SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FIN LANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 53 VUONNA 936 INDUSTRISTATISTIK 53 ÀR 936 STATISTIQUE DES INDUSTRIE DE FINLANDE ANNÉE 936 HELSINKI 937
Alkusanat. T eollsmstlasto lm estyy tällä kertaa mmten samaan tapaan tom tettuna kun akasemmn, pats että teollsuusryhmtyksessä on tehty erätä penehköjä muutoksa ja että ltetaulmhm, ssältyy kaks wu,tta tattua (taulut 5 ja 6), jossa kästellään teollsuuden polttoamekulutusta vuonna 936. Aneston käyttelyä on lähnnä valvonut allekrjottanut 8 t r ö m m e r, joka myös on laatnut ohesen tekstkatsauksen. Helsngssä, Tlastollsessa päätomstossa, joulukuussa 937. Förord. Industrstatstken har denna gäng övrgt rédgeras enlgt samma prncpes som tdgare, utom att nägra smärre förändrngar vdtagts ndustrem os grupperng samt att tabellblagan utökats med tvä ny a taheller (tabellerna 5 ooh 6), vlka utvsa ndustrns bränsleförbruknng är 936. Behandlngen av materalet har närmast letts av undertecknad Strömmer, som även fö rfa tta t textöverskten. Helsngfors, â Statstska centralbyrän, december 937. Martt Kovero. Valter Lndberg. M. Strömmer.
S s ä l l y s. Tekst. (Sv. 27). Sv. Suomen teollsuus vuonna 936: Y leskatsaus... T yöpakat ja tuotannon suuruus... 7 Työpakkojen om stajat... 8 T yöntekjät... M oottort... 2 Työpakkojen tuotantoarvot ja ty ö n tek jät 3 Tom nnassa sattuneet keskeytykset... 4 Teollsuuden käy ttäm ät polttoaneet... 5 A akkosellnen luettelo tlastossa esntyvstä er työpakosta... 6 Résumé fran ças... 20 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 25 I n n e h â ll. Text. (Sd. I 27). Sd. In d u strn Fnland är 936: överskt... rbetsställen oel tllverknngens storlek... 7 rbetsställenas äg are... 8 A rb et are... M otorer... 2 A rbetsställenas tllverknngsvärde och antalet arbetare... 3 A vbrott verksam heten... 4 Inom ndustrn förb ru k at bränsle... 5 A lfabetsk förtecknng över förelggande Statstk redovsande olka slag av fab rker 6 Résumé fran ças... 20 L ste des noms d ndustres employés dans les tableaux... 25 Taulultteet. (Sv. 35). Sv. Taulu. T eollsuustom nta k u nnttan vuonna 936... 2 2. T eollsuustom nta teollsuuslajttan vuonna 936... 24,, 3. Teollsuuden käyttövom a teollsuusla jtta n vuonna 936... 38,, 4. Teollsuuden raaka-aneet ja tuotteet teollsuuslajttan vuonna 936... 52 5. Teollsuuden käyttäm ät polttoaneet v. 936...'... 26 _..6. Teollsuuden käyttäm ät polttoaneet v. 936 m äntyhaloks ja kvhlks m uunnettuna... 32 Tabellblagor. (Sd. 35). S d. Tabell. len ndustrella verksam heten komnunvs âr 936...... 2 2. Den ndustrella verksam heten efter n d u strarter âr 936... 24 3. Ind u strn s drv kraft efter ndustrarter âr 936... 38 4. In d u strn s rftämnen och produkter efter n d u strarter âr 936 52 5. Inom ndustrn förb ru k at bränsle âr 936... 26 6. Inom ndustrn âr 936 förbrukat bränsle om räknat tll tallved och stenkol... 32 Table des matères. T exte. (Pages I 27). P ag. Les ndustres fnlandases en 936 : Coup d œl général....la classfcaton des entreprses ndustrelles selon la valeur de la fab rcato n... 7 Les proprétares de entreprses... 8 O uvrers... M oteurs... 2 Valeur des produts des leux de trav al et nom bre de leurs ouvrers... 3 Interru p to n s de l actvté... 4 Combustbles employés dans l ndustre... 5 Lste des catégores de fabrques dont trate la présente statstque... 6 Résumé fran ças... 20 L ste de noms d ndustres employés dans les tableaux... 25 Tableaux. (Pages 35). Pag. T ableau. T ableau synoptque des entreprses ndustrelles dans les vlles et les ballages du pays... 2,, 2. Les entreprses ndustrelles groupées par genres d ndustres'... 24 3. Force m otrce employée par l ndustre... 38 4. M atères premères et produts m-aelevés employés et produts fabrqués... 52 5. Combustbles employés dans l ndustre en 936... 26 6. Combustbles de l ndustre réduts en bos de pn et en charbon, en 936... 32
Suomen teollsuus vuonna 936. Fnlands Industr âr 936. Y leskatsaus. Y lesk atsau k sen koko teollsuus- ö v ersk t. En ö v ersk t av hela den n d u strella tom ntaan esllä olevana vuonna sekä kolmena verksamheten frägavarande är samt de tre föreedellsenä vuonna an ta a seuraava taulukko: gäende ären ges fö ljan d e tabell: 933 934 935 936 T yöpakkoja, luku A rbetsställen, a n t a l... 3 527 3 747 3 97 4 078 lsäys ta öknng eller vähennys, luku m nsknng, antal.. 56 220 70 6?? r? j??? % 4.6 6.2 4.5 4. T yöntekjötä, luku A rbetare, an tal... 40 736.6 682 74 30 84 4 lsäys ta öknng eller vähennys, luku mnsknng, antal.. 3 54 20 946 2 628 0 0 % 0.6 4.9 7.8 5.8 K äyttövom aa, hv. D rv k raft, hkr.... 658 505 77 988 84 743 872 300 lsäys, hv. öknng, hkr... 50 89 59 483 96 755 57 557,,,,,,,, 8.4 9.0 3.5 7. Palkkaus A vlönng... 000 mk 58 332. 809 244.4 989 548.5 2 25 897. lsäys ta öknng eller vähennys mnsknng 20 888.6 290 92.3 80 304. 226 348.6 :> % 8.7 9.2 0.0.4 Eaaka-aneden arvo Rääm nenas värde 000 mk 5 634 948.4 7 002 73.6 7 638 243.5 8 795 380.6 Sama, lsäys ta vähennys D :o, öknng eller m nsknng...,, 645 04. 367 225.2 636 069.9 57 37. a n a % 2.9 24.3 9. 5. K otm asa raaka-aneta Inhem ska rääm nen... 000 mk 939 42.7 2 597 056.0 2 749 440.6 3 25 456. Sama, lsäys ta vähennys H : o, öknng eller m nsknng... 252 323.5 657 93.3 52 384.6 466 05.5 % 5.0 33.9 5.9 6.f K otm asa puolvalm ta teollsuustuotteta Inhem ska h alv fab rk at... 000 mk 422 890.6 704 426.7 936 265.6 2 245 594.9 Sama, lsäys ta vähennys D :o, öknng eller m nsknng... 7545.0 28 536. 23 838.0 309 329.3 a a a % 4.0 9.8 3.6 6.0 Ulkomasa raaka-aneta U tländska rääm nen... 000 mk 2 272 95. 2 700 690.9 2 952 537.3 3 334 329.6 Sama, lsäys ta vähennys I ) : o, öknng eller m nsknng... 27 572.6 427 775.8 25 846.4 38 792.3 o v n u % 0.6 8.8 9.3 2.9 Tuotannon bruttoarvo T llverknngens bruttovärde... 000 mk 0 837 434.6 320 428.6 3 929 265,3!6 2 953.6 Sama, lsäys ta vähennys D : o, öknng eller m nsknng...,, 28 23.6 2 282 994.0 808 836.7 2 92 688.3 a % 3.4 2. 6.2 5.7 K un teollsuustom ntaa on vuodesta 926 alkaen valastu k u n n ttan (taulu ), vodaan ta rk astaa, m tkä seudut maassamme ovat muodostuneet erkosks teollsuuskeskuksks. H u om au tettak o o n kutenkn, e ttä tällaset keskukset evät te- D ä Statstken fr. o. m. ä r 926 ( tab. ) ger en överblek av den n d u strella verksam heten kotmmunvs, fr am gär det av densam m a vlka delar av värt land, som utveoklat sg tl egentlga n dustrella centra. Lkväl bör beaktas, a tt dylka
Tuotannon bruttoarvo, 000 mk 2 tenkään m uodosta m tään tarkon ja ehdottom ast ra jo te ttu ja alu eta, vaan vodaan ne k ä sttä ä er n äk ö k o h d sta rppuen laajem pna ta suppeam pna. Tärkem pnä teollsuuskeskuksna m anttakoon seuraavat alueet:: ) Helsnk ympärstöneen, johon on luettu H elsngn kaupunk, H aagan, K aunasten ja K eravan k auppalat sekä lsäks H uopalaht, Oulunkylä, Espoo, H elsngn mlk. ja Tuusula, 2) Tampere ympärstöneen, s. o. Tam pere, K angasala, M essukylä, Pohjos-Pdrkkala, E telä-p rkkala, L em päälä ja Y löjärv, 3) Turku ympärstöneen: Turku, P aranen, K aarn a, M aara, Raso, Pkkö ja L eto, 4) Kymjoen laakso, johon on lu ettu K otka, Kym, K uusankosk, Kouvola, P y h tää, Sppola ja R uotsnpyhtää, sekä 5) Ylnen Vuoksenlaakso, m hn kuuluvat Joutseno, R uokolaht ja Jääsk. K än rvhmtellen saadaan seuraava asetelm a: contra naturlgtvs cke blda nägra sk arpt ooh e n ty d lg t av g rän sade onräden, ltan g ränsern a kunna dragas vdare eller snävare, beroende p olka synpunkter. F öljande om räden mä näm nas säsom landets vktgaste n d u strcen tra: ) Helsnyfors med omnejd, vartll h än fö rts H elsngfors stad, H aga, G rankulla och Korvo köpngar sam t H oplaks, Aggelby, Esbo, H elsnge och Tusbv, 2) Tammerfors med omnejd, d. v. s. Tam m erfors, K angasala, M essukylä, P ohjos-p rkkala, Etelä- Prkkala, Lem päälä och Y löjärv, 3) Aho med omnejd: Äbo, P arg as, K aarn a, M aara, Raso, Pkkö och Leto, 4) Kytnmene älvdal, v artll räknats K otka, Kym, K uusankosk, Kouvola. P y tts, Sppola och Ström fors, sam t 5) Övre Vuoksendalen, tl vlken räk n ats Joutseno, Ruokolaht och Jääsk. E n ndelnng enlgt dessa omräden har verkställts följan d e talo el: Pakkakunta Ort! Työpakkojen luku Antalet arbetsställen Työntekjötä Antalet arbetare ; Välttömäst tehöaskoneta! käyttävä voma, hv. I DrvkrafC för j omedelbar drft av maskner, hkr. Työntekjän pakkaus, 000 mk Arbetarnas avlönng, 000 mk 000 mk Päämnenas värde, 000 mk h'aakaanedcn arvo. Tllverkungens bruttovärde, H e lsn k y m p ä rstö n e e n H e sn g -' fo rs m ed o m n e jd... 696 28 969 52 044 468 598. 529 774.3 2 755 305.3 T a m p e re y m p ä rstö n e e n Tan-: m e rfo rs m ed o m n e jd... 23 20 032 63 730 252 382.8 724 528.0 443 87. T u rk u y m p ä rstö n e e n Ä bo med: o m n e jd...! 28 626 29 800 38 00. 490 872.8 928 552.0 K y m jo e n la a k so K v m m ene ä lv dal...... 35 0 86 I 89 088 6 240.4 849 865.) 60 382.3 Y ln e n V u o k sen la ak so Ö v re ' V u o k sen d a le n... 54 5 370 60 668 77 039. 378 255.5 78 998. 000 mk A bsoluuttsest lasken Helsnk lähym pärstöneen m uodostaa ss suurm m an teollsuuskeskuksen. Y lutta jos v errataan työpakkojen lukua muhn lukuhn, huom ataan, että täm ä alue e ole varsnasest suurteollsuusaluetta. Lähem m n täm ä käy lm seuraavsta luvusta; keskm äärn työpakkaa koht kullakn alueella vuosna 935 ja 936 tu l: H elsnk y m p ärstö n een H elsngfors med omnejd Tam pere T am m erfors T urku Abo K ym joen laakso Kymmene älvdal... Ydnen Vuoksenlaakso Övre Vuoksendalen.... Absolut taget är llelsngfors med närm aste omn ejd sälunda rkets stö rsta ndustrella centrum. Men om an talet arbetsställen- jäm föres med de övrga sffro rn a, fnner m an, a tt d etta omräde cke nrym m er nägon egentlg storndustr. Närm are fram gär d etta av följan d e s ffro r; nom resp. om räden kon m edeltal pa varje arbetsställe ären 935 och 936: Työntekjötä A rbetare Teh, E tt.. hkr. hv. T uotantoarvo, Tllverknngsvärde. m lj. m k 935 936 935 936 935 936 40.3 4.«74.3 74.8 3.«4.0 83.0 86.7 253.7 275.9 5.7 6.3 40.8 4.4 05.4 06. 3. 3.:; 73.3 75.5 298.8 400.7 9.8.9 09.7 99.4 292.8 23.5 2. 4.5
N nkun nähdään, ovat ss K ym joen laakso ja Y lnen Vuoksenlaakso sam on kun myös Tam pere ym pärstöneen tärkem pä suurteollsuuskeskuksa. N ällä aluella kohosvat nnhyvn ty ö n tek jän kun teh. hevosvoman ja tuotannon bruttoarvon keskm äärät runsaast yl koko maan vastaaven lukujen. S tä vaston Turun ja.helsngn aluella puheena olevat keskm äärät olvat jonkn verran alhasem mat kun koko maassa. Ivoko m aan vasta av at luvut olvat nm ttän v. 936: työntekjän keskm äärä 45.c, teh. h v :n 23.a ja tuotantoarvon 4.o. Seuraavassa taulukossa valastaan ty ö n tek jän lukum äärää sekä tuotannon bruttoarvoa vuosna 935 ja 936 teollsuusrylm ttän: T yöntekjötä A rbetare Teollsnusrvhm ä Tndustrgrupu 935 036 erotus sk llnad Juku luku luku ; antal an ta l anta l ' Son synes, blda Kymmene älvdal ooh Övre Vuoksen dalen lkasom även T am m erfors med om nejd dc vktgaste storndustrella centra. P â dessa omräden överstego m cdcltalon fö r säväl arbetare och eff. h ästk rafter som fö r tllvcrknngens bruttovärdc avsevrt m otsvarande ta fö r hela landet. Pärem ot voro frägavarande m edeltal for omräclena omkrng Äbo och H elsngfors nägot lgre än för hela landet. He m otsvarande medeltalen fö r hela landet voro näm lgen är 936: arbetare 45.2. eff. hkr. 23.9 och tllvcrknngens värde 4.o. I följan d e tabell redogöres fö r an talet arbetare och tllverknngens bruttovärde under áren 935 och 936 nom de olka nclustrgrupperna : 935 000 mk T uotannon bru tto arv o Tverknngens bruttovrde 936! 000 mk erotus sk 000 m k 5 994 ( 938 944: 5.7 579 632 4 700 477.2 20 844. s 20.8 K onepajat M ekanska verkstäder 24 270 23 32 2 036 8. 250 505.0 422 57.6 72 000.6 3.8 Henom p koneteollsuus F nare m asknndustr... 345 500 6 46.7 8 003.5 32 379.8 4 376.8 79.9 Kv-, sav-, las- ja turvetcollsuus Sten-, ler-, glas- ocl torvudustr... 25 2 622 497! 3.5 47 583.7.585 053.7 3 470.0 24. K em allnen teollsuus Komsk n dustr... 2 752 2 934 82 6.( 364 848.3 49 293. 54 444.7 4.9 Nahka-, kum- ja karvateollsuus Lrler-, gunn- och härnclustr. 8 977 9 25 238 2.7 67 654.2 684 260.5 2 606.3.9 K utom a- ja v aatetusta vara teollsuus j Textl- och beklädnadsvaru- n dustr... 29 977 3 065 088, 3.6 638 664.2 759 720.7 2 056.5 7.4 Paperteollsuus Pappersndustr 8 556 9 786 230 6.6 3 086 365.0 639 902.4 553 537.4 7.9 Puuteollsuus T rä n d u s tr... 5 599 53 08 49 2.8 2 575 246.0 3 095 54.0 520 268.0 20.2 Ravnto- ja nautntoaneteollsuus j N ärngs- o. njutnngsm edelsn dustr... 734 2 585 85 7.3 2 556 790.8 3 009 498.0 452 707.2 7.7 V alastus-, vom ansrto- ja vesjoh- toteollsuus Belysnngs-, kraftöverförngs- och vattenlednngsj n dustr... 2 987 2 996 9 0.3 36 092.5 387 994.6 26 902. Í.5 ; G-raafllnen teollsuus G rafsk n d u str... 5 356 5 664 308 5.8 266 967.2 293 783.6 26 86.4 0.0!E dellsn kuulum aton teollsuus Tl föreg. ej hänfrlg ndustr 99 22 23; 23.2 3 32.9 3 667.7 354.8 0.7 Y hteensä Summa 74 30 84 4 0 0 5.8 3 929 265.3 62953.6 'M alm nnosto ja rkastam nen M alm uppfordrng och anrknng 533 648 5; 2.6 84 599.6 87 836.8 3 237.2 3.8 Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. metall- Teollsuutemme kehtyksessä on vuoden 932 jä l kenen aka m erknnyt varsn huom attavaa nousua. Puheena oleva suunta lmenee erttän selvänä myös yllä estetyssä vuoden 936 luvussa. Edellseen vuoteen v errattu n a kohos sten työntekjän lukum äärä 0 0 el 5.8 % ja tuotannon Ov) O v O O CO Ina cl O ' 5.7 För vftr ndustrella ufvecklng lar tden efter är 932 beteeknat en synnerlgen avsevärd uppgang. Ifräg av arande tendens fram g är «árdeles ty d lg t även av ovanstaende sffro r för är 936. I jäm förelse med föregaende är ökades sälunda antalet arbetare med 0 0 elle' 5.8 % och pro-
4 bruttoarvo 2 92.7 m lj. mk el 5.7 %. E r teollsuusryhm en tark astelu osottaa, e ttä etenkn tu o tantoarvon lsäys on ollut tu n tu v a melken kaklla teollsuuden alolla. M etallteollsuuden suurm m ssa ryhm ssä sulatot y. m. s. m etallen jalo s tuslatokset ja k o n e p a jat kohos tuotannnon bruttoarvo vast. 20.8 ja 3.8 %. Edellsen ryhmän nousuun v akutt ratkasevast kaks tähän ryhm ään kuuluvaa uu tta teollsuuslatosta: sähköuun ja kuparsulattm o. M tä tulee puunjalostusteollsuutem m e päähaarohn paperteollsuuteen ja puuteollsuuteen, nn lsäänty edellsen ryh m än tuotantoarvo 7.0 % ja jälkm m äsen 20.2 %. M anttakoon, että nmenomaan paperteollsuuden ' ryhmässä ol myös tuotantom äären kasvam nen huom attava, kun ta as puuteollsuuden tuotantoarvon nousu kuvastaa selväst h ntatason kohoam sta edellsen vuoden pern alhassta luvusta. N hn teollsuudenhaarohn, joden tuotantoarvo kohos enten, kuuluu lsäks ravntoja nautntoaneteollsuus. Täm än ryhm än kohoam seen ol m erklle p antava osuus ennen kakkea,, jauho- ja suumomyllyllä. A van vähästä tuotantoarvon nousua osott sen sjaan nahka-, kum- ja karvateollsuuden ryhm ä, kakkaan. %..Tonkn verran epäyhtenästä ol kehtys sam on kutoma- ja vaatetustavarateollsuuden ryhm ässä, jonka koko tuotantoarvo lsäänty tosn 7.4 %, m u tta jossa m. m. puuvllatehtaden ja pellavatehtaden tuotantoarvot jäv ät alhasemm ks kun edellsenä vuonna. Sahateollsuuden kehtyksen valasem seks estetä än alem pana olevassa asetelm assa sahojen ja höylääm öden tuotanto vuonna 04 ja kymmenvuotskautena 927 936 standartessa. E r lajen tuotantom äärät olvat seuraavat: ltapeasoroja V uonna L ankkuja Soroja Är Plankor B attens Scantlngs 94 70 50 57 009 86 34 927,. 53 784 250 389 22 622 928 29 48 238 785 96 565 929 95 037 90 358 6 435 930 57 952 48 047 30 60 93 4 879 25 76 0 35 932 4 07 24 576 20 99 933 56 277 57 33 6504 934 63 406 99 05 93 538 935 50 544 57 943 58 33 936 54 24 78 097 69 774 duktonens bruttovärde med 2 92.7 m lj. mk eller 5.7 %. E n gransknng av de olka ndustrgrupperna utvsar, a tt öknngen främ st av produktonsvärdet v art kännbar p ä n ästan alla ndustrella om räden. Inom m etallndustrns största g rupper sm ält- o. a. d. m etallförädlngsverk och m ekanska verkstäder ökades tllverknngens bruttovärde med resp. 20.8 och 3.8 %. F ö r den förstnäm nda gruppens vdkommande päverkades öknngen avgörande grad av tvä nya ndustrella f öretag, som hörde tl denna g ru p p : en elektrsk ugn oel ett kopparsm ältverk. V ad huvudgrenarna av vär träföräd ln g sn d u str, nämlgen pappersndustrn och trän d u strn betr ä f fa r, sä ökades den fö rra gruppens produktonsvärde med 7.9 % och den senares med 20.2 %. Det kan nämnas, a tt särsklt nom gruppen pappersndustr även produktonsm ängderna ökades avsevärt, m edan äter öknngen av trän dustrn s produktonsvärde ty d lg t avspeglar den stgande prsnvan förhällande tl de y tte rst läga sffro rn a för föregäende är. Tll de n d ustrgrenar, vlkas produktonsvärde ökades m est, hör ännu närngs- och njutnngsm edelsndustrn. öknngen av denna grupp hade fram fö r allt mjöl- och grynkvarnarna en an- m ärknngsvärd andel. E n alldeles obetydlg öknng av produktonsvärdet uppvsade därem ot läder-, gumm- och h ä rn d u strn, nalles.9 %. E n nägot avvkande utvecklng förekom lkasä nom gruppen textl- och beklädnadsvarund u s tr, vars hea produktonsvärde vsserlgen ökades med 7.4 %, men nom vlken produktonsvärdena bl. a. fö r bom ullsfabrkerna och lnnefab rk e rn a voro lägre än föregäende är. F ö r a tt belysa sägndustrns utvecklng gves h är nedan en sam m anställnng av Produktonen nom gruppen sägverk och hyvlerer Standards, är 94 och under toärsperoden 927 936. Produktonsm ängderna fö r de olka slagen av sägade varor ha v a rt: E rl. m uta valm steta Olka övrga L au to ja P arru ja Y hteensä B räder S parrar tllverknngar Sum m a 306 030 8 667 97 559 725 549 54 908 28 35 49 494 070 487 298 0 9 363 640 425 897 422 62 9 284 35 888 230 64 30 226 5 546 39 439 97 820 25 266 3 384 283 60 85 720 245 307 3 379 287 92 823 272 309 505 3 382 346 037 034 036 40248 6 054 475 780 339 3 332 667 5 973 467 466 72 90-6 332 2 5 35 487 48 226 732
Selluloosan tuotannon kelltystä koskevat abso* De absoluta sffro rn a fö r utvecklngen av celluluuttset luvut näkyvät seuraavasta taulukosta, losatllverknngen fram gä av följande tabell, jossa selluloosan tuotanto on lm otettu tonnessa. vlken cellulosaproduktonen uppgvts ton. V uonna Är Sulfaattselluloosaa Sulfatcellulosa Sulfttselluloosaa Sulftcellulosa valkastua b lek t valkasem atonta oblekt valkastua blekt valkasem atonta oblekt tonna ton tonna ton 93 69 63 528 23 667 56 228 927 23 9 92 934 47 78 33 226 928 23 884 22 083 59 66 378 752 929 27 902 28 65 6293 406 42 930 25 02 63 709 77 458 438 252 93 850 73 662 74 938 445 629 932 3 507 99 433 09 267 529 375 933 3888 j 204 82 32 278 550 358 934 3 97 229 23 56 574 605 532 935 29 908 264 720 94 53 647 899 936 40 797 348 859 234 63 704 897 M udenkn paperteollsuuden haarojen tuotanto on vuoden 936 kuluessa lsääntynyt. Seuraavassa estetään tuotannon suuruus er vuosna. Luvut tark o tta v at tonneja. Även nom de övrga grenarna av pappersnd ustrn har produktonen under ä r 936 stgt. I ä r nedan belyses produktonens storlek under sklda är. S ffro rn a avse ton. Vuonna Ar P uu v a n u k etta Träm assa m ärkää v át kuvaa torr Puupahva ja -karto nka T räpapp ocl -kartong Lum pusta ja jätepapersta valm stettua pahv a Av lum p och avfallspapper tllv erk at papp Papera Papper 93 3 950 40 685 56 75 264 67 63 927 224 62 58 20 50 406 270 28 592 928 260 864 5572 53 387 220 305 52 929 294 47 53 05 6 604 2 055 32 838 930 36 638 54 74 56 778 4 609 36 757 93 36 295 55 57 63 805!) 222! 328 05 932 348 205 45 05 698 ) 445 340 230 933 409 68 50 287 78 89!) 548 372 336 934 485 999 58 753 90 86) 4 524 43 324 935 53 500 59 393 '00 36 M 5 399 446 9 936 584 430 62 786 7 305 7 376 528 057 Sen sekan valasem seks, m ssä m äärn maamme teollsuus k äy ttää ulkom asa ja kotm asa raakaaneta sekä puolvalm steta, on la ad ttu seuraava yhdstelm ä: F ör a tt belysa, vlken utsträoknng vär In dustr använder utländska eller nhemska rääm nen och lalvfabrkat, har följan d e sam m anställm ng utarb eta ts: J) Lukuun ssältyy myös nsultt. H är ngär även nsult.
6 käytettyjo l laaka-. aneden ja puolvalmst deo arvo: Vuoet ; av förbrlkadc raame n och lalv fabrkat: kotmasa nlemska ulkomasa utändska koko arvo: hela värdet: Malmnnosto ja rkastamnen Malmuppfordrng 000 mk /O 000 mk % t 000 mk och anrknng... 6 935.9 00.o 6 935.0 Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smalto. a. d. metallförädlngsverk... 97 004.. 5.2 87 782.2 48. s 384 786.: S ä h k ö u u n t E le k trsk a u g n a r... 0 28.0 8.8 26 472.0 8.2 32 00.2 M a rtn la to k s e t M a rtn v e rk... 3 37. 54.4 200.8 45.0 24 697.9 Y a lssla to k se t V alsverk... 40 074. 48.3 43 535.0 5.7 84 209.7 Konepajat Mekanska verk stä d e r... 23 770. 37.0 42 376./I 62. 664 46.) Henomp koneteollsuus Pnare masknndustr o 785.:, 37.,9 84.0 62.0 5 600., Kv-, sav-, las- ja turvcteollsnus Sten-, lev-, 6 834.; 60.2 40 95.2 39. s 02 785.6 S e m e n ttte h ta a t C e m e n tta b rk e r... 7 537.0 80.7 2 089. 3.3 20 226. L a s te h ta a t G la sb ru k... 952. 7.o 2 090.3 93.0 3 642.4 Kemallnen, teollsuus K em sk n d u s tr... 68 66.U 3..; 49 50.: 68.7 27 668.6 L akka-, v ernssa-, vär- ja p o ltu u rte h ta a t Laek-, fem ss-, färg - och p o lty rfa b rk e r... 0 573. 0.8 54 459.7 89.2 6 032.8 Nahka-, kum- ja hanateollsuus Läder-, gumm- 203 732.: 48.!) 22 926..) 5. 46 658. s N a h k a te lta a t ja n a h k u rn ty ö p a ja t L ärlerfa b rk e r och g a rv e re r... 40 500.7 28.8 4 808.3 7.2 6 35.0.T alk n e te h taat S k o fa b rk e r... 97 29.,s 79.3 25 49.8 20.8 22 783.0 K u m tu v a ra te h ta a t G u n n n v a ru fa b rk e r... 27 2.7 34.3 5 744.3 65.3 78 950.0 Kutoma- ja vaatetustavarateollsuus Texl- och hekldnadsvarundustr... 33 578. 33.s 650 73.s 66.2 982 309. o V lla te h ta a t Y lle fa b rk e r... 52 022.o 22.3 83 408.o 77.7 230 030.9 P u u v lla te h ta a t B o m u llsfa b rk e r... 2 044..3 224 04.(5 98.8 220 748.7 P e lla v a te h ta a t L n n e fa b rk e r... 8 45. 28.3 2 43.3 7.8 29 828.4 T rkoon- j a su k a n k u to m o t T rk o t- och stru n p - v äv erer... 58 90.7 44. 7 48. 55. 29 04.8 Paperteollsuus P appersndustr... l 594 737.: 88.0 99 899.;) l l. 794 636. s P u u h o m o t j a p a h v te h ta a t T ru slperer och p a p p fa b rk e r... 270 439.e 9 0.o 9 559.3 3.4 279 998.4 S u lfttsellu lo o sateh taat - S u lftcellu lo safa b rk er 08 725.3 85. 07 952.7 4.0 720 078.2 S u lfa a tts e llu lo o sa te lta a t S u lfa tc c llu lo saf ab rk er 95 4.7 80.3 30 020.8 3.5 226 038.5 P a p e r te h ta a t P a p p e rsb ru k... 43 555.0 92.4 35 38.9 7.0 460 937.5 Puuteollsuus Trä-ndustr... 778 52.U 93. n 33 935.0 7.0 92 457.: S ah at ja h öylääm öt S äg verk och h yv lerer.. 308 09.l 90.3 53 870.7 3.8 422 490.0 F a n e e rte h ta a t F a n e r fa b rk e r... 74 72.3 82.9 35 888.3 7. 20 060.(5 P u u se p ä n - ja h u o n e k a lu te h ta a t S n ck erer o. m ö b e lfa b rk e r... 50 78.7 85.8 9 405.o 4.2 00 23.7 Bavnto- ja nautntoaneteollsuus Närngs- ooh njutnngsmedelsndustr... 84-4 035.U 39.2 307 472.2 60. s 2 5 507.s Jau h o - ja suurm om yllyt M jöl- och grynbvar.at 229 339.7 33.7 450 88. 60.3 679 527.8 L e p ä te h ta a t j a lep o m o t B rö d fa b rk e r och b a g e re r... 70 723.3 74.4 60 923.2 25.0 237 046.3 M a k k a ra te h ta a t K o rv fa b rk e r... 45 293.0 94.5 8 425.2 5.3 53 78.8 S o k e rte h ta a t S o ck erb ru k... 32 490.O 4.8 86 77.3 85.2 29 207.3 T u p a k k a te h ta a t T o b a k sfa b rk e r... 32 539.0 5. 82 383.0 84.9 24 922.0 Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. 270.!) 8 230.: 98. ä 8 50.', Graafllnen teollsuus Grafsk n d u s tr... 05 22.: 9.o 0 375.), 9.0 5 596.0 M uu teollsuus övrg ndustr... 455.0 8.', 332.: 8.6 788., K akk teollsuudet Alla n d u stre r... 5 46 05. r 62. 3 334 329.6 37.0 8 795 380.6
7 Teollsuutem me käyttäm en ulkom asten raakaaneden osuus koko raaka-anem äärästä on ollut alenem aan pän. V uonna 93 k äy te ttn teollsuudessamme 43.4 % ulkom asa raaka-aneta. Sen jälkeen on puheena oleva osuus laskenut ja pysytellyt vme akona enmmäkseen 40 % :n alapuolella, ollen vuonna 935 38.7 sekä vuonna 93( 37.9 %. Seuraava taulukko valasee stä suhdetta, m kä valltsee m aksettujen työpalkkojen sekä käytettyjen raaka-aneden ja puolvalm steden välllä to selta puolen sekä valm stusarvon välllä toselta puolen, t. s. edellset lm astuna prosentessa valmstusarvosta : Malmnnosto ja rkas Umnen Malmuppfordrng och anrknng... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smälto. a. d. metallförädlngsverk... Konepajat Mekanska v-erkstäder... Henomp koneteollsuus Fna-re masknndastn Kv-, sav-, las- ja turvcteollsnus Sten-, ler-, glas- och torvndustr... Kemallnen teollsuus Kcmsk ndustr... Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gummoch här-nd-u-str... Kutoma- ja vaatetnstavarateollsuus Textl- och öeklädnaäsvarunäustr... Paperteollsuus Pappersndustr... Puu-teollsu s Trändustr... Ravnto- ja nautntoane-teollsuus Närngs- och n jutnngs medclsndustr... Valastus- ;/. m. teollsuus Belysnngs- n. fl. ndustrer... Graa-fllnen teollsuus Grafsk n d u str... Muu teollsuus övrg ndustr... Kakk teollsuudet Alla ndustrer... K uten edellä olevasta näkyy, m enot palkkohn ja raak a -a n esn olvat er teollsuudenhaarossa h y vnkn er suuret tuotannon bruttoarvoon verraten. K akk teollsuudet mukaan ottaen työntekjän palkat tekvät 3.7 % ja raaka-aneet 54.0 % tu o tannon b ruttoarvosta el yhteensä (>8.:: %. Vuonna 93 vastaavat luvut olvat 5.8 % ja 57.9 % el yhteensä 73.7 %. De utländska rävarornas andel av hela den rävarum ängd vär n d u str förb ru k ar h ar v ärt stadd nedätgaende. Ar 93 förtorukade vfr ndustr tl 43.4 9c utländska rävaror. Sedan dess har an l olen frä g a sjumkt oeh under.de señaste ären för det m esta h allt sg under 40 %, ooh u tg jorde Ir 935 38.7 samt är 936 37.9 %. I följande tabell belyses förlm llandet mollan utbetalade arbetslöner oeh v ärd et <av använda rävaror oeh h alv fab rk at ä ena sdan samt tllverknngens värde ä andra sdan, varvd de fö rra ro angvna proeent av tllverknngens värde: Uaaka-anedcn ja puolvalmst. Tuotanto- Palkkaa: arvo: arvo : Avlönng: Värdet av rääm- Tllverknnnen nch halv- acns värde: labrkat: 000 mk o 000 mk % 000 mk 9 4 6 8.0 0. s 6 9 5 5.9 9..I 8 7 8 3 6.8 9 3 5 7 x. 3.', 3 8 4 7 8 6.7, 5 4.9 7 0 0 4 7 7. 2 4 3 8 6 3 7.2 3 0. s 6 6 4 4 6. 4 6.7 4 2 2 5,7.0 5 4 4.9 2 3.. 5 6 0 0.', 4 8.2 3 2 3 7 9.8 4 2 6 8 5 x, 5 4 4 2.0 2 4., 8.2 0 2 7 8 5.0 2 7 6 6 8.0 7.0 5.9 5 8 5 0 5 3.7 4 9 2 9 3.0 0 0 9 2.', 4.7 4 6 6 5 8. s 6 0.9 6 8 4 2 6 0.7 5 4 5 5 5.', 7.9 9 8 2 3 0 9.9 5 5. s 7 5 9 7 2 0.7 2 7 0 5 5.0 7.', 7 9 4 6 3 6. s 4 9. s 3 6 3 9 9 0 2.; 4 9 5 5 9.0 5.l 9 2 4 5 7.r, 6.8 3 0 9 5 5 4.0 6 6 0 7. s 5.', 2 5.5 0 7.s 7.7 3 0 0 9 4 9 8.0 5 6 6 4.s 5..: 8 5 0., 4.8 3 8 7 9 9 4.0 9 6 5 3. 8 2 8.0 5 2.9 2 2.0 5 5 9 6.9 7 8 8.', 3 9..s 4 8.8 2 9 3 7 8 3.6 3 6 6 7.7 2 2 5 8.9 7., 3.7 8 7 9 5 3 8 0.0 5 4.0 6 2 9 5 3.0 Säsom av ovan fram gär, varerade norn de olka ndustrg renarna u tg ftern a fö r löner oeh rääm nen lög g rad jä m fö rt med tllverknngens bruttovärde. D ä alla n d u strg ru p p er m edräknas. utgjorde de utbetalade lönerna 3.7 % oe.l räämnena 54.o % av tllverknngens bruttovärde elle tllsanm ans 68.3 %. F ö r är 93 voro rnotsvarande sffro r 5.8 % oeh 57.9 % eller tllsammans 73.7 %. T yöpakat ja tuotannon suuruus. Tuotanto- A rb etsställen oeh tllverkn ngen s storlek. Med arvonsa m ukaan ja k autu v at teollsuuslatokset ja hänsyn tl tllverkngsvärdet fördela sg arbets-
nden työntekjät erkseen kaupungessa ja m aaseudulla seuraavast: landsbygden sälunda: ställena och arbetarna vd dem städerna och pä K aupungt: Städer: M aaseutu: Lands- T uotanto arv o : b ygd: Tllverknngsvärde: työpakk. työntek. työpakk. työntek. työntek. arbetsst. arb etare arbetsst. arbetare arb etare lm o ttam atta cke angvet... 66 2 237 83 2 49 4 656 alle under 50 000 mk... 7 39 63 88 27 50 000 200 000... 225 03 34 2 44 3 57 200 000 500 000... 500 4 038 48 5 496 9 534 500 000 000 000... 42 5 889 275 5 403 292 000 000 5 000 000... 60 20 48 46 7 064 37 545 5 000 000 0 000 000... 45 3 48 4 58 24 999 0 000 000 mk ja enemmän och mera.. 74 49 556 66 43 85 92 74 Yhteensä Summa 2 39 96 824 939 87 587 84 4 Ensm m äseen ryhm ään, työpakkohn, joden tuotantoarvoa e ole lm otettu, kuuluvat m uden tehtaden yhteydessä olevat k o rjau sty ö p ajat. Ryhmn, jossa tuotantoarvo on alle 200 000 mk, saatta a kuulua varsn huom attavakn tehdaslatoksa, joden valm stus on jä ä n y t vähäseks sen vuoks, että ne ovat syystä ta tosesta joutuneet sesomaan suurmman osan vuotta ta ovat alkaneet tom ntansa han vuoden lopussa. Sen sekan valasem seks, m ontako työntek jää tulee keskm äärn kutakn työpakkaa koht edellä m antussa er ryhmssä, saadaan seuraavat luvut: Työntek. T uotantoarvo: työp. koht Tllverknngsvärde: A rbetare per arbetsställe Ilm ottam atta cke angvet 3. a alle under 50 000 mk....8 50 000 200 000 6.2 200 000 500 000 9.7 500 000 000 000 6.2 D en fö rsta gruppen. arbetsställen u tan angvet tllverknngsvärde, o m fattar reparatonsverkstäder som aro anslutna tl andra fab rker. Tl de grupper, nom vlka produktonsvärdet u ppgär tl m ndre än 200 000 mk, kunna höra även m yeket betydande fabrker, vlkas produkton v ärt obetydlg, emedan de av ett elle' annat skäl stä tt under största delen av uret eller b ö rjat sn verksamlet alldoles slutet av äret. F öljande sffro r ufcvsa huru m änga arb etare m edeltal det kommer pa varje arbetsställe nom h är nedan angvna g ru p p e r: Työntel, Tuotantoarvo: työp. koht TUlverknngsvärde: Arbctare per arbetsställe 000 000 5 000 000 m k... 36. 5 000 000 0 000 000..... 96.r, LO000 000 m k j a enem m än oeh m era.. 272.8 Kakk työpakat Alla arbetsställen.. 45.2 T yöp akkojen om stajat. O m stajen m ukaan A rbetsställen as ägare. Med avseende ä ägarna ja k autu v at työpakat seuraavalla tavalla: fördela sg arbetsställena pä följan d e sätt K aupungt: Städer : M aaseutu: O m stajat: Ägare: hvc [(: Lands- Koko m aa: H ela la n d e t: työpakk. työntek. työpakk. työntek. työpakk. työntek. arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare arbetsst. arbetare Y kstyset henklöt E nsklda personer 63 8 674 509 8 773 40 7 447 Osake- ja m uut yhtöt Akte- och öv-. rg a bolag... 305 80 232 295 76 726 2 600 56 958 O suuskunnat A ndelslag... 7 3 64 88 387 205 4 55 K u nnat Kommuner... 56 325 25 204 8 529 V alto Statsverket... 30 3 429 22 497 52 3 926 Yhteensä Summa 2 39 96 824 939 87 587 4 078 84 4 Jo s jätäm m e pos ne v erra ttan h arvat latokset, jo tk a kuuluvat osuuskunnlle, kunnlle ja valtolle, n n jakautu v at ykstysten henklöden sekä osakeja muden yhtöden om stam at lkkeet er tuotantoryhm n seuraavast: 8 Om m an bortläm nar de relatv t fä ta lg a nräfctn ngar, som tllh ö ra andelslag, kommuner och statsverket, fördela sg de arbetsställen, som ägas av ensklda personer eller av akte- och övrga bolag med avseende ä tllverknngsvärdet pä följande sätt:
Yksty/ set henklöt: Osake- ja n luut yhtöt: Tuotantoarvo: Ensklda personer: Akte- och c vrga bolag: Tllverknngsvärde: työpakkoja työntekjötä työpakkoja työntekjötä arbetsstallen arbetare arbetsställen arbetare lm o tta m a tta cke a n g v e t... 23 4 60 a lle u n d e r 50 000 m k... 30 45 38 50 000 200 000... 200 497 264 725 200 000 500 000... 450 3 995 466 5 094 500 000 000 000... 220 3 209 43 7 428 000 000 5 000 000... 76 6 64 755 29 077 5 000 000 0 000 000... 2 943 228 22 096 0 000 000 m k j a enem m än oeh m e ra... 0 608 306 87 340 Y h te e n sä S um m a 40 7 447 2 600 56 958 T ästä näkyy osake- ja m uden yhtöden sekä ykstysten henklöden om stam en lkkeden eroavasuus. Samalla kun jälkm m ässsä on keskm äärn 5 ty ö n tek jää työpakkaa koht, on vastaava luku edellsssä 60. Y kstysten henklöden ja yhtöden om stam en lkkeden eroavasuutta teollsu u slajttan valasee seuraava taulu k k o : H ár fram trá d er skllnaden m ellan arbetsstallen, som ágas av akte- eller andra bolag och av ensklda personer. M edan de señare m edeltal hava 5 arb etare per arbetsstálle, ar m otsvarande tal for de fo rra 60. I foljan d e tabell belyses skllnaden d etta avseende m ellan arbetsstallen, som gas a.v ensklda personer eller av bolag, bmq olka n d u strg re n ar: Teollsuusryhmä Industr grupp Ykstyset henklöt Osake- ja muut yhtöt Ensklda personer Akte- och övrga bolag Työ pak Työntek Tuotantoarvo Työ- Tllverknn-. pak Työntek Tuotantoarvo koja jöttä Tllverkhn- gens värde koja jötä Arhetsstälen A rbetare 000 mk Arbets- gens värde ställen Arbetare 000 mk Malmnnosto ja rkastam nen Malm-! uppfo rd rn g oeh anrknng... 4 648 87 836.8! Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. m etallförädlngsverk 85 958 53 006.6 20 5 894 642 387.4 K onepajat M ekanska verkstäder.... 8 800 73 280.9 373 20 559 74 437.6 Henomp koneteollsuus Fnare masknn dustr... 8 30 6 47.3 4 37 25 758.5 K v-, sav-, las- ja turveteollsuus ' Sten-, ler-, glas- och to r v n d u s tr... 86 572 4 25.0 99 0 725 538 33.2 Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr 22 48 8 62.3 8 2 480 38300.2 ; Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gumm- och h ä r n d u s tr... 74 433 79 667.7 0 7 79 602 564.5 Kutom a- ja vaatetustavarateollsuus Textl- och beklädnadsvarundustr... 99 2 584 23 443.6 224 27 402 558 5.3 ' Paperteollsuus P a p p e rsn d u s tr... 9 64 5 55.0 80 9 059 3 637.6 j Puuteollsuus T r ä n d u s tr... 335 5 949 234 302.9 594 46 228 2 86 907.3 Eavnto- ja nautntoaneteollsuus Nä- ( rngs- och njutnngsm edelsndustr.... 244 87 22 679.9 303 8 803 2 232 559.3 V alastus-, vomansrto- ja vesjoltoteol- j lsuus Belysnngs-, kraftöverförngsoch v atte n le d n n g sn d u str... 3 36 460.4 98 2 060 25062.7 G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr 32 253 9 437.7 70 4 987 264 504.7, Edellsn kuulum aton teollsuus Tl r- föregäende ej hänförlg n d u s t r... O 99 2 499.2 2 23 68.5 Yhteensä Summa.40 7 447 879 782.5 2 600 56 958 4 8987.6 Teollsuustlasto v. 936. 2
' 0 Osuuskunten, kunten ja valton m erktys teoll- Andelslagens, kom m unernas sam t statsverkets suustom nnan h a rjo tta jn a näkyy taas allaolevsta betydelse nom den ndustrella produktonen fram - luvusta. gär av sffro rn a lär nedan: Teollsuusryhmä Industrgrupp Osuuskunnat Andelslag Kunnat Kommuner Valto Statsverket Työpakkoja Arbetsställen Työntekjötä Arbetare Tuotantoarvo Tllvcrknm- ' gens värde 000-mk Työpakkoja Arbetsställen! Työntekjötä ; Arbetare gens värde j OOO-mk Tuotantoarvo Tllverknn- Työpakkoja Arbetsställen j Arbetare j Työntekjötä 000-mk j Tuotantoarvo Tllverknn gens värde M alm nnosto ja rkastam nen Malmu ppfo rd rn g ooh anrknng... Sulatot y. m. s. m etallen jalostuslatokset Smält- o. a. d. m etallförädlngsverk l 86 5 083.2 K onepajat M ekanska verkstäder.... 8 93 5 252.7 9 550 4 37.0 29 3 20 45 229. H enom p koneteollsuus F n are masknn d u str... 5 50.0 Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus Sten-, ler-, glas- ocl to r v n d u s tr... 0 27 5 2. 4 45 356. 9 48.0 K em allnen teollsuus Kemsk ndustr 6 306 9 636.5. 3 ) - 94.0 Nukka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gunn- ocl h ä r n d u s tr... 4 5 2 028.3 2 )... K utom a- ja vaatetustavarateollsuus Textl- ocl beklädnadsvarundustr... 9 945 58 2.8 34 9 95O.o Paperteollsuus P a p p e rs n d u s tr... 4 3 9 634.4... ) - 94.4 Puuteollsuus T rä fx lu str... 28 577 28 87-58 0 95 5 367.2 3 69 0 063.8 Ravnto- j a nautntoaneteollsuus Xärngs- och njutnngsm edelsndustr.... 8 890 544 64.5 2 0 644.3 Valastus-, vomansrto- ja vesjohto teollsuus Belvsnngs-, kraftöverförngooeh v a tte n le d n n g sn d u str... 2 35 2 489.3 48 839 32 509.3 7 26 372.9 G raafllnen teollsuus G rafsk ndustr 5 8 6 624.5 -.... 4 340 3 26.7 Edellsn kuulum aton teollsuus Tl föregäende ej h änförlg n dustr............ Y hteensä Samna 205 4 55 697 569. 8 529 52 603.9 52 3 926 202 80.5 E r om stajaryhm en m erktystä teollsuudessamme valasee edellä estettyjen absoluuttsten lukujen lsks seuraa valla svulla oleva taulukko, josta teollsuuslajttan käy lm, montako pro sentta kussakn om stajaryhm ässä työntekjän luku ol.työntekjän koko m äärästä sekä montako prosentta valm stusarvo ol valmstuksen koko arvosta. N äm ä svulla estetyt suhdeluvut osottavat, että osake- ja muden yhtöden rnnalla m uut yrttäjäyhm ät maamme teollsuudessa ovat van vähäpätösä. Teollsuustyöväen koko m äärästä tul yhtöden osalle 8ö.t % ja koko teollsuustuotannon b ruttoarvosta 88,o r/c. M tä taas tulee ykstysn henklöhn, nn m anttakoon, että 936 ol ykstysten henklöden om stam ssa työpakossa työntekjö tä 9.5 % tuotannon arvon ollessa 5.5 r/. M uden ryhm en v astaavat prosenttluvut olvat veläkn penemmät. b Vorr-r! tosen tehtaan kanssa. Gemensarnrna med en annan abrk. Betydelsen av de olka gruppcrna av ägare för vftr ndustr belvses av ovaustende absoluta sffro r samt dessutom av tabellen ä füljan d e sda, vlken u tvsar huru m anga proeent de olka gruppernas arb eta'antal u tg jorde av hea arb eta ra n tale t och huru manga proeent doras t.llverknngsvärde u t gjorde av tllverknngons luda värde nom de olka ndustrgrenarna. Av dessa ä sd. anfürda proportonstal fram - gär, a tt jäm förelse med akte- och andra bolag övrga företag n rg ru p p er Uro av synnerlgen lten betydelse nom landets ndustr. Av hea antalet ndustrarbetare kom 85. % pä bolagen och av hea ndustr tllverknngcns bruttovärde 88.0 r/< Vad ater b e trä ffa r de ensklda per.sonerna, sä mä näm nas, a tt är 936 an talet arb etare vd arbetsstallen, som ägdes av ensklda personer, u tg jorde 9.r, %, ruedan värdet av Produktonen utgjorde 5.5 9j.. M otsvarande proeenttal voro fö r de övrga gruppernas vdkom mande änuu lägre.
j Teollsuusryhmä Industrgrupp Työntekjät %:na työpakossa, jota omstvat: Arbetare 0 vd arbetsställen, snm ägdes av: ykstyset henklöt enskjda persona' yl töt akto- o. övv. bolag osuuskunnat. andolslag kunnat kommuner valto statsverkct o Yhteensä Summa Tuotannon bruttoarvo %:na työpakossa, jota omstvat: Tllverknngcns bruttovärde %, vd arbetställen, som ägdes a v : ykstyset henklöt ensklda personer yhtöt akte- o. övr. bolag osuuskunnat : andclslag kunnat kommuner valto statsverkct j M a lm n n o sto j a rk a s ta m n e n hlalm - u p p fo r d rn g och a n rk n n g... loo.o 00.0 loo.o 00.0 S u la to t y. m. s. m e ta lle n ja lo s tu s la to k s e t Snkt- o. a. d. m etallförädlngsv erk ; 3.8 85.0.2 00.0 7.6 9.7 0.7: 00.0 K o n e p a ja t M ekanska verk städ er.... 6.9 78. 0.7 2. 2.2 00.O 5. 82.6..0 0.2 00.0 H e n o m p k o n e te o lls u u s F n a r e nasknn d u s tr... P 7 73.3.0 00.0 20.0 79.5 J 0.5 00.0 K v-, sav-, las- j a tu rv e te o llsu u s S ten-, ler-, glas- och t o r v n d u s t r... 2.4 85.0 2. 0.4 0. 00.0 7.0 92.0 0.9 0. 00.0 K em allnen teollsuus K em sk n d u str 5. 84. 0.4 00.0 4.3 90.9 4.7 0. 00.0 N a h k a -, kum - j a k a rv a te o llsu u s P det -, gum m - och h ä rn d u s tr... 5.3 83.8 0.6 O. 00.0.G 88. 0.3 00.O K u to m a - j a v a a te tu s ta v a ra te o llsu u s T ex tl- och b e k lä d n a d s v a ru n d u s tr... 8.3 88.2 3. 00.0 7.0 88.0 3.3. 00.0 P a p e rte o llsu u s P a p p e r s n d u s t r... 3. 96.3 0.6 loo.o 0.4 99.3 0.3 00.0 P u u te o llsu u s T r ä n d u s t r... 87.2. 0.2 0.3 00.0 7.6 9.0 0.9 0.2 0.3 00.0 R a v n to - j a n a u tn to a n e te o llsu u s N ä- rngs- och n ju tn n g sm ed elsn d u str... 4.9 69.9 5.0 0.2 00.0 7.4 74.2 8. 0.3 00.0 V a la stu s-, v o m a n s rto - j a v e s jo h to te o h lsu u s B e ly sn n g s-, k ra ftö v e rfö ru g s - och v a tt e n le d n n g s n d u s tr.......2 68.7.2 28.0 0.9 loo.o 0.4 64.5 0.6 34. 0.4 loo.o ; G ra aflln en teollsuus G rafsk n d u str 4.3 88.0.5 6.0 00.0 3.2 90.o 2.3 4.5 00.0 E d e llsn k u u lu m a to n te o llsu u T l fö re g ä e n d e ej h ä n fö rlg n d u s t r... 8. 8.0 00.O 68. 3.9 00.0 Y hteensä Sum m a 9.5 85. 2.5 0.8 2. 00.0 0.5 88.0 4.3; 0.9.3 00.O Työntekjät. Työntekjän todellnen luku- Arbetarna. Det faktska antalet arbetare kvarmäärä koko maas sa neljännesvuosttan o l: talsvs I hela laudat var: K au p u n g t: S täder: Maaseutu: -- Landsbygd: Yhteensä : - - Sum m a: luku m uutos luku m uutos luku m uutos antal ändrng antal äuleng antal ändrng. p :n ä tamuk. den ju n u ar..... 90 24 % 74 09 % 64 2 5 % ldt k.,, aprl... 94 82 + 5.2 8 958 + 0.6., 76 779 + 7.7,, lenäk.,, jul.... 99 799 + 5.2 89 292 + 8.n., 89 09 + 7.6 lokak. oktober.... 99 749 0. 78 636.9 78 385 5.7,, T yöntekjän [Isäsuhteta valasevat seuraavat Arbetarnas hde rsfördebng bolvscs av följ ande luvut: sffror: m eh et: raän: n a se t: -- kvnnor: kakk työn:.: alla urbetare: alle 5 vuoden - under 5 ä r... : 73 0.2 % 78 0. % 25 O. % 5 8 vuotaat 5 8 är... 4 238 3.8., 2 48 3.4 6 79 3.7 8 v. täyttäneet fvllda 8 är.... 07 374 96.0,. 70 067 96.5 77 44 90.2,. Yhteensä Humma 785 loo.o % 72 626 loo.o % 84 4 loo.o % N aspuolsen työvom an suhteellnen osuus t e ol - suustyöväestöstäm m e on vme akona ollut kasvam aan pän. N n p ä vuonna 93 ol nastyöläsä van 27.8 %, m u tta 930 jo 38.l %- ja 93( 39.4 %. Yhteensä - Summa Den kvnnlga arb etsk raften s proeentuella andel av arbetarbefolknngen nom vár n d u str lar under de señaste tren v art stgande. Sá u tg jorde t. ex. tr 93 den kvnnlga arb etsk raften endast 27.8 %, mcn &r 930 redan 38. % och ár 936 39.4 %.
M oo tto rt. V om akoneta esttäv ä taulu (taulu 3) esntyy vuodesta 920 lähten uustussa muodossa. S tä huolm atta prm äärm oottoren lukua ja vom am äärää koskevat tedot ovat verrannollsa akasem pen vuosen teto jen kanssa. Sen sja a n akasem m lta vuoslta e ole olemassa teto ja stä, suurko m äärä tästä vomasta käytt suoranasest tehdaskoneta ja suurko osa stä ta rv ttn sähkögeneraattoren käyttöön. Prm äärvom a vuonna 936 ja lähnnä edellsnä vuosna käy lm seuraavasta: Vuos Ä r Vespvörä V attenh ju l luku antal V esm oottoreta V a tte n m o to r e r teh. hv. eff. hkr. Turbneta Turbner luku antal teh. hv. eff. hkr. M otorer. T abellen rörande användn ng en av kraftm askner (tabell 3) har sedan är 920 en ny form. D et oaktat kunna u p p g ftern a om an talet prm ärm otorer och deras d rv k raft jäm - föras med u p p g ftern a frä n td g are är. D ärem ot förefn n as cke u p p g fter fö r td g are ä r om den del av drvkraften, som användes för drekt d rft av fabrksm askner, och den del, som användes för d rft av elektrctetsgeneratorer. Storleken av den p rm ära d rvkraften under är 936 ocl de n arm ast föregäende ären fram gär av följan d e sffro r: H öyrym oottoreta A ngm otorer M äntäkonota IColvmaskncr luku teh. hv. an ta l eff. hkr. T u rb n e t. Turbner luku an ta l teh. hv. eff. hkr. K aasu- ja öljym oottoreta Gas- och oljem otorer luku teh. lv. an ta l eff. hkr. Yhteensä teh. hv. Sum m a eff. hkr. 93... 025 9 978 66 33 679 692 04 209, 3 26 407 329 8 800 283 073 92 7... 22 853 922 226 900 46 07 629 78 97 098 24 5 737 548 27 92 8... 2 962 882 243 08 79 064 70 27 66 232 6 287 589 055 92 9... 7 564 )877 339 942 09 0 446 72 244 694 245 6 975 72 62 93 0... 8 24 749 365 07 939 9544 64 254 652 206 4 544 7>5 97 93... 4 448 682 360 978 84 85 589 69 27726 9 0 3 669 737 80 932... 4 750 660 404 459 749 80 078 63 293 706 83 3 87 792 864 933... 5 722 800 78 524 77 303 38 20 6 355 824 574 934... 8 80 70 422 868 87 95 087 63 302 976 27 6 025 837 766 935... 8 826 706 438 076 858 87 98 84 389 350 27 623 93 573 936... 7 783 683,476 256 863 93 970 94 387 89 220j 6 652 974 850 Y leskuvan prm äärvom an käytöstä sekä sähköm oottoren vom am äärästä antavat seuraavat, tehokkaden hevosvomen m äärä lm asevat luvut: V l o s Ä r koneden välttöm ään käyttöön för omedelbar drft av m askner vespyörä ja -turbneta vattenhjul o. -turbner (höyrykoneta ja [ -turbneta! ängmaskner o. -turbner! En bjd av användnngen a.v den prm ära drvk raften sam t storleken av de olektrska m otorernas d rv k raft erhälles av fö ljan d e sffro r, som utvsa an talet effektv a h ästk rafter: Prm äärm oottoreta on k ä y te tty : Av prm ärm otorerna ha använts: öljy- ja kaasum oottoreta oj e- och gasj m otorer yhteensä sum m a sähkögeneraattoren käyttöön för drvande av elcktrctetsgeneratorer ; vespyörä ja -turbneta vattenhjul o. j -turbner -turbner höyrykoneta ja -turbneta ängmaskner o. öljy- ja kaasum oottoreta olje- och gasm otorer yhteensä sum m a Sähköm oottoreta Elektrska m otorer Voma, joka välttömäst käy t tää tehdaskoneta Drvkraft för omedelbar drft av fabrksm askner 927... 77 57 76 469 344 58 330 50 236 228 258 393 389 887 35 890 474 220 928... 70 58 75 644 4 454 50 66 73 525 253 08 833 438 439 353 379 503 995 929... 72 335 72 388 946 48 669 2687 282 752 3 029 563 952 393 754 542 423 930... 6842; 63 446 360 34 948:297 089:282 750 84 59 023 48 326 553 274 93... 69 496! 58 76 62 3 878 29 930 303 954 0 048 605 932 458 837 590 75 932... 64 86' 56 579 3 773 25 68 340 393 37 205 0 098 667 696 482 446 607 64 933... 64 69 55 239 78 24 648 36 686 326 603 637 699 926 533 857 658 505 934... 780 60 327 999 36 506 352 498 337 736 026 70 260 58 482 77 988 935... 88 456 60 52 4 926 53 894 350 446(46 036 97 777 679 660 849 84 743 936... 85 872 60 934 5 307 52 3 39 67(420 225 345 822 737 720 87 872 300 Taulukko osottaa, e ttä prm äärm oottoren osuus tehdaskoneta käy ttäv än ä vom ana on vähenem ässä, 2 T abellen u tv sa r, a tt p rm ärm o to rern as andel drvkraften för fabrksm asknerna synes halla ) Vesturbnen lukum äärä vuonna 929 esntyy tässä k orjattuna. A ntaet vattenturbner Ar 929 lm r h är rättats.
3 vakkakaan vähentym nen e ole läheskään säännöllstä. Sen sja an sähkögeneraattoreta k äy ttäv ä voma on vuos vuodelta yhä lsääntynyt. Vm eks kuluneen kym menen vuoden ak ana on hevosvomam äärä lsään ty n y t %. On luonnollsta, että m yöskn sähköm oottoren vom a on lsään ty n y t v arsn tu n tuvast. N äden osalle tuleva lsäys ol 28 %. pä a tt m nskas, ehuru m nsknngen cke pä längt n är är regelm ässg. Den k ra ft, som lanvämdes für d rft av elektretetsgenerat-orer, h ar därennot är för är kontnuerlgt ökats. U nder >det senast förrlu tn a decemnet h ar an talet h ästk rafter ökats med %. D et ä r själv k lart, a tt även de elektrska m otorernas k ra ft synnerlgen k ännbart ökats. P ä devas andel kom en öknng om 28 %. T y ö p a k k o je n tu o tan to arvo t ja ty ö n te k jä t. A lla olevassa asetelm assa on ty ö p ak at ryhm telty sam alla kertaa sekä tuotantoarvon että työntekjä n lukum äärän m ukaan. T ällasta jako a e kutenkaan ole ana votu to m ttaa, sllä erässä tapauksssa on kahdesta työpakasta lm otettu osttan ty ö n tek jät yhtesest, o sttan ty ö n tek jät ja tuotantoarvo yhtesest. Sen tähden kussakn alla luetellussa ryhm ässä on työpakkojen yhtessumma yhteenlaskettaven sum m aa jonkn verran suuremp. Sam asta syystä e er ryhmen prosenttlukujen sum m akaan ole 00.o, vaan vähän penem p, ja osottaa p u u ttu v a prosenttluku p uuttuva työpakkoja. A rb etsstä llen a s tllv e rk n n g sv ä rd e och arbetare. a n talet I ned anstäend e sam m an ställn n g h a arbetsställena g ru p p erats sam tdgt e fte r tllverknngsvärde och efter an talet arbetare. E n sadan fördelnng har cm ellertd cke alltd kunnat genom föras, det a tt vssa fa ll dels arb etarn a, dels säväl arb etarn a som tllverknngsv ärdet uppgvts gem ensam t fö r tvenne arbetsstäl- len. D ärfö r ä r var ooh en av nedan u p p tagna g rupper an ta let arbetsställen n ägot stö rre än addendernas summa. Av sam m a orsak u tgör cke heller procenttalens summa varje grupp 00.O, u tan är den n ägot m ndre, m rv d det resterande proeenttalet hän fö r sg tl det äterstäende an talet arbetsställen. Työpakkoja: -- Arbetsställen: Tuotantoarvo, mk: Tllverknngsvärde, mk: Työntekjötä: Arbetare: luku kakk antal % alla lm o ttam atta oke angvet alle 0 fä rre än 0... 35 23.5 0 00... 08 72.5 00 500... 6 4.0 49 alle under 50 000 alle 0 fä rre än 0... 37 52.0 0 00... 2 2.0 70 50 000 200 000 alle 0 fä rre än 0... 46 8.4 0 00... 86 5.2 566 200 000 500 000 alle 0 fä rre än 0... 585 59.6 0 00... 388 39.6 98 500 000 000 000 alle 0 fä rre än 0... 27 3.2 0 00... 470 67.5 00 500... 0. 696 000 000 5 000 000 alle 0 fä rre än, 0... 24 2.2 0 00... 849 83.5 00 500... 32 3. 07 5 000 000 ja enemmän och däröver alle 0 fä rre än 0... 0.7 0 00... 2 35.2 00 500... 323 53.0 500 000... 36 6.0 000 ja enemmän och flere.8 599 kakk työpakat alla arbetsställen alle 0 fä rre än 0... 469 36.0 0 00... 2 4 5.8 00 500... 362 8.0 500 000... 36 O.o 000 ja enemmän och flere 0.3 4 078 Tom nnassa sattuneet kesk eytykset. Työpa- A v b ro tt verksam heten. De av b ro tt arbetet, kossa sattu n eet keskeytykset jakautu v at seuraa- som äg't rum vd arbetsställena, förd ela sg efter vast er teollsuusryhm en kesken: ndustrg ru p p er pä följan d e sä tt:
Malmnnosto ja rkastam nen Malmuppfonlrng ocl anrkllng... ;... Sulatot y. m. s. metallen jalostuslatokset Smält- o. a. <. metallförädlngsverk... Konepajat Mekanska verkstäder... Henomp koneteollsuus Fnare masknndustr... Kv-, sav-, las- ja turveteollsuus Sten-, le-, glos- oek torvndustr... Nstä tltehtassa Därav vd tegelbruk... Kemallnen teollsuus Kemsk ndustr... Nahka-, kum- ja karvateollsuus Läder-, gunn- och har ndustr... Kutoma- ja vaatetustavarateollsuus Textl- och beklädnalsvarundustr... Paperteollsuus Pappersndustr... Puuteollsuus Trändustr... Nstä sälössä ja höyläämössä Därav vd sägverk ocl hyvlerer... Ravnto- ja nautntoaneteollsuus Närngs- och njutnngsmedelsndustr... Valastus- y. m. teollsuus Belysnngs- m. fl. ndustrer... Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr... Edellsn ryhmn kuulumaton teollsuus Industr, som ej är a tt hänföras tl föregäende grupper... Yhteensä Summa Työpakkoja, jossa on sattunut sesauksa: Arbetsställen med avbrott: luku %:na kalksta sesauksa antal % av alla antal avbrott 25.0 9 7 8.3 8 3 2.4 4 24 4.3 35 7 78. 73 4 9.4 7 2 <.7 2.'h 0.8 52 22 0.8 26 492 50.7 72 440 77. 663 43 6.5 57 4( 6.5 49 0.5 82 20. 04 Ptuutensa mukaan jakautuvat työnkeskeytykse; Med avseende ä varaktgleten fördela sg avseuraavast: brotte pä följande sät-t: luku antal /o Vähemmän kun yhden vkon Kortare td än en vec-ka... 38 3.5 2 vkkoa veckor... 9 8.5 2 vkkoa kuukaus 2 veckor mänad... 3 0.2 2 kuukautta mänader... 2 0.2 o g 262 23.7 3 4..... 8 7.3 4 5 5 4.0 5 6....... 203 8.4 6 9 4.36 2.3 9 7.5 Yhteensä Summa 04! 0 0.0 Sattuneden tvönkeskeytvsten svyks on lmotettu: Or.sakerna tl avbrotten ha uppgvts vara: V. V. V. 933 d r ;lr 934 l 935 är 936 luku 0/ luku 0/ luku 0/ luku 0/ antal /o antal /o antal /o antal /o Sopmaton vuodenaka Olämplg ärstd.. 96.5 5 2.2 2.8 4 0.3 Sopmaton vedenkorkeus Olämplgt vattenständ...... 6.0 2 0 2. 2.2 2 2 2.0 Tulpalo Eldsväda... 9. 2.3 7 0.7 9 0.8 Korjaukset Reparatoner... 04 2.4 42 5. 2.8 37 2.4 Lakko ta työnsulku Strejk eller lockout 3 0.3 28 3.0 7.7 29 2.c, Raaka-aneen puute Brst pä rävara... 229.27.4 240 25.5 246 24.0 302 27.4 Työn puute Brst pä arbcte... 322 38.5 329 35.0 43 42. 422 38.2 Muut svvt övrga orsaker... 58 6.9 55 5.8 69 6.7 69 6.3 Yhteensä Summa 837 loo.o 94 loo.o 024 0 0. 0 04 loo.o
5 Keskeytysten syyt vahtelevat er vuosna tuntuvast. Esllä olevana vuonna ovat raaka-aneen puute sekä työn puute olleet tärkemmät keskeytysten syyt. Teollsuuden k ä y ttä m ä t p olttoan eet. Vuodesta 927 lähten on teollsuustlaston y h te y dessä estetty joka kolm as vuos tetoja teollsuuslatosten käyttäm stä polttoanesta. Tämän mukasest Tlastollnen päätomsto on kerännyt vuodelta 93(j erkosta tedustelua käyttäen polttoaneden määrä ja arvoja koskevaa anestoa, johon perustuvat yhdstelmät julkastaan nyt erllsnä taululttenä. E stettyjä lukuja käytettäessä on syytä ottaa huomoon, että puheena olevat luvut koskevat yksnomaan ntä teollsuuslatoksa, jotka ovat vastanneet tomtettuun polttoanetedusteluun. Kuten jo akasemmn on huomautettu, e Tlastollnen päätomsto ole ryhtynyt arvomaan vastaamsen lamnlyöneden latosten polttoaneden kulutusta, koska tällaset laskelmat pakostakn muodostuvat epävarmoks. Lsäks se polttoanomäärä, mkä jää vastaamsen lamnlyöneden teollsuuslatosten osalle, on koko polttoanekulutukseen verrattuna jokseenkn vähänen. Kaksta nstä 4 078 teollsuuslatoksesta, jotka ssältyvät vuoden.93( teollsuustlastoon, vastas polttoanetedusteluun 3 39( el 83..'! %, joden tuotannon bruttoarvo ol.3 ((4 mlj. mk el 97.2 % koko puheena olevan vuoden teollsuustuotannon bruttoarvosta. Xn ollen vodaan katsoa tedustelun onnstuneen suhteellsen hyvn, jonkn verran paremmn kun akasempna kertona. Ltetaulussa n:o ( on er polttoaneet, jotta nden välnen vertalu kävs mahdollseks, muunnettu mänty-haloks ja kvhlks. Tällön on katsottu, että polttotelon puolesta vastaa p.-m3 mänty-halkoja.4:! p.-m-3 kantoja, l.oo p.-ns sysä, l.oo p.-m3 lankun- ja laudnupätä,.52 p.-m3 rmoja ja rmalalkoja, 2.24 p.-m3 hakketa, 3.00 p.-n3 sahajauhoja. 2.7 p.-n3 sahajauhoja ja hakketa sekotettuna, l.oo p.-m3 kelvottoma paperputa, 3.3:; p.-m3 paperpuden kuormajättetä,.43 p.-n3 rullateollsuuden jättetä, 2.2 7 p.-m3 faneerteollsuuden jättetä,.33 p.-m3 muta jä t tetä, 0.333 tonna polttoturvetta, 0.H7 tonna kvhltä, 0.07 tonna koksa, O. tonna naftaa, 0. tonna petroola ja 0.00 tonna bensnä. Lsäks huomautettakoon, että käytettyjen halkojen on katsottu polttoarvoltaan keskmäärn vastaavan mäntyhalkoja. Orsakerna tll avbrotten varera avsev't under olka ar. Under forelggande ar ha brst pa ra- varor och arbete vart do vktgaste orsakerna tll avbrotten. A v n d u strn fo rb ru k a t bransle. Sedan ar 927 lar samband med ndustrstatstken vart tredje ar fram lagts uppgfter over (let bransle, som fdrbrukats av do ndustrella nrattnngarna. dvoronsstmmelse hvmed lar Statstska centralby-ran fr ar 93( medels en sarskld enkt nsamlat ett. materal, pa grund av vlket overskter form av srsklda tabellblagor nu pub- eeras over branslenungderna och devas varde. Yd anvndandet av do publeerade sffrorna ar (let skll att taga benktnnde, att f ragavarande sffror berdra blotr de ndustrella nrattnngar, vlka besvarat den verkstllda bransle-enkat.cn. Sasom redan tdgare papekades lar Statstska eentrallbyran eke utfrt berakungur over d r bruknngen av bransle nom de nrttnngar, som eke besvarat enkten frga, emedan sadana beraknngar nodvndgtvs bleve osakra. Yttorlgare ar bransleforbruknngen nom de ndustrella nrattnngar, vlka eke besvarat enkten, relarvt obetydlg jamforelse med den totala brnsle- fdrbruknngen. Av ala de 4 078 ndustrella nrattnngar, som nga ndustrstatstken flal 930, besvarades bransle-enkaten av 3 390 eller 83.3 % med ett bruttoproduktonsvarde av 5 004 mlj. mk eller 97.2 % av lela bruttovardet av den ndustrella produktonen for fragavarande ar. Under sadana forhallanden kan man anse, att enkten denna gang lycktats jamforelsevs bra, nagot bttre n tdgare. Fr mojlggorande av jamforelser ha de olka slagen av bransle tabollblaga :0 6 reducerats tll tallved oc.l stenkol. Hrvd lar ansetts, att lm.3 tallved med avseende a brannvrde motsvarar.4.3 ln3 stubbar, l.oo lm3 trkol. l.oo lu3 plank- och brdstump,,52 lm3 rbb och rbbved, 2.34 lm3 fls, 3.0«lm3 sagspan, 2.7 lm-3 sagspan och fls blandade, l.oo lm3 oduglg pappersved, 3.33' lm.3 skalnngsavfall av pappersved,.4,3 ln3 avfall fral rullndustrn, 2.2 7 n)-3 avfall frn fanerndustrn,.33 lm3 annat avfall, 0,':3 ton branntorv, O.U7 ton stenkol, 0. «7 ton koks, O. ton nafta, O. ton petroleum oe.l 0.00 ton bensn. Dessutom ml namas att brann- vrdet for,,ved medeltal ansetts vara detsamma som for tallved.
Aakkosellnen luettelo tlastossa esntyvstä er työpakosta. Alfabetsk förteeknns över förelggande Statstk redovsade olka slag' av fabrker. Teo llsuuslaj Tlastollsen ryhmän numero l n d u s t r a r t Nummer den statstlska grupperngen joneuvotehtaat... X 2 A ff ärer för nstallerng av rör- lum nteostehtaat... II 25 lednngar... III 6 sfa lttlu o p a te h ta a t... IX 5 lum num varufabrker... II 25 sfa lttte h taa t... V 22 ndra sp rtdrycksfabrker.... X 23 A sbestlouhm ot ja p m ään nrknngsverk... I 2 nosto... V A sbestbrott och upptagnng av u tokortehtaat... X 3 kselgur... A utokorjaam ot... III 6 sfaltfabrk er... V 22 A sfa ltfltfa b rk e r... IX 5 D y nam ttteh taat... VI 0 Ask-, lad- och k arto n g fabrk er sant bokbnderer... IX 8 rllset höylääm öt... X 2 utomoblkarosserf abrker X 3 E rsty san eteh taat... V 4 A utom oblreparatonsyerkstader III 6 F a n eertehtaat... X 5 andväverer... V III 7 B eklädnadsfabrker och skräd- Galvanoms- ja em aljom steh- derer... V III 5 ta a t... II 6 B enm jö lsfab rk er... VI 6 Bleök-, plät- och kopparslagerer II 5 j alkosahat....... X 3 lyhyttor... I I 23 : H anskas- y. m. s. pukutavara- oktryckerer... X III te h ta a t... II 7 B om ullsfabrker... V III 4 arja- ja svellntehtaat... V II 0 Borst- och penselfabrker... V II 0 a ttu te h ta a t... V III 8 ry n sten sfab rk er... 3 aultehtaat... II 2 rän n to rv fab rk er... V 25 evosenkenkätehtaat... II 7 rännvnsbrännerer... 22 : H enom ekaanset te h taat ja nk- B rö d fabrk er och bagerer.... X I 5 kelöm slatokset... IV 5 H lh appoteh taat... VI 5 em entfabrker... 20 ; Hva- ja väkvnatehtaat.... X I 2 em entgjuterer... V 2 H uopatavara- y. m. s. te h taat.. V III 20 C korefabrker... X I 7 Im u ketehtaat... X 9 juptryckerer... X III 3 Itsen äset k o rjau sp aja t... I II 7 revfabrker... VIII 22 D ynam tfabrker... VI 0 Jalk n ep o ljallstehtaat... X IV V II 3 X II 2 j Jauho- ja suurnomyllyt... X I Elektrska nstallatonsaffärer Jouhkehrääm öt... V II och reparatonsverkstäder.. I II ' Jo u stn te h taat... II 2 lektrska sm ältugnar... II 4 E lektrska ugnar... n a a k e lte h ta a t... V 6 aap eltehtaat... III 2 B abrker fo r skdor och sport- aasu teh taat... X II a rtk la r... X 6 ahvpaahtm ot... X I 6 B abrker for tllv. av elektr. ade-. p rta te h ta a t... II 9 m askner och ap p arater.... III 3 K alkkkv- j a m arm orlouhm ot F abrk er for tllv. av solerngsynnä -rouhm ot... 4 m assa... V 4 alk tehtaat ja -polttm ot... 6 anerfabrk er... X 5 alk k tltehtaat... V 8 F lfab rk er... II 7 j a se n k u v a a m o t... VI 9 Fltvaru- o. a. d. fab rker... V III 20 assakaap p tehtaat... II 3 Fnm ekanska verkstäder och för- I K aulu sln ateh taat... V III 7 ncklngsfabrker... IV 5 Kehys- ja lsta te h ta a t... X 8 jäd erfa b rk e r... II 2 K enotekosten kven valm stus V 2 F ärg erer... V III 30