UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti Katselmusajankohta: 19.12.2013-31.5.2014 Raportin päiväys: Tilaajan yhteyshenkilö: Matti Lehtonen puh. 040 505 7239 Katselmuksen tekijät: Mikko Heikkinen, Rejlers Oy puh. 040 801 1854 Mikko Helin, Rejlers Oy puh. 040 801 1613 Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS OY Puh 020 752 0700 Y-tunnus 0765069-8 www.rejlers.fi Fax 020 752 0701 posti: etunimi.sukunimi@rejlers.fi

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Rauman kaupungin alueella tapahtuvan energiankäytön nykytila, uusiutuvien energialähteiden potentiaali, meneillään olevia hankkeita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi sekä toimenpide-ehdotuksia uusiutuvien energialähteiden käytön kasvattamiseksi. Toimenpide-ehdotuksille on esitetty arvio saavutettavista kustannussäästöistä, investointikustannuksista ja takaisinmaksuajoista sekä arvioitu, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa kaupungin hiilidioksidipäästöihin. Alueelle ei ole aikaisemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä on eniten teknistä potentiaalia arvioitu olevan aurinkoenergiassa, biopolttonesteissä ja tuulivoimassa. Rauman kaupungin omistamien kiinteistöjen kannalta merkittävin potentiaali uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä on öljylämmitteisten rakennusten lämmitystapamuutoksissa. Energiakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Rauman Kaupunki (40 %). Se toteutetaan TEM:n ja Motivan ohjeistusta noudattaen. Tilaajan yhteyshenkilönä on toiminut Matti Lehtonen. Tilaajan edustajina katselmukseen ovat osallistuneet Seppo Heikintalo, Tuija Kailaste, Ritva-Liisa Korpela, Mika Raula, Kimmo Salminen ja Mervi Tammi. Katselmukseen ovat osallistuneet myös seuraavat henkilöt muista organisaatioista: Antti Kokkomäki (Rauman Satama), Sanna Lujala (Rolls-Royce Oy), Janne Lukkarinen (Forchem Oy), Jani Pelamo (RTK-Palvelu Oy), Timo Pitkänen (UPM-Kymmene Oyj / Rauman Biovoima Oy), Timo Rapeli (Oras Oy) ja Juha Viherjälaakso (Rauman Energia Oy). Kuntakatselmus on suoritettu 19.12.2013-31.5.2014 ja sen on toteuttanut Rejlers Oy:stä Mikko Heikkinen, Mikko Helin ja Ville Satka. Projektipäällikkönä on toiminut Mikko Heikkinen ja vastuullisena katselmoijana Mikko Helin. Rejlers Oy / Energiapalvelut Mikko Heikkinen, Rejlers Oy Mikko Helin, Rejlers Oy puh. 040 801 1854 puh. 040 801 1613 Motiva-kuntakatselmoija Motiva-kuntakatselmoija n:o 81 n:o 113 Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS OY Puh 020 752 0700 Y-tunnus 0765069-8 www.rejlers.fi Fax 020 752 0701 posti: etunimi.sukunimi@rejlers.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO 1 1.1 Katselmuskunta 1 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet 1 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT 5 2.1 Kunnan alue ja taajamat 5 2.2 Väestö 5 2.3 Maa-alueet 7 2.4 Elinkeinorakenne 7 2.5 Rakennuskanta 7 2.6 Kunnan omistukset energian tuotannossa 8 2.7 Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistäminen 9 3 ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 10 3.1 Lähtötiedot 10 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 10 3.2.1 Sähkön erillistuotanto 10 3.2.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto 10 3.2.3 Sähkönkulutus 11 3.2.4 Sähkön energiatase 13 3.3 Lämmöntuotanto 15 3.3.1 Kaukolämmön tuotanto 15 3.3.2 Kaukolämmön energiatase 15 3.3.3 Teollisuuden erillislämmöntuotanto 18 3.3.4 Lämpöyrittäjyyskohteet 19 3.4 Kiinteistöjen lämmitys 20 3.4.1 Rakennuskanta 20 3.4.2 Vapaa-ajan asunnot 20 3.4.3 Kunnan kiinteistöjen jakauma 21 3.4.4 Rakennuskannan lämmitysenergiankulutus 21 3.5 Kokonaisenergiatase 23 4 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 25 4.1 Puupolttoaineet 25 4.1.1 Nykykäyttö 25 4.1.2 Varannot ja potentiaali 25 4.2 Peltobiomassat 26 4.2.1 Nykykäyttö 27 4.2.2 Varannot ja potentiaali 27 4.3 Biokaasu 28 4.3.1 Nykykäyttö 28 4.3.2 Varannot ja potentiaali 28 4.4 Jätepolttoaineet 29 4.4.1 Nykykäyttö 29 4.4.2 Varannot ja potentiaali 29 4.5 Tuulivoima 30

4.5.1 Nykykäyttö 30 4.5.2 Varannot ja potentiaali 30 4.6 Aurinkoenergia 32 4.6.1 Nykykäyttö 32 4.6.2 Varannot ja potentiaali 32 4.7 Vesivoima 34 4.7.1 Nykykäyttö 34 4.7.2 Varannot ja potentiaali 34 4.8 Lämpöpumput 34 4.8.1 Nykykäyttö 34 4.8.2 Varannot ja potentiaali 35 4.9 Teollisuuden hukkalämmöt 36 4.9.1 Nykykäyttö 36 4.9.2 Varannot ja potentiaali 36 4.10 Muut uusiutuvan energian lähteet 37 4.10.1 Nykykäyttö 37 4.10.2 Varannot ja potentiaali 36 37 4.11 Yhteenveto 37 5 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 39 5.1 Kaupungin omistuksessa olevat kohteet 39 5.1.1 Öljylämmityksen korvaaminen pellettilämmityksellä 39 5.1.2 Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä 41 5.1.3 Sähkölämmityksen tehostaminen ilmalämpöpumpulla 41 5.2 Muiden omistuksessa olevat kohteet 42 5.2.1 Öljylämmitysten korvaaminen pellettilämmityksellä 43 5.2.2 Sähkölämmityksen tehostaminen ilmalämpöpumpulla 43 5.2.3 Öljyn korvaaminen mäntyöljypiellä 44 5.3 Muu uusiutuvan energian käytön kasvu 44 6 JATKOSELVITYKSET 46 6.1 Lämpöyrittäjäkohteiden tarkempi kartoitus 46 6.2 Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut 46 6.3 Energiatehokkuuden huomioiminen kaavoituksessa 47 6.4 Hukkaenergialähteiden kartoitus ja käytettävyyden selvitys 47 7 SEURANTA 48 LÄHTEET LIITTEET

Termit ja lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä kuntakatselmusraportissa käytetty termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase GWh Kaukolämpö LTO Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Lämmitystarveluku Lämpökeskus/ -laitos Lämpöyrittäjä Polttoaineenergia Taloudellinen potentiaali TEM Tekninen potentiaali Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkönja lämmöntuotanto. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Gigawattitunti, kuntakatselmuksessa pääasiassa käytetty energian yksikkö. 1 GWh = 1 000 MWh. Lämmön talteenotto. Hyödynnetään muuten hukkaan menevää lämpöenergiaa ottamalla se hyötykäyttöön esimerkiksi lämmönvaihtimella tai lämpöpumpulla. Kuvaa tietyn ajanjakson lämmitystarvetta eli mitä suurempi luku, sitä suurempi lämmitystarve. Luku saadaan ajanjaksolle laskemalla yhteen oletetun sisälämpötilan (+17 C) ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvojen erotukset. Laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila keväällä on yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981 2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia. Tämä määrä energiaa vapautuu lämpönä poltettaessa. Hyödynnetty energia on polttoaine-energia kerrottuna hyötysuhteella. Energiamäärä, joka on mahdollista hyödyntää taloudellisesti kannattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö Energiamäärä, jonka hyödyntämiseen on tekninen ratkaisu olemassa. Tämä hyödyntäminen ei kuitenkaan välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassaja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

1 YHTEENVETO 1.1 Katselmuskunta Rauma on Satakunnan maakunnassa, Suomen lounaisrannikolla sijaitseva teollisuusja satamakaupunki. Vuoden 2013 lopussa Rauman väkiluku oli 39 979 asukasta ja kaupungin kokonaispinta-ala oli 1 110 km 2. Rauma on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Kaupungin alueella on erittäin paljon energiaintensiivistä teollisuutta, joten energiankulutusta dominoi teollisuuden osuus. Rauman kaupungin energiatase vuodelta 2012 on esitetty jäljempänä luvussa 3.5. Energiankulutus kaupungin alueella ilman liikennettä oli vuonna 2012 noin 7 930 GWh. Noin 91,5 % energian hankinnasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin, kun tuontisähköä ei huomioida. Energiankulutuksen suuntaa tulevaisuudessa on vaikea arvioida, sillä muutokset teollisuuden osalta vaikuttavat huomattavasti kulutukseen. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Ohessa on esitetty lyhyt yhteenveto Rauman kaupungissa suoritetun kuntakatselmuksen tuloksista. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Uusiutuvia energialähteitä käytettiin Raumalla vuonna 2012 noin 5 290 GWh. Merkittävin osa tästä määrästä oli puuperäisiä polttoaineita, joita käytetään paljon metsäteollisuudessa. Uusiutuvien energialähteiden potentiaali Uusiutuvien energialähteiden tekniseksi potentiaaliksi arvioitiin noin 1 130 GWh vuodessa, kun mukaan lasketaan Rauman kaupungin alueen energiavarat. Merkittävin tekninen potentiaali (kuva 1) on biopolttonesteillä. Myös aurinkoenergialla ja tuulivoimalla on huomattavasti teknistä potentiaalia. Uusiutuvien energialähteiden käyttö vuonna 2012 ja niiden tekniset potentiaalit on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 2 on esitetty pelkästään tekniset potentiaalit energialähteittäin. Merkittävimmät mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä Merkittävimmät mahdollisuudet kasvattaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä Raumalla arvioitiin olevan rakennusten lämmitystapamuutoksissa ja öljyn korvaamisessa biopolttoaineilla. Näiden lisäksi merkittävin yksittäinen hanke on Rauman Biovoima Oy:n meneillään oleva investointi kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämiseksi, joka tulee kasvattamaan uusiutuvien energianlähteiden käyttöä todella merkittävästi. Rauman kaupungin alueella sijaitsevien rakennusten kiinteistökohtaisia lämmityksiä on mahdollista muuttaa uusiutuviin energialähteisiin perustuviksi tai lisätä tukilämmönlähteeksi uusiutuvaan energiaan perustuvia järjestelmiä. Suurten lämmöntuotantolaitosten (yhdyskunta tai teollisuus) olisi mahdollista luopua perinteisen polttoöljyn käytöstä ja siirtyä käyttämään biopolttonesteitä (esimerkiksi mäntyöljystä jalostettuja jakeita). 1

Kuva 1. Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali Rauman kaupungin alueella sekä niiden käyttö 2012 Kuva 2. Uusiutuvien energialähteiden tekninen potentiaali Rauman kaupungin alueella Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto energiankäytöstä vuonna 2012 sekä tilanne raportissa ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Taulukon rivi muut uusiutuvat sisältää lämpöpumppujen tuotannon uusiutuvan osuuden ja biopolttonesteet. Taulukkoon on sisällytetty myös suunniteltujen ja toteutuneiden hankkeiden vaikutukset. Sähköntuonti on nettomääräinen tuonti kaupungin rajojen ulkopuolelta. Uusiutuvien energialähteiden käytön kasvun (mm. ilmalämpöpumput) on oletettu vähentävän sähköntuontia. 2

Taulukko 1. Yhteenveto energian käytön tilanteesta vuonna 2012 ja tilanteesta toimenpiteiden jälkeen Tilanne vuonna 2012 Tyyppi GWh/a % GWh/a % Ehdotettujen, suunniteltujen ja toteutettujen toimenpiteiden jälkeen CO 2 -muutos tonnia/a Öljy 295 5,1 % 266 4,6 % -7 637 Turve 58 1,0 % 29 0,5 % -10 855 Kivihiili 43 0,7 % 22 0,4 % -7 250 Maakaasu 0 0 % 0 0 % Muut uusiutumattomat 90 1,6 % 90 1,6 % Uusiutumattomat yhteensä 486 8,4 % 407 7,0 % - Puupolttoaineet 4 956 85,8 % 4 967 85,9 % Peltobiomassat 0 0,0 % 0 0 % Biokaasu 0 0,0 % 0 0 % Jätepolttoaineet 260 4,5 % 320 5,5 % Tuulivoima 0 0,0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0,0 % 0 0 % Vesivoima 0 0,0 % 0 0 % Muut uusiutuvat 75 1,3 % 85 1,5 % -1 337 Uusiutuvat yhteensä 5 291 91,6 % 5 372 93,0 % - Kaikki yhteensä 5 777 100 % 5 779 100 % -27 079 Sähkön tuonti 2 153-2 151 - - Sähkön vienti - - - Taulukossa 2 on luettelo toimenpide-ehdotuksista uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi sekä suunnitelluista ja toteutetuista hankkeista. Säästöpotentiaali, energiahinnat ja kustannukset on koko raportissa esitetty arvonlisäverottomina (alv. 0 %) lukuun ottamatta kuluttajien energian käyttöön liittyviä ehdotuksia. 3

Taulukko 2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä SATELY/ 0112/05.02.09/2013 Rauman kaupunki EHDO TETUN TO IMENPITEEN KUVAUS TALO UDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Investointi Säästö TMA Korvattava energianlähde Uusiutuvien energianlähteiden lisäys CO 2 -päästön vähenemä Raportin kohta Sovitut jatkotoimet no EUR EUR/a a GWh/vuosi t/a T,P,H,E 1 Öljylämmityksen korvaaminen pellettilämmityksellä (kaupunki) 420 000 105 600 4,0 kevyt polttoöljy 2 535 5.1.1 H 2 Öljylämmityksen korvaaminen maalämpöpumpulla (kaupunki) 80 000 8 800 9,1 kevyt polttoöljy 0,2 30 5.1.2 H 3 Sähkölämmityksen tehostaminen ilmalämpöpumpulla (kaupunki) 32 000 7 800 4,1 sähkö 0,1 17 5.1.3 H 4 Öljylämmityksen korvaaminen pellettilämmityksellä (yksityiset) 5 400 000 531 000 10,2 kevyt polttoöljy 9 2 340 5.2.1 H 5 Sähkölämmityksen tehostaminen ilmalämpöpumpulla (yksityiset) 1 100 000 275 000 4,0 sähkö 2 1 320 5.2.2 H 6 Öljyn korvaaminen mäntyöljypiellä (yksityiset) 125 000 112 000 1,1 kevyt polttoöljy 8 2 090 5.2.3 H 7 Rauman Biovoima lisää kierrätyspolttoaineiden käyttöä 60 20 747 5.3 P 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Tarvittaessa lisää rivi Insert row (lisää rivi) toiminnolla YHTEENSÄ 7 157 000 1 040 200 6,9 81,4 27 079 4

2 KOHTEEN PERUSTIEDOT 2.1 Kunnan alue ja taajamat Vuonna 1442 perustetun Rauman kaupungin kokonaispinta-ala on 1 110 km 2, josta maapinta-ala on 496 km 2. Satakunnassa, maamme Lounaisrannikolla sijaitsevalle kaupungille kuuluu vesialueita 614 km 2, josta merivesialuetta on 601 km 2. 1 Lähimmistä suuremmista kaupungeista Pori on noin 50 km etäisyydellä ja Turkuun on matkaa noin 90 km. Rauman naapurikuntia ovat Eurajoki, Eura, Laitila ja Pyhäranta (kuva 3). Kuva 3. Rauman sijainti ja naapurikunnat Rauma on pääosin kaupunkimaista aluetta; taajama-aste on 92 %. Keskustan lisäksi muita isompia taajamia ovat Kodisjoen kirkonkylä, Kolla, Lapin kirkonkylä ja Vasarainen. Kodisjoki ja Lappi ovat kuntaliitosten myötä Rauman kaupunkiin liittyneiden kuntien entisiä keskustaajamia. 2.2 Väestö Rauman asukasluku vuoden 2013 lopussa oli 39 979 ja kaupunki on siten väkiluvultaan Suomen 27. suurin kaupunki (kuntajako 2013). Väestöntiheys on noin 81 asukasta / maa-km² ja taajama-aste noin 92 %. 2, 3 1 Maanmittauslaitos 2 Tilastokeskus 3 Väestörekisterikeskus 5

Asukkaista oli 0-14 -vuotiaita 14,9 %, 15-64 -vuotiaita 62,9 % ja 65 vuotta täyttäneitä 22,2 %. Uuden kuntajaon mukainen asukasluvun kehitys viimeisen reilun 30 vuoden aikana on esitetty kuvassa 4. 3 Kuva 4. Rauman asukasluvun kehitys 1980-2013 Asukasluvun kasvulla on lisäävä vaikutus asumisen energiankulutukseen. Muita asumisen energiankulutuksen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa asumisväljyys, uusien rakennusten energiatehokkuuden kehitys, nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden paraneminen saneerausten yhteydessä sekä sähkölaitteiden energiatehokkuuden paraneminen. Väestöennusteen (kuva 5) mukaan Rauman asukasluku vähenee lähes 2000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. 4 Rauman kohdalla asumiseen liittyvän energiankulutuksen ei siis oleteta kasvavan. Kuva 5. Rauman väestöennuste 2014-2040 4 Tilastokeskus 6

2.3 Maa-alueet Rauman kaupungin maapinta-ala on 496 km 2, josta metsämaata on yhteensä noin 354 km 2 (noin 71 % maa-alueista) ja peltoa noin 80 km 2 (noin 16 % maa-alueista). 5, 6 Rauman kaupungissa on asemakaavoitettua aluetta yhteensä noin 40 km 2 ja yleiskaavoitettua aluetta noin 206 km 2. Kaupunki omistaa noin 46 km 2 metsämaata (noin 13 % Rauman metsämaa-alasta). Tästä saaristometsiä on noin 10 km 2 ja kaava-alueella puistoiksi kaavoitettuja metsiä noin 6 km 2. 6 Rauman kaupungin alueella on tällä hetkellä jonkin verran peltobiomassan tuotantoa; ruokohelpiä kasvatetaan noin 4 ha (0,04) km 2 alueella. Kaupungin alueella on myös turpeen tuotantoalueita noin 70 ha (0,7 km 2 ). 2.4 Elinkeinorakenne Rauman työllisen työvoiman määrä oli vuoden 2012 lopussa 16 697. Palvelusektori on Rauman tärkein työllistäjä, sillä 63,8 % työpaikoista oli palvelualalla. Teollisuuden (jalostuksen) työpaikkojen osuus oli vuoden 2011 lopussa 33,8 % ja alkutuotannon työpaikkojen 1,3 %. 7 Rauman kaupungin oman henkilöstön määrä oli vuoden 2012 alussa 3 172 henkilöä. Kaupungin lisäksi suurimpia työnantajia henkilöstömäärän mukaan ovat muun muassa UPM-Kymmene Oyj, Euroports Rauma Oy, Oras Oy, Rolls-Royce Oy Ab, Osuuskauppa Keula, RTK-Palvelut Oy ja Raumaster Oy. 8 2.5 Rakennuskanta Rauman kaupungin alueella oli vuoden 2012 lopussa yhteensä noin 11 600 rakennusta, jos vapaa-ajan asuntoja ei lasketa mukaan. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosneliöiden määrä oli noin 4 047 000 m 2. Asuinrakennusten kerrosneliöiden määrä oli noin 2 392 000 m 2 ja asuntokuntien lukumäärä oli 19 440 kappaletta. 7 Raumalla oli vapaa-ajan asuntoja vuoden 2012 lopussa yhteensä noin 2 300 kappaletta 7. Jos vapaa-ajan asunnon kerrosalaksi oletetaan keskimäärin noin 70 m 2, niin vapaa-ajan asuntojen yhteenlaskettu kerrosala on siis noin 161 000 m 2. 9 Kuvassa 6 on esitetty kerrosneliöiden jakaantuminen rakennustyypeittäin. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen osuus rakennusten kerrosalasta on yli 60 %. Muista rakennuksista suurimmat ryhmät ovat teollisuus- ja varastorakennukset hieman yli 22 %:n osuudella sekä toimisto- ja liikerakennukset noin 8 %:n osuudella kerrosalasta. 5 Metla 6 Rauman kaupunki 7 Tilastokeskus 8 Rauman kaupunki 9 TEM 7

Kuva 6. Kerrosneliöiden jakautuminen rakennustyypeittäin Raumalla vuoden 2012 lopussa 2.6 Kunnan omistukset energian tuotannossa Rauman Energia Oy (myöhemmin RE) on Rauman kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö, jonka tuotteita ovat kaukolämpö, sähkönsiirto- sekä tiedonsiirtopalvelut. RE perustettiin vuonna 1997. Kuvassa 7 on nähtävillä kuvaaja RE:n laajasta yhteistyöverkosta. 10 Kuva 7. Rauman Energian yhteistyöverkosto 10 Rauman Energia Oy 8

RE omistaa Rauman Biovoimasta 28 % ja se tuottaa yhtiölle kaukolämpöä ja sähköä. Laitoksen pääpolttoaineita ovat kuori, biolietteet ja hakkuutähteet kuten oksat, latvukset ja kannot sekä kierrätyspolttoaineet. Lisäpolttoaineena käytetään turvetta, hiiltä ja käynnistys- ja varapolttoaineena käytetään öljyä. Lännen Omavoima Oy on RE Oy:n ja Vakka-Suomen Voima Oy:n (VSV) puoliksi omistama sähkön hankinta- ja myyntiyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.2009. RE on osakkaana Propel Voima Oy:ssä, joka omistaa kaksi 1,3 megawatin tuulivoimalaa Uudessakaupungissa. RE omistaa 20 % yrityksestä. RE on osakkaana Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksessa ja Fennovoima. RE:lla on lisäksi EPV Energia Oy:n kautta pieniä osuuksia seuraavissa energiantuotannossa: Tornion Voiman yhteistuotanto CHP-voimalaitos, Kemi-Ajoksen tuulipuistossa ja osakkaana Rajakiirin Puuska-hankkeessa (kahdeksan tuulivoimalan muodostama tuulipuisto Outokumpu Oyj:n Tornion terästehtaan vieressä). 2.7 Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistäminen Rauman kaupunki kuuluu kuntien energiatehokkuussopimukseen. Kaupungin tavoitteena on vähentää energian käyttöä vuoteen 2016 mennessä 9 % suhteessa vuoden 2005 tasoon. Rauman kaupunki on mukana CO 2 -raporttipalvelussa. Vuonna 2012 kaupungin alueella syntyneet kasvihuonepäästöt olivat yhteensä noin 198 500 t CO 2 -ekv ilman teollisuuden osuutta. 11 Rauman kaupunki on liittynyt hiilineutraalit kunnat -toimintarenkaaseen eli Raumasta on tullut HINKU-kunta. HINKU-kriteerit edellyttävät, että kunnat vähentävät oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. 12 Tavoite vuodelle 2016 on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 15 % vuoden 2007 lähtötasoon verrattuna. Lopullinen tavoite on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen muita tavoitteita ovat muun muassa liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen, alueen Cleantech -osaamisen ja biotalouden kehittäminen sekä yritysten resurssitehokkuuden parantaminen. Hanketta vetää Suomen ympäristökeskus. 11 Benviroc Oy 12 Rauman kaupunki 9

3 ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 3.1 Lähtötiedot Kuntakatselmuksen energiantuotannon ja -käytön tarkasteluvuosi on 2012. Lämmitystarveluvun laskennassa Rauman vertailupaikkakunta on Pori. Rauman paikkakuntakohtainen vertailuluku suhteessa Poriin on 1,02. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin lämmitykseen kuluvan energian tarve Raumalla on 2 % alhaisempi kuin Porissa. Taulukkoon 3 on koottu lämmitystarveluvut vuosilta 2010-2012 sekä vertailukaudelta. Tässä kuntakatselmuksessa energiankulutukset perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Taulukon mukaan vuonna 2012 lämmityksen tarve on ollut vain hieman keskimääräistä vuotta pienempi. 13 Taulukko 3. Lämmitystarveluvut Porissa ja Raumalla Ajanjakso Lämmitystarveluku Pori Rauma 2012 4153 4072 2011 3683 3611 2010 4811 4717 1981 2010 4161 4079 Sähkönkulutus ja sen jakautuminen kulutustyypeittäin on Energiateollisuus ry:n tilastoista. Sähkön ja kaukolämmön tuotantomäärät perustuvat Rauman Energialta ja energiaa tuottavilta yrityksiltä saatuihin tietoihin ja tilastoihin. Kiinteistökohtaiset lämmönkulutukset perustuvat tilastoihin ja arvioihin lämmitystarpeesta sekä Rauman kaupungilta saatuihin tietoihin. Teollisuuden lämpöenergian tuotantomäärät on saatu yritysten tiedonantoina. Rakennusten lämmitysmuotojen jakauma on arvioitu perustuen Tilastokeskuksen tilastoihin ja yleiseen lämmitysmuotojen muutoksien kehitykseen. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus 3.2.1 Sähkön erillistuotanto Raumalla ei ole merkittävää kaupallista sähkön erillistuotantoa. Kaupungin alueella on yksi yksityisomistuksessa oleva pienvesivoimala, jonka tuotantomäärä on merkityksetön energiataseen kannalta. 3.2.2 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Raumalla on kaksi isoa teollisuuden voimalaitosta, jotka tuottavat yhteistuotantona sähköä ja lämpöä. 13 Ilmatieteenlaitos 10

Rauman Biovoima 14, 15 Toinen voimalaitoksista on UPM-Kymmene Oyj:n paperitehtaan yhteydessä toimiva Rauman Biovoima Oy, josta Pohjolan Voima Oy omistaa 72 % ja Rauman Energia 28 %. Vuoden 2006 lopussa valmistunut laitos korvasi tehtaalla yli 40 vuotta toimineen voimalaitoksen. Rauman Biovoiman biovoimalaitoksen tuotantoteho on 76 MW sähköä, 140 MW prosessihöyryä ja 50 MW kaukolämpöä. Vuonna 2012 se tuotti sähköä noin 290 GWh. Voimalaitoksen pääpolttoaineina ovat kuori ja hakkuutähteet. Lisäksi käytetään turvetta, biolietettä ja pieniä määriä kierrätyspolttoainetta. Biopolttoaineiden osuus vaihtelee vuosittain riippuen laitoksen energiantarpeesta ja polttoainetarjonnasta. Voimalaitoksen yhteydessä on biopolttoaineen kuivaamo, jolla paperi- ja sellutehtaalta saatava kuori ja liete kuivataan 60 % kuiva-ainepitoisuuteen. Voimalaitokselta toimitetaan prosessihöyryä ja sähköä UPM-Kymmene Oyj:n Rauman paperitehtaalle sekä kaukolämpöä ja sähköä Rauman Energia Oy:lle. Lisäksi laitos toimittaa Metsä Fibre Oy:n sellutehtaalle tarvittaessa höyryä. 14, 16 Metsä Fiber Toinen CHP-laitos on Metsä Fiber Oy:n Rauman sellutehtaan voimalaitos. Sellutehdas käynnistyi vuonna 1996, jolloin siitä tuli maailman ensimmäinen TCF -sellun (Totally Chlorine Free, klooriton) tuotantoon suunniteltu tehdas. Vuonna 2007 alkoi ECF - havusellun (Elemental Chlorine Free, ei alkuaineklooria eli kloorikaasua) tuotanto valkaisutavanmuutoksen myötä. Vuotuinen sellun tuotantomäärä on noin 630 000 tonnia. Rauman sellutehtaan soodakattilan polttoaineteho on 420 MW ja laitoksesta saatava lämpöteho on 340 MW. Soodakattilalla kehitetyllä höyryllä tuotetaan sähköä turbiinilaitoksessa, josta saatavaa vastapainehöyryä ja sähköä käytetään sellun valmistusprosessin eri vaiheissa ja ylimääräinen energia myydään. Vuonna 2012 se tuotti sähköä noin 533 GWh. Sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen. Pääosa energiasta tuotetaan polttamalla mustalipeä (sellunkeiton jäteliemi) soodakattilassa. Mustalipeä sisältää sulfaattisellun keitossa puusta liuenneet ainekset ja keittokemikaalit. Se otetaan talteen massan pesuvaiheessa, väkevöidään haihduttamossa ja poltetaan soodakattilassa kemikaalien regeneroimiseksi ja energian tuottamiseksi. Soodakattilan tukipolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kattilan tukipolttimia käytetään vain ongelmatilanteissa sekä kattilan ylös- ja alasajotilanteissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Sähkön kulutus Raumalla vuonna 2012 oli 2 918 GWh. Raumalla tuotettiin sähköä noin 823 GWh eli noin 28 % kulutetusta määrästä. Kuvassa 8 on esitetty sähkönkäytön jakautuminen sektoreittain vuonna 2012. Teollisuuden osuus (90 %) on Raumalla selvästi suurempi kuin keskimääräinen teollisuuden sähkönkulutuksen osuus Suomessa (48 %). Loput 10 % kulutuksesta jakautuu Asuminen ja maatalous -sektorin (5,5 %) ja Palvelut ja rakentaminen -sektorin (4,5 %) kesken suurin piirtein puoliksi. 17 14 Pohjolan Voima Oy 15 Aluehallintovirasto 16 Metsä Fibre Oy 17 Energiateollisuus ry 11

Kuva 8. Sähkönkulutuksen jakautuminen sektoreittain Raumalla vuonna 2012 Sähkönkulutus on muuttunut jonkin verran viime vuosina, kuten kuvasta 9 voidaan todeta. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 teollisuuden sähkönkulutus on noussut yli 8 %, asumiseen ja maatalouteen on kulunut lähes 4 % enemmän sähköä sekä palveluiden ja rakentamisen sähkönkulutus on vähentynyt noin 3 %. Kuva 9. Sähkönkulutuksen muutos sektoreittain Raumalla vuosina 2010 2012 12

3.2.4 Sähkön energiatase Sähkön energiatase Raumalla vuonna 2012 on esitetty kuvassa 10. Raumalla tuotetaan sähköä yhteistuotantona kahdessa voimalaitoksessa, mutta yli 70 % sähköenergiasta tuodaan kaupungin ulkopuolelta. Raumalla tuotetusta sähköstä on tuotettu puuperäisillä biopolttoaineilla noin 92,1 % ja uusiutuvilla energialähteillä (bio- ja kierrätyspolttoaineet) noin 96,4 %. 13

Kuva 10. Sähkön energiatase Raumalla vuonna 2012 14

3.3 Lämmöntuotanto 3.3.1 Kaukolämmön tuotanto Vuonna 2012 Raumalla kaukolämpöä tuottivat Rauman Biovoima, Rauman Energia, Euran Energiapalveluosuuskunta ja Rauman kaupunki. Rauman keskustaajaman kaukolämmöstä tuotettiin vuonna 2012 lähes 99 % Rauman Biovoiman voimalaitoksella. Laitoksen kaukolämpöteho on 50 MW ja se tuotti vuonna 2012 noin 318 GWh kaukolämpöä. Tarkemmat tiedot voimalaitoksesta esitettiin kappaleessa 3.2.2. Rauman kaukolämpöverkon laajuus on esitetty liitteessä 1. Lapin taajamassa aluelämpöverkon lämmön tuottaa 1 MW hakekattilalaitos ja Kodisjoen taajamassa lämpö tuotetaan 0,5 MW lämpölaitoksessa. Rauman Energialla on öljykäyttöisiä varalaitoksia eri puolilla kaukolämpöverkkoa yhteensä 7 kpl ja niillä voidaan tuottaa yhteensä noin 82 MW lisää lämpötehoa. Taulukossa 4 on esitetty listaus Raumalla sijaitsevista kaukolämmön tuotantolaitoksista. Taulukko 4. Raumalla sijaitsevat kaukolämmön tuotantolaitokset Lämpöteho Omistaja Laitos Pääpolttoaine [MW] Rauman Biovoima Oy Rauman Biovoima Oy:n 50 biopolttoaineet voimalaitos (kaukolämpö) Euran Energia Oy Linnavuoren hakelämpölaitos puuhake 1 Rauman kaupunki Kodisjoen hakelämpölaitos puuhake 0,5 Rauman Energia Oy Isometsä raskas polttoöljy 36 Kourujärvi kevyt polttoöljy 8 Kappeliluhta kevyt polttoöljy 6 Kaivopuisto kevyt polttoöljy 10 Merirauma kevyt polttoöljy 12 Satama kevyt polttoöljy 9,5 Uotila kevyt polttoöljy 0,8 3.3.2 Kaukolämmön energiatase Taulukossa 5 on esitetty Raumalla tuotetun kaukolämmön polttoaine-energian jakautuminen vuonna 2012. Kaukolämmön hankinnasta pohjautui uusiutuviin polttoaineisiin 91 %. 15

Taulukko 5. Rauman kaukolämmöntuotannon polttoaine-energia (GWh) vuonna 2012 Tuottaja Biopolttoaineet Kierrätyspolttoaineet Turve Öljy Kivihiili Yhteensä Rauman Biovoima Oy 313,9 42,3 15,2 5,7 10,6 387,7 Euran Energia Oy 3,6 - - 0,02-3,6 Rauman kaupunki 1,2 - - 0,01-1,2 Rauman Energia Oy - - - 4,2-4,2 YHTEENSÄ 318,7 42,3 15,2 9,9 10,6 396,7 91 % 9 % 100 % Kuvassa 11 on esitetty Raumalla tuotetun kaukolämmön hankinta polttoaine-energian mukaan. Kaukolämmön hankinta kulutti vuonna 2012 polttoaine-energiaa yhteensä noin 397 GWh. Kuva 11. Raumalla vuonna 2012 tuotetun kaukolämmön polttoaine-energian jakauma Kuvassa 12 on esitetty Rauman kaukolämmön energiatase vuodelta 2012. Merkittävin kaukolämmön tuottaja oli Rauman Biovoiman voimalaitos, joka käytti noin 388 GWh polttoaineita 318 GWh kaukolämpömäärän tuottamiseen. Biovoiman voimalaitos tuottaa yli 97 % koko Rauman kaupungin alueella tuotetusta kaukolämpöenergiasta. 16

Kuva 12. Rauman kaukolämmön energiatase vuodelta 2012 17

3.3.3 Teollisuuden erillislämmöntuotanto Rauman kaupungin alueella on paljon energiaa käyttävää teollisuutta. Suurimmat energiankuluttajat ovat UPM-Kymmene Oyj:n paperitehdas ja Metsä-Fibre Oy:n sellutehdas. Laitokset tuottavat pääosan tarvitsemastaan energiasta voimalaitoksissaan, mutta lisäksi näissä kohteissa tuotetaan myös erillistä prosessilämpöä. Esimerkiksi paperitehtaalla kului vuonna 2012 noin 89 GWh nestekaasua paperin kuivausprosessissa. Muita katselmuksen aikana esiin tulleita merkittäviä teollisuuskohteita, jotka tuottavat itse lämpöenergiaa tuotantoprosessiin ovat mm. Forchem Oy, Baltic Tank Oy, Forlogistics Oy, L-S Pesula ja Oras Oy. Yhteensä teollisuuden erillislämmöntuotantoon on arvioitu kuluttaneen polttoaineita vuonna 2012 noin 166 GWh. Forchem 18, 19 Forchem Oy:n mäntyöljytislaamo samalla teollisuusalueella kuin mm. sellu- ja paperitehdas. Tuotannon raaka-aineena käytetään raakamäntyöljyä, jota saadaan sellutehtaiden sivutuotteena. Tislaamon päätuotteet ovat mäntyrasvahappo, mäntyhartsihappo, mäntypiki, tislattu mäntyöljy ja hartsisaippua. Mäntyrasvahappoa käytetään maalitehtailla alkydihartsien valmistuksessa. Muita tisleitä ja tislattua mäntyöljyä käytetään mäntysaippuan valmistukseen sekä maali- ja liimateollisuuden raaka-aineeksi. Tislauksen vaatima lämpöenergia tuotetaan omalla kuumaöljykattilalla. Kattilan polttoaineteho on 19,5 MW ja käyttötehoalue vaihtelee välillä 8 11 MW. Kattilan pääasialliset polttoaineet ovat oman toiminnan sivutuotteena saatava ejektoriöljy ja esiöljy. Ejektoriöljy on kuivauksen ja tyhjöyksiköiden lauhteen orgaaninen osa. Esiöljy on raakarasvahapon tislauksen ylite, joka sisältää keveitä neutraaliaineita ja rasvahappoja. Lisäksi kuumaöljykattilassa poltetaan tislaamon tyhjöjärjestelmän, ejektoriöljysäiliön, kattilan syöttösäiliön, raakarasvahapposäiliön ja likaislauhteen pumppaussäiliön hönkäkaasut. Käynnistyksissä ja varapolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Tislaustuotteet jäähdytetään jäähdytysöljyllä, josta lämpöenergia otetaan talteen kehittämällä höyryä. Laitoksella voidaan tuottaa 4,2 MW:n teholla 3,5 bar:n höyryä ja 2,4 MW:n teholla 2,5 bar:n höyryä. Korkeapaineisempi höyry johdetaan sellutehtaan höyryverkkoon hyödynnettäväksi ja matalapaineisempi höyry käytetään mäntyöljytislaamon omiin prosesseihin. Vuonna 2012 Forchem käytti polttoaineita noin 65,5 GWh ja tuotti lämpöenergiaa noin 62,8 GWh. Baltic Tank 18 Baltic Tank Oy:n palvelee teollisuuden materiaalihuoltoa sekä yritysten transitoliikennettä tarjoamalla nestemäisten kemikaalien ja palavien nesteiden varastointi- ja käsittelytoimintoja. Näitä ovat muun muassa tankkilaivojen purkaukset ja lastaukset säiliöistä laivaan ja päinvastoin, junatankkivaunujen lastaukset ja purkaukset säiliöön, suora pumppaus junanvaunusta suoraan laivaan tai autoon ja tuotteiden säiliövarastointi. 18 Forchem 19 Aluehallintovirasto 18

Säiliöitä on yhteensä 32 kpl (30-7 500 m 3 ) ja niiden yhteiskapasiteetti on noin 31 000 m 3. Läpimenoliikenne on vaihdellut eri vuosina 100 000-200 000 tonnin välillä. Terminaalissa käsitellään, varastoidaan tai suoraan pumpataan noin 65 erilaista tuotetta, muun muassa bitumia, dieselöljyä, kivihiilitervaa, metanolia, mäntypikeä, natriumhydroksidia, polttoöljyä (kevyt ja raskas), päällystysainelietettä ja rikkihappoa. Säiliöiden lämmitys toteutetaan kahden kevytöljykäyttöisen kattilalaitoksen avulla (4,0 MW ja 1,16 MW). Lämmitysputkistossa kiertää termoöljy/vesi-glykoliliuos. Vuonna 2012 Baltic Tank käytti polttoaineita noin 8 GWh ja tuotti lämpöenergiaa noin 7 GWh. 3.3.4 Lämpöyrittäjyyskohteet Rauman kaupungin alueella on muutama tiedossa oleva lämpöyrittäjyyskohde. Lapin ja Kodisjoen taajamien lämmityksestä huolehtii lämpöyrittäjä. Lapin laitoksen omistaa lämpöyrittäjä ja Kodisjoen laitoksen omistaa kaupunki. Rauman kaupunki omistaa joitakin yksittäisiä suuria kiinteistöjä, joiden lämmityksestä voisi huolehtia lämpöyrittäjä. Lämpöyrittäjyys 20 Lämpöyrittäminen on yritystoimintaa, jossa yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan, joka sidotaan yleensä indeksiin. Lämpöyrittäjille maksetaan tuotetun lämpöenergian mukaan. Palveluun kuuluvat polttoaineen hankinta, laitoksen hoito- ja lämmitystyöt sekä vikapäivystys. Polttoaineina lämpöyritys voi hyödyntää eri lähteistä saatavia biopolttoaineita, kuten metsähaketta, pellettiä, puunjalostuksen sivutuotteita, peltobiomassoja tai turvetta. Useimmiten lämpöyrittäjät käyttävät omasta metsästä saatavaa haketta, mutta polttoainetta voidaan myös ostaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä. Lämpöyrittäjäkohteiden lämpölaitosten teho vaihtelee parista sadasta kw:sta useampaan MW:iin. Tyypillinen lämmitettävä kohde voi olla esimerkiksi koulu, muu suuri kiinteistö tai aluelämpöverkko. Lämpölaitos voi olla joko yrittäjän tai lämmön ostajan omaisuutta. Lämmön hinta vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksittäinen pieni kiinteistökohde vai suurempi kohde esim. aluelämpölaitos. Jos lämpöyrittäjä on tehnyt itse laitosinvestoinnin, on lämpöenergian hinta luonnollisesti korkeampi, jotta investointi voidaan kuolettaa järkevällä aikavälillä. Euran Energia Oy 21 Euran Energia Oy on vuonna 1999 perustettu yritys, jonka päätoimiala on kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu. Yritykseen kuuluu tällä hetkellä viisi lämpöyrittäjää. Yritys hankkii hakkeen, vastaa lämmitystyöstä ja laskuttaa toimitetusta lämmöstä asiakasta kuukausittain. Lämmön hinta on osittain sidottu kevyen polttoaineen hintaan. Tällä hetkellä Euran Energia Oy:llä on sopimus Euran kunnan ja Rauman kaupungin sekä Euracon Oy:n kanssa. Lapin taajaman Linnavuoren laitos on yrityksen omistama ja ylläpitämä. Laitos otettiin käyttöön vuonna 2004. Euran Energia on aikeissa rakentaa uuden lämpölaitoksen Lapin teollisuusalueelle kesällä 2014. 20 Motiva 21 Euran Energia Oy 19

3.4 Kiinteistöjen lämmitys 3.4.1 Rakennuskanta Rakennusten päälämmitysmuotojen jakauma on saatu tilastoista. Tilastokeskuksen ylläpitämässä tilastossa lämmitysaineella tai lämmönlähteellä tarkoitetaan rakennuksen lämmityksessä pääasiallisesti käytettyä polttoainetta tai lämmönlähdettä. Rakennusten ja asuntojen lämmitysainetieto on saatu Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä, jonne sen ilmoittaa kunnan rakennusvalvonta. Tieto lämmitystavan muutoksesta välittyy väestötietojärjestelmään yleensä vain, kun rakennukselle on tehty rakennuslupaa vaativia muutostöitä. Tässä tapauksessa öljylämmitteisten rakennusten kerrosalaa on vähennetty ja tämä osuus on lisätty kaukolämmölle ja maalämmölle (on oletettu, että öljy on vaihdettu em. lämmitysmuotoihin). Kuvassa 13 on esitetty arvio Rauman koko rakennuskannan päälämmitysmuotojen lämmönlähteiden jakautumisesta kerrosalan mukaan. Jakaumassa ei ole mukana vapaa-ajan asuntoja, eikä myöskään rakennuksia, joiden lämmitystapa ei ole tiedossa. 22 Kuva 13. Rauman rakennuskannan tunnettujen päälämmitysmuotojen jakauma vuodelta 2012 Kaukolämmitys kattaa Raumalla yli 50 % siitä rakennuskannan kerrosalasta, jonka päälämmitysmuoto on tiedossa. Kerrosalasta on sähkölämmitteistä noin 22 % ja öljylämmitteistä noin 20 %. 3.4.2 Vapaa-ajan asunnot Raumalla on noin 2 300 vapaa-ajan asuntoa. Tutkimusten mukaan noin neljäsosa vapaa-ajan asunnoista pidetään peruslämmössä sähkölämmityksellä ja tällainen rakennus kuluttaa lämpöenergiaa arviolta noin 7 000 KWh/a. Lisäksi vapaa-ajan asunnoilla käytetään polttopuuta kiinteistöä kohti noin 3 pino-m 3 vuodessa. 23, 24 Näin ollen Raumalla sijaitsevat vapaa-ajan asunnot kuluttavat lämmityssähköä noin 4 GWh ja puupolttoaineita noin 10 GWh vuodessa (1,5 MWh/pino-m 3 ). 22 Tilastokeskus 23 TEM 24 Metla 20

3.4.3 Kunnan kiinteistöjen jakauma Rauman kaupungin kokonaan omistamien kiinteistöjen lämmitetty rakennustilavuus oli vuoden 2012 lopussa noin 1 272 000 r-m 3. 25 Kuvassa 14 on esitetty kaupungin omistamien kiinteistöjen jakauma päälämmitysmuodon mukaan rakennustilavuuden (r-m 3 ) suhteessa. Kaupungin omistamista kiinteistöistä pääosa, noin 1 160 000 r-m 3 eli noin 91 % rakennustilavuudesta on liitetty kaukolämpöön. Näiden kiinteistöjen kaukolämmönkulutus oli vuonna 2012 yhteensä noin 41 GWh, mikä on noin 14 % Rauman kaukolämmönkulutuksesta. Kaukolämmitettyjen kohteiden lisäksi on myös huomattava määrä kiinteistöjä, jossa lämmitysmuotona on öljy- tai sähkölämmitys. Kaupungin omistuksessa on myös paljon rakennuksia, joissa ei ole lämmitystä (esim. piharakennukset, roskakatokset, urheilupaikkojen katsomot, jne.) tai lämmitystavasta ei ole tietoa. Kuva 14. Rauman kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysmuotojakauma vuodelta 2012 Kuntakatselmuksessa annetaan toimenpide-ehdotuksia kunnan omistamien kiinteistöjen lämmitystapamuutoksista etenkin öljylämmityskohteissa, vaikka pinta-alallisesti niitä onkin vähän kaukolämpöön verrattuna. 3.4.4 Rakennuskannan lämmitysenergiankulutus Kuvassa 16 on esitetty arvio Rauman koko rakennuskannan päälämmitysmuotojen lämmönlähteiden jakautumisesta niiden kuluttaman polttoaine-energian mukaan (ei sisällä vapaa-ajan asuntoja). Rakennusten lämmittämiseen kuluva polttoaine-energian määrä on laskettu arvioidun ominaiskulutuksen (115 kwh/r-m 2 ) ja tyypillisten lämmöntuotannon vuosihyötysuhteiden perusteella (esim. öljykattila 80 %). Kulutustiedot ovat osin arvioita, koska kaikkien lämmitysmuotojen käyttöä ei tilastoida. Kaukolämmön tuotanto kuluttaa yli 63 % koko rakennuskannan päälämmitysmuotojen kuluttamasta polttoaine-energiasta. Lukemaan sisältyvät myös kaikki kaukolämpöverkoston siirtohäviöt. 25 Rauman kaupunki 21

Kuva 15. Rauman rakennuskannan päälämmitysmuotojen polttoaine-energian jakauma vuodelta 2012 Kuten kappaleessa 3.4.2 todettiin, vapaa-ajan asuntojen lämmitys kuluttaa huomattavia määriä energiaa, erityisesti puupolttoaineita. Myös pientaloissa käytetään paljon puupolttoaineita tukilämmitysmuotona. Metlan tekemän tutkimuksen mukaan Lounais- Suomessa pientaloissa käytetään noin 4,5 pino-m 3 polttopuita per talo. Polttopuun energiasisältö on noin 1,5 MWh/pino-m 3, joten puupolttoaineita kuluu pientalojen tukilämmityksessä vuodessa noin 60 GWh. Kuvassa 17 on esitetty arvio Rauman koko rakennuskannan lämmitysmuotojen lämmönlähteiden jakautumisesta niiden kuluttaman polttoaine-energian mukaan sisältäen myös vapaa-ajan asuntojen lämmityksen ja pientalojen polttopuut. Kuten kuvasta voidaan havaita, on puupolttoaineiden osuus kasvanut noin 70 GWh eli lähes 15 %:iin aiemman kuvan noin 5 %:sta. Kuva 16. Rauman rakennuskannan lämmitysmuotojen polttoaine-energian jakauma vuodelta 2012 22

Taulukossa 6 on esitetty arvio Rauman rakennusten vuonna 2012 kuluttamasta lämmitysenergiasta polttoaine-energiana. Kaukolämmön osalta tiedot perustuvat kaukolämpötilastoihin. Muiden rakennusten osalta kulutukset ovat laskennallisia arvioita. Taulukon 6 sähkömäärä sisältää sekä suoran sähkölämmityksen että lämpöpumppujen kuluttaman sähkön. Esitetyt energiamäärät sisältävät myös pientaloissa käytetyn puupolttoaineet (pilke, halko, tms.) sekä vapaa-ajan asuntojen arvioidun kulutuksen (puupolttoaineet ja sähkö). Puu ja turve -kohdan energiamäärän voidaan olettaa olevan lähes kokonaan puupolttoaineita. Taulukko 6. Rauman rakennusten arvioitu lämpöenergiankulutus vuodelta 2012 ENERGIANLÄHDE LÄMMÖNKÄYTTÖ POLTTOAINE-ENERGIA GWh/a GWh/a % Kaukolämpö 297 397 56,6 Puu ja turve 70 103 14,7 Sähkö 97 97 13,8 Öljy 84 105 14,9 YHTEENSÄ 548 702 100 3.5 Kokonaisenergiatase Rauman kaupungin kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 18. Se sisältää aiemmin esitettyjen sähkön ja kaukolämmön energiataseiden lisäksi muun kaupungissa tapahtuvan energiantuotannon ja -käytön lukuun ottamatta liikenteen energiankäyttöä. 23

Kuva 17. Rauman energiatase vuodelta 2012 24

4 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa määritettiin kunkin uusiutuvan energialähteen tämän hetkinen käyttö, tekniset varannot sekä hyödyntämispotentiaali Rauman kaupungin alueella. 4.1 Puupolttoaineet Rauman kuntakatselmuksessa puupolttoaineiden tekninen potentiaali arvioidaan metsäenergian osalta. Kaupungin alueella on metsäteollisuutta, jonka sivuvirtoja hyödynnetään jo tehokkaasti energiantuotannossa. Pääosa metsäteollisuuden käyttämästä puusta tuodaan Rauman kaupungin ulkopuolelta. 4.1.1 Nykykäyttö Vuonna 2012 puuperäisiä polttoaineita käytettiin Raumalla sähkön, prosessi- ja kaukolämmön yhteistuotannossa ja kaukolämmön erillistuotannossa yhteensä noin 4 853 GWh/a polttoaine-energiassa laskettuna. Rauman Biovoiman voimalaitos käytti tästä noin 1303 GWh (kuori, metsähake, puujäte) ja Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan voimalaitos noin 3 545 GWh (mustalipeänä). Suoralla puulämmityksellä lämpiävissä rakennuksissa ja pientalojen sekä vapaa-ajan asuntojen tulisijoissa käytettiin puupolttoaineita arviolta noin 103 GWh polttoaineenergiassa laskettuna. Vuoden 2012 puupolttoaineiden käyttömäärä oli arviolta yhteensä noin 4 956 GWh. 4.1.2 Varannot ja potentiaali Metsäenergia Metsähake on koneellisesti pieneksi leikattua puuta. Sitä voidaan tehdä esimerkiksi metsän harvennuksesta syntyvästä pienpuusta, hakkuutähteistä sekä kannoista. Näistä kaikkea ei kuitenkaan kannata hyödyntää energian tuotannossa, vaan osa on hyvä jättää metsään ravintoaineiden takia. Jotta hakkeen hyödyntäminen olisi kannattavaa, niin sitä polttavan energiantuotantolaitoksen tulisi olla riittävän lähellä hakepolttoaineen keräyspaikkaa. Rauman kaupungin alueella on metsämaata yhteensä noin 354 km 2. Metla:lta saatujen tietojen mukaan tekninen metsäenergiapotentiaali Rauman alueella on puun kiintokuutioina laskettuna noin 14 500 k-m 3. Kuvassa 19 on esitetty metsäenergian tekninen potentiaali olettaen, että metsäenergia lämpöarvo on noin 2 MWh/k-m 3. Potentiaalit on jaettu kolmeen eri tyyppiin: latvusmassa päätehakkuilta, kannot kuusikoiden päätehakkuilta ja nuorten metsien energiapuu. 25

Kuva 18. Rauman alueen metsäenergiapotentiaali Kuten kuvasta voidaan nähdä, suurin potentiaali syntyy nuorten metsien hoidosta saatavasta energiapuusta. Yhteensä teknistä potentiaalia metsäenergiassa on noin 29 GWh. Teollisuuden puusivuvirrat Raumalla on paljon metsäteollisuutta, josta syntyy puusivuvirtoja. Esimerkiksi sellutehtaalla syntyy paljon puupolttoainetta (pääosin kuorta), joka käytetään lähes kokonaan samalla teollisuusalueella olevassa Rauman Biovoiman voimalaitoksessa. Tässä yhteydessä vapaata puusivuvirtojen energiapotentiaalia ei oleteta jäävän lainkaan. 4.2 Peltobiomassat Peltobiomassoista energiantuotantoon käyvät useat eri lajikkeet ja niistä voidaan tehdä nestemäisiä polttoaineita, biokaasua sekä polttamalla lämpöä ja sähköä. Suomessa merkittävin peltobiomassa energiantuotannossa on ruokohelpi. Sitä poltetaan useimmiten yhdessä jonkun muun polttoaineen kanssa, esimerkiksi metsähakkeen tai turpeen. Ruokohelven lisäksi energiantuotannossa voidaan käyttää esimerkiksi olkea, pajua tai heikkolaatuisia viljaeriä. Tässä kuntakatselmuksessa peltobiomassan käyttöä energiantuotannossa tarkasteltiin ruokohelven ja oljen osalta lämmöntuotannossa. Nestemäiset polttoaineet ja biokaasu jätettiin pois tarkastelusta, koska niiden tuottaminen vaatii biojalostamoa ja kaasutuslaitosta. Energiantuotantoa varten kasvatettavista, polttamiseen kelpaavista biomassoista ruokohelpi valittiin, koska se on ruuaksi kelpaamaton kasvi ja sen käytöstä Suomessa energiantuotannossa on kokemusta. Ruokohelven käyttöä rajoittaa tällä hetkellä sen metsähaketta korkeammat kustannukset ja polttoon liittyvät tekniset haasteet. Eräs teknisistä haasteista on polttoaineen käsittely ja syöttäminen kattilaan. Muun muassa edellä mainituista syistä energiantuotantolaitokset ovat viime vuosina osoittaneet vain vähäistä kiinnostusta ruokohelven käyttämiseen tuotannossa ja siitä on ollut ylitarjontaa. Lisäksi pienestä energiatiheydestä johtuen ruokohelven kuljettaminen pitkiä matkoja on kallista. 26

4.2.1 Nykykäyttö Nykyisin peltobiomassojen tuotannossa on tilastojen mukaan peltoa noin 4 hehtaaria, joka on ruokohelven kasvatuksessa. 26 Peltobiomassojen kasvatuksesta saatava energiamäärä on tällä hetkellä siis alle 0,1 GWh, kun peltobiomassojen energiasisältönä käytetään arvoa 20 MWh/ha. Katselmuksen aikana ei selvinnyt, käytetäänkö tuotetut peltobiomassat Rauman alueella, vain toimitetaanko ne jonnekin muualle. 4.2.2 Varannot ja potentiaali Viljellyiltä pelloilta on mahdollisuus hyödyntää olkea energiantuotannossa ja maatalouskäytön ulkopuolisia peltoja voitaisiin käyttää energiantuotannossa esim. ruokohelven tai energiapajun viljelyyn. Rauman kaupungin alueella on tilastojen mukaan maatalouskäytössä olevaa peltopinta-alaa noin 7 950 hehtaaria, josta viljeltyä peltoa on noin 7 020 ha eli noin 89 %. Viljakasveja viljellään noin 5 910 hehtaarin alalla. Viljelyn ulkopuolella olevat peltomaat (noin 900 ha) ovat esimerkiksi luonnonlaitumia, kesantopeltoja, maisemapeltoja ja niittyjä. 26 Peltobiomassoista saatavana uusiutuvan energian potentiaalina voidaan pitää esimerkiksi puolta viljantuotannossa syntyvän oljen määrästä ja ruokohelven kasvatukseen voidaan olettaa käytettävän 25 % viljelyn ulkopuolella olevasta peltoalasta. Ruokohelpeä saadaan yhdeltä hehtaarilta energiassa mitattuna noin 20 MWh vuodessa. Ottamalla edellä mainittu 25 % viljelyn ulkopuolella olevasta peltoalasta ruokohelven kasvatukseen, saataisiin uutta kasvatusalaa noin 225 ha olemassa olevan 4 ha:n lisäksi. Näin ollen ruokohelven tekninen potentiaali energiatuotannossa olisi noin 4,5 GWh/a. Viljakasvien viljelyssä puinnin jälkeen jääviä olkia voidaan käyttää energiantuotannossa. Osa oljista käytetään kuivikkeena ja tässä katselmuksessa oljista oletetaan voitavan käyttää energiantuotannossa maksimissaan 50 %. Ruokohelven tavoin oljen polttamiseen energiantuotantokattiloissa liittyy teknisiä haasteita. Suurilla viljatiloilla olkea voidaan myös periaatteessa käyttää itse tilan energianlähteenä. Oljesta arvioidaan saatavan energiaa noin 5,6 MWh/ha ja viljojen viljelyksessä oleva peltoala on Raumalla noin 5 910 ha. Kun energiakäyttöön otetaan 50 % olkimäärästä, saadaan tekniseksi energiapotentiaaliksi siten noin 14,5 GWh vuodessa. Taulukkoon 7 on koottu peltobiomassoista saatava uusiutuvan energian tekninen potentiaali Raumalla. Yhteensä teknistä potentiaalia on siis noin 19 GWh. Taulukko 7. Peltobiomassojen tekninen potentiaali Soveltuva peltoala [ha] Saanto [t/ha] Energiasisältö [MWh/t] Hyödyntämisosuus Tekninen potentiaali (GWh/a) Peltobiomassa Ruokohelpi 229 5 4 100 % 4,5 Olki 5 910 1,4 4 50 % 14,5 26 Rauman kaupunki 27

4.3 Biokaasu Biokaasu on biomassaperäistä kaasua, jota voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Sitä voidaan tuottaa biokaasureaktorilla esimerkiksi maatilalla tai jätevedenpuhdistuslaitoksella. Lisäksi kaatopaikoilta voidaan ottaa talteen metaania, mikä lasketaan myös biokaasuksi. Biokaasun koostumus vaihtelee suuresti riippuen käytettävästä biomassasta ja kaasun tuotantopaikasta. Alla olevassa taulukossa 8 on esitetty biokaasun koostumuksia riippuen sen tuotantopaikasta. Taulukko 8. Biokaasun koostumus tuotantopaikan mukaan 27 Kaatopaikka Reaktori Jätevesilaitos Metaani (CH 4 ) 40 55 % 60 70 % 55 65 % Hiilidioksidi (CO 2 ) 30 45 % 30 40 % 35 45 % Typpi (N 2 ) 5 15 % < 1 % < 1 % Happi (O 2 ) 0-5 % < 0,5 % < 0,5 % Rikkivety (H 2 S) < 1 % < 1 % - Vesihöyry (H 2 O) 4 7 % 4 7 % 4 7 % Biokaasureaktorissa, joka on esimerkiksi maatilan yhteydessä, tai jätevedenpuhdistuslaitoksella biokaasua syntyy mätänemisprosessin tuloksena. Kaasu syntyy, kun biomassa hajoaa hapettomissa olosuhteissa ja 35 38 C lämpötilassa. Biokaasun tuotantoon biokaasureaktorissa kelpaavat muun muassa kasvibiomassa, lanta, lietteet sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biopohjaiset jätteet. 4.3.1 Nykykäyttö Rauman Hevossuon kaatopaikalla kerätään kaatopaikka-kaasua vuosittain noin 1 300 000 m 3, joka vastaa noin 6,5 GWh energiaksi muutettuna. Tällä hetkellä kaasu poltetaan soihdussa eikä lämpöä hyödynnetä. Kaasun ottamisesta hyötykäyttöön on meneillään selvitys. Todennäköisin hyödyntämismuoto on sähkön tuottaminen mikroturbiinilla. Kaasu voitaisiin käyttää myös esimerkiksi lämmöntuotantoon tai jalostamisen jälkeen liikennepolttoaineena. 4.3.2 Varannot ja potentiaali Biokaasun tekniseen potentiaaliin lasketaan tässä tapauksessa mukaan bio- ja rasvalietejätteistä, ylijäämärehusta, peltobiomassasta ja maatalouden eläinten lannasta syntyvät varannot. Yhdyskuntien jätevesilietteiden biokaasupotentiaalia ei ole laskettu tässä tapauksessa mukaan, sillä jätevedet käsitellään teollisuuden jätevedenpuhdistamolla ja kuivattua lietettä käytetään jo energiantuotannossa (poltetaan Rauman Biovoiman kattilassa). Biojätteestä ja rasvalietteestä saatavaksi biokaasumääräksi on laskettu nykyisestä biojäte- ja rasvalietemäärästä saatava biokaasumäärä. Biojätettä syntyy Raumalla noin 800 tonnia vuodessa ja rasvalietejätettä noin 150 t 28. Tonnista biojätettä saadaan noin 1,5 MWh ja rasvalietteestä noin 0,2 MWh biokaasua, joten jätteiden osalta biokaasupotentiaali on noin 1 GWh. Nämä jätejakeet viedään tällä hetkellä Rauman ulkopuolelle käsittelyyn ja biojäte menee biokaasulaitokselle hyödynnettäväksi. 27 Gasum Oy 28 Rauman kaupunki 28

Peltolohkorekisterin avulla selvitettiin biokaasutuotantoon soveltuvan nurmen energiapotentiaali. Nurmenviljelyn osalta käytetään yleisesti 5 % varmuusvaraa satoheilahtelujen vuoksi, jonka pohjalta tehtiin oletus, että nurmenviljelykäytössä olleiden peltolohkojen pinta-aloista (613 ha) voitaisiin ottaa biokaasuntuotantoon 5 % (31 ha). Lisäksi tietyt viljelykäyttöluokat (mm. kesanto- ja luonnonhoitopellot) voitaisiin ottaa kokonaisuudessaan biokaasuntuotantoon nurmenviljelyn muodossa. Tässä tapauksessa on mukaan otettu 25 % näistä peltolohkojen pinta-aloista eli noin 210 ha. Nurmen metaanipotentiaalina on käytetty arvoa 3 000 n-m 3 CH 4 /ha eli 30 MWh/ha, jolloin nurmen biokaasupotentiaaliksi on saatu noin 6 GWh. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen kotieläinrekisterin avulla arvioitiin Raumalla pidettävien tuotantoeläinten tuottaman lannan metaanipotentiaalit. Laskennassa käytettiin oletuksia, jotka pohjautuvat kirjallisuudessa esitettyihin arvoihin eläinten tuottamasta lantamäärästä ja sen metaanipitoisuudesta biokaasun tuotannossa. 29 Lannan biokaasupotentiaaliksi saatiin laskennan tuloksena noin 1,5 GWh. Lisäksi oletetaan kaatopaikalla syntyvän biokaasun nykyisen määrän olevan myös sen tämän hetkinen potentiaali. Näin ollen Rauman alueella on biokaasun teknistä potentiaalia yhteensä noin 16 GWh. 4.4 Jätepolttoaineet 4.4.1 Nykykäyttö Vuonna 2013 Rauman kaatopaikalle tuotiin jätettä yhteensä noin 16 600 tonnia. Tästä määrästä noin 9 500 tonnia oli yhdyskuntajätettä. Energiahyötykäyttöön toimitettiin puujätehaketta noin 3 400 t eli 11,9 GWh ja energiajätettä noin 350 t eli 1,1 GWh. 30 Pääosa edellä mainitusta energiajätemäärästä päätyy Rauman Biovoiman voimalaitoksen polttoaineeksi. Raumalla ei ole varsinaista jätteenpolttolaitosta, jossa sekajätettä voitaisiin käyttää pääpolttoaineena. Rauman Biovoima voi kuitenkin käyttää energiantuotannon rinnakkaispolttoaineena muun muassa kuivattua jätevesilietettä, erilliskerättyä energiajätettä, jäteöljyä ja muovijätettä, joista valtaosa tuodaan voimalaitokselle Rauman kaupungin ulkopuolelta. Rauman Biovoima käytti vuonna 2012 polttoaineena lietettä noin 73 GWh ja muita uusiutuviksi energian lähteiksi luettavia kierrätyspolttoaineita noin 187 GWh. Yhteensä jätepolttoaineita käytettiin vuonna 2012 siis noin 260 GWh. 31 4.4.2 Varannot ja potentiaali Jätepolttoainevarantona voidaan käyttää Rauman jätehuoltolaitoksen ilmoittamaa yhdyskuntajätteen kokonaismäärää, noin 9 500 t/a ja edellisessä luvussa mainittujen muiden energiajätejakeiden määriä. Kun jätejakeiden lämpöarvoina käytetään seuraavia arvoja: yhdyskuntajäte 2,8 MWh/t, energijäte 3,2 MWh/t ja puujätehake 3,5 MWh/t, saadaan Rauman nykyiseksi tekniseksi jätepolttoainepotentiaaliksi noin 40 GWh/a. Yhdyskuntajätteet on tarkoitus toimittaa tulevaisuudessa kokonaisuudessaan energiahyötykäyttöön ja vuodet 2015-2017 onkin jo kilpailutettu. 29 Hogström M. et al. 30 Rauman kaupunki 31 Rauman Biovoima 29