laitosten edustajien kanssa tarkemmin. Projektin toisena tavoitteena on luoda sähköinen materiaali mittausten ja aikaisemman kokemuksen perusteella. Materiaali julkaistaan internetissä, jotta sen sisältämää tietoa voidaan levittää mahdollisimman laajasti.
Projektissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon eri laitosten omaa kokemusta ja osaamista liittyen koulutukseen ja työkoneiden käyttöön. Väliraportti Loppuraportti Väliraportti Analysointi ja tulokset Koulutusmenetelmien kehitys Hallintajärjestelmän suunnittelu ja toteutus Koulutus Tärinän mittaukset Tärinän mittaukset 1. Vaihe 2. Vaihe 3. Vaihe Aika, hallinnan paraneminen Kuva 1. Projektin päätavoitteet, tehtävät ja vaiheet Projekti liittyy suurempaa kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on tärinän vaikutusten hallinta kokonaisuudessaan ja pysyvästi. Kuvassa 1 esitetään projektikokonaisuuden tavoitteet ja vaiheet. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää mitkä koneet ja työprosessit aiheuttavat eniten kehotärinää. Tämä tehtiin esiselvityksen jälkeen mittausten ja analysointien avulla. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena oli tarkennettua tietoa valittujen työympäristöjen tuottamasta kehotärinän altistuksesta ja miten niitä voidaan pienentää lyhyellä tähtäimellä. Vaiheen lopuksi tehtiin loppuraportti. Toisessa vaiheessa hyödynnetään mittauksista saatua tietoa koulutusmenetelmien kehitykseen. Samanaikaisesti jatketaan ja syvennetään tärinämittauksia valituissa työympäristöissä. Koulutusmenetelmien kehitys johtaa pilottikoulutukseen, joka suoritetaan toisen vaiheen lopuksi. Toisessa vaiheessa myös aloitetaan kehotärinän hallintajärjestelmän suunnittelu, jonka tarkoitus on olla työkaluna koulutuksen laajentamisessa muihin työpaikkoihin. Vaiheen lopuksi tehdään väliraportti. Kolmannessa vaiheessa jatketaan sekä mittausten, koulutuksen että hallintajärjestelmän kehittämistä rinnakkain. Kolmannen vaiheen pääpaino on hallintajärjestelmän kehittämisessä sekä pilottikoulutuksen tuoman tiedon hyödyntäminen. Kolmannen vaiheen lopussa tehdään loppuraportti koko hankkeesta ja analysoidaan kokonaisuus. Nyt raportoitava projekti käsittää toisen vaiheen määrittelemät tehtävät. Aikataulu ja toteutus Ensimmäisessä vaiheessa valittiin 2 työympäristöä jokaiselta laitokselta, joista yksi edusti talvella ja toinen kesällä tehtävää työtä. Valinnat tehtiin edellisen projektin mittaustulosten
perusteella, koska haluttiin selvittää vastasivatko mittaustulokset tärinän todellisia vaikutuksia. Valituille työympäristöille tehtiin tarkennettu työprofiilin analysointi sekä syvennetyt tärinämittaukset. Mittaukset suoritettiin ISO 2631-1 (1997) standardin mukaisesti. Mittauksiin valittiin eri henkilöitä ja työvaiheita mahdollisimman kattavasti. Samalla dokumentoitiin myös muut hyödylliset muuttujat (esim. sääolot, työkoneet, nopeudet, maasto, jne). Kuvassa 1 on esitetty Oulunsalon lentokentällä tehty seuranta liittyen kentän talvikunnossapitoon. Työtä tehdään hyvin satunnaisesti liittyen lumen määrään ja sääolosuhteisiin. Tämän vuoksi lyhyiden mittausten perusteella oli vaikea arvioida työntekijöiden todellisia altistuksia. Kuva 2. Talvikunnossapitoon liittyvää lumen linkousta Oulunsalon lentokentällä. Mittausten suorittamisen jälkeen laadittiin tärinäntorjuntaohjelmat jokaisesta työympäristöstä lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tärinäntorjuntaohjelmissa (liitteet 1-6) tarkoituksena oli dokumentoida ja ohjeistaa sekä työnantajaa että työntekijöitä vähentämään tärinän suuruutta. Kerätyn tiedon perusteella päätettiin luoda sähköinen materiaali työntekijöiden kouluttamista sekä tulosten levittämistä varten. Materiaali luotiin hyödyntämällä käytössä olevia internettyökaluja, jotta materiaalin käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa. Taulukossa 1 on kuvattu projektin tärkeimpien tehtävien aikataulu.
Taulukko 1. Projektin tehtyjen suoritusten aikataulu. Tehtävä Tavoite Aikataulu/deadline Projektin 1. johtoryhmä Tarkennetaan aikataulut ja tavoitteet, työympäristöt ja tulokset 16.2.2007 1. työympäristön Finavia/Oulunsalon lentokenttä 12.3. 17.3.2007 2. työympäristön Rajavartiolaitos/Virpiniemi 13.3. 17.3.2007 3. työympäristön Merenkulkulaitos/Hailuoto 23 26.3.2007 Talvimittausten tarkempi Dokumentoidaan talvimittausten tulokset analysointi ja raportointi 17.4.2007 Projektin 2. johtoryhmä Käydään läpi talvimittausten tulokset ja eri koulutustavat 14.5.2007 Valmistelut kesämittauksiin Käydään läpi talvimittaukset sekä niistä opitut asiat 14.5.2007 4. työympäristön Merenkulkulaitos/Toppilansaari 15.8.2007 5. työympäristön Finavia/Oulunsalon lentokenttä 30.8.2007 Kesämittausten tarkempi Dokumentoidaan kesämittausten tulokset analysointi ja raportointi 31.8.2007 Projektin 3. johtoryhmä Käydään läpi kesämittausten tulokset ja eri koulutustavat sekä koko projektin aikana opit 9.10.2007 asiat 6. työympäristön Rajavartiolaitos 23.10. 25.11.2007 Työympäristöjen jälkiseuranta ja tulosten raportointi Yhteistyössä laitosten kanssa käydään läpi mittausten ja koulutuksen hyödyt sekä tärinäntorjuntaohjelman toimivuus 19.10.2007 Projektin tulosten disseminaatio loppuseminaarissa Käydään yhdessä osallistujien ja kutsuttujen henkilöiden kanssa läpi projektin tulokset ja hyöty. 13.12.2007 Tulokset Tärinäntorjuntaohjelmat luotiin mittausten perusteella. Ne osoittivat että työympäristöissä on tärinää, joka ylittää lainsäädännön rajat, mutta riippuen työprofiilista ja sääoloista voi rajat ylittyä joko usein tai harvoin. Joka tapauksessa ne tulevat jokaisessa työympäristössä joskus ylittymään. Eri koneiden tiedot ovat tarkemmin sähköisessä materiaalissa. Taulukossa 2 on yhteenveto talvella mitattujen työympäristöjen tärinätasoista ja koneista. Talvella käytettiin moottorikelkkaa, hydrokopteria, pyöräkuormaajaa, lumilinkoa ja tiehöylää eri työtilanteissa. Selvästi tärinää eniten aiheuttivat moottorikelkka sekä hydrokopteri, joita käytetään partioinnissa ja luotsauksessa. Molemmat laitteet ovat suhteellisen pieniä ja
nopeudet suuria. Näin ollen niiden vaimennuskyky ei riitä vähentämään maastosta johtuvaa tärinää merkittävästi. Molemmilla laitteilla tärinänaltistusarvot ylittyvät jo alle tunnin käytön jälkeen normaalissa tilanteessa. Taulukko 2. Talvella mitattujen työympäristöjen tiedot ja lainsäädännön ylittävä aika (keskimäärin). Laitos Työympäristö Työtehtävä Työkone Altistusaika toiminta arvon ylittämiseen Finavia Lentokenttä Lumen linkous Lumilinko < 5 tuntia Finavia Lentokenttä Lumen siirto Pyöräkuormaaja < 2,9 tuntia Finavia Lentokenttä Polanteen höyläys Tiehöylä < 6 tuntia Merenkulkulaitos Merenkurkku Luotsaus Hydrokopteri < 1 tunti Rajavartiolaitos Pohjois Suomi Partiointi Moottorikelkka < 1 tunti Taulukossa 3 on vastaavasti kesällä mitattujen työympäristöjen tiedot. Kesällä käytettiin työympäristöissä veneitä sekä monitoimikonetta. Veneiden tärinöihin vaikuttivat eniten meriolot sekä nopeus. Väylänhoitoa mitattaessa aallokko oli hyvin matala ja tuuli vähäistä. Tällöin tärinätasot jäivät hyvin mataliksi. Vastaavasti partiovenettä mitatessa nopeudet kasvoivat suuriksi (yli 60 km/h), jolloin tärinätasot ylittivät lainsäädännön rajat myös matalassa aallokossa. Pitkäaikaisen seurannan perusteella tärinätasot kuitenkin vaihtelivat merkittävästi riippuen tilanteesta. Taulukko 3. Kesällä mitattujen työympäristöjen tiedot ja lainsäädännön ylittävä aika (keskimäärin). Laitos Työympäristö Työtehtävä Työkone Altistusaika toiminta arvon ylittämiseen Finavia Lentokenttä Ruohonleikkaus Monitoimikone < 2 tuntia Merenkulkulaitos Merenkurkku Väylänhoito Väylänhoitovene < 10 tuntia Rajavartiolaitos Pohjois Suomi Partiointi Partiointivene < 3 tuntia Sähköinen materiaali tehtiin käyttäen hyväksi internet-työkaluja. Kuvassa 3 on materiaalin etusivu, josta voidaan interaktiivisesti etsiä tietoa liittyen tärinän vaikutuksiin. Materiaali sisältää videoita mittauksista, tärinäntorjuntaohjelmat, perustietoa tärinästä sekä riskinarviointi-demon. Materiaalia voidaan käyttää internetin kautta. Se tulee sijaitsemaan projektin päätyttyä osoitteessa www.tarinantorjunta.fi/kehapa.
Johtopäätökset Kuva 3. Sähköisen materiaalin etusivu. Tärinäaltistusrajojen ylityksiä havaittiin työympäristöissä, mutta aikaisempien lyhytaikaisten mittausten perusteella tehdyt johtopäätökset eivät suoraan korreloineet todelliseen altistukseen, koska altistusaikoja ei arvioitu tarkemmin. Tässä projektissa tehtyjen arviointien perusteella osoittautui, että vaikka tärinätasot koneista ovat suuret, eivät ne usein tule ongelmaksi, koska varsinainen altistusaika jää lyhyeksi. Tämä havaitiin erityisesti Oulunsalon lentokentällä talvikunnossapidossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää neljän tunnin päivittäistä altistusaikaa. Jos se ylittyy täytyy siihen kiinnittää tarkempaa huomiota. Toiminta-arvo ylittyy käytännössä jokaisessa työympäristössä riippuen työpäivän pituudesta sekä olosuhteista. Tärkein kysymys on kuitenkin, kuinka usein ylitys tapahtuu ja kuinka suuria ne voivat pahimmillaan olla. Lainsäädännön asettamia rajoja ei saisi ylittää yhtenäkään työpäivänä. Työnantajan on kuitenkin mahdotonta varmistaa tätä. Usein ylityksiä tapahtuu liittyen pidempiin työpäiviin, jotka voivat johtua esimerkiksi säätilanteesta (lumen sataminen). Standardissa eikä direktiivissä ole kuitenkaan annettu mitään menetelmää, jolla useiden päivien altistuksen vaihtelua voitaisiin arvioida. Projektin tuloksena syntyi laitosten ensimmäiset tärinäntorjuntaohjelmat valituille työympäristöille. Tärinäntorjuntaohjelmaan liitettiin perustiedot kehotärinän vaikutuksista, mutta lisäksi luotiin sähköinen materiaali, jota laitokset voivat hyödyntää. Projektissa kerätyn kokemuksen perusteella tärinän torjuntaan voidaan kehittää työkalu, joka mahdollistaa sen pitkäjänteisen vähentämisen ilman merkittäviä resursseja tai kustannuksia.