VTI-konserni Hallituksen toimintakertomus 2010

VTI-konserni Hallituksen toimintakertomus 2010 Johdanto VTI Technologies suunnittelee ja valmistaa 3D MEMS -teknologiaan (Micro Electro Mechanical Systems) perustuvia tuotteita, jotka parantavat turvallisuutta ja elämänlaatua. VTI on globaali markkinajohtaja ajoneuvojen ja sydämentahdistimien pienkiihtyvyysantureissa, ja tavoitteena on entisestään vahvistaa markkina-asemaa näillä liiketoiminta-alueilla. VTI:n tuotteilla on vahva asema myös erilaisissa rakentamisen ja ilmailun instrumenttisovelluksissa. Yhtiön tavoitteena on laajentua myös kulmanopeuden mittaukseen ajoneuvoissa ja kasvattaa voimakkaasti markkinaosuutta kulutuselektroniikan liikeohjainsovelluksissa. VTI:n ainutlaatuinen 3D MEMS -teknologia mahdollistaa laajan valikoiman kustannustehokkaita, suorituskykyisiä ja vähävirtaisia tuotteita ja ratkaisuja. Vahva markkina-asema perustuu vankkaan teknologiseen osaamiseen, asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja innovatiivisiin tuotteisiin. Kustannustehokas massatuotanto perustuu korkealaatuisiin prosesseihin VTI:n omissa ja alihankkijoiden tuotantolaitoksissa. VTI:n vuoden 2010 konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä (International Financial Reporting Standards, IFRS). Liiketulos parani merkittävästi Konsernin liikevaihto nousi 42 prosenttia ja oli 75,8 miljoonaa euroa (53,6 miljoonaa euroa vuonna 2009). Transportation-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 62,3 miljoonaa euroa eli 82% koko konsernin liikevaihdosta (44,0 miljoonaa euroa eli 82% vuonna 2009). Customized Products -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa (7,9 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja Consumer Electronics -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 3,0 miljoonaa euroa (1,7 miljoonaa euroa vuonna 2009). Konsernin liiketulos parani merkittävästi ja kääntyi positiiviseksi pääasiassa VTI:n tuotteiden kysynnän kasvun ja vuonna 2009 tehtyjen toiminnan tehostamistoimenpiteiden ansiosta. Liiketulos oli 2,2 miljoonaa euroa ja 3% liikevaihdosta (-15,2 miljoonaa euroa ja -28% vuonna 2009). Liiketulos ilman kertaluontoisia eriä oli 2,7 miljoonaa euroa (-5,6 miljoonaa euroa vuonna 2009). Kertaluontoiset erät vuonna 2010 liittyvät pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin sekä yksittäisiin yhtiöjärjestelyihin ja verotukseen liittyviin kuluihin. Käyttökate oli 11,7 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2009). Liiketoimintaympäristö Maailmanlaajuisen taantuman jälkeen kysyntä elpyi VTI:n kaikilla kolmella liiketoiminta-alueella ja VTI:n MEMS-ratkaisut valittiin useisiin merkittäviin asiakasprojekteihin. MEMSkomponenttien kokonaismarkkina kasvoi isupplin mukaan 18% seitsemään miljardiin dollariin vuonna 2010. VTI:n asema MEMS-tuotteiden valmistajien joukossa säilyi vahvana. Autoteollisuus kasvoi voimakkaasti. Autojen valmistusmäärät kasvoivat 25% vuoteen 2009 verrattuna. Transportation-liiketoiminta-alueen kasvun on arvioitu jatkuvan tulevina vuosina. Tärkeimpiä kasvun vetureita ovat autojen valmistusmäärien lisäksi ajovakauden hallintajärjestelmien yleistyminen ja VTI:n kilpailukykyinen tuotevalikoima. Ajovakauden

hallintajärjestelmät tulevat lakisääteisiksi kaikilla VTI:n päämarkkina-alueilla ja VTI laajentaa samanaikaisesti tuotetarjontaansa kattamaan sekä kiihtyvyyden että kulmanopeuden mittaukset. Terveysteknologian sovelluksissa kysyntä jatkui tasaisen vahvana. MEMS-sovellusten on arvioitu lisääntyvän voimakkaasti terveysteknologian laitteissa tulevina vuosina. Myös instrumenttimarkkina elpyi nopeasti. Kulutuselektroniikka oli vuonna 2010 nopeiten kasvava MEMS-markkina. MEMS-tuotteet erityisesti kulmanopeusanturit yleistyvät kulutuselektroniikan tuotteissa ja markkinapotentiaali on kasvanut merkittävästi. VTI toi loppuvuodesta 2010 markkinoille kulutuselektroniikan sovelluksiin suunnitellun 3-akselisen kulmanopeusanturin vastaamaan kasvavaan kysyntään. Transportation Transportation-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 42% vuoteen 2009 verrattuna ja oli 62,3 miljoonaa euroa (2009: 44,0 miljoonaa euroa). VTI toimittaa autoteollisuudelle kiihtyvyysantureita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta. Tärkeimmät sovellusalueet ovat ajovakauden hallintajärjestelmät (ESC), elektroniset käsijarrut (EPB), mäkilähtöavustimet (HSA), lukkiutumattomat jarrujärjestelmät (ABS), elektronisesti ohjattu jousitus (ECS) sekä erilaiset hälytys- ja valvontasovellukset. Useimmat autovalmistajat käyttävät VTI:n valmistamia antureita, ja VTI:n globaali markkinaosuus edellä mainituissa sovelluksissa on yli 50%. VTI:n kohdemarkkina kasvoi vuonna 2010 henkilöautojen valmistusmäärien kasvaessa ja ajovakauden hallintajärjestelmien yleistyessä. Vuonna 2010 maailmassa valmistettiin 71,6 miljoonaa henkilöautoa (2009: 57,5 miljoonaa). Kasvu oli nopeinta BRIC-maissa. Tieliikenteessä kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin missään muussa kuljetusmuodossa. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan ja liikenneonnettomuuksien lukumäärää vähentämään kaikkialla maailmassa erilaisten ohjelmien ja lainsäädännön avulla. ESCjärjestelmät tulevat lakisääteisiksi kaikkiin uusiin henkilöautomalleihin Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa vuonna 2011, ja mm. Koreassa ja Japanissa vuonna 2012. Seuraavina vuosina ajovakauden hallintajärjestelmät tulevat pakollisiksi kaikissa nykyisissä henkilöautomalleissa. Kehitys on VTI:n liiketoiminnan kannalta positiivinen, sillä se lisää kohdemarkkinan odotettua kasvua. VTI on panostanut vuodesta 2007 lähtien ns. yhdistelmäanturien kehitykseen. Yhdistelmäanturi on suunniteltu yhteistyössä avainasiakkaan kanssa ajovakauden hallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti ja sisältää vähintään yhden kulmanopeusanturin sekä 1-, 2- tai 3- akselisen kiihtyvyysanturin. Tämä anturipaketti mittaa ajoneuvon korin liikkeet ajovakauden hallintajärjestelmää varten ja on yksi aktiivisen turvajärjestelmän tärkeimmistä komponenteista. Yhdistelmäanturin tuotekehitys on saatu päätökseen ja sen toimitukset aloitettiin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Yhdistelmäanturi laajentaa positiivisella tavalla VTI:n tuotetarjontaa. VTI toimittaa kiihtyvyysantureita henkilöautojen lisäksi myös muihin kuljetusvälinesovelluksiin kuten moottoripyöriin, kuorma-autoihin, ajoneuvoyhdistelmiin, maansiirtokoneisiin, metsätraktoreihin, juniiin, laivoihin ja lentokoneisiin. Vuonna 2010 kasvu oli positiivista myös näissä asiakassegmenteissä, joissa on markkinapotentiaalia myös VTI:n yhdistelmäanturille. Customized Products Customized Products -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 33% edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 10,5 miljoonaa euroa (2009: 7,9 miljoonaa euroa). VTI toimittaa antureita terveysteknologian sovelluksiin ja erilaisiin teollisuuden mittausinstrumenttisovelluksiin. Instrumenttimarkkina elpyi nopeasti talouskriisistä, ja kysyntä kasvoi sekä vakiotuotteissa että asiakaskohtaisissa ratkaisuissa.

Terveysteknologian sovellusten osuus koko MEMS-markkinan arvosta on noin 15%, ja osuuden on arvioitu kasvavan 25 %:in vuoteen 2015 mennessä. Terveysteknologian kysynnän kasvun taustalla on väestön ikääntyminen ja jatkuvasti kasvavat terveydenhuollon kustannukset, joiden minimoimiseksi mm. etäseurannan ja elektronisiin laitteisiin tukeutuvien hoitojen kehitykseen panostetaan aiempaa enemmän. Anturiteknologia mahdollistaa terveysteknologian sovelluksissa paremman hoidon ja potilaan elämänlaadun. Antureilla voidaan lisätä elämää ylläpitävien siirrännäisten älykkyyttä, ja niitä voidaan käyttää uudenlaisissa potilaan tilan seurantasovelluksissa, jotka mahdollistavat potilaille itsenäisemmän elämän. Oireiden aiheuttamien signaalien havaitseminen auttaa optimoimaan lääkitystä ja estämään vakavia sairauskohtauksia. VTI:n 3D MEMS -anturit ovat tarkkuutensa, luotettavuutensa, pienen kokonsa ja matalan virrankulutuksensa ansiosta ihanteellinen ratkaisu terveysteknologian sovelluksiin. VTI on tuotteidensa ja toimintansa korkean laadun ansiosta saavuttanut vahvan jalansijan terveysteknologian laitteissa ja instrumenteissa käytettävien antureiden valmistajana ja toimittajana. Yhtiö on sydämentahdistimissa johtava anturitoimittaja ja markkinaosuus vahvistui entisestään vuoden 2010 aikana. Consumer Electronics VTI:n Consumer Electronics -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 76% edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 3,0 miljoonaa euroa (2009: 1,7 miljoonaa euroa). Kasvu oli erityisen vahvaa urheilusovelluksissa. VTI:n anturit soveltuvat alhaisen virrankulutuksen ja erityisen tarkkuutensa ansiosta erinomaisesti paristokäyttöisiin kulutuselektroniikkatuotteisiin. Kiihtyvyys- ja kulmanopeusantureita voidaan hyödyntää esimerkiksi laitteiden käyttöliittymän ohjaamisessa ja osoitinlaitteissa kuten peliohjaimissa. Muita sovelluksia ovat muun muassa urheilusovellukset kuten vauhdin, matkan ja energiankulutuksen mittaaminen sekä GPS-navigoinnin tarkkuuden parantaminen. Kulutuselektroniikka on nopeiten kasvava MEMS-markkina: markkinan kokonaisarvo on noin 1,5 miljardia dollaria ja kasvu yli 18% vuodessa (lähde: Yolé Développement). Kulutuselektroniikan sovellukset, laitteet ja markkinat kehittyvät nopeasti ja laitteet muuttuvat entistä älykkäämmiksi. Kysyntä kasvaa erityisen nopeasti kulmanopeusantureissa eli gyroskoopeissa (alan analyytikoiden mukaan kasvu on yli 40% vuodessa). VTI:n tuotevalikoima laajeni viime vuonna vastaamaan nopeasti kasvavan kulutuselektroniikkateollisuuden kysyntään. Yhtiö toi markkinoille syksyllä 2010 maailman pienimmän ja vähävirtaisimman digitaalisen 3-akselisen CMR3000-kulmanopeusanturin. Tuote on kehitetty erityisesti käyttöliittymä- ja pelisovelluksiin. Loppuvuodesta lanseerattu tuote ei vaikuttanut VTI:n liikevaihtoon vielä vuonna 2010. VTI on yhteistyössä globaalin kumppanin kanssa rakentanut ulkoistettua toimitusketjua Aasiaan. Tavoitteena on siirtää MEMS-valmistusteknologiaa aasialaisille sopimusvalmistuspalveluja tarjoaville yrityksille ja luoda joustavaa sekä kustannustehokasta valmistuskapasiteettia kulutuselektroniikkamarkkinoiden vaatimuksiin. Tuotannon on arvioitu käynnistyvän vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. VTI julkisti myös laajentavansa tuotevalikoimaansa MEMS-ajastinlaitteisiin. Yolé Développement on arvioinut, että oskillaattorit ovat nopeiten kasvava ja markkina-arvoltaan vuonna 2015 suurin uusi MEMS-markkina. MEMS-oskillaattorimarkkinan arvioitu arvo vuonna 2015 on 644,9 miljoonaa dollaria (2009: 7,9 miljoonaa dollaria). Piipohjaiset MEMSresonaattorit ovat pienen kokonsa ja tuoteominaisuuksiensa ansiosta varteenotettava

vaihtoehto kvartsikiteelle. Yhtiön suunnitelmissa on lanseerata ensimmäiset ajastintuotteensa vuoden 2011 aikana. Kannattavuus parani merkittävästi Liiketulos oli 2,2 miljoonaa euroa eli 3% liikevaihdosta (2009: -15,2 miljoonaa euroa ja -28% liikevaihdosta). Bruttokate parani merkittävästi vuonna 2010 ja oli 20,7 miljoonaa euroa ja 27% liikevaihdosta (2009: 8,8 miljoonaa ja 16%). Tulos parani erityisesti VTI:n tuotteiden kysynnän kasvun ja vuonna 2009 tehtyjen uudelleenjärjestelyjen ansiosta. Kertaluontoisten kulujen vaikutus liiketulokseen vuonna 2010 oli yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Yleiskustannukset pienenivät 18,4 miljoonaan euroon (2009: 24,0 miljoonaa). Tuotekehitystoiminta jatkui aktiivisena, minkä seurauksena tuotekehityskulut kasvoivat 8,9 miljoonaan euroon (2009: 8,5 miljoonaa). Lisäksi tuotekehityskuluja aktivoitiin vuonna 2010 yhteensä 3,7 miljoonaa euroa (2009: 3,0 miljoonaa euroa). Myynti- ja markkinointikulut olivat 4,5 miljoonaa euroa (2009: 4,3 miljoonaa) ja hallinnon kulut 4,8 miljoonaa euroa (2009: 4,9 miljoonaa). Kertaluontoiset erät Kertaluontoiset erät vuonna 2010 olivat 0,5 miljoonaa euroa ja liittyivät pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin sekä yksittäisiin yhtiöjärjestelyihin ja verotukseen liittyviin kuluihin. Vuoden 2009 kertaluontoiset erät 9,6 miljoonaa euroa liittyivät pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin, päätökseen sulkea Meksikon tehdas ja päätettyihin henkilöstövähennyksiin. Konsernin käyttöpääoma ja investoinnit Konsernin hallitus hyväksyi uuden tuotantostrategian vuonna 2008. Uuden strategian mukaisesti kulutuselektroniikan sovelluksiin tarkoitetut tuotteet valmistetaan massatuotantokykyisten kustannustehokkaiden yhteistyökumppanien toimesta. Ulkoistettu tuotantomalli vähentää investointien tarvetta ja varmistaa riittävän tuotantokapasiteetin. Tuotannon on arvioitu käynnistyvän vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Investoinnit vuonna 2010 olivat 10,1 miljoonaa euroa (2009: 8,0 miljoonaa). Investoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen olivat 5,7 miljoonaa euroa (2009: 4,6 miljoonaa) ja ne kohdistuivat pääasiassa tuotantokapasiteetin lisäämiseen Suomessa. Investoinnit aineettomaan käyttöomaisuuteen sisältävät tuotekehitysmenojen aktivoinnin taseeseen ja muita aineettomia eriä yhteensä 4,4 miljoonaa euroa (2009: 3,4 miljoonaa). Rahavirta parani ja pääomarakenne pysyi vahvana Liiketoiminnan nettorahavirta oli 3,4 miljoonaa euroa (2009: 1,3 miljoonaa) kannattavuuden parannuttua merkittävästi. Volyymien merkittävä kasvu lisäsi konsernin käyttöpääomaa vuoden aikana. Kassaperusteiset investoinnit olivat 10,1 miljoonaa euroa (2009: 8,0 miljoonaa). Pääomarakenne pysyi vahvana. Nettovelkaantumisaste oli 29 prosenttia (2009: 20 %) ja omavaraisuusaste 59 prosenttia (2009: 61 %). Korolliset nettovelat olivat 22,1 miljoonaa euroa (2009: 15,1 miljoonaa). Riskienhallinta VTI:n liiketoiminta on tällä hetkellä riippuvainen autoteollisuuden pienkiihtyvyysantureiden kysynnästä. Vuonna 2010 Transportation-liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 82 prosenttia kokonaisliikevaihdosta (2009: 82 %). VTI on markkinajohtaja autoteollisuuden pienkiihtyvyysantureissa ja riippuvainen yhdestä toimialan suurasiakkaasta, mutta kasvattaa liiketoimintaansa myös muiden alan merkittävien toimijoiden kanssa.

Autoteollisuus on suhteellisen hyvin ennakoitava toimiala. Tuotekehityssyklit sekä autoteollisuudessa että terveysteknologian sovelluksissa ovat verraten pitkiä, mikä lisää liiketoiminnan läpinäkyvyyttä. VTI:n keskeinen autoteollisuuden tuotesovellusalue, ajovakauden hallintajärjestelmät, tulevat pakollisiksi mm. EU:n ja Pohjois-Amerikan alueella vuoden 2011 aikana, ja monella muulla markkinalla lähivuosina. VTI kehittää vahvasti liiketoimintaansa valituilla sovellusalueilla kannettavissa päätelaitteissa sekä terveysteknologian laitteissa ja instrumenttisovelluksissa. Näissä sovellusalueissa on jo selvää kasvua, mutta tulevaisuuden kehitys on epävarmaa ja altistaa VTI:n liiketoimintariskeille, joita hallitaan aktiivisella tuotekehitystyöllä sekä tuotelanseerausten ja tuotantokapasiteettiin liittyvien investointien oikealla ajoituksella. VTI:n kaltaiselle korkean teknologian yritykselle immateriaalioikeuksien suojaaminen on elintärkeää. Immateriaalioikeuksia suojataan patentein ja salassapitosopimuksin. Tuotantoriskejä minimoidaan varmistamalla kyky valmistaa joustavasti tuotteita eri tuotantopaikoissa ja -linjoilla sekä valitsemalla oikeat valmistuspartnerit. Tuotannon tärkeimmät perusraaka-aineet ovat asiakaskohtaiset integroidut elektroniikkapiirit (ASIC) sekä piikiekot ja komponenttien koteloihin käytettävä muovi ja metalliraina. Tavoitteena on luoda pitkäaikaisia suhteita alihankkijoihin ja tavarantoimittajiin. Laatu- ja hintariskejä minimoidaan varmistamalla, että useimmille materiaaleille on olemassa vähintään kaksi toimittajaa. Uudet kumppanit valitaan tarkoin ja heidän toimintaansa valvotaan säännöllisesti liikesuhteen aikana. Myös jalometallien kuten kullan, energian ja veden hinta vaikuttavat VTI:n tuotantokustannuksiin. Näitä riskejä hallitaan pääasiassa sopimusteitse tai joissain tapauksissa johdannaisinstrumentein. Valuuttakurssiriskejä on pyritty hallitsemaan pääasiassa luonnollisten suojausten kautta. Lisäksi riskejä on suojattu jonkin verran valuuttajohdannaisilla. Asiakkaiden luottoriskit ovat myös mahdollisia ja tilannetta seurataan säännöllisesti. Asiakkaiden luottokelpoisuus on pääsääntöisesti hyvä ja asiakkaat sijaitsevat yleensä matalan poliittisen riskitason maissa. Tuotekehitystoiminta Vuonna 2010 tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat tuloslaskelmassa 8,9 miljoonaa euroa (2009: 8,5 miljoonaa). Aktivoidut tuotekehityskustannukset vuonna 2010 olivat 3,7 miljoonaa euroa (2009: 3,0 miljoonaa). Bruttomääräiset tutkimus- ja tuotekehitysmenot (ilman aktivointeja) vuonna 2010 olivat 12,6 miljoonaa euroa (2009: 11,5 miljoonaa), mikä oli 17 prosenttia liikevaihdosta (2009: 22 %). VTI:n tuotekehitys on yhtiön toiminnan ytimessä: parempia tuoteversioita ja uusia, seuraavan sukupolven MEMS-tuotteita kehitetään jatkuvasti. Kaikki VTI:n tärkeimmät tuotekehityshankkeet edistyivät vuoden 2010 aikana. Neljännen vuosineljänneksen aikana VTI aloitti yhdistelmäanturin tuotannon ja toimitukset ajovakauden hallintajärjestelmiin. Anturikomponentti, joka sisältää kulmanopeusanturin ja 1-, 2- tai 3-akselisen pienkiihtyvyysanturin, on erittäin merkittävä täydennys VTI:n tuotetarjonnassa. Syksyllä 2010 VTI lanseerasi maailman pienimmän ja vähävirtaisimman 3-akselisen kulmanopeusanturin (CMR3000) kulutuselektroniikan liikeohjaussovelluksiin. Tuotteen rakenne, patentoitu vaihesiirron mittaukseen perustuva ilmaisuelektroniikka ja kiekkotasolla suunniteltu mekaaninen kvadratuurisignaali mahdollistavat erinomaisen stabiilisuuden, pienen koon ja erittäin alhaisen virrankulutuksen. Alhaisen virrankulutuksen ansiosta kannettavien laitteiden (esim. kauko-ohjainten) paristojen elinikä voi jopa kaksinkertaistua, mikä parantaa huomattavasti käyttökokemusta. VTI julkisti vuonna 2010 kehittävänsä 3D MEMS-teknologiaan perustuvaa ajastinlaitetta. Piipohjainen MEMS-resonaattori on varteenotettava vaihtoehto kvartsikiteelle, jota perinteisesti

käytetään elektroniikkatuotteiden vaatimissa ajastinlaitteissa. VTI:n kehittämä ratkaisu on tuoteominaisuuksiensa ansiosta kilpailukykyisempi kuin jo markkinoilla olevat MEMSresonaattorit. Tuotekehitys on loppusuoralla ja VTI julkistaa ensimmäiset ajastintuotteensa vuoden 2011 aikana. Näiden julkistettujen tuotekehityshankkeiden lisäksi VTI:llä on kaikilla kolmella liiketoimintaalueellaan merkittäviä asiakaskohtaisia ja salassapitosopimuksen alaisia hankkeita, jotka etenivät suunnitelmien mukaan vuonna 2010. Henkilöstö VTI-konsernin kokopäiväisen henkilöstön lukumäärä vuoden 2010 lopussa oli 478 (2009: 527). Henkilöstön määrä laski 49 henkilöllä. Meksikon toiminnot siirrettiin suunnitelmien mukaisesti Suomeen vuoden 2010 alkupuolella, jonka jälkeen konsernilla ei ole ollut henkilöstöä Meksikossa (128 henkilöä vuoden 2009 lopussa). Suomessa henkilöstön määrä nousi 81 henkilöllä. Konsernin työntekijöiden määrä laski 13 henkilöllä ja toimihenkilöiden määrä 35 henkilöllä. Vuoden lopussa 466 henkilöä työskenteli Suomessa, 3 Kiinassa, 3 Japanissa, 4 USA:ssa ja 2 Saksassa. Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä vuoden aikana oli 454 (2009: 579). Yhtiö käyttää lisäksi henkilövuokrausta lisäämään tuotannon joustavuutta. Yhteensä yhtiö työllisti Suomessa 630 henkilöä vuoden 2010 lopussa (2009: 451). VTI:läisten keski-ikä oli vuonna 2010 37,3 vuotta (naisten keski-ikä 36,5 vuotta ja miesten keskiikä 37,7 vuotta). Toimihenkilöistä noin 75 prosentilla on korkeakoulututkinto ja tuotannon työntekijöistä noin 70 prosentilla on toisen asteen tutkinto. Noin 70 prosentilla on tekninen tai luonnontieteellinen koulutustausta. Ylemmistä toimihenkilöistä suurin osa toimii suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä. Henkilöstön tyytyväisyys ja motivaatio ovat VTI:n strategisia tavoitteita. Onnistumista mitataan ja kehityskohteita kartoitetaan säännöllisten henkilöstötyytyväisyystutkimusten avulla. Keväällä 2010 suoritetun HUPO-teoriaan pohjautuvan tutkimuksen tulosten pohjalta käynnistettiin kahdeksan yhtiötason kehitystoimenpidettä henkilöstön tyytyväisyyden parantamiseksi. Ympäristö ja kestävä kehitys VTI on vuodesta 2001 lähtien toiminut ympäristöstandardin ISO14001 mukaisesti. Suomen tuotantolaitos on sertifioitu ISO14001:2004 mukaan. VTI:llä on kattava ympäristöohjelma, joka sisältää erilaisia haitallisten ympäristövaikutusten eliminointiin tähtääviä kehitysprojekteja: jätteen sekä materiaalin ja veden kulutuksen vähentäminen, pakkausmateriaalien kierrätettävyys, kemikaalien turvallisen käytön edistäminen ja uusiin ympäristösäännöksiin mukautuminen. ELV-, WEEE-, RoHS- ja REACH-direktiivit on otettu toiminnassa huomioon. Konsernirakenteen muutokset Meksikon tehtaan sulkemisen jälkeen konsernilla ei ole ollut toimintaa Meksikossa ja Meksikon tytäryhtiön VTI Technologies S.A. de C.V. purkamisprosessi on aloitettu. Osakkeet ja osakkeenomistajat VTI:n suurin osakkeenomistaja on Northern Star Luxembourg S.à.r.l., jonka omistaa välillisesti VTI:n aiempi suurin osakkeenomistaja EQT III Private Equity Fund. Hallitus ja johto Varsinainen yhtiökokous valitsi seuraavat henkilöt VTI Technologies Oy:n hallitukseen: Peter Grafoner, Raimo Puntala, Torben Ballegaard Sørensen ja Thomas Ramsay varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseneksi Vesa Koskinen. Peter Grafoner valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 20.5.2010 yhtiökokous valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi Christian Sindingin hallituksesta eronneen Thomas Ramsayn tilalle. Toimitusjohtajana toimii Markku Hirvonen. Tilintarkastajat VTI Technologies Oy:n tilintarkastajaksi valittiin varsinaisessa yhtiökokouksessa PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Kari Lydman. Hallituksen voitonjakoehdotus VTI-konsernin oma pääoma vuoden 2010 lopussa oli 76,4 miljoonaa euroa ja emoyhtiön VTI Technologies Oy:n oma pääoma oli 58,0 miljoonaa euroa. Emoyhtiön jakokelpoiset varat vuoden lopussa olivat 57 420 155,70 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus oli -7 031 982,85 euroa. Emoyhtiön tulos raportoidaan suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti. Suurimmat erot suomalaisen ja kansainvälisen (IFRS) tilinpäätöskäytännön välillä ovat liikearvopoistojen ja hybridilainan korkojen kirjaaminen, mikä heikentää emoyhtiön tulosta. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja että emoyhtiön -7 031 982,85 euron tulos tilivuodelta 2010 siirretään voittovarojen tilille. Vantaa, 8.3.2011 VTI Technologies Oy Hallitus