Tampere Pöytäkirja 9/2018 1 (31) Aika 15.05.2018, klo 16:00-19:45 Paikka Viitaniemen tila Käsitellyt asiat 94 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 95 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 96 Pöytäkirjan tarkastus 97 Ajankohtaiset asiat 98 Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia - tiekartan tilannekatsaus, ympäristöpolitiikan päivityskatsaus sekä linjaukset 99 Muistutukset ja lausunto sekä asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, XXI (Petsamo), osa puisto- ja katualuetta, Kaupinkatu 30, Saukonpuiston koulun laajentaminen, asemakaava nro 8569 100 Asemakaavan hyväksyminen, Myllypuro, Pihtisulunkatu 4, asemakaava nro 8705 101 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Haihara, Routamaankatu 4, asemakaava nro 8694 102 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus
Tampere Pöytäkirja 9/2018 2 (31) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Jäntti Aleksi, puheenjohtaja Sirniö Ilpo, varapuheenjohtaja Aho Ossi Ahonen Reeta Höyssä Matti Järvinen Matti Kampman Ulla Nisumaa-Saarela Katja Nurminen Maggie Rincón Salazar Natalia Leino Joanna Katriina Harmaala Sonja Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Jaakko Stenhäll, kaupunginhallituksen edustaja Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Kankaala Kari, ympäristö- ja kehitysjohtaja Pietarinen Jukka, Aurinkotekno Oy, saapui 16:45, poistui 17:15 Mäkelä Jukka, Amodus Oy, saapui 16:45, poistui 17:15 Hanhilahti Timo, Viitaniemen tila, saapui 16:45, poistui 17:15 Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö, poistui 18:45 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, poistui 18:45 Rahkonen Riikka, projektiarkkitehti, poistui 18:45 Toivonen Kirsti, projektipäällikkö, poistui 18:45 Heinävä Auli, asunto- ja kehityspäällikkö, saapui 17:10, poistui 18:45 Penny Kaisa Sirén Jouni Suoniemi Juhana Allekirjoitukset Jäntti Aleksi Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 17.05.2018 Ulla Kampman Reeta Ahonen
Tampere Pöytäkirja 9/2018 3 (31) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä 18.5.2018 www.tampere.fi Asia liitteineen katsottavissa kaupungin internet-sivun kautta: http://tampere.cloudnc.fi/fi-fi Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä
Tampere Pöytäkirja 9/2018 4 (31) 94 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 5 (31) 95 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalalle tämän kokouksen ajaksi sekä projektipäällikkö Kirsti Toivoselle, projektiarkkitehti Riikka Rahkoselle, asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävälle, Jukka Pietariselle/Aurinkotekno Oy, Jukka Mäkelälle/Amodus Oy ja Timo Hanhilahdelle/Viitaniemen tila :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 6 (31) 96 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Ulla Kampman ja Reeta Ahonen sekä varalle Katja Nisumaa-Saarela. Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina 17.5.2018. Jos pöytäkirjan tarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 7 (31) 97 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Aurinkovoimalaa koskeva suunnittelutarveasia, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, Jukka Pietarinen/Aurinkotekno Oy, Jukka Mäkelä/Amodus Oy, Timo Hanhilahti/Viitaniemen tila - Hiedanrannan alustava yleissuunnitelma, projektipäällikkö Kirsti Toivonen ja projektiarkkitehti Riikka Rahkonen - Niemenrannan asemakaava, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen - Asuntokoon ohjaaminen asemakaavoissa, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi ja kehityspäällikkö Auli Heinävä Kokouskäsittely Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, Jukka Pietarinen Aurinkotekno Oy:stä, Jukka Mäkelä Amodus Oy:stä ja Timo Hanhilahti Viitaniemen tilalta esittelivät aurinkovoimalahanketta. Pietarinen, Mäkelä ja Hanhilahti poistuivat kokouksesta aiheesta käydyn keskustelun jälkeen klo 17.15. Hiedanrannan alustavaa yleissuunnitelmaa esittelivät yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen ja projektipäällikkö Kirsti Toivonen. Projektiarkkitehti Riikka Rahkonen esitteli myös Niemenranta III asemakaavaluonnosta. Asuntokoon ohjaaminen asemakaavoissa, aihetta esittelivät asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, projektiarkkitehti Riikka Rahkonen ja asunto- ja kehityspäällikkö Auli Heinävä. Ajankohtaisten asioiden tultua käsitellyksi klo 18.45 puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa. Hastio, Rahkonen, Toivonen, Karppinen ja Heinävä poistuivat kokouksesta tauon aikana.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 8 (31) Yhdyskuntalautakunta, 98, 15.05.2018 Kaupunginhallitus, 665, 27.11.2017 98 Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia - tiekartan tilannekatsaus, ympäristöpolitiikan päivityskatsaus sekä linjaukset TRE:8367/00.01.03/2017 Yhdyskuntalautakunta, 15.05.2018, 98 Valmistelija / lisätiedot: Kankaala Kari Valmistelijan yhteystiedot Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala, puh. 050 351 3020, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Yhdyskuntalautakunta esittää kokouksessaan 15.5.2018 täydennetyn liitteen mukaiset ympäristöpolitiikan linjaukset - "Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia Tamperetta - kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta esittää liitteen mukaiset ympäristöpolitiikan linjaukset - "Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia Tamperetta - kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kokouskäsittely Keskustelun kuluessa Matti Höyssä esitti, että asian Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia liitteenä oleviin linjauksiin toimintaa ohjaaviksi tavoitteksi kohtaan 2 Kestävä asuminen ja rakentaminen lisätään Asumisen suunnittelussa arvioidaan hiilineutraliteetti laajaalaisesti huomioiden rakentaminen ja ylläpito sekä eläminen kokonaisuutena ja kohtaan 4 Kestävä kulutus ja materiaalitalous 2030 lisätään Edistetään kaupunkilaisten mahdollisuus käyttää lähipalveluja Matti Järvinen ja Reeta Ahonen kannattivat Höyssän esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän esityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 9 (31) Perustelut Tampereen uudessa strategiassa Tampere -Sinulle paras todetaan, että kaupunki kantaa vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Tavoite saavutetaan strategian mukaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Edelleen tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa. Strategiaan on myös kirjattu, että kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Aiempi hiilineutraalin kaupungin tavoitevuosi 2050 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012 osana Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja - Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 -asiakirjaa. Tampereen kaupungin kestävän kehityksen toimintatapaa ja kestävyyden teemojen pohdintaa on tehostettu keväällä 2017 poikkihallinnollisella työryhmällä, joka edistää ja seuraa toimenpiteiden toteutumista. Uusien ympäristöpolitiikan linjausten Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia Tamperetta pohjaksi on tehty päästölaskelmia eri toimenpiteistä ja tavoitetta toteuttamaan on valmisteltu tiekartta aikatauluineen ja toimenpiteineen kaupunkiorganisaation ja sen yhteistyökumppaneiden kanssa. Työhön ovat lisäksi vaikuttaneet mm. asukaskyselyn tulokset ja ympäristöpolitiikan vaikuttavuusarvio. Taustaasiakirjoina ovat myös pormestariohjelma sekä kuntaalan energiatehokkuussopimus. Kestävä Tampere 2030 - linjausten keskeisinä teemoina ovat energia, liikkuminen ja kaupunkirakenne, asuminen ja rakentaminen, kulutus ja materiaalit sekä luontopääoman kestävä käyttö. Yritysten kanssa kehitetään ilmastokumppanuusmallia yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseksi, yhteisten hankkeiden aikaansaamiseksi ja viestinnän välineeksi. Tiekarttaa on kehitetty päivittyväksi työvälineeksi ja myös sähköiseksi alustaksi. Uudet linjaukset käsiteltiin luonnosvaiheessa yhdyskuntalautakunnassa ajankohtaisissa asioissa 14.11.2017 ja kaupunginhallituksessa 27.11.2017. Tällöin todettiin, että linjaukset viedään niiden valmistuttua lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Nyt päätettävät linjaukset on esitetty asian liiitteessä (Kestävä Tampere 2030 linjaukset). Tiedoksi Mikko Nurminen, Kari Kankaala, Elina Seppänen Liitteet 1 Yla 15.5.2018 Liite, Kestävä Tampere 2030 linjaukset.pptx
Tampere Pöytäkirja 9/2018 10 (31) Kaupunginhallitus, 27.11.2017, 665 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Todettiin ympäristöpolitiikan linjauksia toteuttavan Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartan tilannekatsaus ja ympäristöpolitiikan päivitystilanne. Kaupunginhallitukselle järjestetään asiasta seminaari tammihelmikuussa. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Ympäristöpolitiikan linjauksia toteuttavan Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartan tilannekatsaus ja ympäristöpolitiikan päivitystilanne merkitään tiedoksi. Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia Tamperetta ympäristöpolitiikan päivitetyt tavoitteet tuodaan kaupunginvaltuustoon alkuvuodesta 2018. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, ympäristöjohtaja Kaisu Anttoselle, energiaja ilmastoasiantuntija Elina Seppäselle ja toimitusjohtaja Jussi Laitiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa. Iiris Suomela ja Anna-Kaisa Heinämäki saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana. Puheenjohtaja ehdotti päätösehdotuksen muuttamista muotoon: "Todetaan ympäristöpolitiikan linjauksia toteuttavan Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartan tilannekatsaus ja ympäristöpolitiikan päivitystilanne. Kaupunginhallitukselle järjestetään asiasta seminaari tammihelmikuussa." Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Perustelut Tampereen uuden strategian Tampere -Sinulle paras toimintatavoissa on kirjattuna muun muassa että kannamme vastuuta hyvinvoinnista ja ympäristöstä toimimalla ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on että Tampere on hiilineutraali vuonna 2030 ja että tavoite saavutetaan yhteistyössä tytäryhtiöiden, sidosryhmien, yritysten ja asukkaiden kanssa. Tavoite otetaan huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa,
Tampere Pöytäkirja 9/2018 11 (31) hankinnoissa ja investoinneissa. Strategiaan on myös kirjattu että kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Aiempi hiilineutraalin kaupungin tavoitevuosi eli vuosi 2050 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2012 osana Ennakointia ja vastuullisia toimintatapoja - Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 -asiakirjaa. Tampereen kaupungin kestävän kehityksen toimintatapaa ja kestävyyden teemojen pohdintaa on tehostettu mm. poikkihallinnollisella työryhmällä keväällä 2017. Vuonna 2016 kaupunki teki oman kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksensa kansallisen mallin mukaisesti sitoutuen kehittämään kestävää elinkeinopolitiikkaa ja resurssiviisasta taloutta sekä kestäviä hankintoja. Kestävän kehityksen työryhmä edistää ja seuraa toimenpidesitoumuksen toteutumista. Hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteen pohjaksi on tehty päästölaskelmia eri toimenpiteistä. Tavoitetta toteuttamaan on valmisteltu Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekarttaa aikatauluineen ja toimenpiteineen kaupunkiorganisaation ja sen yhteistyökumppaneitten kanssa. Tiekarttaa on kehitetty päivittyväksi työvälineeksi ja myös sähköiseksi alustaksi. Siihen kootaan, siinä seurataan ja käydään vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa kasvavan kaupungin kehitystä kestävästi edistävästä toiminnasta ja etenemisestä kohti hiilineutraalia kaupunkia. Tiekartan teemoina ovat energia, liikkuminen ja kaupunkirakenne, asuminen ja rakentaminen, kulutus ja materiaalit sekä luontopääoman kestävä käyttö. Yritysten kanssa kehitetään Ilmastokumppanuus-mallia mm. yhteisten hankkeiden ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja viestinnän välineeksi. Tiekartasta ja hiilineutraalius-tavoitteesta on jo käyty keskusteluja paitsi sidosryhmien kanssa, myös kaupunkiorganisaation eri palvelualueiden valmistelijoitten kanssa vuoden 2018 palvelu- ja vuosisuunnitelmien yhteydessä. Hiilineutraaliustavoitteesta viestimiseksi ja tiekartan tavoitteiden jalkautusta varten etenkin läpi kaupungin oman organisaation on laadittu työohjelmaa vuodelle 2018. Samanaikaisesti kaupungin ympäristöpolitiikan vaikuttavuutta on tutkittu ja tulkittu moniaineistoisessa selvityksessä, joka on valmistumassa. Vaikuttavuusarviota on laadittu ympäristöpolitiikan päivitystä varten uuden valtuustokauden alkaessa ja uuden kaupunkistrategian valmistuessa. Tämän selvityksen, tiekarttatyössä esiin nousseiden visioiden ja mm. asukaskyselyn tulosten pohjalta on laadittu luonnos ympäristöpolitiikan eri osa-alueitten tavoitteiksi vuoteen 2030. Tarkennetut linjaukset valtuustokauden tavoitteineen päivittävät nykyisen ympäristöpolitiikan ja on tarkoitus hyväksyä kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta. Tiekartta työohjelmineen on ympäristöpolitiikan toteutusta kokoava ja seuraava työväline. Liitteet 1 Kestävä Tampere 2030 -tiekartta, tilannekatsaus
Tampere Pöytäkirja 9/2018 12 (31) 2 Kestävä Tampere 2030 -tiekartta, luonnos
Tampere Pöytäkirja 9/2018 13 (31) Yhdyskuntalautakunta, 99, 15.05.2018 Yhdyskuntalautakunta, 288, 31.10.2017 99 Muistutukset ja lausunto sekä asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, XXI (Petsamo), osa puisto- ja katualuetta, Kaupinkatu 30, Saukonpuiston koulun laajentaminen, asemakaava nro 8569 TRE:5287/10.02.01/2014 Yhdyskuntalautakunta, 15.05.2018, 99 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Markku Kaila, puh. 040 806 3018, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Hyväksytään 6.3.2017 päivätty ja 23.10.2017 sekä 7.5.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8569 ja esitetään se edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Saukonpuiston koulun asemakaavaehdotus 8569 oli yleisesti nähtävillä 2.11. - 4.12.2017 välisen ajan, minä aikana siitä saatiin yksi lausunto ja neljä muistutusta. Pirkanmaan maakuntamuseo esitti lausunnossaan, että kaavaan lisättäisiin vielä koko piha-alueen arvokkaat ominaispiirteet huomioiva kaavamerkintä, joka osaltaan tukisi uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä. Muistutuksia jättivät Petsamon omakotiyhdistys ry, Kaleva-seura ry sekä kaksi yksityishenkilöä. Saaduissa muistutuksissa oltiin tyytymättömiä asemakaavaan liittyvässä liikennesuunnitelmassa esitettyihin saatto- ja huoltoliikenteen järjestelyihin, pysäköintiratkaisuihin, jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyihin sekä liikenneturvallisuuteen Kaupinkadulla. Tuotiin myös esille, että liikennesuunnitelmassa esitettyjä liikennejärjestelyjä ei pystytä toteuttamaan esitetyn asemakaava-alueen sisällä. Lisäksi nähtiin, että asemakaavamerkinnät ja -määräykset eivät vielä riittävästi huomioi arvokasta ympäristöä ja tonttia sekä säilytettävää rakennusta.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 14 (31) Saadun palautteen pohjalta tarkistettiin asemakaavaalueen rajausta Kaupinkadun katualueen osalta. Lisäksi asemakaavakartalle lisättiin Saukonpuiston koulun piha-alueen arvokkaita ominaispiirteitä huomioiva asemakaavamerkintä ja yleismääräys, jotka osaltaan tukevat uudisrakentamisen sovittamista ympäristöönsä. Asemakaavaan tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiä tarkistuksia eikä asemakaavaehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Tiedoksi kh, hakija, muistuttajat (4 kpl), Pirkanmaan maakuntamuseo, kitia Liitteet 1 Liite yla 15.5.2018 asemakaavaselostus 2 Liite yla 15.5.2018 asemakaavakartta 3 Liite yla 15.5.2018 asemakaavan seurantalomake 4 Liite yla 15.5.2018 kaupungin vastine lausuntoon ja muistutuksiin 5 Oheismateriaali yla 15.5.2018 osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Oheismateriaali yla 15.5.2018 havainnekuva 7 Oheismateriaali yla 15.5.2018 viitesuunnitelma 8 Oheismateriaali yla 15.5.2018 Liikenne- ja pysäköintiselvitys 9 Oheismateriaali yla 15.5.2018 liikennesuunnitelma 10 Oheismateriaali yla 15.5.2018 rakennushistoriaselvitys 11 Oheismateriaali yla 15.5.2018 ympäristöanalyysi 12 Oheismateriaali yla 15.5.2018 viherverkko- ja palvelutarkastelu 13 Oheismateriaali yla 15.5.2018 hulevesiselvitys 14 Oheismateriaali yla 15.5.2018 yleisötilaisuuksien muistiinpanot 15 Oheismateriaali yla 15.5.2018 lausunto 16 Oheismateriaali yla 15.5.2018 Palaute- ja vastineraportti Yhdyskuntalautakunta, 31.10.2017, 288 Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Päätös Hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli 6.3.2017 päivätty ja 23.10.2017 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8569 hyväksytään asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kokouskäsittely
Tampere Pöytäkirja 9/2018 15 (31) Projektiarkkitehti Markku Kaila esitteli asian kohdassa Ajankohtaiset asiat. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut 6.3.2017 päivätyn ja 23.10.2017 tarkistetun asemakaavan nro 8569. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8569 Dno: TRE: 5287/10.02.01/2014, pvm 5.8.2014 Tiivistelmä Asemakaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee XXI kaupunginosassa (Petsamo), osoitteessa Kaupinkatu 30. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. Asemakaavamuutos koskee nykyistä Saukonpuiston koulun tonttia ja osaa Saukonpuiston puistoaluetta sekä Kaupinkadun katualuetta. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä Saukonpuistoon sekä idässä Kaupinkatuun. Tontilla sijaitsee v.1960 valmistunut osittain yksija osittain kaksikerroksinen Saukonpuiston koulurakennus. Rakennus on luokiteltu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri (1998) -selvityksessä rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi, jonka alkuperäisyysaste on suuri RM III. Rakennuksen rakennettu kerrosala on 2730 m². Tontilla nykyisin sijaitsevassa koulurakennuksessa toimii perusopetusta antava erityiskoulu, jossa on yhteensä noin 150 oppilasta. Koulun tontti rajautuu etelässä ja idässä Kalevan kirkko ja kaupunginosa -nimisen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY-alue). Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa päiväkotija koulutoiminnan laajentuminen Saukonpuiston koulun tontilla ja lähiympäristössä tontin ja sen lähialueen arvokkaat viherja kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Asemakaavatyössä tarkistetaan tarvittaessa koulun tontin rajoja sekä tarkastellaan myös päiväkoti- ja koulutoiminnan edellyttämät piha-alue-, huoltoja saattoliikenne- sekä pysäköintitarpeet. Suunnittelussa otetaan huomioon asemakaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen kaupunkikuvallinen luonne. Kaupungin väestösuunnitteen mukaan koulujen oppilasmäärä kasvaa keskusta-alueella tulevaisuudessa, jonka vuoksi tarve koulutilojen laajentamiselle on olemassa. Läheisessä Kalevan lastentalossa toimineet Ilmarin ja Kalevan päiväkodit on suljettu sisäongelmien vuoksi, mistä johtuen alueella on myös tarve uudelle korvaavalle päiväkodille. Palveluverkkosuunnitelman mukaan Saukonpuiston koulun tontille on tarkoitus sijoittaa päiväkotitoimintaa sekä yleis-, erityis- ja sairaalaopetuksen opetustiloja. Asemakaavaprosessin vaiheet
Tampere Pöytäkirja 9/2018 16 (31) Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi tontilla 837-121-0404-1 ovat tehneet Tampereen kaupungin tilakeskus sekä kiinteistötoimi yhdessä. Dno: TRE:5287/10.02.01/2014, pvm 5.8.2014. Asemakaavatyö tuli vireille 21.4.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineistoa kuulutettiin nähtäville 21.4-12.5.2016 väliseksi ajaksi. Valmisteluaineistoon sisältyi Kalevan lastentaloa sekä Saukonpuiston koulua koskeva ympäristöanalyysi sekä kaksi alustavaa tontinkäyttöluonnosta. Toisessa tontinkäyttövaihtoehdossa säilytetään Kaupinkadun varrella sijaitsevat vanhat osat, joiden länsipuolelle sijoittui uudisrakentamista. Toisena tontinkäyttövaihtoehtona oli kokonaan uudisrakennus. Tontinkäyttöluonnoksissa päiväkodin lapsimäärä oli 160, koulutoiminnan yhteenlaskettu oppilasmäärä 400 sekä henkilökuntamäärä yhteensä 76. Asemakaavamuutoksesta järjestettiin 28.4.2016 yleisötilaisuus Saukonpuiston koulussa. Tilaisuuteen osallistui n. 20 kaupunkilaista. Keskustelussa nousivat esille koulun tontille esitetyn päiväkoti- ja kouluhankkeen suuri koko, huoli Kalevan lastentalon ja Saukonpuiston koulun ympäristökokonaisuuden arvojen säilymisestä, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä laajentuvan rakennuksen piha-alueiden ja Saukonpuiston puistoalueiden välinen suhde. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta valmisteluaineistoineen saatiin nähtävilläoloaikana kaksi lausuntoa sekä viisi mielipidettä. Kaupungin yleisten alueiden suunnittelu toi lausunnossaan esiin, että on laadittava hulevesiselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo toi esiin lausunnossaan, että koulurakennusten sekä ympäristön arvot tulee kirjata asianmukaisesti osallistumisja arviointisuunnitelmaan. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla pihapiirin ja puiston kaupunkikuvallinen sitominen toisiinsa, rakentamisen hillitty mittakaava sekä mahdollisesti säilytettävien rakennuksen siipiosien ja uudisosien huoliteltu liittyminen toisiinsa. Vaihtoehto, jossa osa rakennuksista säilytetään, on parempi vaihtoehto jatkosuunnittelulle. Saaduissa mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. asemakaavatyöstä julkaistun lehtikuulutuksen sisältöön ja aikatauluun, Kalevan lastentalon ja Saukonpuiston koulun muodostaman laajemman ympäristökokonaisuuden arvojen säilymiseen, laajentuvan päiväkoti- ja koulurakennuksen vaikutuksiin alueen liikennejärjestelyihin sekä ympäröiviin puistoalueisiin. Valmisteluvaiheessa asemakaavatyötä tehtiin mm. suunnitteluryhmässä ja työtä ohjasi ohjausryhmä. Aloitusvaiheessa saatu palaute huomioitiin asemakaavaluonnoksia laadittaessa. Saukonpuiston päiväkoti- ja koulurakennushankkeen viitesuunnitelmavaihtoehtojen mitoitusta tarkistettiin alaspäin ja ratkaisuja ja pyrittiin sovittamaan paremmin herkälle paikalle. Päiväkodin ja koulutoiminnan piha-alueet eivät enää laajenneet lounaassa Saukonpuiston alueelle. Viitesuunnitelmissa päiväkodin lapsimäärä oli 120, koulutoiminnan yhteenlaskettu oppilasmäärä 325 sekä henkilökuntamäärä yhteensä 80. Tarkistettujen viitesuunnitelmien
Tampere Pöytäkirja 9/2018 17 (31) pohjalta laadittiin kaksi asemakaavaluonnosta: säilyttävä vaihtoehto ja uudisrakennusvaihtoehto. Valmisteluvaiheessa laadittiin Saukonpuiston koulun liikenne- ja pysäköintiselvitys sekä liikenne- ja pysäköintisuunnitelmia molemmille vaihtoehdoille. Asemakaavaluonnokset valmisteluaineistoineen olivat nähtävillä 9.3.-30.3.2017 ja niistä pyydettiin lausunnot ao. kaupungin toimialoilta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Asemakaavaluonnoksista valmisteluaineistoineen järjestettiin yleisötilaisuus Saukonpuiston koululla 15.3.2017. Tilaisuudessa nousivat edelleen esille koulun tontille esitetyn päiväkotija kouluhankkeen suuri koko, huoli Kalevan lastentalon ja Saukonpuiston koulun ympäristökokonaisuuden arvojen säilymisestä, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä laajentuvan rakennuksen piha-alueiden ja Saukonpuiston puistoalueiden välinen suhde. Asemakaavaluonnoksista saatiin nähtävilläoloaikana kolme lausuntoa ja viisi mielipidettä. Lausunnoissa Pirkanmaan maakuntamuseo puolsi osittain säilyttävän vaihtoehdon valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi, kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikkö toi esiin hulevesiselvityksen ja -suunnitelman laatimistarpeen ehdotusvaiheessa sekä Tampereen Sähkölaitos toi esiin koulutontin pohjoisosalla kulkevan kaukolämpöputken huomioimisen. Mielipiteitä jättivät Kaleva-seura ry, Petsamon omakotiyhdistys ry, Tampereen polkupyöräilijät ry, As Oy Koskentie sekä Inga Vuorinen. Mielipiteissä otettiin kantaa osittain säilyttävän vaihtoehdon puolesta, hankkeen laajuuteen ja mm. tuotiin esiin toiveet Kalevan palveluverkon tarkastelusta laajempana kokonaisuutena sekä Saukonpuiston koulun toimisesta alueen lähikouluna. Lisäksi otettiin kantaa saatto- ja huoltoliikenteen järjestelyihin, liikenneturvallisuuteen, pysäköintiin sekä pyöräilyjärjestelyihin Ilmarin-, Kaupin- ja Litukankadulla. Viitesuunnitelma- ja asemakaavaluonnosvaihtoehdot vietiin kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyyn 21.3.2017. Kaupunkikuvatoimikunta piti kaupunkikuvan kannalta sopivampana säilyttävää vaihtoehtoa, jossa vain osa rakennuksista puretaan. Lisäksi toimikunta antoi jatkosuunnitteluohjeita rakennuksen kattomuotoihin, julkisivuväritykseen sekä Kaupinkadun liikennejärjestelyihin. Asemakaavatyön ohjausryhmässä päätettiin keskustelun jälkeen edetä osittain säilyttävän vaihtoehdon pohjalta. Saukonpuistossa asemakaavatyön keskeisenä tavoitteena on huomioida laajentuvassa päiväkoti- ja koulutoiminnassa olemassa oleva rakennettu kulttuuriympäristö. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä ja Hyvinvointipalvelut ilmoittivat tyytymättömyytensä päätökseen, mutta hyväksyvät etenemisen valitun vaihtoehdon pohjalta. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen ja ohjausryhmän linjausten pohjalta asemakaavaratkaisua tarkistettiin ja täydennettiin mm. tontin käyttötarkoitusmerkinnän, rakennusoikeuden,
Tampere Pöytäkirja 9/2018 18 (31) rakennussuojelumerkintöjen ja -määräysten sekä autoja polkupyöräpaikkojen mitoituksen osalta. Laaditun hulevesiselvityksen ja -hallintasuunnitelman pohjalta asemakaavaan lisättiin hulevesien hallintaa koskeva asemakaavamerkintä. Asemakaavan sisältö Asemakaavaratkaisu mahdollistaa Saukonpuiston koulun laajentamisen päiväkoti- ja koulurakennukseksi tontin ja sen lähiympäristön arvokkaat viher- ja kulttuuriympäristöarvot huomioiden. Päiväkoti- ja koulurakennuksen tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Tontille on osoitettu pääkäyttötarkoituksenmukaista rakennusoikeutta yhteensä 6 700 kem². Kaupinkadun varrella sijaitseville säilytettäville rakennusosille on osoitettu rakennussuojelumerkintä sr-7. Uudisrakentamisen rakennusalat on sijoitettu tontin pohjoisja eteläsivuille. Tontille osoitettu suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kahden ja kolmen välillä. Lisäksi asemakaavassa on annettu mm. muuta kerrosalaa, auto- ja polkupyöräpysäköintiä sekä hulevesien hallintaa koskevia asemakaavamerkintöjä ja - määräyksiä. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 0,89 hehtaaria. Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava viitesuunnitelma sekä havainnekuvia. Tontin koilliskulmassa tulee huomioida kaukolämpöjohto sekä 110 kv:n maakaapeli. Kiinteistötoimella ei ole asemakaavaan huomauttamista. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Liitteet 1 Liite yla 31.10.2017 Asemakaavakartta 2 Liite yla 31.10.2017 Asemakaavaselostus 3 Liite yla 31.10.2017 Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Ymparistoanalyysi 5 Oheismateriaali yla 31.10.2017 rakennushistoriaselvitys 6 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Viherverkko ja palvelutarkastelu 7 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Liikenne ja pysakointiselvitys 8 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Liikennesuunnitelma 9 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Hulevesiselvitys 10 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Yleisotilaisuuksien muistiinpanot 11 Oheismateriaali yla 31.10.2017 palaute- ja vastineraportti 12 Oheismateriaali yla 31.10.2017 OAS tark171023 13 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Havainnekuva 14 Oheismateriaali yla 31.10.2017 Viitesuunnitelma
Tampere Pöytäkirja 9/2018 19 (31) Yhdyskuntalautakunta, 100, 15.05.2018 Yhdyskuntalautakunta, 61, 20.03.2018 100 Asemakaavan hyväksyminen, Myllypuro, Pihtisulunkatu 4, asemakaava nro 8705 TRE:6708/10.02.01/2017 Yhdyskuntalautakunta, 15.05.2018, 100 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Erikoissuunnittelija Juha Riihelä, puh. 040 726 7783, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Hyväksytään 14.12.2017 päivätty sekä 12.3.2018 ja 7.5.2018 tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8705. Perustelut Asemakaavaehdotus kuulutettiin nähtäville 22.3. 5.4.2018 väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotukseen pyydettiin viranomaislausunnot Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Tukes:ilta. Tukes totesi lausunnossaan, että suunnittelualue ulottuu Solensis Finland Oy:n ja Punamusta Tampere Oy:n konsultointivyöhykkeille. Tukesin käsityksen mukaan etäisyys asemakaavamuutosalueelta Punamusta Oy:lle ei aiheuta rajoituksia asemakaavamuutokselle. Arvio perustuu kuitenkin yleiseen käsitykseen nestekaasun onnettomuuksien vaikutuksista, koska Punamusta Tampere Oy:n osalta Tukesilla ei ole käytettävissä kyseiselle tehtaalle tehtyjen onnettomuusmallinnusten ja seurausanalyysien tuloksia. Tukesilla ei ole käytettävissä onnettomuusvaikutusten arvioinnin tuloksia myöskään Solenis Finland Oy:n osalta. Alueen olemassa oleva maankäyttö ja suunnitellun asemakaavamuutoksen luonne huomioiden Tukes arvioi, että Solenis Finland Oy:n toiminnasta ei aiheudu kaavamuutoksen estäviä vaaroja. Pirkanmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, että kaavaalueen länsipuolella, Nokian kaupungin alueella sijaitsevalla metsäalueella on vuosina 2009 ja 2015 tehtyjen havaintojen perusteella liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia puita. Kaavan mukainen rakentaminen hävittää liito-
Tampere Pöytäkirja 9/2018 20 (31) oravan viimeiset mahdolliset kulkuyhteydet em. metsäalueella, joten ennen kaavan hyväksymistä tulee varmistua siitä, ettei metsäalue ole tällä hetkellä liito-oravan käytössä. Kaavoituksen vastine: ELY-keskuksen lausunnon johdosta suunnittelualueen länsipuolella olevalle metsäalueelle tehtiin maastokäynnit 30.4. ja 4.5.2018. Laaditun selvityksen perusteella alueelta ei löytynyt liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eikä muitakaan merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liikkumisesta alueella. Nokian kaupungin puolella sijaitseva selvitysalueen osa ei toimi osana liito-oravan elinympäristötai kulkureittiverkostoa, koska alueelle ei ole tällä hetkellä minkäänlaista kulkuyhteyttä. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan Sandvikin tehdasalueen tontilla sijaitseva kalliomäki on pinta-alaltaan liian pieni liito-oravan elinympäristöksi ja yhteydet alueelle ovat heikot. Alue ei ole osa liito-oravan elinympäristö- tai kulkureittiverkostoa. Pirkanmaan ELY-keskus pitää hulevesiselvityksen yhteydessä laadittua Myllypuron Natura 2000 -alueelle kohdistuvien vaikutusten arviointia riittävänä ja asianmukaisena. ELY-keskus ei kuitenkaan pidä kaavan merkintöjä ja määräyksiä riittävinä Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvien vaikutusten estämiseksi. Kaavamääräyksiin tulee sisällyttää Natura 2000 -alueen huomioiminen esim. yleismääräyksellä ja lisäksi kaavamääräyksiin tulee sisällyttää, että asemakaavamuutosalueen rakentamisaikaisten hulevesien hallinta tulee olla järjestetty ennen rakentamisen aloittamista, rakentamisen aikana ja ennen tonttien käyttöönottoa, jotta hulevesivaikutukset Myllypuroon estetään. Kaavan hulevesimääräystä tulee täsmentää hulevesiselvityksessä esitetysti. Myllypuroon virtaavan uoman ympäristön EVSmerkinnän osalta on syytä arvioida, millaisia toimenpiteitä kaavamerkintä mahdollistaa ja hahmottaa mahdolliset riskit. Kaavoituksen vastine: Kaavaan on lisätty yleismääräykset, joissa on huomioitu suunnittelualueen sijoittuminen Natura 2000 -alueen läheisyyteen sekä rakentamisaikaisten hulevesien hallinnan tarve. Yleismääräyksellä on myös huomioitu EVS-alueet siten, että niiden luontoarvot on säilytettävä. EVS-alueiden rajojen tuntumassa tonteilla toteutettavat maaleikkaukset ja näistä johtuvat luiskaukset eivät saa ulottua suojaviheralueille. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotukseen. Teknisenä tarkistuksena kaavaehdotuksessa tonttien 3572-31 ja 3572-32 rakennusaloja laajennettiin siten, että tontin 31 rakennusala ulottuu tontin länsirajalla tonttirajaan kiinni, jotta tontilla olevat rakennukset mahtuvat kokonaisuudessaan rakennusalalle. Tämä vastaa myös tontin aiemman asemakaavan rakennusalan rajausta. Lisäksi tonttien 31 ja 32 rakennusaloja laajennettiin tonttien eteläosassa. Tontin 32 Pihtisulunkatuun ulottuvalle tonttikaulan osalle lisättiin ajorasitteen merkintä (ajo-3(3572-31)) siten, että tontin osalta
Tampere Pöytäkirja 9/2018 21 (31) saa rakentaa ajoyhteyden tontille 31. Tämän lisäksi tontin 32 tontti-kaulalle osoitettiin maanalaisen putkiyhteyden rajaus, joka yhdistää asemakaavassa rajatun hule-4 alueen EVS-alueeseen. Tiedoksi Hakija, Pirkanmaan ELY-keskus, TUKES, Pirkanmaan maakuntamuseo, Jalo Tarja/tupa Liitteet 1 Liite YLA 15.5.2018 Asemakaavakartta 2 Liite YLA 15.5.2018 Asemakaavan seurantalomake 3 Liite YLA 15.5.2018 Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine lausuntoon 4 Oheismateriaali YLA 15.5.2018 Hulevesiselvitys 5 Oheismateriaali YLA 15.52018 Liito-oravatilanne 2018 Yhdyskuntalautakunta, 20.03.2018, 61 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavaehdotus 8705 (päivätty 14.12.2017, tark. 12.3.2018) asetettavaksi nähtäville. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään Pirkanmaan Ely-keskuksen ja TUKES:n lausunto. Perustelut Perustelut Kaupunkiympäristön suunnittelu on valmistellut 14.12.2017 päivätyn ja 12.3.2018 tarkistetun asemakaavanmuutoksen nro 8705. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8705 Dno: TRE:6708/10.02.01/2017 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, asemakaavoitus erikoissuunnittelija Juha Riihelä Kaava-alue
Tampere Pöytäkirja 9/2018 22 (31) Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella noin 10 km päässä keskustasta, Myllypuron kaupunginosassa. Asemakaavamuutos käsittää korttelin 3752 tontin nro 4 sekä liikennealuetta. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 17,5171 ha. Tästä tonttiin 3752-4 lukeutuu 16,2847 ha ja liikennealueeseen 3,5395 ha. Tontin 3752-4 sallittu tehokkuusluku on e=0,25 ja rakennusoikeus 40 712 k-m². Tontin länsiosassa sijaitsee nykyisin teollisuusrakennuksia. Tontin itäosa on metsikköä. Tontin itäpuolella sijaitseva liikennealue on käytöstä poistettua rautatiealuetta. Suunnittelualue sijaitsee Myllypuron Natura2000 -alueen valumaalueella ja sen itäpuolella sijaitsee Ikurin vanha, vuosina 1963 83 toiminut kaatopaikka. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin 3752-4 jakaminen ja tontin rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja suunnitelmien vaikutukset lähialueen arvokkaisiin luonnonympäristöihin. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille 14.12.2017, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 14.12.2017 11.1.2018 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin nähtävilläoloaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Asemakaavamuutoksesta kommentit nähtävilläoloaikana jättivät Pirkanmaa ELY-keskus ja Pirkanmaan pelastuslaitos sekä Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikkö ja ympäristönsuojeluyksikkö. Pirkanmaan maakuntamuseolta saatiin kommentti varsinaisen nähtävilläoloajan jälkeen. Pirkanmaan ELY-keskus toi kommentissaan esille, että kaavan laatijan tulee arvioida sekä kaavaratkaisun pysyvät että rakentamisaikaiset vaikutukset Natura-alueen suojelun perusteisiin, erityisesti tietokantatäydennyksessä alueen suojelun perusteeksi lisättäväksi ehdotettuun pikkujokien ja purojen luontotyyppiin. Natura-alueiden suojelun perusteena olevien luonnonarvojen merkittävä heikentäminen on kiellettyä. Asemakaavan valmisteluaineistossa Natura-alueelle laskevan uoman varressa oleva puustoinen alue kapenee erityisesti länsiosassa ja uomaan laskevan pohjoisesta tulevan sivuojan itäpuolella oleva puusto jää leveälti TY-alueen alle. Myös rakentamistehokkuuden kasvu voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 23 (31) Etenkin hulevesivaikutusten kautta (mm. lisääntyvät kattovedet ja läpäisemättömät pinnat) Natura-alueelle syntyviä vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on luontevaa arvioida hulevesiselvityksen yhteydessä tai mikäli se ei ole mahdollista, erillisessä Naturatarvearviossa. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa tulee huomioida myös muiden hankkeiden ja kaavojen yhteisvaikutukset. Myös vaikutusten lieventämiskeinoja tulee tarkastella. Kaavoituksen vastine: Kaavan liitteeksi on laadittu hulevesiselvitys (Sitowise 2018), jossa on arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia alueen hulevesien määrään ja laatuun sekä esitetty toimia hulevesien laadulliseen ja määrälliseen hallintaan. Lisäksi selvityksessä on erikseen arvioitu kaavan toteutumisen vaikutuksia Myllypuron Natura-arvoihin. Selvityksessä esitetyt suositukset ovat vaikuttaneet kaavan suunnitteluratkaisuihin ja -määräyksiin. Kaavaehdotuksessa on esitetty teollisuustonttien välillä kulkevan ojan leventämistä hulevesien viivyttämiseen soveltuvaksi painanteeksi (kaavamääräys hule-4). Viivytysalue hidastaa hulevesien kulkeutumista teollisuustonteilta suunnittelualueen eteläosassa kulkevaan avo-ojaan ja edelleen Lintuviidanpuiston kautta Myllypuroon. Liito-oravien osalta ELY-keskusta toteaa, että Rambollin vuonna 2016 tekemässä liito-oravaselvityksessä on asemakaavaalueen kautta osoitettu mahdollinen pohjois-eteläsuuntainen kulkuyhteys. Alueen merkitystä liito-oravan kulkuyhteysalueena tulee tarkentaa. Kulkuyhteyksiä tarkasteltaessa tulee myös selvittää soveltuuko kaava-alueen länsipuolella sijaitseva vanha liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka vielä liito-oravalle, sillä kaava katkaisisi sieltä yhteydet kokonaan idän suuntaan. Kaavoituksen vastine: Suunnittelualueen läpi kulkee pohjois-etelä-suunnassa Tampereen kantakaupungin liitooravaselvitykseen merkitty liito-oravien mahdollinen kulkuyhteys. Suunnittelualueelta ei ole tehty liito-oravahavaintoja. Selvityksen mukaan liito-oravien elinympäristöt ja pääasialliset kulkureitit eivät sijoitu Myllypuron teollisuusalueelle vaan Myllypuron luonnonsuojelualueelle sekä teollisuusalueen etelä- ja pohjoisosiin. Kaava-alueen länsipuolelle, Nokian kaupungin puolelle sijoittuva metsäalue on liito-oravalle soveltuvaa aluetta. Asemakaavan nro 8183 yhteydessä laaditun liito-oravaselvityksen (2015) mukaan alueella on ollut kolopuita, mutta sieltä ei ole tehty havaintoja liito-oravasta. Alue on pieni (0,3ha) ja eristynyt, eikä sillä sijaitse liito-oravan tarvitsemaa suojapuustoa. Aluetta rajaa lännessä moottoritie ja pohjoisessa ja idässä voimalinja, jonka kohdalla puustoton alue on 40 50 metriä leveä. Koska selvitysalueen liito-oravalle soveltuvat biotoopit ovat pienialaisia ja sijaitsevat eristyksessä muusta liito-oravalle soveltuvien metsäalueiden verkostosta, on todennäköistä, että alueelle ei tulevaisuudessakaan asetu liito-oravia.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 24 (31) Pirkanmaan Pelastuslaitos toi kommentissaan esille, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulisi kirjata huomio siitä, että kohde sijaitsee Solensis Finland Oy:n ja osittain myös Punamusta Tampere Oy:n konsultointivyöhykkeellä. Kaavoituksen vastine: Maininta konsultointivyöhykkeistä on kirjattu tarkistettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja myös kaavan selostukseen. Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksikkö totesi kommentissaan, että asemakaavan muutosalueelle on laadinnassa hulevesiselvitys. Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun yksikkö totesi kommentissaan, että hulevesiselvitystä on täydennettävä siten, että siitä käy selville hankkeen vaikutukset Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin arvoihin sekä haitallisten vaikutusten ehkäisykeinot. Pirkanmaan maakuntamuseo antoi lausunnon varsinaisen nähtävilläolon jälkeen. Maakuntamuseo totesi, että kaavaalueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alueen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä, eikä maakuntamuseo edellytä alueen muinaisjäännösinventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon. Muun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseolla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Asemakaavan keskeinen sisältö Suunnittelualueella maankäytön periaatteet muuttuvat siten, että osa nykyisestä teollisuusrakennusten korttelialueesta osoitetaan suojaviheralueeksi sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueiksi. Lisäksi suunnittelualueeseen lukeutuva liikennealue osoitetaan suojaviheralueeksi. Asemakaavan myötä muodostuvan tontin 3752-31 pinta-ala on 79 741 m2 ja tontin 3752-32 pinta-ala 60 034 m2. Kummankin tontin tonttitehokkuus on e=0.50. Rakennuksen tai sen osan enimmäiskerrosluku on III. Autopaikkavaatimus on yksi autopaikka jokaista 200 k-m2 kohti. Tonteilla on rakennettava yksi pyöräpaikka jokaista 200 k-m2 kohti. Vähintään puolet pyöräpaikoista on katettava. Tonteilta tulevat hulevedet tulee viivyttää tontilla tai muulla alueella viivytysrakentein ja johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. Tonttien 3752-31 ja 3751-31 rajalle on osoitettu tontin tai alueen osa, jolle tulee tehdä allas, ojanne tai suodatin viivyttämään huleveden kulkeutumista valuma-alueella ja parantamaan veden laatua. Viivytysalue tulee toteuttaa painanteena siten, että veden lammikoituminen on mahdollista (hule-4).
Tampere Pöytäkirja 9/2018 25 (31) Suunnittelualueen etelä- ja itäosaan osoitetaan n. 40 metriä suojaviheralue, jolla sijaitsee luonnon monimonimuotoisuuden kannalta arvokas ekologinen yhteys (EVS). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 69 888 k-m2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 29 176 k-m2. Viheralueet lisääntyvät 35 268 m2 Asemakaavamuutoksella on positiivisia vaikutuksia yritystalouteen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta huomautettavaa. Asemakaavaehdotuksesta tulee pyytää Pirkanmaan Ely-keskuksen ja TUKES:n lausunto. Liitteet 1 Liite YLA 20.3.2018 Asemakaavakartta 2 Liite YLA 20.3.2018 Seurantalomake 3 Liite YLA 20.3.2018 Asemakaavaselostus 4 Liite YLA 20.3.2018 OAS 5 Oheismateriaali YLA 20.3.2018 Hulevesiselvitys
Tampere Pöytäkirja 9/2018 26 (31) 101 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Haihara, Routamaankatu 4, asemakaava nro 8694 TRE:5992/10.02.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Toimistoarkkitehti Marjukka Huotari, puh. 040 806 3284, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh. 040 806 3149, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8694 (22.3.2018 päivätty) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut 22.3.2018 päivätyn asemakaavamuutoksen nro 8694. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/ kaavadoc?8694 Dno: TRE: 5992/10.02.01/2017 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Asemkaavamuutoksella jaetaan 1354 m2:n suuruinen tontti 5805 1. Muodostuvat tontit osoitetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AO). Jaettava tontti pinta-ala m2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e 5805-1 1354 212 0,16 Muodostuvat uudet tontit 5805 20 703 140+v35 0,25 5805 21 651 130+v35 0,25 Tonteille osoitettaan kerrosalaa yhteensä 340 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 128 k-m2. Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Haiharan kaupunginosassa noin 8 km kaakkoon kaupungin keskustasta osoitteessa Routamaankatu 4. Tontti sijaitsee Routamaankadun ja Routakadun risteyksessä Kangasalantien läheisyydessä, muutoin se rajautuu pientalotontteihin.
Tampere Pöytäkirja 9/2018 27 (31) Lähiympäristön rakennuskanta on kirjavahkoa pientalovaltaista aluetta, josta löytyy myös rivitaloja. Tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,13 0,45. Korttelin rakennusoikeus vaihtelee AO-tonteilla korttelissa 194 269 m2. Tontin 5805 1 pinta-ala on 1354 m2, ja sillä on rakennusoikeutta yhteensä 212 k-m2. Tehokkuusluku e=0,16. Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistunut, puolitoistakerroksinen asuinrakennus. Sitä on laajennettu vuonna 1982. Laajennusosa puretaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Rakennuksen toteutunut kerrosala on Factan mukaan 120 m2. Julkisivu on rapattu vaaleaksi. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä 22.3. - 12.4.2018. Aineistosta saatiin kuusi kommenttia. Tampereen Sähkölaitos kommentoi kaukolämmön osalta, että tontille ei ole saatavissa kaukolämpöä. Etäisyys lähimpään putkeen on 150 m, joten lämpöhäviöt olisivat liian suuret ja toiminta molemmille osapuolille kannattamatonta. Tampereen Vesi tiedotti olemassa olevista tonttijohdoista ja liittymiskäytännöistä. Viheralueet ja hulevedet-yksiköstä kommentoitiin, että hulevesiselvitykselle ei lähtökohtaisesti ole tarvetta. AO-tonteille suositellaan hule-42 (1)-määräystä. Ympäristönsuojelulla, Pirkanmaan maakuntamuseolla ja Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Tiedoksi Hakija Liitteet 1 Liite YLA 15.5.2018 asemakaavakartta 2 Liite YLA 15.5.2018 asemakaavaselostus 3 Liite YLA 15.5.2018 asemakaavaselostuksen seurantalomake 4 Liite YLA 15.5.2018 havainnekuva
Tampere Pöytäkirja 9/2018 28 (31) 102 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Päätöspöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Perustelut Yhdyskuntalautakunnalle on saapunut seuraavat viranhaltijapäätökset: Asemakaavapäällikkö, Kaupunkiympäristön suunnittelu 21 Pispalan kaava 8309, ehdotusvaiheen meluselvitys, 04.05.2018 22 Viitesuunnittelun tilaaminen Hipposkylän asemakaavaan 8549, 04.05.2018 18 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta koskien yhdyskuntalautakunnan päätöstä 20.2.2018 32, 27.04.2018 19 Poikkeamishakemus tontille Haukiluoma, Lehtikatu 15, tilapäisen rakennuksen paikallaan pysyttäminen, 04.05.2018 20 Poikkeamispäätös tontille Nekala, Kuoppamäentie 1, käyttötarkoituksen muutos, 04.05.2018 Kaupungingeodeetti 26 Erillisten tonttijakojen hyväksyminen 8930, 9026, 02.05.2018 Rakennuttamisjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 77 Santalahden kaava-alueen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien asiantuntijapalveluiden tilaaminen Ramboll CM Oy:ltä, 02.05.2018 78 Atalan hulevesityön hankinta, 02.05.2018 79 Korkinmäen sillan korjaussuunitelma, 02.05.2018 80 Liikennekameroiden ja yleisten alueiden valvontakameroiden hallintajärjestelmän ylläpidon hankinta Teleste Oyj:ltä, 02.05.2018 76 Talvipysäköintirajoitusten jatkaminen tilapäisesti keväällä 2018, 02.05.2018 81 Vahingonkorvausvaatimus autovahingosta Hervannan valtaväylällä, 07.05.2018 Suunnittelupäällikkö, Kaupunkiympäristön palvelualue 28 Myllypuronkadun ja Epilänkadun liittymän yleissuunnitelman tilaaminen Sitowise:lta, 04.05.2018 27 Rakentamisen aikaisen liikkumisen ohjauksen hanke 2018- selvityksen tilaaminen Trafix Oy:ltä, 27.04.2018
Tampere Pöytäkirja 9/2018 29 (31) Muutoksenhakukielto 94, 95, 96, 97, 98, 99, 101, 102 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )
Tampere Pöytäkirja 9/2018 30 (31) Kunnallisvalitus 100 Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna faksi: 029 56 42269 sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisen ja kunnan jäsenen tietoon tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannus-aatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä