Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on edelleen kolmasosa nettotulosta. Pienituloisten velallisten lievemmän ulosoton käyttö sen sijaan laajenee. Velalliselle on jatkossa jätettävä tulorajaan asti suojaosuuden lisäksi kolmasosa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta. Myös ulosottovelalliselle jätettävän suojaosuuden euromäärät ovat nousseet. Näiden ulosottopidätyksen laskentaperusteiden muutosten johdosta työnantajan on päivitettävä palkanlaskentaohjelmansa ajan tasalle. Työnantajat ovat käytännössä kokeneet hankalaksi ulosottopidätyksen määrän laskemisen. Tästä syystä oikeusministeriö on avannut työnantajien avuksi Internetissä maksukieltolaskurin, jolla ulosmitattava määrä voidaan laskea (www.oikeus.fi). Työnantaja tai palkanlaskija voi myös kysyä neuvoa ulosottomieheltä maksukiellon noudattamisessa ja ulosottopidätyksen laskemisesta. Maksukielto Palkka ja muu toistuvaistulo voidaan ulosmitata antamalla työnantajalle maksukielto. Työnantaja on vastuussa siitä, että ulosottopidätys tulee perittyä maksukiellon määräysten mukaisesti. Jos työnantaja ei noudata maksukieltoa, perittävä määrä voidaan ulosmitata työnantajalta. Maksukiellossa määrätään ulosottoon menevän määrän laskeminen, velallisen suoja-osuus, muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen määrä, ylisuurten luontoisetujen huomioon ottaminen ja muut tarpeelliset tiedot. Työnantajan on maksettava ulosottopidätyksen määrä ulosottomiehelle palkanmaksun yhteydessä. Tilinumero on merkitty maksukieltoon. Työnantaja saa vähentää pankille suoritetun tilillepanomaksun ulosottopidätyksen määrästä. Työnantaja ilmoittaa tilisiirrolla maksukiellon viitenumeron, velallisen nimen ja henkilötunnuksen. Voimassa oleva maksukielto Maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Ulosottomies ilmoittaa toistaiseksi voimassa olevan maksukiellon päättymisestä työnantajalle kirjallisesti. Ulosottomies voi muuttaa maksukieltoa uudella maksukiellolla. Työnantaja noudattaa aina viimeksi annettua maksukieltoa. Työnantajan on pyynnöstä ilmoitettava ulosottomiehelle tiedoksiantoosoitteensa, johon maksukielto voidaan lähettää. Ulosottomies voi myöntää velalliselle helpotuksia palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittauksessa tämän yksilöllisten olosuhteiden perusteella. Jos velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden, velallisen maksaman elatusavun tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti vähentynyt, palkasta ulosmitattavaa määrää voidaan pienentää. Palkasta ulosmitataan toistaiseksi tai määrättynä aikana säännönmukaista pienempi määrä. Tällaisessa tilanteessa työnantaja noudattaa ulosottomieheltä viimeksi saatua maksukieltoa, jossa tulee olla huojennusta koskeva määräys. Suojaosuutta ei enää koroteta huojennuksen määrällä.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 2(8) Ulosoton perusteena oleva palkka Ulosottopidätys lasketaan tulopohjasta, johon kuuluvat kaikki työntekijälle maksettavat ennakkoperintälain mukaiset palkat ja luontoisedut. Ulosottolaissa palkalla tarkoitetaan kaikenlaista palkkaa, palkkiota, luontoisetua sekä muuta etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Palkkakäsite vastaa ennakkoperintälain 13 :n mukaista palkkakäsitettä, jota työnantaja voi noudattaa myös ulosottopidätyksen laskemisessa. Esimerkiksi perusteettomasta irtisanomisesta suoritettava korvaus on oikeuskäytännössä katsottu ulosottolaissa tarkoitetuksi palkaksi. Palkalla tarkoitetaan myös ennakkoperintälain 13 :n 1 momentin 2 kohdassa mainittuja henkilökohtaisia suorituksia. Lainkohdassa lueteltuja palkkioita ovat: kokouspalkkio henkilökohtainen luento- ja esitelmäpalkkio hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio toimitusjohtajan palkkio avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostama palkka sekä luottamustoimesta saatu korvaus. Ulosmittaamatta jätetään kohtuullinen korvaus matkakuluista, omien työvälineiden käyttämisestä ja muista työn suorittamisen edellyttämistä kustannuksista. Tämän vuoksi työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaat työmatkakustannusten korvaukset sellaisenaan. Työnantajan myöntämä etuus, jonka saaminen tai arvo perustuu pörssinoteeraukseen tai sattumanvaraiseen seikkaan, saadaan ulosmitata kokonaan. Luontoisedut Luontoisetujen arvo määräytyy paikkakunnalla yleisesti käyvän hinnan mukaan, jona työantaja voi pääsääntöisesti käyttää luontoisetujen ennakonpidätysarvoa. Suojaosuutta määriteltäessä luontoisedut rinnastuvat rahapalkkaan. Toisin sanoen suojaosuus voi muodostua myös luontoiseduista. Jos palkka ulosoton välttämiseksi nostetaan liiallisina tai perusteettomina luontoisetuina, ylisuuret luontoisedut voidaan sivuuttaa työnantajalle annetussa maksukiellossa. Jos rahapalkka ei riitä ulosottopidätyksen maksamiseksi, ulosottomies voi antaa maksukiellon ikään kuin perusteeton osa luontoiseduista maksettaisiin rahana. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että työnantajan on maksettava ulosottoon rahapalkan lisäksi myös maksukieltoon merkitty perusteeton luontoisedun määrä. Tässä tilanteessa ulosottopidätys ja suojaosuus lasketaan ulosottopidätyksen laskentaperusteesta tavalliseen tapaan. Esimerkki perusteettoman luontoisedun maksukiellosta Ulosottopidätyksen laskettu määrä 700 euroa Rahapalkan määrä 100 euroa Perusteeton luontoisetu rahana maksukiellon mukaisesti 500 euroa Työnantajan on maksettava ulosottomiehelle 600 euroa
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 3(8) Ulosottopidätyksen laskentaperuste eli nettopalkka Palkasta ja muusta toistuvaistulosta ulosmitattava määrä lasketaan palkan nettomäärästä. Palkasta vähennetään ennen ulosottopidätyksen laskemista ennakonpidätys, työntekijän eläkemaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. Muita maksuja kuten ayjäsenmaksua, sairauskassamaksua ja lisäeläkevakuutusmaksuja ei saa vähentää. Jos työn suorittamisesta aiheutuneet kustannukset kuten moottorisahavähennys vähennetään bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista, ne voidaan vähentää myös ulosottopidätystä laskettaessa. Maksukiellossa voi olla määräys ottaa huomioon myös toiselta maksajalta saatu tulo. Työnantaja on otettava muu tulo huomioon ulosottopidätyksen alaista palkkaa laskiessaan. Maksukieltoon on merkitty nettopalkkaan lisättävä määrä kohdassa yhteenlaskettu nettomäärä. Työnantaja laskee ulosottopidätyksen perusteena olevan nettopalkan seuraavasti: Rahapalkka + luontoisetujen ennakonpidätysarvo./. työn suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten osuus./. ennakonpidätys./. työntekijän eläkemaksu./. palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu = Ulosottopidätyksen perusteena oleva palkka + muun tulon nettomäärä maksukiellolta = Ulosottopidätyksen laskentaperuste Suojaosuus vuonna 2008 Velalliselle on palkan, eläkkeen ja muun toistuvaistulon ulosotossa jätettävä niin sanottu suojaosuus omaan ja perheensä elatukseen. Suojaosuus on minimimäärä, joka velalliselle on aina jätettävä. Palkan ulosmittauksessa velallisen suojaosuus on velallisen itsensä osalta 19,90 euroa ja velallisen elatuksen varassa olevan puolison, oman lapsen ja puolison lapsen osalta 7,15 euroa päivässä henkilöä kohden seuraavaan palkan maksupäivään asti. Suojaosuus ja tuloraja 2008 Suojaosuus / päivä Suojaosuus / kuukausi Tuloraja / päivä Tuloraja / kuukausi Velallinen 19,90 597,00 39,80 1194,00 Perheenjäsentä kohti 7,15 214,50 14,30 429,00 Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä mainitaan työnantajalle annetussa maksukiellossa. Velallisen elatuksen varassa oleva perheenjäsen on sellainen, jonka nettotulot ovat enintään velallisen suojaosuus eli 19,90 euroa päivässä.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 4(8) Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo maksetaan. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. Näin ollen yksinäisen velallisen suojaosuus on 597 euroa kuukaudessa vuonna 2008. Tuloraja on kaksi kertaa suojaosuuden määrä. Työnantajan on laskettava suojaosuuden ja tulorajan määrä eripituisia ja poikkeavia palkkakausia varten. Poikkeavia palkkakausia voi olla esimerkiksi työsuhteen alkaessa ja päättyessä sekä palkanmaksun keskeytyessä. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkkakausi. Tällöin suojaosuus ja tuloraja lasketaan viimeisen palkkakauden pituuden perusteella. Lopputilissä maksettavat lomakorvaus ja lomaraha ovat ulosottopidätyksen alaista palkkaa. Esimerkki suojaosuuden ja tulorajan laskemisesta Työntekijän työsuhde alkaa 19.3.2008. Työntekijän normaali palkkakausi on kuukausi. Työntekijän elatuksen varassa on kaksi perheenjäsentä. Suojaosuus ja tuloraja palkkakaudelta 19.3-31.3.2008 ovat Suojaosuus = 13 x (19,9+ 7,15+7,15) = 13 x 34,20 = 444,60 euroa Tuloraja = 2 x 444,60 = 889,20 euroa. Ulosmitattava määrä Palkasta jätetään ulosmittaamatta aina velallisen suojaosuus. Jos nettopalkka on tätä suurempi, mutta enintään kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä, suojaosuuden ylittävästä palkasta jätetään ulosmittaamatta kolmasosa (tulorajaulosmittaus). Jos velallisen nettopalkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmittaamatta jätetään kaksi kolmasosaa palkasta. Toisin sanoen koko nettopalkasta ulosmitataan yksi kolmasosa. Jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä, ulosmittaamatta jätetään kahta kolmasosaa pienempi määrä, kuitenkin vähintään puolet palkasta. Ulosmitattavasta määrästä säädetään valtioneuvoston asetuksella (680/2003). Tämä ns. asteikkoulosmittaus otetaan kuitenkin käyttöön vasta vuoden 2009 alusta. Ulosmitattava määrä Nimitys Nettopalkan määrä Ulosmitattava määrä Suojaosuus Enintään suojaosuus Ei ulosmitata mitään Tulorajaulosmittaus Enintään 2 x suojaosuus 2/3 x (palkka - suojaosuus) 1/3 - sääntö Suurempi kuin 2 x suojaosuus 1/3 x palkka Asteikkoulosmittaus Suurempi kuin 4 x suojaosuus Otetaan käyttöön v. 2009
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 5(8) Muut määräykset -kohta Ulosottomies voi merkitä maksukiellolle muita ulosottopidätyksen perimistä koskevia määräyksiä. Muun muassa seuraavanlaisia määräyksiä voi olla käytössä: Ulosottopidätys: siihen asti kunnes 700 euroa on kertynyt Jos maksukiellolle on merkitty, siihen asti kunnes 700 euroa on kertynyt, työnantaja perii ulosottopidätyksen kunnes 700 euroa on kertynyt. Kun enimmäismäärä on kertynyt, ulosottopidätystä ei enää peritä. Ulosottopidätys: 120 euroa enintään e/kk. Määräys rajoittaa ulosottopidätyksen perimistä. Jos esimerkkitapauksessa ulosottopidätyksen laskennallinen määrä on 300 euroa, pidätys toimitetaan enimmäispidätyksen 120 euroa suuruisena. Jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, enimmäismäärä voidaan periä kokonaisuudessaan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Jos ensimmäisessä palkanmaksussa enimmäismäärä ei ylity, jälkimmäisessä palkanmaksussa ulosottopidätystä peritään enintään 120 euroon asti. Enimmäismäärää ei tule jakaa tasasuuruisiin osiin, jos palkka maksetaan kahdesti tai useammin kuukaudessa. Enimmäismääränä ei esimerkissä siis käytetä 60 euroa, jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Ulosottopidätys: 150 vähintään e/kk Määräystä käytettäneen lähinnä elatusavun perimiseksi, jolloin palkasta saadaan ulosmitata normaalia suurempi osuus. Tällöinkin velalliselle on aina jätettävä kolmasosa palkasta eikä suojaosuutta saa ulosmitata. Määräyksellä ei siten ole merkitystä, jos nettopalkka on enintään suojaosuuden määrä. Jos nettopalkka on suurempi kuin suojaosuus, suojaosuuden ylimenevä palkka voidaan periä kokonaan vähimmäismäärään asti. Jos nettopalkka on 697 euroa ja suojaosuus 597 euroa, ulosottopidätyksenä voidaan periä 100 euroa. Jos nettopalkka on 900 euroa ja suojaosuus 597 euroa, ulosottopidätys toimitetaan normaalina tulorajaulosmittauksena 202 euroa, koska se ylittää vähimmäismäärän 150 e/kk. Jos palkka maksetaan kahdesti tai useammin kuukaudessa, vähimmäispidätys voidaan suojaosuuden ylimenevästä palkasta periä kokonaan tai osittain ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Työnantajan ei pidä jakaa vähimmäispidätystä tasasuuruisiin osiin, jos palkka maksetaan kahdesti tai useammin kuukaudessa. Vähimmäispidätys ei siis ole 75 euroa, jos palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Ulosottopidätys: 400 e/kk Määräyksestä huolimatta velalliselle on aina jätettävä kolmasosa palkasta eikä suojaosuutta saa ulosmitata. Lähtökohtaisesti ulosottomiehen tehtävänä on tarkistaa, että velallisen nettopalkka on riittävän suuri kyseisen määräyksen noudattamiseksi ja ettei se loukkaa velallisen suojaosuutta. Jos työntekijän nettopalkka on 897 euroa ja suojaosuus 597 euroa, ulosottopidätys on esimerkkitapauksessa 300 euroa. Sen sijaan, jos laskennallinen ulosottopidätys on 500 euroa, ulosotto tehdään 400 euron suuruisena.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 6(8) Kertapidätys 300 euroa Kertapidätys on lähtökohtaisesti aina tilitettävä täysimääräisenä. Jos ulosottopidätyksen laskennallinen määrä on 600 euroa, kertapidätyksenä toimitetaan 300 euroa. Vaikka maksukiellolla on määräys kertapidätyksestä, ulosottoa ei kuitenkaan voida tehdä suurempana kuin laskennallinen ulosoton määrä olisi ollut. Jos tulorajaulosmittauksessa ulosottopidätyksen määräksi on laskettu 200 euroa, ulosottoon tilitettävä määrä on 200 euroa kertapidätysmääräyksestä huolimatta. Ulosottomiehelle on ilmoitettava kertapidätyksessä pidättämättä jäänyt määrä 100 (300 200 ) euroa. Epäsäännöllisesti maksettava palkka Epäsäännöllisesti maksettavasta palkasta voidaan ulosmitata yksi kolmasosa palkkaerän nettomäärästä. Ulosottopidätyksen laskentaperuste eli nettopalkka on sama kuin määräajoin maksettavassa palkassa. Epäsäännöllisesti maksettavalla palkalla tarkoitetaan esimerkiksi epäsäännöllisesti maksettavaa provisiopalkkaa, luento- tai esitelmäpalkkiota tai yhtiömiehen yhtiöstään nostamaa palkkaa. Suojaosuus ja tulorajaulosmittaus koskevat määräajoin, säännöllisesti maksettavaa palkkaa. Määräajoin maksettavana palkkana voidaan pitää kaikkia niitä palkkaeriä, jotka maksetaan palkkakausittain tapahtuvan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Esimerkiksi lomaraha, tulospalkkiot ja palvelusvuosilisä ovat osa säännöllisesti maksettavaa palkkaa, vaikka ne maksettaisiin kerran vuodessa. Vähennysten etuoikeusjärjestys Ulosottopidätyksenä voidaan vähentää vain rahapalkan määrä. Jos työntekijän rahapalkka ei riitä kaikkien vähennysten tekemiseksi, vähennykset rahapalkasta tehdään seuraavassa järjestyksessä: Rahapalkka, josta vähennetään 1. ennakonpidätys 2. työntekijän eläkemaksu 3. palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 4. ulosottopidätys 5. työnantajan kuittaus palkasta 6. muut vähennykset palkasta = käteen maksettava palkka Työnantaja voi vähentää suojaosuuden rajoittamatta muut nettopalkasta ulosottopidätyksen jälkeen vähennettävät erät kuten ay-jäsenmaksut, sairauskassamaksut, lisäeläkemaksut ja työsuhdeasunnon vuokran. Vapaakuukaudet palkan ulosmittauksessa Velalliselle on annettava vuosittain kaksi vapaakuukautta, kun tulorajaulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan. Jos velallinen ei muuta esitä, ulosottomies yleensä antaa vapaakuukausiksi heinäkuun ja joulukuun. maksukiellolla on tällöin seuraava määräys: Ulosottopidätystä ei toimiteta seuraavina kuukausina: 07/2008, 12/2008
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 7(8) Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään kolme vuosittain. Tällaisia muita perusteita ovat välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset sekä erityiset syyt kuten silmälasien tai pesukoneen hankinnat. Hakijan (velkoja) suostumuksella vapaakuukausia voidaan antaa enintään kuusi vuosittain hakemuksen raukeamatta. Annetuista vapaakuukausista eli ulosmittauksen keskeytyksestä voidaan ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti tai sähköisesti varsinaista uutta maksukieltoa antamatta. Keskeytyksen jälkeen työnantaja noudattaa viimeksi voimassa ollutta maksukieltoa. Jos velallinen on ennen ulosmittausta ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä. Edellytyksenä kuitenkin on, että velkojan maksunsaanti ei olennaisesti vaarannu. Lykkäystä voidaan antaa enintään neljä kuukautta työsuhteen alkamisesta. Elatusapu Palkasta saadaan ulosmitata elatusavun perimiseksi normaalia suurempi osuus. Jos elatusapu erääntyy jatkuvasti (juokseva elatusapu), palkasta saadaan ulosmitata palkan maksukautta vastaava elatusapumäärä säännönmukaista suurempana. Esimerkiksi kuukausipalkasta voidaan ulosmitata enintään kuukauden elatusapua vastaava määrä. Jos juoksevan elatusavun lisäksi ulosotossa on perinnässä muita velkoja tai erääntynyttä elatusapurästiä, säännönmukainen ulosottopidätys voidaan ylittää enintään palkan maksukautta vastaavan elatusavun määrällä. Kuukausipalkasta voidaan näin ollen ulosmitata säännönmukainen määrä ja kuukauden elatusavun määrä. Velalliselle on kuitenkin aina jätettävä vähintään kolmasosa määräajoin maksettavasta nettopalkasta eikä suojaosuutta saa ulosmitata. Epäsäännöllisesti maksettavasta palkasta on jätettävä ulosmittaamatta vähintään kolmasosa. Elatusapuvelalliselle voidaan antaa vapaakuukausia vain painavasta syystä, jos ulosmittaus toimitetaan elatusavun perimiseksi. Myös palkan ulosmittauksen lykkäystä voidaan antaa painavasta syystä.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 8(8) Esimerkki ulosottopidätyksen laskemisesta vuonna 2008 1. Lasketaan ulosottopidätyksen laskentaperuste. Työntekijän palkkatiedot kahden viikon palkkakaudelta ovat seuraavat: Rahapalkka 650 euroa + autoetu 450 euroa - ennakonpidätys 300 euroa - työntekijän eläkemaksu 45,1 euroa - palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 3,74 euroa Ulosottopidätyksen laskentaperuste 751,16 euroa 2. Lasketaan ulosottopidätyksen määrä. Suojaosuuden määräksi on maksukiellossa määrätty 41,35 euroa päivässä. Kahden viikon palkkakautta vastaava suojaosuus ja tuloraja ovat: Suojaosuus (41,35 x 14) 578,90 euroa Tuloraja (2 x 578,90) 1 157,80 euroa Ulosottopidätyksen laskentaperuste eli nettopalkka 751,16 euroa on suurempi kuin suojaosuus 578,90 euroa, mutta se ei kuitenkaan ylitä tulorajaa 1 157,80 euroa. Tällöin ulosottopidätys toimitetaan tulorajaulosmittauksena, jolloin ulosmitattava määrä on 2/3 suojaosuuden ylittävästä palkasta. Ulosottopidätys = 2/3 x (751,16 578,90) 114,84 euroa 3. Lasketaan työntekijälle maksettava nettopalkka vähennysten jälkeen seuraavasti: Rahapalkka 650 euroa - ennakonpidätys 300 euroa - työntekijän eläkemaksu 45,1 euroa - palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 3,74 euroa - ulosottopidätys 114,84 euroa Työntekijälle maksettava nettopalkka 186,32 euroa