Sisältö: Katsaus vuoteen 2014 2 Hallinto 3 Henkilöstö ja yhteistoiminta 4 Vesi- ja viemäriverkosto 5-6 Talousveden tuotanto 7 Jäteveden käsittely 8-9 LIITTEET: 10-22 Ympäristöraportti 23-27 Taksat 28 Keskeisiä tunnuslukuja 29
Porin Veden toiminta-ajatus Porin Vesi hoitaa toiminta-alueensa veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä viemäröinnin ja jäteveden puhdistamisen kilpailukykyiseen hintaan asiakkaiden odotukset ja tarpeet mahdollisimman hyvin täyttäen sekä ympäristöasiat halliten. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2012 2013 2014 TA 2014 TP Henkilömäärä 73 70 72 72 Myyty vesimäärä 1000 m 3 /a 5 114 5 257 5 250 5 268 Laskutettu jätevesi 1000 m 3 /a 8 422 7 615 7 600 7 544 Verkostoon pumpattu vesimäärä 1000 m 3 /a 6 397 6 263 6 300 6 272 Puhdistettu jätevesi 1000 m 3 /a 13 630 11 330 13 500 10 552 Veden hinta /m 3 (verollinen) 1,25 1,45 1,51 1,51 Jäteveden hinta /m 3 (verollinen) 2,34 2,17 2,26 2,26 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen (1000 ) 2012 2013 2014 TA 2014 TP Liikevaihto 19 520 19 919 19 698 21 309 Muut tuotot 2 165 2 147 1 902 1 639 Tulot yhteensä 21 685 22 066 21 600 22 948 Vuokra K Oy:lle 2 800 2 600 2 600 2 600 Muut käyttömenot 11 457 11 482 11 200 10 760 Käyttömenot yht. 14 257 14 082 13 800 13 360 Tulos ennen poistoja ja pp-pääoman korkoa 7 428 7 984 7 800 9 588 Peruspääoman korko 2 191 2 191 2 191 2 191 Tulos ennen poistoja 5 237 5 861 5 609 7 397 Poistot 4 646 5 011 4 949 5 030 Tulos 591 849 665 2 367 Investoinnit 4 904 3 240 4 000 3 875 Nettorahoitus +329 +2 621 +1 609 +3 522 Rahoitusylijäämä 2013 alk. +2 621 +6 143
Talousveden laatu oli erittäin hyvä ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkealla tasolla, ja sitä monilta osin parantaa. Katsaus vuoteen 2014 Porin Veden talous kehittyi suotuisasti. Liikevaihto ylitti budjetoidun 1,4 milj.. Pitkään jatkunut vedenmyynnin väheneminen pysähtyi ja laskutetut vesi- ja jätevesimäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla samalla kun kulut pystyttiin pitämään kurissa. Liikevaihto oli 21,2 milj., liiketoiminnan kulut 15,5 milj., poistot 5,0 milj. ja kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 milj.. Tilikauden ylijäämä oli 2,4 milj.. Investoinnit olivat 3,9 milj.. Keskustan vesitornia kunnostettiin ja Luotsinmäen puhdistamolla toteutettiin lämmön talteenotto jätevedestä. Verkostojen laajennusinvestoinneista merkittävimpiä olivat Viasveden siirtoviemäri ja Paarnoorin kunnallistekniikka. Huomattavimpia saneerauskohteita olivat Lossirannan pumppaamon Raumanjuovan alittavan vanhan paineviemärin korvaaminen kahdella uudella, Etelärannan, Karjarannan ja Uusikoiviston pääviemäreiden saneeraus sekä Kartanon alueen vesijohtoverkon saneeraus. Haja-asutusalueella osuuskuntamuotoisen viemäröinnin laajentaminen jatkui Viasveden jätevesiosuuskunnan aloitettua toimintansa. Uusia jätevesiosuuskuntia oli perusteilla useita. Porin Vesi otti vuoden 2015 alusta haltuunsa Lyttylän vesiosuuskunnan verkoston. Myös muita verkostojen luovutushankkeita oli vireillä. Luotsinmäen vuonna 2010 valmistunut alueellinen keskuspuhdistamo on toiminut erinomaisesti, ja se saavutti kertomusvuonna ennätyksellisen hyvän puhdistustuloksen. Vedenmyynti Ulvilan kaupungille ei vielä toteutunut. Samoin alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamistoimet eivät edenneet. Porin Veden asiakastyytyväisyys säilyi valtakunnallisen Yhdyskuntatekniset Palvelutkyselyn mukaan hyvällä tasolla. Vakituisen henkilökunnan määrä väheni yhdellä, mutta kahden oppisopimusperiaatteella palkatun työntekijän palkkaamisen jälkeen kokonaismäärä lisääntyi yhdellä ollen 72 vuoden 2014 lopussa. Sairaslomia oli 21,2 pv työntekijää kohti, jossa lisäystä 15 %. Myös työtapaturmien kautta menetettyjen työpäivien määrä lisääntyi. Vuotovesimäärä vesijohtoverkossa oli 16,1 % ja viemäriverkossa 31,1 %. Vesijohtovuotojen määrä oli 59, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen peräti 32 %. Vuotojen määrä olikin pienin 45 vuoteen. Esitän koko henkilöstölle sekä Porin Veden johtokunnan jäsenille kiitokset Porin vesihuollon hyväksi tehdystä työstä. Lisäksi kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Mikkola Porin Veden käyttömaksuja ja perusmaksuja tarkistettiin vuoden 2014 alussa. Taksat pysyivät korotusten jälkeenkin vertailulaitosten keskitasolla.
Hallinto Organisaatio Johtokunta 11 jäsentä Johtaja Laitosyksikkö Laitospäällikkö Verkostoyksikkö Verkostopäällikkö Porin Vesi, liikelaitoksen johtokunta Varsinaiset jäsenet Palomäki Markku (pj) Harjanne Tapio(vpj) Jokinen Marja-Leena Kukkakorpi Raija Lehtinen Voitto Muurinen Sirpa Mäkelä Juha Pakkasela Mikko Rosnell Tapio Sjösten Marju Tenho Salla Henkilökohtaiset varajäsenet Järvinen Marko Aaltonen Harri Arola Raili Uimaluoto Marjut Valio Ville Kukkasmäki Marja-Leena Rantanen Jukka Hakulinen Veijo Pukkila Timo Mäki Soili Kaaresmaa Teresa Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa oli Jari Pajukoski. Johtokunnan sihteerinä toimi Anne Peltomaa. Porin Vesi, liikelaitoksen johtajana toimi dipl.ins. Ilkka Mikkola. Laitosyksikön tehtävät: Verkostoyksikön tehtävät: - Raakaveden hankinta - Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, - Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, pai- suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus neenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jäteve- ja uudisrakentaminen denpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kun- - Johtokartaston laadinta ja ylläpito nossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen - Asiakaspalvelu ja laskutus - Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuve- - Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen sistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäi- uudis- ja saneerausrakentaminen liöissä ja verkostossa - Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot - Lietteiden käsittely ja sijoittaminen - Varallaolo Laitosyksikön päällikkönä toimi laitospäällikkö Ismo Lindfors. Verkostoyksikön päällikkönä toimi verkostopäällikkö Jouko Halminen
Henkilöstö Porin Veden palveluksessa oli vuoden lopussa vakinaisia työntekijöitä 68 sekä tilapäisiä 4. Vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 25 ja tuntipalkkaisia 43.Henkilökunnan keski-ikä oli 47,3 v, (naiset 45,9 v ja miehet 46,4 v). Sairauslomia oli yhteensä 1441 eli 21,2 päivää työntekijää kohti. Työtapaturmien johdosta menetettyjä työpäivä oli 125. Eläkkeelle jäi putkimestari Rainer Tuominen 31.7.2014. Pitkään palvelleiden muistaminen Putkiasentaja Heikki Salminen 40 vuotta. Putkimestari Esa Roslakka 30 vuotta. Suunnitteluinsinööri Pertti Mäkinen sekä käytönvalvojat Jani Palmu ja Jorma Pynnönen 20 vuotta. Yhteistoiminta Uutena työntekijänä aloitti putkimestari Hannu Rantanen 3.11.2014. Porin Veden yhteistyötoimikunta, joka samalla toimii myös työsuojelutoimikuntana kokoontui neljä kertaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat työnantajan edustajina Ilkka Mikkola ja Ismo Lindfors sekä yleisvarajäsenenä Jouko Halminen, henkilöstön edustajina Sirpa Miettinen, Reijo Astokari ja Pertti Mäkinen, yleisvarajäseninä Jorma Pynnönen ja Taina Raitolampi. Lisäksi kokouksiin osallistuivat työsuojeluvaltuutetut Antero Kivelä ja Markku Rantamäki sekä työterveyshoitaja Helinä Myllymäki. Virkistystoiminta Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Henkilökunnan koulutusristeily järjestettiin 9.-10.5.2014. Urheilukerho järjesti vuoden aikana mm. hohtokeilauksen keväällä ja syksyllä, kesäretken Pyynikin kesäteatteriin ja sisävesiristeilylle, Tyvikumpu-hölkän, melontaa Kokemäenjoella, cartingia Ulvilan FK-radalla sekä pikkujoulut.
Vesi- ja viemäriverkosto Verkoston rakentaminen Vuonna 2014 oli yhteensä 59 kpl runkojohtovuotoa, joista päivystyksessä korjattiin 12 kpl. Vedettäoloaika / asukas oli 15,88 min. Harjakankaalta ja Lukkarisannasta yhteensä pumpattu vesimäärä oli 6 272 462 kuutiota, laskutettu vesimäärä 5 268 516 kuutiota. Hukkavesiprosentti 16 %. Rakentamiskohteista tehtiin Porin Veden omana työnä 10 kohdetta, TPK:n työnä 8 kohdetta ja urakkatyönä 8 kohdetta eli yhteensä 26 kohdetta. Verkostojen kokonaispituudet Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 715 km 925 km Suunnittelu, mittaus ja tutkimus Suunnitelmia laadittiin yhteensä 32 kpl, joista 16 saneeraus- ja 16 uudiskohteisiin. Paineviemäri tai pumppaamosuunnittelua oli 3 kohteessa. Laajempia kohteita olivat Paarnoorin alue. Uudisalueista jatkui Paarnoorin ja saneerausalueista Vanhakoivisto. Muut suunnitelmat koskivat saneeraus- ja uudiskohteita eri puolilla verkostoa. Porin Veden, eri urakoitsijoiden sekä osa teknisen palvelukeskuksen rakentamista verkostokohteista kartoitettiin ja siirrettiin TeklaNis:n tietokantaan numeeriseksi kartaksi. Saneerattavien alueiden runkoviemäriverkostojen ja tarkastuskaivojen kuntoa tutkittiin ja kartoitettiin suunnittelun tueksi. Lisäksi aloitettiin Lavian vesi- ja viemäriverkoston kartoitustyöt. Erillisviemäröintiä ja vesijohdon uusintaa jatkettiin pääasiassa Vanhankoiviston ja Kartanon kaupunginosissa. Uusikoivistontien ja Etelärannan huonokuntoista viemäreitä saneerattiin lasikuitusukkamenetelmällä. Lossirannan jvpumppaamon paineviemärin joenalitus uusittiin suuntaporaamalla urakoitsijan toimesta ja putket liitettiin pumppaamoon ja vanhaan paineviemäriin omana työnä. Lisäksi linjaan rakennettiin uusi mittarikaivo. Kuninkaanhaan jv-pumppaamo valmistui Muita saneerauskohteita oli mm. Toejoella, Koivulassa ja Impolassa. Maamiehenkadulla ja Luvianpuistokadulla saneerattiin TPK:n sadevesipumppaamot laskutustyönä. Suurin tonttituotantokohde oli Klasipruukin alueella. Merkittävä uudiskohde oli myös Paarnoorin asemakaava-alueen vesijohdot ja viemärit sekä jv-pumppaamo. Lisäksi uusi jv-pumppaamo paineviemäreineen rakennettiin Viasvedelle. Uusia teollisuustontteja varten rakennettiin vvjohdot Sampolantielle. Tilaustyöt Porin Vesi teki tilauksesta asiakkailleen tonttijohtoihin liittyviä korjaus ja uudisrakennustöitä yhteensä 303 kpl. Lossinrannan jätevesipumppaamon paineputket liitettiin uusittuihin joenalitusputkiin ja Kirjurinluodon puolelle asennettiin jäteveden mittauskaivo (kuvat) Lossirannan jätevesipumppaamon paineputket liite in uusiin joenalitusputkiin ja Kirjurinpuolelle asenne in jäteveden mi auskaivo.
Pumppaamot Vesimittarit Laitoksen hoidossa oli kuluneen vuoden lopussa 146 pumppaamoa, joista omia jätevesipumppaamoita 83 kpl. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita oli 26 kpl. TPK:n alikäytäväpumppaamoita 24 kpl. Muita TPK:n pumppaamoita 3 kpl, vapaa-aikaviraston JVpumppaamoita 1 kpl, Porin Jätehuollon pumppaamoita 2 kpl sekä Maisan jätevesipumppaamoita 1 kpl. Porin Vesi valvoo myös neljän Jokilaakson Ympäristö Oy:n jäteveden siirtopumppaamon käyttöä. Pumppuja huollettavissa pumppaamoissa oli kaikkiaan 312 kpl. Vesimittareita huollettiin vuoden aikana 1152, jäätyneitä oli 43. Mittareita romutettiin 796. Säilytysmittareita oli 270. Laitoksen verkostoon oli vuoden lopussa liitetty 19923 mittaria (vuoden 2013 lopussa 19807). Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n. 1000 käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös, tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Huollossa ilmenneet viat korjattiin välittömästi tai sopivana ajankohtana. Kokoryhmittäin mittareita oli seuraavasti: 31.12.2013 20 mm 25 mm 40 mm 50 mm 80 mm 100 mm 18 643 598 536 7 11 12 31.12.2014 18 753 601 539 6 12 12 Vuoden 2014 aikana Kuninkaanhaan jätevesipumppaamo siirrettiin pois kaavoitetulta kerrostalotontilta. Laanin alikulun pumppaamo siirtyi Ely - keskuksen hoitoon. Uusia jätevesipumppaamoita rakennettiin Paarnooriin Hankimaansuoralle ja Viasvedelle. Käytöstä poistettiin Luotsinmäen kaatopaikan jätevesipumppaamo. Varasto Porin Vedellä oli oma tarvikevarasto. Sen arvo oli: Vesijohtotarvikkeet Viemäritarvikkeet Yleistarvikkeet Yhteensä 31.12.2013 31.12.2014 228 572 65 887 36 349 330 808 327 758 1.1.2015 alkaen varasto siirtyi Porin Kaupungin Teknisen palvelukeskuksen hoitoon. Kuninkaanhaan puistoalueelle rakennettiin loppukesän ja alkusyksyn aikana uusi jäteveden pumppaamo
Talousveden tuotanto Verkostoon pumpattu talousvesi oli normaalitilanteessa Ahlaista lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavetenä käytetään pääsääntöisesti Tuurujärven vettä. Vaihtoehtoisesti ja lisänä voidaan käyttää Tyvijärven vettä. Pelkästään Tyvijärven vettä käytettiin raakavetenä paremman laatunsa vuoksi 29.9-3.11.2014. Varalaitoksina olivat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Noormarkun Harjakankaan ja Kankaan pohjavedenottamot sekä Huntsman Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos Kaanaassa. Lukkarinsannan varavesilaitosta käytettiin talousveden tuotantoon elokuussa muutaman tunnin ajan Harjakankaalta kaupunkiin johtavan päävesijohdon huuhtelun aikana. Lukkarinsannan uuden laitoksen vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvesiasetuksen laatuvaatimukset. Samana aikana Noormarkun vesihuolto hoidettiin Kankaan pohjavedenottamon tuotannolla. Lisäksi Kankaan pohjavedenottamoa käytettiin muutamia kertoja sähkökatkojen ja huoltotöiden yhteydessä. johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Porin vesitorni oli erotettuna vesijohtoverkostosta vesisäiliön ja putkiston kunnostustöiden vuoksi 31.3.-10.7.2014. Tällöin vesi pumpattiin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta paineperusteisesti normaalin vesitornin vedenpinnankorkeuteen perustuvan pumppauksen sijaan. Vesitorni oli pois käytöstä 31.3-10.7.2014. Kaanaan vesitornin vesisäiliölle ja putkistolle tehtiin kuntoarvio marraskuussa. Paineenkorotusta verkostossa tehtiin yhteensä 2 274 628 kuutiometriä neljällä paineenkorotusasemalla. Verkostoon pumpatut vesimäärät eri laitoksilla olivat: Harjakangas 6 229 535 m3 Vähärauma 0 m3 Lukkarinsanta 5 230 m3 Huntsman Pigments Oy 0 m3 Ahlainen 35 608 m3 Kangas 2 089 m3 Noormarkku, Harjakangas 0 m3 Yhteensä 6 272 462 m3 Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivon kautta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla vettä. Ilmastuksen jälkeen vesi
Jäteveden käsittely Jäteveden puhdistus Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Myös Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Euran Kiukaisista, Harjavallasta, Nakkilasta, Suominen Kuitukankaat Oy:stä ja Ulvilasta. Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Keskuspuhdistamolla on käytössä DN-prosessiin perustuva kokonaistypenpoisto. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Jälkikäsittelynä on flotaatio, jossa fosforin ja kiintoaineen saostukseen käytettiin polymeeriä. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoilla saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia. Reposaaren puhdistamolla jäteveden ammoniumtyppi nitrifioidaan. Puhdistamoilla käsitellyt vesimäärät olivat: Luotsinmäen keskuspuhdistamo Reposaari Ahlainen 10.376.407 m3 110.051 m3 65.454 m3 YHTEENSÄ 10.551.912 m3 Hakemus Luotsinmäen keskuspuhdistamon ympäristöluvan tarkistamisesta jätettiin EteläSuomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi voimassa olevan ympäristöluvan määräysten mukaisesti vuonna 2013. Uutta ympäristölupaa ei tullut vielä vuonna 2014. Puhdistustulokset Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurempien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein.
Luotsinmäen keskuspuhdistamo Luotsinmäen keskuspuhdistamon toiminta oli erittäin hyvää koko vuoden 2014 ajan. Puhdistamon toiminnalle ja tuloksellisuudelle asetetut vaatimukset täytettiin selvästi. Puhdistustulokset ovat valtakunnallisestikin tarkastellen erittäin hyviä. Kaikki lupaehdon mukaiset neljännesvuosijaksojen raja-arvot täytettiin todella selvästi. Jäteveden typenpoistoon käytettävä DNprosessi toimi myös hyvin. Saavutettu kokonaistypen keskimääräinen poistoteho oli 81 % eli korkea. Keskuspuhdistamolle totutettiin lokajoulukuussa lämmön talteenottolaitos, jossa puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödynnetään puhdistamorakennukseen lämmittämiseen. Näin lämmitysöljyn käyttötarve loppui miltei kokonaan. Reposaaren jätevedenpuhdistamo Reposaaren jätevedenpuhdistamo toimi hyvin vuonna 2014. Puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät kaikki lupaehdon vaatimukset vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla puhdistustuloksista lasketut keskiarvot täyttivät lupaehdon vaatimukset fosforin, BOD 7ATU :n ja COD Cr :n osalta. Kiintoaineen puhdistustehon keskiarvo jäi niukasti raja-arvosta. Tämä johtui puhdistamolietteen ajoittaisesta heikosta laskeutuvuudesta. kalataloudellinen tarkkailu ja pohjaeläinten tarkkailu. Lietteiden käsittely ja loppusijoitus Keskuspuhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietteitä yhteensä 31.900 m 3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla tuotettiin koneellisesti kuivattua lietettä yhteensä 23.016 m 3. Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamoiden lietteet vietiin kuivaamattomina Luotsinmäen keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Niiden määrät sisältyvät keskuspuhdistamon lukuun. Kemira Oyj on hoitanut puhdistamolietteen jatkokäsittelyä ja hyötykäyttöä palvelusopimusperiaatteella vuodesta 2008 alkaen. Keskuspuhdistamolla sakeutettu liete on hygienisoitu Kemicond -menetelmällä. Lopputuote on kuivatun Kemicond - lietteen ja turpeen seos. Kemira Oyj on toimittanut Kemicond - käsiteltyä lopputuotetta hankkimiinsa hyötykäyttökohteisiin. Luotsinmäen puhdistamon mikrobeja Ahlaisten puhdistamo Ahlaisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2014 tehokkaasti. Puhdistustulokset olivat hyviä ja täyttivät lupaehdon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset kaikilta osin. Vesistötarkkailu Jätevesien vaikutusta Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laatuun on tutkinut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys joen alajuoksun kuormittajien yhteisestä toimeksiannosta. Vuonna 2014 tehtyjä tutkimuksia olivat Kokemäenjoen alaosan ja Porin edustan merialueen veden laadun tarkkailu,
Liitteet: Tuloslaskelma 31.12.2014 Tase 31.12.2014 Suurimmat veden- ja jätevedenkuluttajat 2014 Vesi- ja viemäriverkoston kokonaispituudet ja materiaalit 31.12.2014 Pori, vesijohtoveden valvonta, verkosto Ahlainen, vesijohtoveden valvonta, verkosto Noormarkku, vesijohtoveden valvonta, verkosto Harjakankaan tekopohjavesilaitos, käyttötarkkailu Ahlaisten pohjavedenottamon ja Ahlaisten verkoston, käyttötarkkailu Kankaan pohjavedendottamon ja Noormarkun verkoston käyttötarkkailu Veden tuotanto ja Vähärauman paineenkorotus, energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus vuonna 2014 Jätevedenkäsittely, energian ja kemikaalien kulutus 2014 Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto 2014 Puhdistamoilla puhdistettu jätevesimäärä 1977-2014 Ympäristöraportti 2014 Taksat Keskeisiä tunnuslukuja
Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TULOSLASKELMA 2014 2013 Liikevaihto 21 173 239 19 919 184 Valmistus omaan käyttöön 821 763 1 696 813 Liiketoiminnan muut tuotot 953 578 450 521 Materiaalit ja palvelut 3 129 510 3 405 011 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 221 557 1 457 267 Ostot tilikauden aikana 1 045 274 1 355 738 Varastojen muutos 176 283 121 529 Palveluiden ostot 1 907 953 1 947 744 Henkilöstökulut 3 678 824 3 910 465 Palkat ja palkkiot 2 848 163 2 955 235 Henkilösivukulut 883 631 1 000 741 Eläkekulut 715 624 818 340 Muut henkilösivukulut 168 006 182 400 Henkilöstömenojen korjauserät -52 970-45 511 Poistot ja arvonalentumiset 5 030 173 5 010 641 Liiketoiminnan muut kulut 6 640 382 6 766 854 Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 469 689 2 973 548 Rahoitustuotot ja kulut -2 135 547-2 157 278 Korkotuotot 47 918 28 498 Muut rahoitustuotot 8 021 5 648 Korkokulut 0 Peruspääoman korko kunnalle -2 191 337-2 191 337 Muut rahoituskulut -150-87 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 2 334 142 816 269 Varausten ja rahastojen muutos 33 333 33 334 Poistoeron muutos -62 851 Varausten muutos 96 184 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 367 475 849 603 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,5 3,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,5 3,8 Voitto, % 11,0 4,1
Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 77 893 041,49 79 047 405,86 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet 66 954 689,49 68 109 053,86 Maa ja vesialueet 168 701,81 168 701,81 Rakennukset 10 520 646,30 10 934 693,04 Kiinteät rakenteet ja laitteet 55 514 115,24 55 103 942,34 Koneet ja kalusto 451 634,46 1 014 430,79 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 299 591,68 887 285,88 Sijoitukset 10 938 352,00 10 938 352,00 Osakkeet ja osuudet 10 938 352,00 10 938 352,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 851 218,07 6 439 644,45 Vaihto-omaisuus 323 766,87 350 377,56 Aineet ja tarvikkeet 323 766,87 350 377,56 Saamiset 8 263 823,92 4 670 537,46 Lyhytaikaiset saamiset 8 263 823,92 4 670 537,46 Myyntisaamiset 1 676 853,57 2 455 591,15 Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä 6 544 539,74 2 169 232,10 Siirtosaamiset 42 430,61 45 714,21 Rahat ja pankkisaamiset 1 263 627,28 1 418 729,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ 87 744 259,56 85 487 050,31
Porin Vesi, liikelaitos PORIN VEDEN TASE VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 OMA PÄÄOMA 81 033 702,22 78 666 226,26 Peruspääoma 43 826 737,10 43 826 737,10 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 34 839 489,16 33 989 886,45 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 367 475,96 849 602,71 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 933 333,34 966 666,67 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset 933 333,34 0,00 966 666,67 0,00 VIERAS PÄÄOMA 5 777 224,00 5 854 157,38 Pitkäaikainen vieras pääoma 3 291 485,85 3 291 485,85 Liittymismaksut ja muut velat 3 291 485,85 3 291 485,85 Lyhytaikainen vieras pääoma 2 485 738,15 2 562 671,53 Ostovelat 1 031 645,44 1 281 031,86 Siirtovelat 779 327,27 721 177,14 Muut lyhytaikaiset velat 674 765,44 560 462,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 87 744 259,56 85 487 050,31 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 93,3 93,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,4 28,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 37 207 34 839 Lainakanta 31.12. M 0,0 0,0 Lainasaamiset 31.12. M 0,0 0,0
Suurimmat vedenkuluttajat 2014 1. Fortum 159 971 m3 2. Osuuskunta Satamaito 140 062 3. Luvata 124 568 4. PVO-Lämpövoima Oy 98 713 5. Keskussairaala 69 235 6. Pori Energia (Metallin lämpökeskus) 66 640 7. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) 37 640 8. Ravanin Pesula 35 227 9. Vapaa-aikavirasto (uimahalli) 34 594 10. Sampo Rosenlew 26 503 11. Kaupunginsairaala 25 965 12. Corenso 24 173 13. Porin Satama 23 297 14. Luvian kunta 22 247 15. Keskusaukion kiinteistö 18 501 Suurimmat jäteveden tuottajat 2014 1. Jokilaakson Ympäristö Oy 2 018 354 m3 2. Corenso 770 895 3. Luvian kunta 145 250 4. Osuuskunta Satamaito 140 062 5. Keskussairaala 69 235 6. Sachtleben Pigments 55 417 7. Sampo-Rosenlew 34 035 8. Porin Jätehuolto 53 488 9. Vapaa-aikavirasto (urheilukeskus) 37 640 10. Vapaa-aikavirasto (uimahalli) 34 594 11. Ravanin Pesula 34 277 12. Kaupunginsairaala 25 890 13. Keskusaukion kiinteistö 18 501
Vesijohtoverkoston kokonaispituus 31.12.2014 Muutos v. 2014 Teräsputkea 22 039 m Valurautaputkea 147 881 m -3 051 m Asbestisementtiputkea 59 346 m Muoviputkea 474 428 m +8 811 m Määrittelemättömiä 10 820 m -1 950 m Kaikki yhteensä 715 km Viemäriverkoston kokonaispituus 31.12.2014 Muutos v. 2014 Jätevesiputkistoa 556 871 m +8 826 m Sadevesiputkistoa 368 173 m +2 638 m Kaikki Yhteensä 925 km Tästä määrästä on: Muutos v. 2014 Teräsputkea 1007 m +120 Betonia 255 582 m -1 186 m Lasitettua saviputkea 27 981 m Ep-putkea 435 m Muoviputkea 630 354 m +11 253 m Lasikuitu 2 503 m Määrittelemättömiä 6 793 m +141 m Kaikki yhteensä 925 km Verkostoa rakennettu v. 2014 Vesijohtoa 7 353 m Jätevesiviemäriä 9 461 m Sadevesiviemäriä 3 496 m Vesihuoltoverkoston pituus on inventoitu Porin Veden verkostonhallintajärjestelmästä.
PORI VESIJOHTOVEDEN VALVONTA 2014, verkosto Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 4 <1 <1 E. coli pmy/100 ml 68 0 0 4 0 0 Enterokokit kpl/100ml 4 <1 <1 Clostridium perfringens kpl/100ml 69 <1 <1 4 <1 <1 Arseeni g/l 4 <2 <2 Elohopea g/l 4 <0,5 <0,5 Kadmium g/l 4 <1 <1 Kromi g/l 4 <5 <5 Lyijy g/l 4 <10 <10 Bromaatti g/l 1 <5 <5 Fluoridi mg/l 4 <0,1 <0,1 Nitraatti mg/l 4 <5 <5 Nitriitti mg/l 4 <0,02 <0,02 Nitraattityppi mgn/l 4 <1,2 <1,2 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,01 <0,01 Natrium mg/l 4 3,8 4,0 Ammonium mg/l 69 <0,02 <0,02 4 <0,02 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,02 <0,02 Kloridi mg/l 4 14,8 17,0 Kupari g/l 4 9,2 25 Alumiini g/l 69 <20 <20 4 <20 <20 Mangaani g/l 69 7,5 30 4 <5 <5 Rauta g/l 70 44,3 180 4 40 99 Nikkeli g/l 4 <2 <2 Kloroformi g/l 4 27,2 40 Bromidikloorimetaani g/l 4 3,9 4,7 Dibromikloorimetaani g/l 4 0,56 0,72 Bentseeni g/l 4 <0,4 <0,4 Trikloorieteeni g/l, <0,5 <0,5 Tetrakloorieteeni g/l 4 <0,5 <0,5 Tetrakloorimetaani g/l 1 <0,5 <0,5 Bromoformi g/l 4 <0,5 <0,5 1,2-dikloorietaani g/l 4 <0,3 <0,3 Vinyylikloridi g/l 4 <0,3 <0,3 MTBE g/l 1 <0,5 <0,5 TAME g/l 1 <0,5 <0,5 Tolueeni g/l 1 <0,5 <0,5 Etyylibentseeni g/l 1 <0,5 <0,5 m+p-ksyleeni g/l 1 <0,5 <0,5 Torjunta-aineet, dalaponi g/l 1 0 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 4 5,9 6,3 COD Mn mgo/l 4 1,5 1,6 TOC mg/l 3 2,8 4,1 ph 69 8,3 8,8 4 8,1 8,3 Sähköjohtavuus S/cm 69 169 180 4 168 170 Sameus FTU 69 0,23 0,56 4 0,21 0,23 Väri Pt mg/l 70 5,1 10 4 <5 5 Maku 69 0 0 4 0 0 Haju 69 0,087 2 4 0 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 4 16,2 17 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
AHLAINEN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 3 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C 1 <1 E. coli pmy/100 ml 3 0 0 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 0,16 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Natrium mg/l 1 11 Ammonium mg/l 3 <0,02 <0,02 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 8,9 Kupari g/l 1 180 Alumiini g/l 1 89 Mangaani g/l 3 <5 <5 1 <5 Rauta g/l 3 64 71 1 130 Nikkeli g/l 1 8 Torjunta-aineet g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 4,7 COD Mn mgo/l 1 1,2 TOC mg/l 1 1,9 ph 3 7,5 7,6 1 7,5 Sähköjohtavuus S/cm 3 310 310 1 310 Sameus FTU 3 0,30 0,46 1 1,1 Väri Pt mg/l 3 5 5 1 5 Maku 3 0 0 1 0 Haju 3 0 0 1 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 87 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
NOORMARKUN VESIJOHTOVEDEN VALVONTA, verkosto 2014 Jatkuva valvonta Jaksottainen valvonta VEDEN LAATU Tutkimusten Keskiarvo Suurin arvo Tutkimusten Arvo lukumäärä lukumäärä Koliformiset bakteerit 37 o C kpl/100 ml 5 <1 <1 1 <1 Kok. pesäkeluku 22 o C pmy/ml 1 <1 E. coli pmy/100 ml 5 0 0 Clostridium perfringenns kpl/100ml 1 <1 <1 Arseeni g/l 1 <2 Elohopea g/l 1 <0,5 Kadmium g/l 1 <1 Kromi g/l 1 <5 Lyijy g/l 1 <10 Fluoridi mg/l 1 <0,1 Nitraatti mg/l 1 <5 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,01 Nitraattityppi mgn/l 1 <1,2 Natrium mg/l 1 4,6 Ammonium mg/l 5 <0,02 <0,02 1 <0,02 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,02 Kloridi mg/l 1 13 Kupari g/l 1 24 Alumiini g/l 5 <20 <20 1 <20 Mangaani g/l 5 7,2 15 1 10 Rauta g/l 5 19,6 37 1 27 Nikkeli g/l 1 <2 Kloroformi g/l 1 19 trikloorieteeni µg/l 1 <0,5 tetrakloorieteeni µg/l 1 <0,5 1,2-dikloorietaani µg/l 1 <0,3 Bromidikloorimetaani g/l 1 4,8 Dibromikloorimetaani g/l 1 0,82 Bromoformi g/l 1 <0,5 Bromaatti g/l 1 <5 Vinyylikloridi g/l 1 <0,3 Torjunta-aineet yhteensä g/l 1 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 1 5,1 TOC mg/l 1 2,2 COD Mn mgo/l 1 1,3 ph 5 8,2 8,4 1 8,3 Sähköjohtavuus S/cm 5 174 190 1 170 Sameus FTU 5 0,22 0,30 1 <0,2 Väri Pt mg/l 5 <5 5 1 <5 Maku 5 0 0 1 0 Haju 5 0 0 1 0 Sulfaatti SO 4 mg/l 1 13 Vesitutkimukset tehneet laboratoriot: Jatkuvan valvonnan tutkimukset Porilab Jaksottaisen valvonnan tutkimukset Porilab ja Metropolilab
HARJAKANKAAN TEKOPOHJAVESILAITOS KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Vesitutkimukset teki Porin Veden Harjakankaan käyttölaboratorio Raakavesi Lähtevä puhdas Verkostovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkeluku kpl/ml 92 <1 17 Lämpötila o C 68 9,3 24,1 186 10 20,8 92 11,6 19,7 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 74 44,4 58 186 4,5 7 92 5 7,8 CODMn mgo/l 68 11,2 14,4 186 1,1 1,8 92 1,3 2 ph 68 6,2 6,9 186 8,2 8,9 92 8,5 8,9 Sähköjohtavuus S/cm 68 62 82 186 158 173 92 164 200 Sameus FTU 68 1,5 2,69 186 0,13 0,33 92 0,16 2,5 Väri Pt mg/l 68 73,3 105 186 2,5 2,5 92 2,5 5 Kok. kovuus o dh 68 1,2 1,6 186 3,5 4,2 92 3,7 4,7 Kok. kovuus mmol/l 68 0,21 0,28 186 0,63 0,75 92 0,66 0,83 Alkaliteetti mval/l 68 0,17 0,31 186 0,8 0,95 92 0,84 1,2 Rauta mg/l 68 0,66 0,97 186 0,03 0,07 92 0,04 0,19 Mangaani mg/l 47 0,05 0,17 186 <0,02 0,04 92 0,02 0,03 Alumiini mg/l 68 0,15 0,27 50 0,02 0,04 Vapaa kloori mg/l 186 0,4 0,52 Happi mg/l 46 10,1 12,9 47 7,8 11,1 AHLAISTEN POHJAVEDENOTTAMON JA AHLAISTEN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Puhdas lähtevä vesi Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo lukumäärä arvo Kokonaispesäkelukukpl/ml 43 <1 12 43 0 0 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 43 3,8 5,6 43 3,8 5,6 COD Mn mg/l 43 1,0 1,4 43 1,0 1,4 ph 43 7,5 7,7 43 7,5 7,7 Sähköjohtavuus S/cm 43 301 307 43 301 306 Sameus FTU 43 0,29 1,09 43 0,29 0,98 Väri Pt mg/l 43 2,6 5,0 43 2,6 5,0 Kok. kovuus o dh 43 5,8 6,0 43 5,8 6,0 Kok. kovuus mmol/l 43 1,0 1,1 43 1,0 1,1 Alkaliteetti mval/l 43 0,86 0,90 43 0,87 0,90 Rauta mg/l 43 0,067 0,15 43 0,06 0,18 Mangaani mg/l 43 0,02 0,02 43 <0,02 <0,02 Kupari MgO/l 2 0,12 0,13 Lämpötila ºC 43 8,3 9,9 43 9,5 17,5 NOORMARKUN VERKOSTON KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Vesijohtovesi VEDEN LAATU Tutkimusten Ka Suurin lukumäärä arvo Kokonaispesäkelukukpl/ml 58 2,5 20 Permanganaattiluku KMnO 4 mg/l 36 5 7 ph 36 8,5 8,8 Sähköjohtavuus S/cm 36 136 174 Sameus FTU 36 0,13 0,33 Väri Pt mg/l 36 2,5 2,5 Kok. kovuus o dh 36 3,7 4,0 Kok. kovuus mmol/l 36 0,66 0,71 Alkaliteetti mval/l 36 0,84 0,98 Rauta mg/l 36 0,02 0,06 Mangaani mg/l 36 <0,02 <0,02 Lämpötila ºC 36 10,1 16,8
Veden tuotanto ja paineenkorotus Energian ja kemikaalien hankinta ja kulutus v. 2014 Harjakangas Lukkarin santa Vähärauma, paineenk. Ahlainen, pohjavesi Harjakangas, paineenkor Kangas, varal. Veden tuotanto m 3 /a 6 229 535 5 230 35 608 2 088 Paineenkorotus m 3 /a 427 374 1 733 197 279 959 Energia kwh/a 3 049 933 588 471 178 481 86 751 64 800 15 248 Energia kwh/m 3 0,49 1,4 0,10 2,4 0,23 NaOCl 10 % t/a 46 1,4 6,4 0,05 NaOCl 10 % g/m 3 7,4 3,7 24 PAC t/a 365 7,7 PAC g/m 3 59 Kalkki t/a 255 Kalkki g/m 3 41 NaOH 50 % t/a 2,2 0,5 NaOH 50 % g/m 3 240 Hiilidioksidi t/a 86 Hiilidioksidi g/m 3 14 Happi t/a 10 Rikkihappo t/a 0 Jäteveden käsittely: energian ja kemikaalien kulutus v. 2014 Luotsinmäki Reposaari Ahlainen Vesimäärä m 3 /a 10 376 407 110 051 65 454 Energia kwh/a 5 612 053 163 306 27 282 Energia kwh/m 3 0,54 1,6 0,42 Sammutettu kalkki t/a 9,9 Ferrosulfaatti t/a 31 12 Ferrosulfaatti g/m 3 180 180 Ferrisulfaatti t/a 2218 Ferrisulfaatti g/m 3 210 Polymeeri t/a 29
Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto v. 2014 Luotsinmäen keskuspuhdistamo Käsitelty vesi 28 429 m 3 /d Ohitettu vesi 45 m 3 /d Toteutunut Edellytetty puhdistustulos 2014 puhdistustulos BOD 7ATU 6,1 mg/l, 99 % 20 mg/l, 95 % P 0,11 mg/l, 99 % 0,30 mg/l, 95 % COD Cr 45 mg/l, 96 % 125 mg/l, 85 % Kiintoaine 6,6 mg/l 15 mg/l Typpi 81 % 70 % vuosikeskiarvona Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot Toteutunut puhdistustulos 2013 Käsitelty Ohitettu Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo vesimäärä vesimäärä BOD 7ATU P BOD 7ATU P m 3 /d m 3 /d mg/l mg/l % % Reposaari 302 0 5,6 0,41 96 93 Ahlainen 149 0 6,9 0,14 96 98 Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho BOD 7ATU P BOD 7ATU P mg/l mg/l % % 15 0,7 90 90 15 0,5 90 90 BOD 7ATU :lla mitataan jäteveden sisältämän orgaanisen, happea kuluttavan aineen määrää Toteutunut puhdistustulos Edellytetty puhdistustulos Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Lähtevä pitoisuus Puhdistusteho Puhdistamo COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine COD Cr Kiintoaine mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % Reposaari 55 11 83 88 <125 35 75 90 Ahlainen 41 0,92 89 99 100 20 80 90 COD Cr :lla mitataan jäteveden sisältämän kemiallisesti hajoavan happea kuluttavan aineksen määrää
Luotsinmäen keskuspuhdistamolla ja muilla Porin jätevedenpuhdistamoilla puhdistettu vesimäärä 1977-2014 16000 14000 12000 t m3/vuosi 10000 8000 6000 Luotsinmäen puhdistamo 4000 2000 0 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Muut puhdistamot Vuosi
TUOTOKSET 2014 Pumpattu verkostoon 6,272 milj.m 3 Laskutettu vesimäärä 5,268 milj.m 3 Puhdistettu jätevesi 10,551 milj.m 3 Laskutettu jätevesimäärä 7,544 milj.m 3 Vastaanotettu liete 31 900 m 3 Kuivattu liete 23 016 m 3 Päästöt Jätevedenpuhdistamoilta - BOD 7ATU 63 tn (- 15 %) - COD Cr 483 tn (-13 %) - Fosfori 1,22 tn (-26 %) - Typpi 109 tn (-7 %) - Kiintoaine 71 tn (- 37 %) YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 Toiminta ja sen ympäristövaikutukset Porin Vesi hoitaa ympäristöasiansa kestävän kehityksen periaatteella, laatujärjestelmän puitteissa. Ympäristöasioita voidaan pitää yhtenä laadun elementtinä. Suuret linjat ja periaatteelliset asiat on määritelty laatupolitiikassa. Jokapäiväisessä toiminnassa otetaan huomioon lisäksi ympäristötavoitteet tässä raportissa esitetyn mukaisesti. Tehtävät työt ja investoinnit sekä niihin liittyvät hankinnat vesilaitos toteuttaa ympäristön ja teknisten seikkojen kannalta kerralla hyvin. Hankinnoissa vesilaitos ottaa huomioon edullisuusnäkökohdat pitkällä aikavälillä. Ympäristöön liittyviä tavoitteita esiintyy osana laitoksen vuositavoitteita ja pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta niitä ei ole erityisesti pyritty kokoamaan erilliseksi tavoiteohjelmakseen. Jätteet Välppä- hiekkajäte 150 tonnia Ongelmajäte (jäteöljy) 2 tonnia Muu jäte 400 m 3 PANOKSET 2014 Raakaveden hankinta 7,1 milj.m 3 Ostetut kemikaalit Vedenpuhdistus Sammutettu kalkki 255 tonnia Lohja Polyalumiinikloridi 373 tonnia Oulu Natriumhydroksidi 2,2 tonnia Pohj.Eur. Hiilidioksidi 86 tonnia Espoo Natriumhypokloriitti 54 tonnia Äetsä Jätevedenpuhdistus Ferrisulfaatti 2218 tonnia Pori Ferrosulfaatti 43 tonnia Pori Sammutettu kalkki 9,9 tonnia Lohja Polymeeri 29 tonnia Englanti Turve (lieteurakoitsijan hankinta) 5 tonnia Suomi Porin Vesi tarvitsee toimintojensa ylläpitämiseen paljon sähköenergiaa. Porin Veden rakennuksista Ulasoorintien toimipiste sekä Lukkarinsannan ja Vähärauman varavedenottamot ovat kaukolämmön piirissä. Ongelmajätteitä vesilaitoksella syntyy vähän ja ne toimitetaan valtakunnalliseen ongelmajätelaitokseen. Niitä ovat lähinnä jäteöljy, akut, loisteputket jne. Yhdyskunta- ja muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja kuljetetaan Porin kaupungissa sovellettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön romuliikkeiden kautta.
Ostettu energia Sähkö - Vedenpuhdistus 3,98 GWh (0 %) - Jäteveden puhdistus 5,80 GWh (- 7 %) - Verkostot 1,92 GWh (-20 %) - Yhteensä 11,70 GWh (-8 %) - Ilman jv-puhdistusta 5,90 GWh (-8%) Lämpö - Kaukolämpö 580 MWh (-2 %) Vähärauma pvo 37 Mwh - Lämmitysöljy 154 826 l (+ 4 %) Polttoaineet - Diesel 52 900 (-11 %) - Bensiini 5 308 (-15 %) Raakaveden hankinta ja puhdistus Verkostoon pumpattu talousvesi on Ahlaista ja Noormarkkua lukuun ottamatta Harjakankaalla valmistettua tekopohjavettä, jonka raakavesi otetaan Tuurujärvestä. Varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Huntsman Pigments Oy:n tehtaiden vesilaitos sekä Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavesilaitokset. Koko tarvittava talousvesi voidaan tarvittaessa toimittaa varalaitoksista. Porin Vesi hoitaa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenottovesistössä Joutsijärven ja Palusjärven säännöstelyä Länsi-Suomen vesioikeuden 28.2.1977 antaman päätöksen mukaisesti. Järvien vedenpinnankorkeudet ja juoksutukset pidetään säännöstelypäätösten mukaisilla tasoilla. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidin annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Ahlaisten pohjavedenottamolla luonnonpohjavesi otetaan kuilukaivosta. Lievästi happaman pohjaveden ph-arvo nostetaan ilmastamalla. Lopuksi vesi johdetaan UV-desinfioinnin kautta vesijohtoverkostoon. Noormarkun Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamoilla pohjaveden ph-arvo nostetaan lipeällä ja verkostoon pumpattu vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla. Lukkarinsannan pintavesilaitos valmistui vuonna 2012. Se on jatkuvassa valmiudessa oleva nopeasti käynnistettävissä oleva varavesilaitos, joka kykenee toimittamaan koko Porin kaupungille normit täyttävää talousvettä. Puhdistusprosessina on otsonoinnilla täydennetty flotaatiosuodatus. Harjakankaan tekopohjavesivesilaitoksen puhdistusprosessi on varmatoiminen ja tehokas, ja puhdistetun veden laatu on hyvä ympäri vuoden. Veden laatua tarkkaillaan kattavasti päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ehdottomana toimintaohjeena talousveden laadun suhteen on pyrkiminen joka tilanteessa mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen, pitäytymättä pelkästään viranomaisten asettamien normien minimiarvoihin. Samoin laadun tarkkailuohjelmat on luotu optimaaliseen käytännön tarkkailutulokseen eikä asetettuihin minimianalyysimääriin perustuen. Veden jakelu Porin Veden vedenjakeluverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on myös alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on 1.250 m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on 8 270 m 3. Vesilaitoksen toiminta-alue on hyvin laaja ja se käsittää itä-länsisuunnassa yli 30 km pitkän alueen.
Porin kaupungin vesijohtoverkosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Vesijohtoverkoston pituus oli 715 km, liittyneitä kiinteistöjä 20 173 (lisäys vuoden aikana 207) ja liittymisprosentti verkostoon 99 %. Laskutettu vesimäärä oli 5,269 milj. m³ ja laskuttamaton vesimäärä (pääasiassa vuotovesiä) oli 1,004 milj. m³ (16 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä). Alentamalla vuotovesimäärää vähenee samalla Kullaanjoen vesistöstä otettava raakavesimäärä. Verkostoa saneerataan vuosittain vuotovesien vähentämiseksi ja kuluttajille jaettavan veden laadun parantamiseksi. Verkoston saneerauksissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaivamattoman tekniikan menetelmiä. Käytännössä verkostot ja katu ovat monin paikoin niin huonossa kunnossa, että saneeraus tehdään kokonaisvaltaisena katualueen kaivuuna, jolloin uusitaan myös katurakenteet. Missä sujutus- tai muu olemassa olevan putken sisäpuolinen pinnoitusmenetelmä soveltuu, työssä vältetään katujen auki kaivaminen, joka merkitsee suuria taloudellisia säästöjä sekä rakennusaikaisten ympäristöhäiriöiden vähenemistä. Verkostorakentamiseen liittyviä liikenne-, meluja muita ympäristöhäiriöitä voidaan näin vähentää. Myös verkostojen uudisrakentamisessa yleissuunnittelusta lähtien kiinnitetään huomiota linjauksiin ja muihin ympäristöasioihin. Vesijohtojen rikkoutumisen takia Porin Vesi korvasi vuoden aikana muutamia kiinteistöille aiheutuneita vesivahinkoja. Viemäröinti Porin Veden viemäriverkosto kattaa toimintaalueensa kokonaisuudessaan. Jätevesiviemärin pituus on 557 km, ja hulevesiviemärin pituus 368 km eli viemäreitä yhteensä 925 km. Viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2014 lopussa oli 17 088 ( lisäys vuoden aikana 179) ja liittymisaste kaikista porilaisista laskettuna 92 %. Viemärilaitoksen toiminta-alueella on joitain kiinteistöjä, jotka syystä tai toisesta eivät ole liittyneet viemäriverkostoon. Näiden kohdalla käyttää ympäristötoimisto harkintavaltaa liittämisen tarpeellisuudesta. Laskuttamaton jätevesimäärä oli 3,008 milj. m³ eli 31,1 % puhdistamoille tulleesta jätevesimäärästä. Vähentämällä viemäriverkostoon joutuvien vuotovesien määrää kevennetään samalla jätevedenpuhdistamon kuormitusta ja parannetaan sen toimintaa. Tähän tavoitteeseen päästään viemäriverkkoa saneeraamalla. Kiinteistöjen sekaviemäröinnin poistamista nopeutetaan vuoden 2012 alusta käyttöön otetun korotetun jätevesimaksun avulla. Korotettua jätevesimaksua laskutetaan kiinteistöiltä, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä tontillaan. Viemäröinti voitiin suorittaa ilman erityisiä ympäristöhaittoja (jätevesipäästöt, viemäritulvat jne.), tosin lumen sulamisesta ja rankkasateista johtuen sekä sähkökatkojen takia ylivuotoja viemäriverkostosta vesistöön tapahtui jossakin määrin. Ne kaikki on huomioitu kuormitusraportoinnissa. Saneerauksissa keskitytään rakentamaan huonokuntoisimpia verkostonosia uudelleen. Vuotuiset saneerausmäärät ovat 2-4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerauksissa käytettiin vastaavasti kuin vesijohtoverkossa mahdollisuuksien mukaan kaivamatta tehtäviä sujutusmenetelmiä, ja näihin menetelmiin pohjautuvaa toimintaa on edelleen tarkoitus lisätä. Jokien alituksiin ja sopiviin kohtiin muuallekin käytetään suuntaporausta. Lähiajan tärkein kehittämistyö koskien viemäröintiä on vuotovesimäärien vähentäminen. Tähän päästään peruskorjaamalla viemäriverkostoa vuotavimmilta osiltaan, saattamalla erillisviemäröinti loppuun ja huolehtimalla siitä, että myös kiinteistöt erottelevat jätevetensä alueellaan. Teollisuuden jätevesipäästöjen hallintaan on lisäksi kiinnitettävä jatkossakin riittävästi huomiota. Uusien viemärien suunnittelussa panostetaan ympäristöseikkojen huomioon ottamiseen, koska kerran rakennetun viemärin siirtäminen jatkossa on erittäin vaikeata. Viemäriverkon rakenteen voidaan katsoa muodostavan yhdyskuntarakenteen rungon. Jäteveden käsittely Suurin osa Porin kaupungin jätevesistä käsiteltiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Lisäksi käytössä olivat Reposaaren ja Ahlaisten puhdistamot. Luvian kunnan ja Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet puhdistettiin Luotsinmäen keskuspuhdistamolla. Jokilaakson Ympäristö Oy:n jätevedet tulevat Ulvilasta, Nakkilasta Harjavallasta ja Euran Kiukaisten alueelta.
Kaikki jätevesi käsiteltiin biologiskemiallisella prosessilla. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrisulfaattia. Muilla puhdistamoilla käytettiin ferrosulfaattia. Lietteenkäsittelystä Kemikond -menetelmällä ja loppusijoituksesta on maaliskuusta 2008 sovellettu Kemira Oyj:n kanssa tehtyä 10 vuoden palvelusopimusta. Kuivatun lietteen kokonaismäärä vuonna 2014 oli 23 016 m3. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla otettiin vastaan sakokaivo- ja umpikaivolietteitä sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteitä yhteensä 31 900 m3. Puhdistustulokset määritettiin puhdistamoille tulevasta ja niiltä lähtevästä jätevedestä kerätyistä kokoomanäytteistä, jotka analysoitiin Porin Veden jätevesilaboratoriossa. Kunkin puhdistamon näytteenottotiheys on määritetty tarkkailuohjelmassa. Lisäksi tarkkailtiin teollisuusjätevesiä verkostoon johtavien suurimpien laitosten veden laatua pääasiassa kaksi kertaa kuukaudessa otetuin kokoomanäyttein. Kaikki jätevedenpuhdistamot toimivat erittäin hyvin kaikki lupavaatimukset täyttäen. Luotsinmäen keskuspuhdistamolla saavutettiin parhaat tulokset kautta aikojen. Valtakunnallisesti tarkastellen keskuspuhdistamon toiminta on erittäin hyvää ja tehokasta. Puhdistusprosesseihin tarvittavien kemikaalien kuljetukset tilataan kalustonsa ja ammattitaitonsa perusteella vaativiin kemikaalikuljetuksiin erikoistuneilta kuljettajilta. Ajojen minimoimiseksi kuljetukset hoidetaan täysinä kuormina. Yleisiä toimintaperiaatteita Henkilöstön kokonaiskoulutuksesta kolmasosa, voidaan luokitella ympäristökoulutukseksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, sillä lähes kaikkeen alan koulutukseen liittyy ympäristöelementtejä. Vesihygieniapassikoulutuksen ovat suorittaneet kaikki siihen asetuksen mukaan velvoitetut. Ympäristöasioihin liittyvän koulutuksen arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. Siinä on käsitelty myös entistä tärkeämmäksi noussutta henkistä työsuojelua. Koko ajan ikääntyvän henkilökunnan jaksamisen parantamiseen on panostettu erityisen työkykyä ylläpitävän toiminnan (tyky-toiminnan) ohjelman avulla. Porin Vesi osallistui Taloustutkimus Oy:n tekemään asiakastyytyväisyyskyselyyn ja Efeko Oy:n kahden vuoden välein järjestämässä Yhdyskuntateknisten palveluiden kyselytutkimukseen. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys Porin Veden palveluihin on pääosin hyvää, ja parannusta on jonkin verran tapahtunut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta parannettavaa on edelleen mm. verkostojen toimivuudessa. Tulosten perusteella huomio keskitetään jatkossa asiakaspalveluun, tiedottamiseen ja hinnoitteluun, sekä verkostojen saneeraustoimintaan. Periaatteena Porin Vedellä on avoin tiedotus. Kiireelliset asiat tiedotetaan välittömästi. Isoista asioista järjestetään tarvittaessa erillisiä tiedotustilaisuuksia. Kysyttäessä toimittajille ja muille sidosryhmille annetaan kysytyt tiedot. Suurelle yleisölle tiedotetaan lehdistön, paikallisradion tai vesilaskun yhteydessä jaettujen tiedotteiden avulla. Porin Vedellä on omat kotisivut, joilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä otetaan vastaan palautetta. Hankinnoissa ja urakoissa noudatetaan voimassa olevia ympäristömääräyksiä ja kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi tarkastetaan, onko toimittaja tai urakoitsija suorittanut aikaisemmin veronsa ja muut velvoitteensa yhteiskunnalle. Laatu- ja ympäristöjärjestelmää emme vaadi, mutta sen olemassaolo on selkeästi myönteinen näkökohta yhteistyösuhteissa. Vaatimusten noudattamista valvotaan vastaanottotarkastuksissa ja työmaakokouksissa. Reklamaatioita tehdään tarvittaessa vielä käytön aikanakin. Tavarantoimittajille, alihankkijoille ja urakoitsijoille annetaan tarvittaessa ympäristöasioihin liittyvää koulutusta ja opastusta. Sairauslomia Porin Vedellä oli vuonna 2014 yhteensä 1441 pv (21,2 työpäivää työntekijää kohti). Työtapaturmien, sisältäen työmatkatapaturmat, johdosta menetettyjä työpäiviä oli 125 pv koko laitoksella. Porin Vedellä on laadittu kokonaisvaltainen työsuojelusuunnitelma, joka sisältää riskikartoitukset ja tapaturmien ennalta ehkäisyn.
Porin Vesi on ympäristöasioissa tiiviissä yhteistyössä Porin kaupungin asianomaisten viranomaisten ja yksiköiden, kuten ympäristökeskus ja tekninen palvelukeskus, kanssa. Naapurikunnat ja valtion viranomaisista erityisesti Ely-keskus ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys sekä Joutsijärven suojeluyhdistys ovat tärkeitä vaikuttamiskanavia, joiden kumpaisenkin toiminnassa olemme aktiivisesti mukana. Porin Vesi osallistuu Ulvilan kaupungin vetämään Kullaanjoen vesistön kunnostushankkeeseen. Porin Vesi on osallistunut Lounais-Suomen ympäristöohjelman välitarkistukseen sekä ollut mukana Satakunnan vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Valtakunnan tasolla Porin Vesi on mukana Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa sekä kuuluu vesihuoltolaitosten kehittämisrahastoon. Yhteistyötä on myös eri korkeakoulujen, Kansanterveystyön laitoksen, Kuntaliiton ja Tekesin kanssa. Porin Vesi oli mukana mm. Kuntaliiton ja VVY:n hulevesiopastyöryhmässä ja Teknisen korkeakoulun vetämässä Tekes-projektissa vesijohtoverkkojen reaaliaikainen hallinta (Sävel-projekti). Osallistuimme myös projektiin Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallinta (SerVesi), jossa pääosapuolet olivat Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Tampereen yliopistot. Porissa toimiva teollisuus käyttää Porin Veden laitoksia asiakkaidensa tutustumiskohteena, jota kautta ympäristöasioiden vaihtoa myös tapahtuu. Verkostoituminen ja toimiva yhteistyö luo mahdollisuuksia vaikuttaa vesilaitoksen tärkeinä pitämiin ympäristöasioihin ja antaa malleja ja esimerkkejä muualla toteutetuista ratkaisuista. Tulevaisuus Porin Veden Harjakankaan tekopohjavesilaitoksella on kapasiteettia toimittaa ensiluokkaista talousvettä myös naapurikunnille. Nykyisin Porin Vesi toimittaa talousvettä osalle Luvian kuntaa. Vedentoimitus Luvialle on lähitulevaisuudessa lisääntymässä. Porin ja Ulvilan välinen vedentoimitussopimus uusittiin vuonna 2007. Se mahdollistaa talousveden toimittamisen koko Ulvilan kaupungille kuntien välisten yhdysvesijohtojen valmistuttua 2010. Lukkarinsannan pintavesilaitos toimii varalaitoksena ja vain se pystyy toimittamaan Porin kaupungin tarvitseman vesimäärän Harjakankaan laitoksen ollessa syystä tai toisesta pois käytöstä. Lukkarinsannan vanha pintavesilaitos korvattiin uudella varavesilaitoksella, joka valmistui kesällä 2012. Samalla veden jakelun varmuus parani oleellisesti Porin alueella. Porin Vedellä on pitkän tähtäimen investointiohjelma. Ohjelman avulla varaudutaan merkittävään vuosittaiseen verkostojen saneerausinvestointien lisäämiseen tavoitteena verkostojen kunnon ja toimivuuden parantaminen. Erityisesti viemäriverkoston vuotovesimääriä pyritään merkittävästi vähentämään. Kiinteistöjen omien jäte- ja hulevesiensä erottelua pyritään saamaan tehostetusti käyntiin. Tätä tarkoitusta varten Porin Vesi on tehnyt vuodesta 2008 lähtien kesäisin laajat ns. savututkimukset kiinteistöjen erillisviemäröintitilanteen selvittämiseksi. Sakkotyyppinen korotettu jätevesimaksu niille kiinteistöille, jotka eivät ole erotelleet hule- ja jätevesiä kiinteistöillään astui voimaan vuoden 2012 alusta. Alueellisen vesihuoltolaitoksen perustamiseksi valmistui vuonna 2008 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämä esiselvitys. Jatkosuunnittelu ei käynnistynyt. Yhteistyötä kuntien välillä on kuitenkin lisätty mm. järjestämällä vuosittain yhteistapaamisia vesihuollon vastuuhenkilöille.