Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta eri asteiset tutkinnot eri aikoina valmistuneet 4. Pohdintaa tulosten perusteella Oulun yliopisto 23.11.2007 Lähtökohdat tutkimukselle Aineisto Mitä tutkitaan: Missä asuvat Suomen yliopistoista valmistuneet henkilöt? Miksi tutkia tätä aihetta: Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Osaajavirrat tärkeitä inhimillisen pääoman siirtäjiä aluekehityksen kannalta merkittävää Tilastokeskus: Yliopistoista 1990-1994 valmistuneet (54 680 henkilöä) Yliopistoista 2000-2004 valmistuneet (77 097 henkilöä) muuttujina asuinkunta 1994 ja 2004, tiedekunta, tutkinnon taso, vuosi ja yliopisto Työmarkkinoille sijoittumista tutkittu paljon, alueellista näkökulmaa ei juuri ollenkaan Miten tutkimus toteutetaan: OPM:n rahoituksella, toteutus Oulun yliopiston maantieteen laitoksella lisensiaatintutkielmana HAREK: 2000-2004 yliopistoihin kirjautuneiden tulokunta (108 867 hlöä)
Valmistuneiden asuinpaikan valinta YKSILÖTASO Omat preferenssit - esim. elämäntilanne, nykyinen asuinpaikka YLIOPISTOSTA YLIOPISTOSTA VALMISTUNUT VALMISTUNUT Valintojen Valintojen kenttä kenttä - mielikuvat ja kokemukset - mielikuvat ja kokemukset alueen ominaisuuksista alueen ominaisuuksista Kohtaavatko? Kohtaavatko? - Kyllä: vetää tai sitouttaa alueelle - Kyllä: vetää tai sitouttaa alueelle - Ei: työntää tai irrottaa alueelta - Ei: työntää tai irrottaa alueelta Asuinpaikan Asuinpaikan valinta valinta Ihmisvirrat Ihmisvirrat imago imago - alueen - alueen YLIOPISTO- YLIOPISTO- LAITOS LAITOS YHTEISKUNTATASO (RAKENNE) Fyysiset Fyysiset - esim. asuinalueen - esim. asuinalueen viihtyisyys viihtyisyys Toiminnalliset Toiminnalliset - esim. palvelut, yliopisto - esim. palvelut, yliopisto Sosiaaliset Sosiaaliset - esim. sukulaiset ja ystävät - esim. sukulaiset ja ystävät Taloudelliset Taloudelliset - esim. hintataso - esim. hintataso Työ- ja uramahdollisuudet Työ- ja uramahdollisuudet - oma ja puolison työpaikka - oma ja puolison työpaikka vetovoimaisuus vetovoimaisuus ALUE ALUE Yliopistojen ryhmittely Pääkaupunkiseudun yliopistot Maan pääyliopisto: HY Taidealan korkeakoulut: SibA, TaiK, TeaK, KuvA Kaupan ja tekniikan alan korkeakoulut: HKK, SHH, TKK Alueiden yliopistot Pääkaupunkiorientoituneet: LTY, VY, TuKKK Alueellisilta vaikutuksiltaan vahvat: OY, TY, TaY Alueellisesti laajavaikutteiset: JY, JoY, LY, KY Muut: ÅA, TTY 2000-2004 valmistuneiden sijoittuminen vuonna 2004 Taideteollinen korkeakoulu Helsingin yliopisto
Helsingin kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Vaasan seudulle jää 24 % Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto
Åbo Akademi Turun seudulle jää 42 % siellä valmistuneista, Vaasan seudulle 35 % ja Pietarsaaren seudulle 28 %. HKKK T KK HY KuvA T ai K SHH T eak S ib A OY T T Y T Y T ay T ukkk KY JY LY Å A Jo Y V Y LT Y 4 6 15 10 13 10 12 8 9 14 28 25 23 20 18 Yliopistojen uudet opiskelijat ja valmistuneiden sijoittuminen 2000-2004 Uudet opiskelijat, % Valmistuneet, % 34 37 44 48 32 35 55 42 45 25 50 53 48 49 53 85 72 75 66 61 63 63 56 52 58 52 52 48 47 36 41 38 31 29 26 36 32 28 35 44 40 50 63 58 58 67 81 79 78 75 72 86 94 34 42 17 41 44 47 51 27 45 27 24 27 23 26 15 18 20 14 20 21 22 25 28 14 18 17 6 10 Yliopistomaakunta Muut maakunnat Uusimaa 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 % Eri aloilta valmistuneiden sijoittuminen Niillä alueilla, joilla jotakin alaa koulutetaan, alan osaajia myös asuu paljon Väestöön suhteutettuna esimerkiksi vastavalmistuneita psykologeja asuu eniten Keski- Suomessa, teknisen alan osaajia Pirkanmaalla Absoluuttisesti mitattuna Uusimaa voittaa ne. Kaikki alat yhteenlaskettuna Uusimaa kuitenkin on voittaja myös väestöön suhteutettuna, sillä se on jo omilta koulutusmääriltäänkin niin suuri. Yliopistottomat maakunnat taas jäävät paitsioon lähes kaikilla aloilla. alueilla, joilla ei ole jonkin alan koulutusta on vaikeuksia saada näitä osaajia esim. hammaslääkäreitä Itä-Suomeen Taidealoilta valmistuneet ovat sijainniltaan keskittyneimpiä Alan koulutus on painottunut pääkaupunkiseudulle ja sinne myös jäädään Uudellamaalla asuu myös yli puolet valmistuneista oikeus-, kauppa- sekä maa- ja metsätaloustieteilijöistä. Myös teknistieteellisesti koulutettujen sijoittuminen on melko keskittynyttä, mutta se jakaantuu useampaan suureen keskukseen (kuten Tampereelle ja Ouluun). Kasvatus- ja terveydenhuoltoalat ovat vähiten keskittyneitä Uudellemaalle 2000-2004 valmistuneiden kasvatustieteilijöide n sijoittumisjakauma vuonna 2004
Tohtorien sijoittuminen Ajalliset muutokset sijoittumisessa Lähes kautta linjan selvä kaava: tohtorit jäävät enemmän opiskelualueelle, kuin esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Miksi? Syynä todennäköisesti pitkän opiskeluajan aiheuttama juurtuminen alueelle, sekä se, että työpaikkoja on vähän suurten keskusten ulkopuolella (monet sijoittuvat yliopistoihin). Uudenmaan vetovoima on kasvanut jonkin verran Kun vuonna 1994 sijoittui Uudellemaalle % yliopistokoulutetuista (valmistuneet 1990-1994), niin vuonna 2004 Uudellamaalla asui 42 % (2000-2004 valmistuneista). Myös muissa suuren yliopiston omaavissa maakunnissa oli kasvua. Opiskeluseudulle jääminen on yleistymässä Asuinpaikkajakauma on ajan kuluessa yllättävän pysyvä Kun aikaa valmistumisesta kuluu, opiskeluseudulle sijoittuneiden määrä vähenee tapahtuu hajaantumista 90-luvun alussa valmistuneet ovat siirtyneet jonkin verran Uudellemaalle ja suuriin keskuksiin vuoteen 2004 mennessä, mutta siirtymä ei ole kovin suuri. Esisijainen kouluttajayliopisto seutukunnittain Pohdintoja Valmistuneiden sijoittuminen painottuu paljon opiskelualueelle, vaikka yliopistokoulutus onkin luonteeltaan ajateltu pitkälti valtakunnalliseksi Koulutusalarakenteella on alueellisesti suuri merkitys Yliopisto, josta on tullut seutukuntaan eniten 2000-2004 valmistuneita Virrat kulkevat pääsääntöisesti maakunnista Uudellemaalle, ei toisinpäin. Uudellamaalla ei voida kouluttaa juuri muualle, mutta muualla voidaan kouluttaa Uudellemaalle Onko koulutuksen keskittämisen ja hajauttamisen välillä aina ristiriita? Huippututkimus suurissa yksiköissä vs. alueellisesti tasa-arvoinen koulutus Entä kriittisten alojen erottaminen muista? Julkisten palveluiden turvaamiseksi elintärkeät lääkärit, hammaslääkärit, opettajat ym. Koulutusalat olisivat saatavilla eri puolilla Suomea ja muiden alojen kohdalla suurempi mahdollisuus keskittämiseen.
Kiitos mielenkiinnostanne! Kysymyksiä?