KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE

KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE 1

1. PERHEHOITO... 3 2. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE... 3 2.1 Tarkoitus... 3 2.2 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero... 3 3. PERHEHOIDON MUODOT... 3 4. PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT... 4 4.1 Vastuuhenkilöt... 4 4.2 Perhehoitaja... 4 4.3 Perhekoti ja hoidettavien määrä... 5 5. PERHEHOIDON PROSESSIT (tarkistuslista)... 6 5.1 Sijoittaminen... 6 5.2 Asiakkaan perhehoidon toteutumisen seuranta... 7 5.3 Perhehoidon päättyminen... 7 6. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS... 8 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan järjestäminen... 9 7. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET... 9 7.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisen perusteet... 10 7.2 Pitkäaikainen perhehoito... 11 7.3 Käynnistämiskorvaus... 11 7.4 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta... 13 7.5 Matkakustannukset... 14 7.6 Perhehoidon päättyminen... 14 8. PERHEHOITAJAN ASEMA... 14 8.1 Valmennus, täydennyskoulutus ja tuki... 14 8.2 Vakuutukset... 15 8.3 Ilmoitusvelvollisuus... 15 8.4 Perhehoitajan sosiaaliturva... 15 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA... 15 9.1 Asiakasmaksut... 16 9.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat... 16 9.3 Julkisuus... 17 9.4 Kriisi- ja väkivaltatilanteet... 17 10. SALASSAPITO, TIETOJENSAANTIOIKEUS JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 17 11. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA... 17 2

1. PERHEHOITO Oulunkaaren kuntayhtymän kehitysvammaisten perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten kuntayhtymä toteuttaa kehitysvammaisten sekä lyhyt että pitkäaikaista toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on, että Oulunkaaren kuntayhtymällä on yhtenäinen perhehoidon toimimistapa. Toimintaohje on tarkoitettu perhehoidosta vastaavien työntekijöiden ja perhehoitajien käyttöön. 2. PERHEHOIDON TARKOITUS JA TAVOITE 2.1 Tarkoitus Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämisestä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään. Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa (SHL 311/1992, 25). 2.2 Omaishoidon ja perhehoidon välinen ero Omaishoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Mikäli henkilön hoitajana toimii oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso, hoito on omaishoitoa. Omaishoidon sijaishoito (omaishoitajan vapaat) voidaan järjestää tilapäisenä perhehoitona toimeksiantosopimuksella. 3. PERHEHOIDON MUODOT Perhehoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista perustuen yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Perhehoito määritellään pitkäaikaiseksi, mikäli henkilö on sijoitettu perhehoitoon yli 3 kuukautta tai toistaiseksi. Pitkäaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto lapsille ja nuorille, jotka eivät voi asua omassa kodissa. Tavoitteena on, että lapsi voi viettää samassa perhekodissa koko lapsuus- ja nuoruusikänsä. Aikuisen pitkäaikainen perhehoito voi olla itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvämpi yksilöllisistä tarpeista lähtevä asumisen ja elämisen järjestely. Perhehoidossa asukkaat jakavat perhehoitajan arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin perheyhteisön jäsenenä. Perhehoito on lyhytaikaista, mikäli se on kestoltaan alle 3 kuukautta yhtäjaksoisesti. Perhehoito voi olla myös osavuorokautista, mikäli se kestää enimmillään 10 h. 3

Lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään sekä lapsille että aikuisille silloin, kun hänen vakinainen hoitajansa tai huoltajansa tarvitsee lomaa, lepoa tai muun syyn vuoksi määräaikaista vapautusta hoitotehtävästään. Tämä perhehoitomuoto mahdollistaa kehitysvammaisten vakituisen perhehoitajan vapaapäivien pitämisen ja tukee heidän arjessa jaksamista Lyhytaikaiseksi perhehoidoksi katsotaan myös se, kun henkilö asuu osan viikosta tai kuukaudesta muualla kuin perhekodissa (esim. opiskelijat, asumisvalmennuksessa olevat nuoret ja aikuiset). Kehitysvammainen lapsi voi sijoittua perhehoitoon sekä kehitysvammahuollon palveluna (Laki kehitysvamma-huollon erityishuollosta 1977) että lastensuojelullisista syistä (Lastensuojelulaki 2007). Aikuisten pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvän asumisen ja elämisen järjestely. Hoitaminen sisältää kaiken, mitä kehitysvammaisen normaalissa päivässä tapahtuu. Arkena vammainen voi käydä päivisin normaalisti koulussa, työ- ja päivätoiminnassa tai päivähoidossa ja siirtyy hoitajan luokse iltapäivällä. 4. PERHEHOIDON ORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖT 4.1 Vastuuhenkilöt Kehitysvammaisten/ vammaisten perhehoidon vastuuhenkilö on vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja/ avohuollon ohjaaja. Sosiaaliohjaaja arvioi perhekodin sopivuuden perhehoitoon sekä laatii toimeksiantosopimukset palvelutuotantolautakunnan hyväksymien palkkioiden ja ohjeiden mukaisesti. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Vastuutyöntekijänä pääsääntöisesti toimii vammaispalvelun sosiaaliohjaaja/ avohuollon ohjaaja. Työntekijän tulee tuntea sijoitetun hoidon ja tuen tarpeet ja perhehoitajien kasvuprosessi työssään, jotta hän voi tukea perhehoitajaa ja arvioida sijoitusta. Säännöllinen yhteydenpito on perhehoidon arvioinnin edellytys. Perhehoidon vastuuhenkilön tehtävät: 4.2 Perhehoitaja valmistelee perhehoitoon sijoituksen ja perhehoidon toimeksiantosopimuksen sekä tukee, ohjaa ja valvoo perhehoitoa ylläpitää perhehoitajarekisteriä seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajan kanssa vastaa perhehoidon perehdyttämisestä ja tiedottamisesta järjestää perhehoidossa olevien henkilöiden tilapäishoidon järjestää perhehoitajien yhteistapaamiset Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Kehitysvammaisia hoitavalta perhehoitajalta edellytettävät valmiudet ovat Suojella, hoivata, ohjata ja tukea kehitysvammaista lasta tai aikuista 4

Tukea lapsen tai aikuisen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset tarpeensa. Tukea lapsen tai aikuisen suhteita hänen syntymävanhempiinsa ja muihin läheisiinsä. Sitoutua lapseen tai aikuiseen ja ottaa hänet perheenjäseneksi Tehdä yhteistyötä perhehoitoon sijoitetun asioissa Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyviltä henkilöiltä pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta. 4.3 Perhekoti ja hoidettavien määrä Perhekoti on perhehoitotehtävään soveltuva, kunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitaja asuu ympärivuorokautisesti hoidossa olevien kanssa. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Huomiota kiinnitetään mm. perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan yhteistyökykyyn ja mahdollisuuksiin huomioida ja tyydyttää sijoitettavan henkilön tarpeet henkilön edun mukaisesti. Perhekodin muiden asukkaiden tulee hyväksyä sijoitettava henkilö siten, että hän voi saada perhekodissa tasavertaisen aseman toisiin nähden. Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan annettavalle hoidolle sopiva. Suositeltavaa on, että aikuiselle asukkaalle on oma huone. Erityistä huomiota on kiinnitettävä turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana. Perhekodin tulee laatia palo- ja pelastussuunnitelma. Palo- ja pelastussuunnitelmaa tulee harjoitella kodissa myös asiakkaiden kanssa. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolen-pitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisarruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, ja joka koulutuksensa tai kokemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. (Perhehoitajalaki 1992/312 ). Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto (entinen kouluasteen tutkinto). Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta sisarruksille tai saman perheen jäsenille. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakyky ja keskinäinen kanssakäyminen mahdollistavat ylityksen (Sosiaalihuoltolaki). Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta esim. sukulaissijaisperhevalmennus (Perhehoitajalaki 1, 2 momentti, astui voimaan 1.1.2012 lukien). 5

5. PERHEHOIDON PROSESSIT (tarkistuslista) 5.1 Sijoittaminen Asiakkaan palvelutarve ja sen arviointi Aloite perhehoitoon sijoittamisesta voi tulla asukkaalta itseltään, omaiselta tai toimintayksiköstä Asiakkaaseen tutustuminen, läheisien kuuleminen, aineiston keruu asiakkaasta asiakastietolomakkeeseen Palvelusuunnitelma (toimintakyky, tavoitteet, palvelujen tarve) Sopivan perhehoitokodin etsiminen Vapaana olevien perhehoitopaikkojen kartoitus Tarvittavien palveluiden kartoitus esim. työ- ja päivätoiminta ja koulu Perhehoitajan perehtyminen asiakkaaseen. Annetaan sijoitukseen liittyvä olennainen tieto asukkaasta; toimintakyky, käyttäytyminen ja haasteelliset asiat Arviointi; Perhehoitaja ja perhe arvioi valmiuksiaan yhdessä sijoittajan kanssa. Sovitaan tutustumiskäynti yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa Sovitaan perhehoitokokeilusta tai asian raukeamisesta Ehdottomien esteiden kartoitus o päihdeongelma, vakavat pitkäaikaissairaudet perhehoitajalla tai muulla perheenjäsenellä o epärealistiset odotukset o perheen elämään, arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin voimakkaasti vaikuttava uskonnollinen tai muu aatteellinen tausta o ilmeinen kyvyttömyys huolehtia omasta perheestä o kyvyttömyys toimia yhteistyössä viranomaisten, muiden yhteistyökumppaneiden joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitoon ryhtymistä o kodin tilojen sopimattomuus Perhehoitoon sijoittaminen kokeiluajaksi Työntekijä tekee asiakaspäätöksen perhehoidosta ja asiakasmaksusta palvelutuotantolautakunnan vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimeksiantosopimus voidaan tehdä kokeiluajaksi, jolloin irtisanomisaikaa ei noudateta. Tämä on merkittävä erikseen sopimukseen. Pyydetään perhehoitajaa hankkimaan tarvittaessa rikosrekisteriote kun asiakas on alle 18- vuotias. Perhehoitoon sijoittaminen Työntekijä tekee asiakaspäätöksen perhehoidosta, asiakasmaksusta sekä EHO:sta Toimeksiantosopimuksen tekeminen toistaiseksi voimassa olevaksi Tehdään tarvittaessa päätös työ- ja päivätoiminnasta Sovitaan muiden palveluiden käytöstä ja hankitaan tarvittavat maksusitoumukset (terveyden- ja hammashoito) Selvitetään ja sovitaan kuka hoitaa: asumis- ja hoitotuki asiat, edunvalvonta-asiat ja muuttoilmoituksen sekä muuton Omaisuusluettelo Sovitaan mahdollisista käynnistämiskorvaushankinnoista 6

5.2 Asiakkaan perhehoidon toteutumisen seuranta Palvelusuunnittelu ja ohjaus Palvelusuunnitelman päivitys tarvittaessa Seurantakäynnit perhehoitokotiin vähintään kerran vuodessa Asiakkaan yksilöllinen perhehoidon ohjaussuunnitelma yhteistyössä muiden tahojen kanssa (perhehoitaja, omaiset, työ- ja päivätoiminta, terapeutit, kuntouttajat) Selvitetään, että tarvittavat sosiaaliturvaetuudet ja palvelut on haettu mm. eläkkeet, hoitotuki, toimeentulotuki ja vammaispalvelulain mukaiset etuudet Tarvittaessa asukkaalle haetaan edunvalvoja Ohjataan perhehoitajaa asiakkaan käyttövarojen käytöstä Virkistystoiminta Ohjataan perhehoitajia virkistystoiminnan järjestämiseen (leirit, retket, tapahtumat, harrastukset) Tiedotetaan leireistä ym. virkistyksestä ja matkakustannusten ym. rahoituksesta Verkostojen ylläpito Varmistetaan, että asiakkaalla on mahdollisuus pitää yhteyttä ja tavata hänelle läheisiä sukulaisia ja muita hänelle tärkeitä henkilöitä. Kootaan tiedot viranomaisverkostosta ja ohjataan perhehoitajaa yhteistyöhön verkoston kanssa Yhteydenpito ja seuranta Yhteydenpidon on oltava säännöllistä. Yhteydenpito perhehoitajaan tapahtuu kotikäynneillä, puhelimen, kirjeiden ja sähköpostin välityksellä. Tiedotetaan ajankohtaisista asioista tarvittaessa kirjeitse, sähköpostitse Perhehoitajan kanssa keskustellaan perhehoitotyöstä arjessa, voimavaroista, työssä jaksamisen tuesta (kuntoutusmahdollisuuksista yms.), yhteistyöstä ja koulutuksesta. Kuntayhtymä on velvollinen puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin 5.3 Perhehoidon päättyminen Perhehoitaja lopettaa perhehoitotyön Perhehoitaja tekee kirjallisen irtisanomisilmoituksen vähintään 2 kk ennen perhehoidon päättymistä. Tarvittaessa järjestetään neuvottelu, jossa sovitaan käytännön asioista. Asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä ja perhehoitopaikan vaihtumisesta. Tehdään asiakkaan palvelutarvearviointi ja tarvittaessa etsitään uusi perhehoitopaikka tai muu asumisjärjestely. Sijoittaja päättää perhehoidon lopettamisesta asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa Järjestetään neuvottelu perhehoitajan, asiakkaan ja hänen läheistensä sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Sovitaan toimenpiteet ja aikataulut. sijoittaja tekee kirjallisen irtisanomisilmoituksen vähintään kaksi kuukautta aiemmin. 7

Tehdään asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä. Tehdään asiakkaan palvelutarve arviointi ja etsitään uusi sijoituspaikka. Sijoittaja päättää perhehoidon sopimattoman perhehoidon tai sen puutteiden johdosta Mikäli mahdollista neuvotellaan perhehoitajan kanssa puutteista ja annetaan mahdollisuus niiden korjaamiseen määräajassa. Järjestetään perhehoitajalle mahdollisuus kuulemiseen. Tehdään kirjallinen irtisanomis-ilmoitus tai toimeksiantosopimuksen purkamisilmoitus (maksut päättyvät välittömästi, perhehoitajalaki 5). Tehdään tarvittaessa asiakkaalle päätös perhehoidon päättymisestä. Tehdään asiakkaan palvelutarve arviointi ja etsitään uusi sijoituspaikka. Tarvittaessa annetaan asiakkaalle kriisiapua Ohjataan perhehoitaja tarvittaessa hakemaan tukea ja apua Sovitaan käytännön asioiden järjestelyistä (asiakkaan tavarat ym.) Asiakkaan kuolema Perhehoitajan on ilmoitettava välittömästi poliisille, jos kuolema tapahtuu kotona, sen jälkeen ilmoitus omaisille ja sijoittajalle. Sovitaan käytännön järjestelyistä omaisten, edunvalvojan ja perhehoitajan kesken. 6. PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen ja sen allekirjoittavat yleensä molemmat perhehoitajat. Vakuutukset ovat siten voimassa molempien osalta ja molemmilla on juridisesti samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua perhehoidossa olevan lapsen hoitoon. Palkkio ja kulukorvaus voidaan erikseen niin sovittaessa, tasata maksettavaksi molemmille puolisoille. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitosijoituksen alkamista. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi, sekä myös silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle henkilölle toimeksiantosopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdään aina määräaikaisena. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan perhehoitajalaissa olevat seuraavat asiat: perhehoitopaikka perhehoidon kesto ja muoto perhehoitajan oikeudet ja velvollisuudet perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaan toteuttaminen sekä palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan tai hoidon keskeytymisen ajalta perhehoitajalle suoritettavat perhehoitomaksut (hoitopalkkio, kulukorvaus, ja mahdollinen käynnistämiskorvaus) ennakkovalmennus, koulutus ja ohjaus yhdyshenkilöt sopimuksen voimassaoloaika sopimuksen irtisanominen sopimuksen tarkistaminen tarvittaessa 8

vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. Molemmat sopijaosapuolet voivat irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Hoito päättyy irtisanomisesta kahden kuukauden kuluttua. Irtisanomisajasta riippumatta kunta voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Mikäli perhehoidossa oleva puute on korjattavissa, on perhehoitajalle varattava kohtuullinen määräaika tämän puutteen korjaamiseksi. Tällöin purkamisoikeuden edellytyksenä on, että puutetta ei ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa. Jos perhehoidon edellytyksiä ei enää ole, voidaan sopimus purkaa, jolloin maksut päättyvät välittömästi. 6.1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan järjestäminen Pitkäaikaisella perhehoitajalla on oikeus 36 vuorokauden vapaaseen kalenterivuodessa niin, että vapaata kertyy 3 vuorokautta sellaista kuukautta kohti jolloin hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vuorokautta. Vapaa voidaan pitää enintään kolmessa jaksossa niin, että lähtö ja tulopäiviä ei lasketa vapaapäiviksi. Mahdollisesti käyttämättä jääneitä vapaapäiviä ei makseta rahana eikä oteta huomioon seuraavana vuonna. Vuoden alussa sovitaan sijoittajan kanssa yhteisesti vapaiden ajankohdat ja siitä miten hoito vapaan aikana järjestetään. Lyhytaikaisessa perhehoidossa oikeus vapaaseen kertyy niiltä kuukausilta, joissa hoitopäiviä on vähintään 14vrk. Vapaa korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. 7. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta kun kyse on pitkäaikaisesta perhehoidosta. Oulunkaaren kuntayhtymä päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset. Lisäksi perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Perhehoitajalaissa määritellään (2011, 2 ) palkkion sekä (2006, 3 ) kulukorvauksen vähimmäismäärät ja käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä. Korvauksien määrä tulee tarkistaa kalenterivuosittain lakisääteisten indeksikorotuksien mukaisesti. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisessa perhehoidossa kuukausiperusteisesti ja lyhytaikaisessa perhehoidossa toteutuneiden hoitopäivien mukaan. Palkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Kulukorvauksen osuuden perhehoitaja saa kuitenkin vähentää verotuksessa (veroilmoituksen kohta: Muut tulonhankkimiskulut). Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään Kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). 9

7.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisen perusteet Perhehoitajalle maksettava palkkio määritellään toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Palkkion määrä perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Palkkioihin ja korvauksiin tehdään vuosittain indeksitarkastukset. Maksuluokka 1 Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia, rajoitteita tai psyyken/käytösongelmia. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Henkilö voi saada Kelan hoitotukea. Maksuluokka 2 Tarvitsee ohjausta ja apua joissakin päivittäisissä toimissa. Tarvitsee jonkin verran valvontaa. Lieviä käyttäytymis- tai psyykenongelmia Hoitoa tarvitsevia sairauksia Henkilö voi saada Kelan korotettua hoitotukea. Maksuluokka 3 Vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykenongelmia Haasteellista käyttäytymistä, vaatii jatkuvaa valvontaa Tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua Vaatii erityisosaamista Vaatii intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä Vaikeasti liikunta- ja monivammainen. Henkilö voi saada Kelan erityishoitotukea. Kulukorvaus Pitkäaikainen perhehoito tilapäinen perhe- /kk) hoito /vrk 668,13 901,47 60 / vrk Pitkäaikainen perhehoito tilapäinen perhe- /kk hoito /vrk 855,21 1077,24 85 / vrk Pitkäaikainen perhehoithoito tilapäinen perhe- /vrk 1069,02 1293,10 /kk 100 /kk Pitkäaikainen perhehoito tilapäinen perhe- /kk hoito /vrk 466,96-675,30 XX Osavuorokautinen hoito on 27 / vrk sekä kulukorvaus XX. Kehitysvammaisten omaishoidon vapaiden sijaishoidosta maksetaan tilapäisen perhehoidon mukainen palkkio 10

7.2 Pitkäaikainen perhehoito Peruskulukorvaus Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön ravinto asuminen (mm. jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus ja irtaimiston kuluminen, tv- ja internet liittymä ) muut välttämättömät siivous-, vaatehuollon- ja henkilökohtaisen hygienian tarvikkeet tavanomaiseen liikkumiseen liittyvät kustannukset. Tavanomaista asiointia ovat esim. kauppa, harrastukset, kirjasto yms. (Liite: ohje perhehoidon matkakorvauksista) Erityislisä 1 maksetaan erityisruokavaliosta erityisistä puhtaanapitokuluista muista erityisistä kuluista Erilliskorvaus Pitkäaikaisessa perhehoidossa voidaan käyttää erilliskorvausta harkinnan perusteella niihin erityisiin kustannuksiin, joihin korvausta ei saada muun lainsäädännön nojalla. Perhehoidossa oleva asiakas maksaa pääsääntöisesti omat terveydenhuoltomenonsa itse. Mikäli hänen omat varansa eivät riitä, on hän oikeutettu asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen. Maksun perimättä jättämisestä tai alentamisesta lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 :n nojalla päätökset tekee palvelujohtaja. Lyhytaikainen perhehoito Peruskulukorvaus Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön ravinto asuminen henkilökohtaiset tarpeet (puhtaus ja vaatehuolto) Erityislisä 1 maksetaan erikoisruokavaliosta erityisistä puhtaanapitokuluista muista erityisistä kuluista Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautisesta perhehoidosta maksetaan peruskulukorvaus. 7.3 Käynnistämiskorvaus Pitkäaikaiselle perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta hoidon aloittamisesta aiheutuvista välttämättömistä hankinnoista. Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat sijoittajakunnan omaisuutta kunnes kuoleentumisaika (pääsääntöisesti 4 vuotta) on kulunut. 11

Kunakin vuonna poistuu yleensä 25% hankinnan arvosta. Käynnistämiskorvauksella voidaan hankkia mm. kalusteet, kodin tekstiilit tai asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt. Käynnistämiskorvauksen ylin määrä tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen maksaminen harkitaan tapauskohtaisesti. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa puolen vuoden kuluessa perhehoitosijoituksen tapahduttua. Käynnistämiskorvaus sekä mahdollinen takaisinperintä kirjataan erilliseen suunnitelmaan. Suunnitelmaan kirjataan yksilöidysti tarvittavat hankinnat ja perhekotiin liittyvät korjaukset. Mikäli perhehoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden periä kuoleutumaton osa käynnistämiskorvauksesta takaisin. Ennen käynnistämiskorvauksen maksamista selvitetään, onko mahdollista saada korvausta muiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien kautta (vammaispalvelulaki, lääkinnällinen kuntoutus ym.). Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata: sairauden, hammashoidon ja kuntoutuksen vuoksi tehtävien matkojen omavastuuosuudet sekä matkat, joita KELA ei korvaa esim. proteettisista toimenpiteistä - irtoproteesit ja niiden korjaukset, hammaskruunut ja sillat jne. - aiheutuneet matkat edunvalvojan tai jollei sitä ole perhehoidon sosiaalityöntekijän kanssa etukäteen sovitut virkistysmatkat asukkaan rahatilanteen mukaan apuvälineiden korjauksesta aiheutuneet matkat ( esim. kuulokojeen patterin vaihto, proteesin korjaus) Kulukorvaukseen kuuluvat matkat: KELA korvaa: tavanomaiset vaatteiden hankinta- ym. ostosmatkat kampaajalla käynnit apteekissa käynnit tavanomaiset asukkaan henkilökohtaisista tarpeista aiheutuvat matkat sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtävät matkat omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta (omavastuu 14,25 / yhdensuuntaiselta matkalta): matkat lääkäriin, hammaslääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle KELA:n järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuneet matkakulut apuvälineiden sovituksesta aiheutuneet matkakulut jos matkakulujen omavastuuosuudet ylittävät 242,25 /kalenterivuosi, KELA korvaa ylimenevät matkat kokonaan matkakorvausta on haettava 6 kk:n kuluessa maksun suorittamisesta Kotikunnan vammaispalvelusta voi hakea: vaikeavammaisten kuljetuspalveluna oikeutta käyttää taksia asiointi- ja virkistysmatkoihin silloin, kun henkilö ei sairauden tai vamman takia kykene käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. 12

Kehitysvammahuollon matkat käynnit kehitysvammapoliklinikalle: matkalasku tehdään kehitysvammapoliklinikalle ja matkat korvataan yleensä oman auton käytön mukaan. Taksin käytöstä sovittava erikseen sosiaalityöntekijän kanssa matkat työ- ja päivätoimintakeskukseen järjestetään ao. yksiköstä 7.4 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajasta johtuvista syistä Mikäli perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspäivärahan omavastuuajalta. Muusta syystä tapahtuvan keskeytyksen vuoksi hoitopalkkiota ei makseta. Kulukorvauksesta maksetaan 50% 14 vuorokaudelta/keskeytys. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä tulee ilmoittaa välittömästi. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan työntekijän kanssa. Jos hoidettavan hoito järjestyy perhekodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus perhehoitajalle täysimääräisenä. Perhehoitokotiin tulevalle sijaiselle maksetaan hoitopalkkio 15%:lla korotettuna. Päivähinta saadaan jakamalla kuukausipalkkio 30,4:llä. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio 14 vrk täysimääräisenä, jonka jälkeen palkkiosta maksetaan 50%. Mikäli keskeytys kestää yli 30 vrk palkkiota ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä on se, että perhehoitaja pitää yhteyttä esim. laitosjaksolla olevaan henkilöön ja on yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hänen paikalleen ei ole myöskään sijoitettu toista henkilöä. Kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä ensimmäiset 14 vuorokautta/keskeytys. Tämän jälkeen seuraavat 16 vrk 50%. Jos keskeytys kestää yli 30 vrk, kulukorvausta ei makseta tai siitä sovitaan erikseen. Perhehoitajan vapaan ajalta Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio täysimääräisenä ja kulukorvauksesta 50%. Perhehoitaja ei ole oikeutettu lomarahaan, koska kyseessä ei ole työsuhde vaan toimeksiantosuhde. Jos pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan ajaksi perhehoitokotiin tulee sijainen, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus pitkäaikaiselle hoitajalle täysimääräisenä. Sijaiselle maksetaan hoitopalkkio 15%:lla korotettuna. Päivähinta saadaan jakamalla kuukausipalkkio 30,4:llä. Kunta tai kuntayhtymä voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisenhoidon tekemällä 1 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijahoidosta perhehoitajan luona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi. Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta; 13

2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään. Sijaishoitajalle järjestettävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä perhehoitajan osalta 7 :ssä säädetään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä perhehoitajan osalta 8 :ssä säädetään. Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asiakas menee perhehoitajansa vapaan ajaksi toiseen perhehoitopaikkaan, lomittavalle hoitajalle maksetaan sama kulukorvaus lisineen kuin vakituiselle hoitajalle ja hoitopalkkio 15 %:lla korotettuna. Jos vapaan pitäminen ei ole mahdollista asiakkaasta johtuvista syistä, korvataan pitämätön vapaa tällöin ylimääräisenä kuukausipalkkiona. 7.5 Matkakustannukset Perhehoitajalle voidaan maksaa perhehoitotyöhön liittyvistä matkakuluista korvausta oman auton käytöstä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja Kelan SV korvauksen mukaisesti. Perhehoitajalle aiheutuneet matkakulut oman auton käytöstä 0,20 /km korvataan seuraavasti: - asukkaan tilapäishoitoon vienti ja haku - perhehoitajien koulutuspäiville osallistumisesta aiheutuneet matkakulut - erikseen sovittavat matkat esim. kuntoutuspalaveriin tms. osallistuminen YLI 6 KK VANHOJA MATKOJA EI KORVATA 7.6 Perhehoidon päättyminen Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa perhehoitajalain mukaisesti, jolloin korvaukset maksetaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ajalta. Mikäli pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asukas kuolee, toimeksiantosopimus purkaantuu ilman irtisanomista. Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio kuolemaa seuraavan 30 vuorokauden ajalta, sekä korvataan aiheutuvat kustannukset maksamalla kulukorvaus kuolemaa seuraavan 14 vuorokauden ajalta. Perhehoitajalain 5 mukaan sijoittaja voi purkaa toimeksiantosopimuksen, kun perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, eikä korjausta tilanteeseen saada aikaan. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi. 8. PERHEHOITAJAN ASEMA 8.1 Valmennus, täydennyskoulutus ja tuki Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta koulutuksesta ja työnohjauksesta sekä perhehoitajaksi aikovalle henkilölle annettavasta ennakkovalmennuksesta. Tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä, arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia 14

tehtävässä. Perhehoito on koko perheen asia ja se vaatii käytännössä kaikkien perheenjäsenten hyväksymisen. Täydennyskoulutusta järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Perhehoitajalla on velvollisuus osallistua järjestettävään koulutukseen. Koulutuksen kustannuksista ja sijaiskustannuksista vastaa sijoittaja. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaisen perhehoitajan koulutuspäiviltä. Perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyöntekijää. 8.2 Vakuutukset Kuntayhtymä on ottanut perhehoitajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen (tapaturvavakuutuslaki 608/48). Kuntayhtymä ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kuntayhtymällä vakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja kuntayhtymän kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. 8.3 Ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hänelle sijoitetun asiakkaanolosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm. aikomuksestaan ottaa perhehoitoon muita henkilöitä perhesuhteiden muutokset suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt vuoden alussa tai viimeistään kahta kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet (kirjallisena). sairauslomasta välittömästi asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta Olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivästyminen johtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintään. 8.4 Perhehoitajan sosiaaliturva Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitaja voi jäädä 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle ja 63 68-vuotiaana eläkkeelle. Perhehoitajan tulee informoida perhehoidon työntekijälle eläkkeelle siirtymisestä hyvissä ajoin. Asiakkaiden perhehoidon loppumisesta sovitaan yksilöllisesti. 9. PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA Perhehoitoon sijoittamisesta tehdään päätös yksilöllisessä erityishuolto-ohjelmassa tai muussa yksilöllisessä päätöksessä. Päätös tarkistetaan asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa. Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle tehdään tarvittavat suunnitelmat, jotka arvioidaan vähintään kerran vuo- 15

dessa. Asiakassuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhdessä vammaispalvelun sosiaaliohjaajan, asiakkaan ja hänen lähiomaisen, perhehoitajan sekä tarvittaessa muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa. 9.1 Asiakasmaksut Pitkäaikaisessa perhehoidossa peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja esim. kotisairaanhoidon maksu tai päivätoiminnan ateriamaksu. Perhehoitajan vapaan johdosta asiakkaalle ei saa tulla lisäkuluja. Perhehoitajan vapaan ajalta voidaan periä korkeintaan perhehoidon asiakasmaksun suuruinen summa. Maksun periminen poissaolon ajalta Maksun perimisestä poissaolon ajalta on säädetty asiakasmaksuasetuksen 32 :ssä. 2 5 momentit: Jos perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys laskutuskauteen tai kalenterikuukauteen. Jos poissaolo kestää koko kuukauden (kuukaudenmittaisen ajanjakson), maksua ei peritä lainkaan. Jos palvelun saaja on kunnallisessa laitoshoidossa, ei perhehoidon asiakas-maksua peritä mainittujen viiden päivän ajalta. Lyhytaikaisessa /osavuorokautisessa perhehoidosta peritään kunnan vahvistama maksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakasmaksu peritään käyttöpäiviltä, ei kuitenkaan lähtöpäiviltä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä perhehoidosta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu. 9.2 Perhehoitoon sijoitetun henkilön yksityisvarat Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara. Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Perhehoidettavan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia huoltajan, asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Suositeltavaa on, että käyttövarojen käytöstä perhehoitaja pitää kirjaa. Perhehoitaja ylläpitää asiakkaan omaisuusluetteloa. Omaisuusluetteloon kirjataan asiakkaan varoilla kaikki yli 200 maksaneet hankinnat (tai edunvalvojan antaman ohjeen mukaisesti). Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle voidaan harkinnan mukaan korvata lääkärin määräämät sekä muut välttämättömät terveydenhuoltomenot, joihin asiakas ei saa korvausta muun lainsäädännön nojalla. Alaikäisen perhehoidon asiakkaan käyttövarat sisältyvät kulukorvaukseen. Käyttörahaa maksetaan lastensuojelulain mukainen määrä. Käyttövaraa ei suoriteta, jos nuoren omat tulot kattavat sen. Muutoin nuoren omien tulojen käytöstä sovitaan asiakassuunnitelman yhteydessä. Edunvalvoja Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18 v. lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä (kuukausirahat ym.). 16

9.3 Julkisuus Perhehoidon asiakkaan valokuvaamiseen tai videoimiseen sekä matkustamiseen tarvitaan erillinen kirjallinen lupa joko huoltajalta tai edunvalvojalta. Eri asia ovat perhehoitoperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja videot, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske. 9.4 Kriisi- ja väkivaltatilanteet Rajoittamis- ja väkivaltatilanteiden riskit asiakkaan kohdalta tulisi ennakoida. Samalla voidaan yhdessä määritellä toimintakäytännöt arkeen. Perhehoidossa noudatetaan tavanomaisen kotikasvatuksen periaatteita. Rajoitustoimenpiteissä perhehoidossa on mahdollista käyttää vain yhteydenpidon rajoittamista, josta tulee sopia perhehoidosta vastaavan kanssa. Kriisitilanteissa otetaan yhteyttä normaaleihin palveluihin (poliisi, ambulanssi) ja sen jälkeen ilmoitus perhehoidon vastaavalle. Mikäli asiakas katoaa perhehoidossa ollessaan, tulee perhehoitajan tehdä lähietsintä. Ellei kadonnut sen tuloksena löydy on katoamisesta ilmoitettava poliisille ja perhehoidon vastaavalle. Perhehoitajan on tehtävä kriisi- ja väkivaltatilanteista ilmoitus kirjallisesti. 10. SALASSAPITO, TIETOJENSAANTIOIKEUS JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyyden suojalle. Perhehoidossakin lähtökohtana on salassapito. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä, jo tieto asiakkuudesta on sinänsä salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on kuitenkin oikeus saada asiakkaasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin, kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.200/812) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Se koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita perhehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä. Perhehoidon päätyttyä perhehoitajan tulee toimittaa asiakkaaseen liittyvät asiakastietopaperit sijoittajataholle. 11. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA Perhehoitajalaki (312/92) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) 17

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77) Asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (988/77) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (311/92) Asetus sosiaalihuoltoasetuksen 12 :n muuttamisesta (419/92) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki lastensuojelulain 50 :n muuttamisesta 2012 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1050/2009), (1051/2009), (1099/2009) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/92) Laki ja asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/96), (556/94) Mielenterveyslaki laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18