2 KARVETIN KLUBITALO Julkaisija: Karvetin klubitalo Painopaikka: Hallintoyksikkö Osoite: Karvetin klubitalo Karvetinkatu 1 21110 Naantali Yhteystiedot: Toimisto- ja hallintoyksikkö Puh: 02-4306850 Fax: 02-4306850 Sähköposti: karvetin.klubitalo@dnainternet.net Tämän lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta Karvetin klubitalon virallista mielipidettä. Karvetin klubitalo sitoutuu noudattamaan työssään Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D-standardeja. Yhteystiedot ja sisältö...2 Pääkirjoitus...3 Runo, ajatelmia... 4-5 Salamatkustajia... 6-7 Kesäretki... 8-9 Kuvakavalkaadi... 10-11 Kaarinalle... 12-13 Viimeinen varoitus... 14-18 Ilmoitus...19 Toimintakalenteri...20 Lisänä ajatusten aarteita, niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia. Päätoimittaja: P. Eloranta Kristiina Merisaari Matti Miettinen Terttu Esa H.
KARVETIN KLUBITALO 3 K esä on ollut kaunis ja toisille ehkä liiankin kuuma. Hyvät ilmat eivät ole kuitenkaan karkottaneet jäseniä klubitalolta vaan päinvastoin. Alkuvuosi on ollut klubitalon historian vilkkain. Myöskään kesällä klubilaisten käyntien määrä ei ole yhtään vähentynyt. Tämä osoittaa, että klubitalon tulee ehdottomasti olla auki vuoden jokaisena arkipäivänä kuten myös jokaisena sunnuntaina ja juhlapyhinä. Klubitaloa tarvitaan. Klubitalon edustajat osallistuivat innolla kesäkuussa Helsingissä järjestettyyn Klubitalojen maailmankonferenssiin. Seuraavassa lehdessämme saamme lukea karvettilaisten kokemuksista. Marianne työntekijöistä ja Anita Mäkilä klubitalon hallituksesta osallistuvat ensi marraskuussa kansainväliseen klubitalokoulutukseen Helsingin klubitalossa. Kolmen viikon koulutukseen osallistuva jäsen valitaan elokuun lopussa pidettävässä klubikokouksessa. Koulutus tapahtuu suomen kielellä, joten tällä kertaa osallistujilta ei edellytetä englannin kielen osaamista. Loppukesän ohjelmasta voidaan todeta mm. seuraavaa: elokuussa vierailemme Mielenterveysyhdistys ITU ry:n kesäpaikassa Ruissalon Metsärannassa, käymme katsomassa Kultaranta -näytelmää ja aivan kuun lopulla osallistumme Lahdessa järjestettäviin Suomen klubitalojen urheilukilpailuihin. Eira on myös kutsunut meidät taas mökilleen Rymättylään. Siellä on kuulemma jo paljon mustikoita. Toukokuussa valittiin klubitalon taustayhteisön Raisio-Naantali Fountain House yhdistys ry:n uusi hallitus. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa edelleen Eeva-Johanna Eloranta (Raision kaupunki) ja muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat varapuheenjohtaja Pirjo Maja (Naantalin kaupunki), Eija Lahti (Raision kaupunki), Ritva Ahokas (Raina-Säätiö), Pirjo Henriksson (Omaisyhdistys), Göran Johansson (Mielenterveyden Keskusliitto), Taina Saarinen (Kunnon elämä Turun aluekeskus), Anita Mäkilä (Naantalin seurakunta ja Mervi Salonen (kutsuttu edustaja). Suluissa on mainittu tahot, joita jäsenet edustavat hallituksessamme. Klubitalon jäsenet valitsevat edustajansa hallitukseen elokuun klubikokouksessa. Nauttikaa kesästä. Elokuun kuulaita iltoja odotellessa. Pentti Eloranta
4 KARVETIN KLUBITALO Niin kuin valtameren aallot, minun elämäni on, laineet seuraa niin kuin päivät, toisiaan. Myrskyn jälkeen aina on, aika ristiaallokon, elämäni sekoittaa se kokonaan. Jos on nousuveden aika, ilo korkeimmillaan on, laskuvesi kaiken muuttaa varjohon. Minun elämäni on, niin kuin liike aallokon. Jos on tyven olen tyhjä, eloton. Pienestä on aina ollut kiinni minun elämäin. Tuulenväre veden pintaan riittänee. Myrskytuuli minut saa hurjistumaan hetkittäin. Tyyni vesi minut lepoon päästänee. Aikani ois levähtää, ajatella elämää, myrskytuuli, salamat sen täyttävät. Taakse jäänyt sekasotku kaikkia vois järkyttää. Mikä tahansa voi vielä yllättää. Kun mä nousen sadepilviin, silloin vapaa olla saa. Taivasosuus mulle nyt kai annetaan. Miksi taivas ja maa ovet sulkea saa, sateen lailla meren syliin palasin. Laulu ja soitto ovat ihmiselle toinen, pyhempi kieli, jolla hän mielellään tulkitsee surua ja iloa, kaipausta ja toiveita. Elias Lönnrot Onko oikein elää lailla myrskyaalloin vaahtopäin. Kenen kanssa elämän sen jakaisin. Vaikka myrskyissä ja aallokoissa vietin elämäin, hengissä mä elämästäin selvisin. Mikä karkelo ilmassa? Mik ilmassa soitto? - Se on kevään ja nuoruuden voimien voitto. - Mi virroilla viske? Mi metsässä ryske? - Jäät lähtevät, on pyhä vapauden jyske! Eino Leino MM.
KARVETIN KLUBITALO 5 Iltahetki on järvenrannan salotalossa sanomattoman ihana. Hiljainen rauha lepää seudun yllä, ja pehmeä päivänsauhu verhoaa etäisemmät saaret ja rannat. Pellolla kartanon takana pöllyää lehmisavu ja sieltä kuuluu silloin tällöin karjakellon kotoinen kilkahdus. - Kultaisena painuu laskeva päivä kultaisten pilvien kätkyeihin ja kultaisena hohtaa järven pinta sekä sen kuvaama satumaailma, kultaisina hehkuvat vanhan pirtin ikkunatkin. Mutta harmaa seinä punehtuen ruskottaa, ja saarien varjossa välkkyy vesi niin kauniin punasinisenä Samuli Paulaharju Mutta sentään! Tahdon antaa hehkun elämälle tälle, tahdon loistaa, tahdon laulaa kiitoslaulun elämälle. L. Onerva Suomalaiset, ne olisivat kai nekin löytäneet mehevämpiä maita, joissa rieska ja hunaja vuotaa. Mutta heidän halunsa näyttää aina vieneen heitä kuta karuimmille maille. Ihan kuin uhalla he ovat hakeneet kuivia kankaita, veteliä soita ja synkkiä rautapohjakorpia. Juhani Aho Meidän ja helvetin tai taivaan välillä ei ole muuta kuin elämä, joka on haurainta maailmassa. Blaise Bascal Pohjolan kesä! Miten odotamme sitä! Kuin lapsukaiset joulua! Uneksimme, suunnittelemme kaiken talvea, alamme kun tuskin joulu on mennyt. Ha sutten se tulee: välisti kaksi kuukautta, välisti yksi, - ja tänä vuonna ei sitäkään. Joel Lehtonen
6 KARVETIN KLUBITALO K erran muutama tunti sen jälkeen kun Bore Queen - alus oli lähtenyt Nigerian Lagosista, lastiruumasta ilmestyi yllättäen näkyviin valkoinen, kuusikymppinen mies, joka ilmoitti olevansa Yhdysvaltojen kansalainen John. Hän oli tehnyt jotain autonrengaskauppoja Nigerian hallituksen virkamiesten kanssa, mutta kun hallitus vaihtui, kuten noissa maissa usein tapahtui, John oli suurissa vaikeuksissa. Eräänä iltana uuden hallituksen sotilaat olivat tunkeutuneet upseerin johdolla Johnin loisteliaaseen omakotitaloon Lagosin hienostokaupunginosassa. Jonkin huumeen vaikutuksen alaiset sotilaat olivat komentaneet Johnin, hänen vaimonsa ja teini-ikäisen pojan ja tyttären alastomina talon olohuoneeseen, minkä jälkeen he olivat alkaneet järjestelmällisesti ryöstää ja hävittää perheen kotia jonkinlaiset etsinnät tekosyynään. Johnia oli myös kidutettu jonkinlaisen peukaloruuvin kaltaisella laitteella ja oli kysytty, missä ovat edelliseltä hallitukselta saadut rahat. Seuraavana päivänä John perheineen onnistui pääsemään lentokentälle. Vaimo ja lapset olivat päässeet poistumaan maasta, mutta virkailijat olivat vieneet Johnin passin. John meni USA:n konsulaattiin pyytämään tilapäistä passia, mutta häntä ei voitu auttaa muuten kuin neuvomalla Johnia yrittämään salamatkustajaksi johonkin ulkomaiseen laivaan. John päätti yrittää suomalaiseen Bore Queen -laivaan, joka oli matkalla parin Länsi-Afrikan sataman kautta Eurooppaan. Laivan agentti oli varoittanut Johnia sanomalla että hänet palautettaisiin laivasta Nigerian viranomaisille tai mikä vielä pahempaa, annettaisiin KGB:n huostaan. John kuitenkin oli vastannut, että suomalaiset ovat kokeneet kovia ja varmasti auttaisivat vaikeuksiin joutunutta. John piti päänsä, ja niinpä agentti salakuljetti hänet satama-alueelle, ja John onnistui livahtamaan Bore Queenin lastin sekaan. John oli arveluissaan oikeassa, ja laivan päällikkö sanoi, että tietenkin valkoista miestä pitää auttaa niissä oloissa. Laivalla Johnille annettiin asuttavaksi mukava ilmastoitu hytti ja hän sai syödä päällystön messissä. Joku muisti, että salamatkustajat pantiin yleensä töihin, ja myös Johnille annettiin työvälineet maalaustöitä varten. Pian kävi
KARVETIN KLUBITALO kuitenkin ilmi, että John oli täydellinen poropeukalo, jonka töistä ei tullut kerta kaikkiaan mitään. John vapautettiin työnteosta, ja hän kierteli kaiket päivät ympäri laivaa eräänlaisena seurustelu-upseerina, joka kertoili laivan henkilökunnalle mielenkiintoisia tarinoita värikkäästä ja todella kansainvälisestä liikemieselämästään. Hän tarjosi koko henkilökunnalle ilmaista oleskelua Bangkokissa, missä hänen vaimonsa omisti ilotalon; matkat vain täytyisi maksaa itse mutta perillä kaikki olisi ilmaista. Minä en tarttunut tarjoukseen, enkä usko että kukaan muukaan olisi tehnyt niin. Pari päivää Lagosista lähdön jälkeen laiva poikkesi Norsunluurannikon Abidjaniin, missä laivaan tuli toinen salamatkustaja, nuori Pierre-niminen mies. Hänet pantiin asumaan kannelle tyhjään konttiin, hänelle vietiin aamuisin sangollinen vettä peseytymistä varten, ja keittiöhenkilökunta vei hänelle jotakin ruokaa lounas- ja päivällisaikoina. Pierre tuli alun perin näkyviin laivassa pidettyjen hummerirapujuhlien aikaan, ja suorittamistaan turhista etsinnöistä kiukustunut pursimies aikoi tosissaan heittää hänet mereen. Pääsin tunkeutumaan väliin, ja Pierre jatkoi matkaansa Dakariin asti, missä luotsivene vei hänet maihin. Pierren matkustusmukavuus oli todella paljon alempaa tasoa kuin samalla matkalla mukana olleen amerikkalaisen Johnin. - Rahalla on peräti mahtava voima. John sai matkustaa ilmastoidussa hytissään Hollantiin asti. Rotterdamin satamassa häntä vastassa oli tilava Mersu, joka kyyditsi hänet Schipholin lentokentälle. Siellä oli odottamassa business-luokan lippu Bangkokiin, ja John pääsi muutamassa tunnissa vaimonsa ja lastensa luo turvaan. Esa H. Kaikki on ihmeellistä. Ihmeitten ihme, ettei ihminen liukene kylpyveteensä. Bablo Picasso 7 Hyvä luoja, minä juon tähtiä. Munkki Dom Perignon kehittämästään samppanjasta. Samppanjan tulee olla kylmää, kuivaa ja ilmaista. Winston Churchill Niin rakas on meille talvi, sen komeat revontulet, sen valkeat hanget, sen kilisevät kulkuset, sen hauska kotielämä, että jokainen Pohjolan lapsi etelässä mielellään vaihtaisi tuon ikuisen kesän yhteen kouralliseen lunta. Zacharias Topelius Elämä on ihmisen parasta aikaa. Matti Nykänen
8 KARVETIN KLUBITALO ähdimme täältä Klubilta Juhannusta edeltävänä keskiviikkona Aina- laivalle. L Timo haki minut aamulla siitä huoltoasemalta jota vastapäätä asun. Aamulla ei näkynyt huoltoasemalla Timoa ja menin sinne huoltamoon sisälle niin Timo istui siellä kahviossa.timo sanoi että Matinkin piti tulla mukaan, mutta häntä ei näkynyt ja niin lähdimme kohti Raisiota kaksistaan. Aurinko paistoi aamulla ja tulimme satamaan. Nousimme laivaan. Siellä olivat jo muutkin klubilaiset. Menin sinne laivan sisäpuolelle ja join kahvin ja söin myös kasvispiirakkaa joka oli tehty klubilla edellisenä päivänä. Minulla oli mukana uimapuku ja pyyhe, sillä siellä pääsi Uimaan ja sanaan. Tultuamme perille sinne saareen lähdimme kävelemään saaren toiselle rannalle Missä jossa oli uimaranta ja sauna. Sain itse juosta vessassa jatkuvasti ja laivan vessasta loppui jopa vessapaperi. Tulimme rantaan ja menin uimaan ilman saunaa. Vesi oli tavallisen kylmää. Menin kuitenkin uimaan ja Erkki lämmitti saunaa. En mennyt sinne kylmään saunaan vaan menin huuhtomaan suolaveden pois. Saunottuamme lähdimme laivarantaan ja siellä oli grillattiin makkaraa ja kanaa. Saimme ruuan noin kahdeltatoista ja rannassa ripsi vähän vettä.lainasin Sinikalle uimapukua ja hän meni uimaan vasta laivarannassa. Taisin syödä pari makkaraa ja kurkkua ja tomaattia. Lähdimme sieltä rannasta joskus puolen päivän jälkeen. Minulla oli vähän huonot kengät kävellä ja istuimme siellä kannella. Selkääni särkee jatkuvasti ja vatsani ei toimi vaan joudun siihenkin ottamaan lääkettä, että vatsani toimisi. Seuraavana päivänä nukuin pommiin, enkä päässyt klubille ollenkaan, vaan nukuin tuonne yhdeksään asti. Sain Esalta kävelysauvat ja olen käynyt niitten kanssa kävelemässä viikon loppuina. Olin niin sekaisin viime viikolla että Juhannuskin tuli aivan yllättäen. Näin sen vasta päivän lehdestä, joka aamulla tuli postilaatikosta. Olin koko juhannuksen yksin, mutta lauantaina kävin katsomassa Kaarinaa viimeisen kerran terveyskeskuksen vuodeosastolle. Sunnuntaina hän oli kuulemma menehtynyt sairauteensa. En saanut hänelle puhuttuakaan mitään sillä hän nukkui koko ajan. Vuodeosastolla näin nuoremman englanninkielen opettajani. Siivosin hulluna koko juhannuksen. Minulla loppui ruokakin kesken enkä jaksanut
KARVETIN KLUBITALO käydä kaupassakaan sunnutaina. Kävin kyllä kävelyllä sauvojeni kanssa sunnuntaina. En tiedä oikein koska minulla on aika mielenterveystoimistoon, sillä Sinikka on ollut lomalla. Taas on tulossa viikonloppu ja minua pelottaa tulevaa viikonlopppua, sillä yksi mies ahdistelee minua. Täällä on tavallisen kylmä, sillä minulla on hame päällä. Marianne häärää tuolla keittiössä Marjan kanssa enkä minä kyllä mene sinne. On niin kylmä ettei ainakaan uimaan pysty menemään. Melkein koko kesä tähän mennessä on ollut kylmä.ja tämän tästä on satanut. Ihme kun uskalsin viime keskiviikkona mennä uimaan. Olen ajatelllut että minun pitäisi tilata joku matka etelään, mutta hirvittää lähteä sinne yksin. Kaarinan kanssa olisin voinut lähteäkkin. Joku kylpyläloma Virossa olisi kyllä paikallaan, mutta minä pelkään lähteä minnekkään. Kun saisin tämän selkäni kuntoon lähtisin käymään Kemissä tätiäni ja serkkujani katsomassa. En ole käynyt siellä moneen vuoteen ja täti on jo yli kahdeksankymmenen. Minulla on tänään jalkahoito tuolla palvelutalossa ja minua hirvittää vähän mennä sinnekkin Nyt siellä on alkanut sataa vettä. Taidan mennä tupakalle tuonne rappusille Tai en taida mennäkkää. Tukkani on kamalan näköinen.erkki tuli tuolta vesisateesta. Retkellä mukana Terttu Näytä minulle kasvosi läheltä, Elämä. Suo minun koskea niitä silmilläni. Sillä minä rakastan niitä, vaikka ne olisivat rumat. Ruoki minua henkesi tulella, Elämä. Astu suuni kautta ja sieraimistani sisään. Sillä se ihminen, jota ei elämän sammumaton tulva tempaa mukaansa matkalle ikuiseen mereen, hän on vain vettä ja mätänee. Uuno Kailas 9 Rakastan ruohonleikkuukone en ääntä. Se kertoo, että jotain tehdään ja että tekijä en ole minä. Helen Hayes Yksinäisyys on sitä, että painaa kuumat kämmenensä yhteen tunteakseen ihmisen lämmön, että kääntyy ja vilkaisee peiliin nähdäkseen ihmisen hymyn, että purskahtaa itkuun kuullakseen surun äänen Rakel Liehu
10 KARVETIN KLUBITALO Klubilaiset juhlimassa kesäpäivää Eiran mökillä. Kiitos Eira! Alhaalla: Tämän kalastuskilpailun voitti Eki.
KARVETIN KLUBITALO 11 Mira, kesäinen harjoittelija klubilla. Iloisin mielin, vaikka koulu taas pian alkaa. Kesä ja suomalainen makkara. Ei kaipaa muuta sanottavaa! Suomalaista huipputeknologiaa ja luonnon kauneutta samassa kuvassa. Mikä yhdistelmä!
12 KARVETIN KLUBITALO uistelen tässä kirjoituksessa Kaarinaa. Kaarina menehtyi sairauteensa Juhannuspäivänä Naantalin ter- M veyskeskuksen vuodeosastolla. Olen tuntenut hänet noin kahdeksan vuotta ja pidin häntä parhaana ystävänäni. Hän sairasti melkein kymmenen vuotta ja oli viime kesänä jo kerran huonossa kunnossa Tyksissä, jossa kävin häntä katsomassa. Pidin hänestä kovasti vaikka muistan että ensimmäisiä kertoja tavatessamme meille tuli riitaa, kun olimme molemmat pahoja pohjalaisia. Kävin hänen kanssaan, kun hän oli kunnossa tanssimassa ravintoloissa ja lavatansseissa. Kaarinalla oli silloin auto ja asuimme lähekkäin. Hän Kastovuoren kadulla ja minä Sienipolulla.Kävimme myös kävelemässä yhdessä ja kesäisin kävimme myös Taimon rannassa uimassa..muistan, että kerran kävimme Ruotsin risteilyllä Syöpäyhdistyksen matkalla. Tapasin vielä siellä oikein elämäni miehen ja harmittaa vieläkin etten antanut hänelle puhelinnumeroani. Mies oli kyllä Pietarsaaresta asti joten riiureissusta olisi tullut pitkä. Kävin häntä Juhannuspäivänä katsomassa terveyskeskuksessa ; mutta en saanut puhutuksi hänen kanssaan sillä hän nukkui. Seuraavana päivänä hän oli menehtynyt sairaisuuteensa. En ollut tuntea Kaarinaa lauantaina kun hän makasi siinä sairaalan sängyssä. Kaarina ei viimeaikoina jaksanut käydä klubillakaan ja soittaessani hänelle kerran hän sanoi olevansa väsynyt ja itki. Hän taisi siivota jatkuvasti, sillä keväisin hänen asuntoonsa tuli mustia muurahaisia. Kaarinalta jäi suremaan kaksi kaunista tytärtä. Toinen heistä meni naimisiin viime vuonna. Kävin pari viikkoa sitten Kaarinan luona ja silloin menimme Naantalin Aurinkoiseen kahville Ja silloin toinen hänen tyttäristään oli hänen luonaan. Hän oli autolla liikkeellä ja vei minut Ukkopekkaan kauppaan ja sitten kotiin. Kaarinalla oli viimeaikoina Vaikeuksia vaatteitensa kanssa., kun hän oli turvonnut tautinsa takia. Hänellä oli maksasyöpä. Hänen äitins kuoli viime kesänä syöpään. En tiedä milloin hautajaiset ovat. Haudataanko hänet tänne Naantaliin tai viedäänkö hänet tuonne pohjoiseen jonne kuulemma on haudattu hänen äitinsä ja veljensä. Kaarinalla oli miesystävä tuolla pohjoisessa, joka kävi joskus häntä katsomassa täällä etelässä.
KARVETIN KLUBITALO Tulimme hyvin toimeen sillä olimme luonteiltamme melko samanlaisia, vaikka minä olen ainainen valittaja ja usein pahalla päällä. En oikein jaksa kirjoittaa enenpää sillä olen itsekkin vähän väsynyt ja sairastan selkääni. En oikein jaksa olla täällä klubillakaan. Olin viime viikola kotona torstaista tiistaihin. En oikein uskalla mennä kotiinkaan, kun naapuri juhlii siellä. Taitaa olla parempi lopettaa tämä juttu tähän. Minä jätin aamulla roskasäkkini viemättä ja se painaa mieltä. Lopetan tämän juttuni tähän. Minulle tulee ikävä Kaarinaa ja eilen itkin vähän sen takia. En jaksa kirjoittaa enenpää. Karvetissa keskiviikkona 29.6.2005 Terttu. 13 Kaarina oli klubitalon pitkäaikaisimpia jäseniä. Hän oli iloinen, auttavainen ja ahkera keittiössä. Hän oli kotoisin Lapista, tarkemmin sanottuna Kemijärveltä. Me kaikki suremme hänen poismenoaan ja ikävöimme hänen iloisuuttaan ja positiivisuuttaan. Kuka nyt tulee kysymään: Mitäs ne lappalaiset täällä parveilee! Muistosi on kuin pisara suihkulähteessä, nouset ylös aamulla ja vaivut lepoon illalla. Näin me muistamme sinua joka päivä.
14 KARVETIN KLUBITALO V älkkyvät valot. Häilyviä varjoja ympärilläni. Hiljaista puhetta, kuin kuiskintaa. Nopeita askeleita, kuin juoksua. Kipu. Rintaa polttaa, on vaikea hengittää. Mitä tämä on? Mitä tapahtuu? En ole nähnyt painajaisunia pitkään aikaan. Valot vilahtavat ohi yksi kerrallaan yläpuolellani. Kuin tunnelissa. Kipu pahenee, valot sammuvat, on pimeää. Pian en tunne enää kipua, olo on ihan ok. On kuin minua ei olisi ollenkaan, ehkä minua ei olekaan, ei koskaan ole ollutkaan. Mistä minä tietäisin. Palelen, näin kylmä ei ollut edes Lapissa. Muistan painajaiset enkä uskalla avata silmiäni. Minä olen olemassa ja palelen niin hemmetisti. Tunnen, kuinka joku pyyhkii otsaani. Sitä ei ole kukaan tehnyt minulle aikaisemmin. Varovasti avaan silmäni. Näen kauniin nuoren naisen ja tunnen unen. Tällaista unta olen nähnyt usein, mutta näin todentuntuista. Ei koskaan. Jaha, täällä on herätty. Miten voitte? Pistääkö rintaan? Kutsun lääkärin, hän tulee pian. Lääkärin? Minä olin sairaalassa! Mitä minä täällä tein? En muistanut mitään. Vain kipu rinnassa ja väsynyt, heikko olo. Nuori mies, luultavasti lääkäri, tulee paikalle, tarkistaa monitoreja, tarttuu ranteeseeni, katsoo kelloa ja pian hän nyökkää. Kuin olisi tyytyväinen. Hyvä. Voitte huomattavasti paremmin, kuin muutama tunti sitten tänne tullessanne. En ymmärtänyt yhtikäs mitään. Muutama tunti! Se tuntui melkein ikuisuudelta. Uskalsin katsoa ympärilleni. Makasin sängyssä, pitkässä käytävässä. Sanoin, että minua ei tarvitse teititellä ja kysyin, mitä minä tein sängyssä sairaalassa. Ambulanssi toi teidät, anteeksi, sinut, tajuttomana, tai paremminkin voisi sanoa elottomana. Melkein kuolleena, monta tuntia sitten. Sinä taisit käväistä taivaan porteilla.
KARVETIN KLUBITALO Vastasin että en ollut nähnyt mitään porttia, jos olisin nähnyt, ne olisivat olleet portit kellariin. Sitä laatua minun elämäni on ollut, että minua odottaisi aikanaan lämmittäjän virka kellarissa. Siellä on paljon väkeä, ystäviäkin. Ilman siipiä ja valkeita vaatteita. Kysyin miksi olin sairaalassa ja missä minä olin. TYKS:ssä ja sinut tuotiin melkein kuolleena ja syy on alkoholimyrkytys. Sinulla oli yli viisi promillea alkoholia veressäsi. Promillemäärän on täytynyt olla korkeampi ennenkuin ambulanssi haki minut. Kaiken järjen mukaan sinun pitäisi olla kuollut. Sinut tuotiin tänne melkein liian myöhään. Kuinka tämä oli mahdollista? En millään tajunnut tapahtunutta. Minä, joka olin voittanut kaiken! Pahan masennuksen, paniikkihäiriöt, alkoholismin, jopa lopettanut tupakoinnin ja aloittanut rankan kuntokuurin, jossa oli rima aika korkealla! Sanoin tämän lääkärille ja hän sanoi, että juuri kuntoilu oli luultavasti syy, miksi selviydyin. Katsoin kaikkia laitteita ympärilläni ja minun oli pakko uskoa kuulemani. Olin ryypännyt ja kunnolla. Tahtoo sanoa liikaa. Yli viisi promillea, melkein kuolleena viime hetkellä sairaalaan. Pillit soiden. Kuin riitasointu uruissani, ajattelin. Lääkäri katosi luvaten palata katsomaan tilannetta vähän ajan kuluttua. Hoitaja jäi luokseni, mutta pyysin häntä poistumaan. Halusin olla yksin. Kun hän oli mennyt, itkin. Minä olin ollut voittaja aika kauan, mutta nyt olin hävinnyt. Raaka tappio. Olin pettänyt kaikki läheiset ja ihmiset, jotka olivat tukeneet minua. Olisi ollut parempi mennä niistä kellarin porteista. Ei olisi häpeää, ei tappiota, ei kipua. Ei yhtään mitään. Seuraavina päivinä olin hiljaa ja seurasin, kun hoitajat ja lääkärit tulivat ja menivät. Ruokaa tuotiin, yritin syödä jotain. Minun oli vaikea liikkua koska minulla oli joku mittari roikkumassa kaulassani, anturit rintaan liimattuna. Se mittasi sydämmen toiminnan ja häiriön sattuessa se hälyttäisi apujoukot paikalle. Minun oli pakko päästä vessaan. Hoitaja uskoi minun pystyvän jo kävelemään vessaan. Aikaisemmin hoitajat olivat auttaneet minua ankan, tai jonkin semmoisen, linnun 15 Tällaisilla kokemuksilla ei voi kehua, enemmänkin saa hävetä, mutta ihminen on heikko, ainakin minä. En luota enää itseeni vaan haen apua sieltä mistä sitä voi saada. Lääkärin ja psykologin mielestä olen rakentanut itselleni parhaan mahdollisen tuen: Karvetin klubikerho, missä on muitakin ongelmaisia. He tukevat pelkällä olemassaolollaan minua. Raina ohjaajineen ja työkavereineen ajaa saman asian. Lisäksi on perhe, joka joutuu kärsimään varmaan moninkerroin enemmän kuin minä, minähän voin vain kuolla. Se ei pahemmin pelota, lähtö mikä lähtö. Muut joutuvat kuitenkin suremaan ja sitä en voi tehdä.
16 KARVETIN KLUBITALO Tavallaan minä olen hankkinut itselleni moninkertaisen avun ja tuen. Minun täytyy näyttää, että he tekevät kanssani hyvää työtä. Se on hyvä neuvo tarvitseville: On olemassa useita tapoja elää ja hankkia se tuki, mikä on parasta. Tehkää niin! MM Maailma on kuin juopunut talonpoika: jos hänet auttaa satulaan toiselta puolen, hän keikahtaa maahan toiselta puolen. Martti Luther kuitenkin, kanssa. Nousin ylös ja koetin kävellä, varovasti, hoippuen. Älä unohda morsianta! Se on se metallitanko jossa roikkuu tippapullo. Ei kaksiset muodot, tuumasin, otin varresta kiinni ja menin vessaan. Kun olin tehnyt tarpeeni, pesin käteni. Sen jälkeen suljin silmäni, seisoin suorana peilin edessä ja varovasti, hitaasti avasin silmäni. Katsoin miestä ja näin miehen joka on varmasti käynyt lähellä sitä paikkaa, mistä ei paluuta ole. Niin kurjan näköinen olin. Voiko elämä enää pahemmaksi muuttua. Itkin taas. Olisi ollut parempi mennä koko matka kerralla. Olisi säästynyt paljolta, niin minä itse kuin kaikki muutkin. Tätä pahempaa ei voi olla! Istuin jonkin aikaa pytyllä ennenkuin uskalsin mennä takaisin. Käytävällä sänkyni vierellä seisoi hoitaja ja odotti piikin kanssa. Sain lisää lääkitystä, ja hellän silityksen poskelleni. Ei tämä niin pahaa ole. Olen nähnyt paljon pahempia tapauksia, kerta kerran jälkeen tänne palaavan ja joskus he tulevat viimeisen kerran. Ammattilaisena hän oli nähnyt tilani ja koetti helpottaa oloani. Hyvä että oli joku, joka ajatteli jotain hyvääkin. Päivien kuluessa aloin kulkea katselemassa paikkoja, juttelemassa muiden potilaiden kanssa ja jos minulta kysyttiin syytä miksi olin sairaalassa, kerroin totuuden kiertelemättä. Paras ottaa oikea asenne jo alusta. Vika on miehessä ja viina ei vain sovi meikäläiselle. Sen olen tiennyt jo kauan aikaa, mutta luulin, että olin itse herra ja viina minun palvelijani. Se onkin toisinpäin. Sitä ei käy kiertäminen ja kieltäminen. Se vain on niin. Tapasin myös potilaita, joilla oli sama ongelma. Paljon pahemmassa kunnossa kuin minä. Joillakin oli maksa täysin loppu, joillakin vain muuten niin huono kunto, etteivät pystyneet kävelemään, eivät paljon muuhunkaan. Ja tämä kaikki ryyppäämisestä johtuen. Juttelin heidän kanssaan, kerroin omista kokemuksistani ja heidän mielestään minulla oli vielä paljon jäljellä. Aikaisemmat ajatukseni tien loppuun käymisestä ei enää olleet niin varmoja. Minähän selvisin, vaikka pumppu oli jo melkein lakannut lyömästä. Joku vain piti vielä elämässä kiinni. Suojelusenkeli, tai jokin muu sellainen. Jos sellaista on olemassa, sen reppa-
KARVETIN KLUBITALO nan täytyy olla vielä surkeamman näköinen kuin minun. Minun suojelemiseni on täytynyt olla kokopäivätyötä, ja rankkaa. Voin nähdä hänet valkoiset vaatteet riekaleina ja likaisina, siivet samassa kunnossa. Tämä täytyy muistaa, jos vielä saan inspiraation ja kirjoitan jonkun laulun. Alan huomata, että ajatukset alkavat enemmän ja enemmän suuntautumaan tulevaisuuteen. Raato potkii vielä. Jo se ensinäky kun heräsin, kaunis, nuori sisar hento valkoinen oli saanut minut heti heräämään uuteen elämään, se merkki oli normaali, positiivinen reaktio Lääkärit tutkivat minut ja pumppu alkoi heidän mielestään olla jotakuinkin käyttökelpoinen. Heidän osuutensa alkoi olla plussan puolella, he sanoivat, nyt tulisi psykologin vuoro. Siitä tulisikin oma kappaleensa. Kallonkutistaja alkoi, niinkuin olin ajatellutkin, lapsuudesta. Panin jutun tästä poikki ja sanoin, että hänellä ei ollut mitään tekemistä minun lapsuuteni kanssa, pysyisi vain nykypäivässä. Näin teimme. Kerroin hänelle mitä oli tapahtunut viime vuosina ja kun hän oli kuullut suurinpiirtein kaiken hän pystyi omasta mielestään hahmoittamaan elämäni katastroofista toiseen. Mielenterveysongelmani tulivat esille ja hän painotti, että minä olin löytänyt omalla tavallani juuri sellaiset tukihenkilöt ja -paikat, joita minä tarvitsin. En missään nimessä saisi lopettaa näitä kontakteja. Perheen jälkeen klubi oli tärkeä paikka missä viettää vapaa-aikaa tehden sellaista, mistä pidin, tahtoo sanoa lehden taitosta. Ohjaajien lisäksi kaikki jäsenet ovat tärkeitä. On hyvä päästä juttelemaan vertaistensa kanssa. Raina korvaa menetetyn työelämän ja sosiaaliset kontaktit. Oma lääkäri la mielenterveystoimisto olivat myös tärkeitä. Kun kerroin hänelle ajatuksistani, että olisi ollut parempi, jos olisin mennyt loppuun asti, antoi hän minulle uuden näkökulman: Olin joutunut tappelemaan melkein kaikkia vastaan jo vuodesta -85 asti. En pelkästään alkoholia vastaan. Jos häviää yhden taistelun, ei häviä koko sotaa. Jatka taistelua, se oli hänen neuvonsa. Olin itsekin alkanut ajatella samaa rataa. Ei kaikki tähän jää. Luulin olevani kukko tunkiolla ja päättäväni omasta elämästäni. Ei kaikilla rintamilla, ei ollenkaan. Asiat ovat 17 Alkoholistit ja absolutistit tekevät saman virheen. He pitävät viiniä päihteenä eivätkä juomana. Gilbert Keith Chesterton Ei ole mitään väärää siinä, että myöntää olleensa väärässä. Siinähän tulee vain sanoneeksi, että on tänään viisaampi kuin edellisenä päivänä. Jonathan Swift Koettelemuksia ei ole pelättävä, vaan heikkouttaan ja tottumattomuuttaan niissä. Maria Jotuni
18 KARVETIN KLUBITALO On vain kolme tapahtumaa ihmisen osassa: syntyä, elää ja kuolla. Hän ei tunne syntymäänsä, hän kärsii kuolemasta ja hän unohtaa elää. V.A. Koskenniemi Se, joka on loukannut sinua, on joko voimakkaampi tai heikompi sinua: jos hän on heikompi, säästä häntä, jos hän on vahvempi, säästä itseäsi. Seneca Kaikki, mitä todella mielisin tehdä on joko moraalitonta, laitonta tai lihottavaa. Alexander Woolcott aika hyvin, vain alkoholi mättää. Siitä on päästävät eroon. Kysyin psykolta, mitä hän ajatteli, jos alkaisin käyttää Antabuslääkettä tukena. Hän piti ajatusta hyvänä ja päätin tehdä sen. Oli aika lähteä, lääkäri teki viimeisen tarkastuksen ja kaikki oli ok. Kerroin suunnitelmistani lääkityksen ottamisessa ja hän oli heti mukana siinä. Paras ottaa kaikki varman päälle. Hyvästelin kaikki tytöt (sairaanhoitajat) kiitin hyvästä työstä ja kerroin mitä mieltä olin heidän työstään, rankkaa ja pyyteetöntä työtä minimipalkalla. Ei mitenkään houkuttelevaa. Sanoin toivovani, että emme tapaisi enää näissä merkeissä. En sanonut olevani varma, sanoin vain toivovani, että näin ei enää kävisi. Olen ymmärtänyt, että en ole voittaja vaan saan taistella, luultavasti loppuelämäni. Heti Naantaliin päästyäni halusin Grönlundin puhutteluun, mutta valitettavasti hän oli kesälomalla. Sanoin ottavani kenet hyvänsä, pääasia oli, että sain Antabusreseptin. En antanut tuumaakaan periksi ja heidän oli pakko päästää minut jollekin lääkärille. Pääsin sisään ja lääkäri tajusi tarpeeni. Ensin oli otettava maksakokeet ja vasta sitten päätettäisiin lääkityksestä. En halua neuvoa tai innostaa ketään muita siihen mihin minä olen päättänyt ryhtyä, olen vain 54-vuotias ja en aio hoitaa itseäni ennenaikaiseen hautaan. Elämästä elävänä selviäminen on taito mitä ei voi oppia, sen on oltava jossain sisällä. Nyt tätä kirjoittaessani olen saanut lääkkeet ja aloitan huomenna. Samoin aloitan uuden elämän klubilla tekemällä lehden valmiiksi. Se on jo pahasti myöhässä. Kesää vain kaikille, lämmintä ei kannata enää toivoa, sitä on jo liiankin kanssa. Ps. Viikkoa ennen sairaalaan joutumistani kirjoitin laulun minkä vaimoni sanoi enteilevän jonkinlaista aallonmurtajaa elämässäni. Ehkä ehdin ottaa sen mukaan lehteen. En myöskään nähnyt odottavia varjomaisia ihmisiä enkä valaistua tunnelia mikä johtaisi tuonpuoleiseen. MM.
KARVETIN KLUBITALO 19 Kultarantanäytelmä Teatteri Emmassa 25.08.2005 kello 19.00 87 vuotta, 11 presidenttiä, seitsemät viikset, kolme näyttelijää, yksi Pedro Hietanen ja valtakunnan virallisin kesähuvila Linnateatterin kunnioitettavan anarkistisessa komediassa Kultaranta Luvassa lisäksi mm. hypnotisointia, presidentillistä standuppia, Suomen vaarallisimmat turvamiehet sekä Mannerheimin uskollinen hevonen. Kaikki tämä ja paljon muuta, alle kahdessa tunnissa. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittaudu klubille. Mennään porukalla nauttimaan!
20 KARVETIN KLUBITALO Kesälomien aikana on erilaisia tempauksia, tehdään vähän mitä mieleen sattuu sallituissa rajoissa. Tiedonjanoiset voivat tulla klubitalolle niin nähdään mitä tehdään. Palaamme normaaliin päiväjärjestykseen loma-ajan jälkeen. Vielä on kesää jäljellä! MM.