S A F A N matkaopas työelämään
3 Alkusanat 4 Arkkitehtiopiskelijan arkea 5 Työn hakeminen 7 Työskentelyä palkalla vai apurahalla? 7 Tee kunnollinen työsopimus 18 Lomautus 20 Työttömyyden varalle 22 SAFA palveluksessasi JULKAISIJA: SUOMEN ARKKITEHTILIITTO RY SAFA, 2007 KUVITUS JA TAITTO: MANU HUMPPI ISBN 978-951-9307-18-3 SUOMEN ARKKITEHTILIITTO RY SAFA RUNEBERGINKATU 5 00100 HELSINKI PUH. (09) 584 448 FAKSI (09) 5844 4222 WWW.SAFA.FI Hyvä opiskelijajäsenemme, SAFAn Matkaopas työelämään on tarkoitettu ensisijaisesti arkkitehtiopiskelijoille työmarkkinoiden perusoppaaksi. Oppaan ohjeet voivat olla hyödyllisiä myös jo työelämässä oleville arkkitehdeille, joten pidäthän sen tallessa. Toivomme oppaan auttavan opiskelijoita niin kesätöiden hakemisen yhteydessä kuin siirryttäessä opiskelijaelämästä työmarkkinoille. Työelämään siirtymiseen liittyy muutakin kuin onnistunut työpaikan haku. Työsopimusta solmiessasi myyt oman ammattitaitosi työnantajan käyttöön, eikä sitä kannata tehdä millä tahansa ehdoin. Sinun on hyvä lukea oppaan ohjeet läpi ennen työsopimuksen allekirjoittamista ja tarvittaessa voit kysyä vielä lisäneuvoja SAFAsta. Autamme ja neuvomme, mutta ensikädessä sinun on hyvä itse tietää perusasiat. Vauhdikasta, mutta turvallista matkaa työelämään! SAFAn työsuhdejaos 2 3
Arkkitehtiopiskelijan arkea Kaisa oli opiskeluaikana töissä enonsa arkkitehtitoimistossa. Palkasta sovittiin suullisesti, kun Kaisa siitä parin työpäivän jälkeen uskalsi kysyä. Tuntityöläisenä työaikoihin pystyi myös itse vaikuttamaan, joten työn ohella hoitui opiskelukin ihan kiitettävästi. Välillä tosin oli sellainen kiire, että muut menot oli syytä jättää väliin. Toimistossa tehtiin myös kilpailuja, ja viimeisinä kilpailuvuorokausina ei juuri nukuttu. Kaisan työpanosta kilpailuissa pidettiin tärkeänä, sillä ainoastaan hän osasi käyttää uusinta mallinnusohjelmaa ja tehdä esittelykuvista lähes oikean valokuvan näköisiä. Kaisan mielestä oli hienoa auttaa kilpailuissa eikä hän juuri päätään vaivannut sillä, että myös aamuyön ylityötunneista maksettiin vain normaali tuntipalkka. Saisihan nimensä hyvällä onnella Arkkitehtilehden kilpailuliitteeseen. Kaisa oli liittynyt työttömyyskassan jäseneksi heti ensimmäisenä työpäivänä. Ansiosidonnaisen päivärahan edellyttämän kymmenen kuukauden työssäoloehdon hän saisi opiskelun ohessa helposti kerättyä vaikka viikon pätkissä. Jos hän ei saisi työpaikkaa heti valmistumisen jälkeen, niin palkkatuloihin perustuvan ansiopäivärahan turvin hän selviytyisi eteenpäin. Valmistuttuaan Kaisa jatkoi kuin sanattomasta sopimuksesta työntekoa samassa toimistossa. Elettiin vahvaa nousukautta ja töitä riitti. Jokaisen panosta tarvittiin. Kahvipöydässä juteltiin, että Kaisan palkkaa varmaan pitäisi tarkistaa, olihan hän nyt valmistunut ja vakituisessa työsuhteessa. Toimiston arkkitehtien samanhenkisessä porukassa työskentely oli mielenkiintoista ja kannustavaa. Alkuhuuman mentyä Kaisa huomasi, että palkkaan ei ollut tullut mitään korjauksia. Samaa opiskelijan palkkaa maksettiin edelleen. Miten ihmeessä asian nyt ottaisi puheeksi. Harmitti, kun ei tullut aikanaan tehtyä kirjallista työsopimusta, vaikka SAFAstakin oli niin neuvottu. Olihan hän yrittänyt ottaa asian puheeksi useampaan otteeseen, mutta pomolla oli aina muita kiireitä. Itsekään hän ei ollut kehdannut omaa työsopimustaan kirjoittaa ja tyrkyttää sitä allekirjoitettavaksi, vaikka joku arkkitehti kuului niin tehneenkin. Kesälomalla Kaisa pohti kannattiko tässä työpaikassa tällä palkalla enää jatkaa. Kesälomapalkka maksettiin ajallaan. Lomarahaa vaan ei kuulunut. Eikä sitä koskaan tullutkaan. Kaisa oppi taas, että lomaraha ei olekaan lakisääteinen, vaan siitä on sovittu työehtosopimuksissa. SAFAsta kerrottiin, että jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, niin lomarahasta voi sopia myös omassa työsopimuksessa. Sitä työsopimusta hän ei ollut koskaan tehnyt. Työelämän pelisäännöt tulivat tutuiksi kovimman kautta. Kaisa haki syksyllä uutta työpaikkaa ja tulikin valituksi haastavaan projektiarkkitehdin toimeen. Heti ensimmäisenä työpäivänä Kaisa osasi ehdottaa kirjallista työsopimusta. Se tehtiin ja sopimusluonnos vielä tarkistettiin SAFAssa. Matka työelämään tuntui nyt turvallisemmalta. Työn hakeminen Työn hakeminen alkaa useimmiten työhakemuksen tekemisellä. Hyvästä hakemuksesta selviävät osaamisen vahvuudet, pätevyydet, kokemukset ja kehittymistoiveet tulevassa työpaikassa. Tutkitusti tehokas tapa on kysellä työtä suoraan työnantajalta esim. arkkitehtitoimistoista, vaikka heillä ei niin sanotusti olisikaan haku päällä. Yllättävän usein oma-aloitteisuus palkitaan. Asiantuntija-apua työnhakemiseen saa aina SAFAsta sekä työvoimatoimistosta. Valmistaudu mahdolliseen työhaastatteluun aina hyvin ja ota selvää työnantajasta ennakkoon. CV Ansioluettelo eli curriculum vitae CV täydentää tietoja hakijasta. Ansioluetteloon kootaan haettavan työpaikan kannalta oleelliset asiat, kuten koulutus, työkokemus ja esimerkiksi yhteenveto tehdyistä työ- ja opintoprojekteista. Moni mainitsee myös työn kannalta merkittävät harrastuksensa. CV:ssä työura luetellaan viimeisimmästä vanhimpaan. CV-malleja löydät mm. AKAVAn ja Työministeriön nettisivuilta, osoitteista www.akava.fi Opiskelijat Apua työnhakuun ja http://asiointi.mol.fi/cvhaku/. 4 5
Työnantaja voi olla kiinnostunut myös portfoliostasi. Varaudu tarvittaessa esittelemään kokoamasi aineisto. Erilaisia työnantajia Työpaikkoja löytyy karkeasti jaoteltuna kolmelta sektorilta: yksityinen sektori (arkkitehtitoimistot ja muut yritykset), julkinen sektori (kunta ja valtio) sekä niin sanottu kolmas sektori eli järjestöt, säätiöt ja osuuskunnat. Työnantajina sektorit ovat erilaisia. Julkisella puolella palvelussuhteen ehdot määritellään tarkasti virka- ja työehtosopimuksin. Yksityinen sektori on kirjavampi. Arkkitehtialalla ei ole toistaiseksi yleissitovaa työehtosopimusta, mutta SAFA ja Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL suosittavat työsuhteissa noudatettavaksi Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä. Työsuhteissa on kuitenkin aina noudatettava vähintään työlainsäädännön määräyksiä. Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki yms. turvaavat työntekijöille työsuhteiden minimiehdot. Työehtosopimusten ehdot ovat yleensä lainsäädännön normistoja paremmat esim. sairausajan palkkaa tai loma-ajan etuuksia koskevissa kysymyksissä. Työskentelyä palkalla vai apurahalla? Apuraha tai stipendi, joka on saatu opintoja tai tieteellistä tutkimusta vasten, on verotonta tuloa. Se on silloin vastikkeeton suoritus, eli työnteko ei täytä työsuhteen tunnusmerkkejä. Normaalisti työnantaja vakuuttaa kaikki työntekijänsä työtapaturman varalta, mutta apurahalla työskentelevää tämä ei koske. Työsuhteen puute aiheuttaa myös sen, että lomapäiviä tai lomarahaa ei kerry työskentelyjaksoilta eikä työterveyshuolto ole taattu. Apurahajaksot eivät toistaiseksi kartuta myöskään eläkettä. Eläke saattaa tuntua nuoresta kaukaiselta asialta, mutta on muistettava, että apurahajakso vaikuttaa samalla tavalla myös sairauspäivärahaan. Apurahalla työskennellään erityisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Tee kunnollinen työsopimus Työelämän perussopimus on työsopimus. Se syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimuslaki säätelee työnantajan ja työtekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Lakia huonommista ehdoista ei voi sopia. Kummankin osapuolen on myös noudatettava tehtyjä sopimuksia. Sopimuksen voi tehdä suullisesti, kirjallisesti tai vaikka sähköisesti. Työsopimus kannattaa kuitenkin aina tehdä kirjallisesti. Riitatilanteilta vältytään, kun työntekijä ja työnantaja tietävät, mistä on sovittu. Työsopimus on muutettavissa vain uudella työsopimuksella. Työsopimusmalli ja siihen liittyvä liite löytyvät kirjautumisen jälkeen osoitteesta www.safa.fi Edunvalvonta Palkansaajat. 6 7
Muista tarkistaa työsuhdetta solmiessasi noudatetaanko tulevalla työpaikallasi jotain työ- tai virkaehtosopimusta mitä lainsäädäntö takaa; esim. lomarahat ja matka-ajankorvaukset eivät ole lakisääteisiä. millaisia tapoja ja käytäntöjä tulevalla työpaikallasi noudatetaan (lomat, lomarahat, äitiys- ja isyysloma, arkipyhäkorvaukset). Työpaikka, tehtävät ja työsuhteen voimassaolo Työsopimukseen kirjataan sopijaosapuolet, tehtävänimike ja työpaikan osoite, jossa työtä tehdään, työnteon alkamisajankohta ja työsopimuksen voimassaolo. Työsopimus on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Vain perustellusta syystä työsopimus voi olla määräaikainen. Työtehtävistä on syytä tehdä lyhyt toimenkuvaus. Työntekovelvoite koskee pääsääntöisesti työsopimuksen edellyttämää työtä. Tarvittaessa toimenkuvauksen voi liittää työsopimuksen osaksi. Usein työhön liittyvät ehdot muuttuvat ajan myötä tehtävän ja aseman kehittyessä; ne on syytä liittää kirjallisessa muodossa työsopimuksen liitteeksi. Määräaikaiseen sopimukseen on aina oltava lain vaatima perusteltu syy. Sellaisia ovat esimerkiksi sijaisuus, harjoittelu, tietyn yksittäisen työsuorituksen tekeminen tai projekti. Työn kausiluonteisuus voi olla myös perusteltu syy määräaikaisuudelle. Työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Työnantajan aloitteesta ilman perustelua syytä tehdyt määräaikaiset työsopimuksen samoin kuin ilman perustetta tehdyt peräkkäiset määräaikaiset työsopimukset tulkitaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Myös viittä vuotta pidemmäksi ajaksi tehty määräaikainen työsopimus on viiden vuoden kuluttua irtisanottavissa samoin ehdoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsopimussuhteen tunnusmerkit työntekijä toimii työnantajan valvonnan ja johdon alaisena tekemänsä työn vastikkeeksi työntekijä saa työnantajalta palkkaa, josta maksetaan verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut työntekijä tekee työn toiselle (= työnantajalle), jolla on vastuu työntekijästä ja työn tuloksesta. Palkka ja luontoisedut Palkkauksesta sovitaan työsopimusta solmittaessa. Samalla on syytä sopia erilaisista lisistä ja korvauksista sekä mahdollisista luontoiseduista (auto-, asunto-, ravinto-, puhelin- yms. edut). Tässä kohdassa mainitaan myös miten palkka ja esimerkiksi tulospalkkaus määräytyvät sekä mikä on palkanmaksukausi ja maksupäivä. On hyvä sopia etukäteen myös palkkauksen sitomisesta jonkin alan ansiokehitykseen tai työehtosopimukseen. Kannattaa tarkasti sopia myös siitä, milloin palkkausta tarkistetaan! Työaikajalepoajat Työsopimuksessa sovitaan työntekijän säännöllisestä työajasta ja selvitetään työaikalain soveltaminen. Arkkitehtitoimistoissa noudatetaan usein tuntipalkkausta. Työntekijät pitävät itse kirjaa tekemistään tunneista ja tuntiselvitysten perusteella maksetaan palkkaa. Tämä tarkoittaa usein sitä, että työaika on suoraan verrannollinen tehtävään työmäärään. Kun töitä on paljon, niin tunteja kertyy ja päinvastoin. Eli työajoista saatetaan poiketa paljonkin joko työnantajan tai työntekijän tilanteen niin vaatiessa. Toimistotyöaika on tavallisesti 7,5 h/päivä eli 37,5 h/viikko. Lakisääteisiä lepoaikoja ovat mm. lounastauko, vuorokausilepo ja viikoittainen vapaa-aika. Kahvitauoista sekä muista erilaisista lepoajoista on määräyksiä esim. työehtosopimuksissa. Kun vuorokautinen työaika on yli kuusi tuntia, on työntekijälle annettava vähintään tunnin mittainen lepoaika. Tällöin työntekijällä on esteetön poistumisoikeus työpaikalta. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä lepoajasta, jonka kuitenkin tulee olla vähintään puolen tunnin mittainen. 8 9
Lounastauko eli ruokatunti on työntekijän omaa aikaa eikä se sisälly työaikaan, ellei asiasta ole työnantajan kanssa toisin sovittu. Ylityötä on pääsääntöisesti työaika, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Ylityön teettäminen edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Kannattaa aina olla tarkkana, ettei työnantaja teetä niin sanottua harmaata ylityötä, josta työntekijä ei saa asianmukaisia korvauksia. Jos ylityökorvaukset sovitaan annettavaksi vapaa-aikana, niin vapaa-aika lasketaan ylityökorvausten osalta korotettujen tuntien mukaisesti eikä lainvastaisesti tunti tunnista periaatteella. Lisä- ja ylitöiden korvausperiaatteet löytyvät kirjautumisen jälkeen SAFAn verkkosivuilta, www.safa.fi Edunvalvonta Työsuhdetietoa. Vuosiloma Vuosiloma määritellään vuosilomalaissa. Lomanmääräytymisvuosi on 12 kuukauden mittainen ajanjakso, jolta vuosiloma ansaitaan. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3. Esimerkiksi työssäolojaksolta 1.4.2006-31.3.2007 kertyy lomaa, jonka voi pitää vuonna 2007. Vaatimuksena on kuitenkin, että työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivää (osa-aikainen vähintään 35 tuntia) kunakin lomanmääräytymiskuukautena. Myös opiskelija ansaitsee vuosilomaa töissä ollessaan. Jos työsuhteesi alkaa siten, ettet ehdi ansaita lomakaudeksi täyttä lakisääteistä vuosilomaa, on ylimääräisestä lomasta ja sen palkkauksesta syytä sopia tässä kohdassa, ja kirjata se työsopimukseen. Mikäli et ehdi pitämään lomaa työsuhteen aikana, työantajan on maksettava lomakorvaus kertyneiltä lomapäiviltä. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Lähtökohtaisesti jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin yhden lomanmääräytymisvuoden aikana voi siis kertyä enintään 24 päivää lomaa vuosilomalain mukaisesti. Kertyvien lomapäivien määrä kasvaa työsuhteen pituuden mukaisesti ja useimmissa virka- ja työehtosopimuksissa on omat vuosilomamääräykset. Lomakausi alkaa 2. toukokuuta ja päättyy 30. syyskuuta. Kesäloma pidetään pääsääntöisesti lomakauden aikana. Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka. Työntekijän lomapalkka on pääsääntöisesti saman suuruinen kuin se palkka, jonka hän saisi työssä ollessaan. Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Lomaraha Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevia säännöksiä ei ole laissa. Näitä etuuksia koskevat säännökset löytyvät yleensä työehtosopimuksista. Ellei alalla ole yleissitovaa työehtopimusta, lomarahan määrästä ja maksamisesta on sovittava henkilökohtaisessa työsopimuksessa erikseen. Muuten niitä ei välttämättä makseta ollenkaan. Pääsääntöisesti lomaraha ja lomaltapaluuraha ovat puolet vuosiloma-ajan palkasta. 10 11
12 Lomakorvaus Työntekijällä, joka ei kuulu 14 päivän eikä 35 tunnin ansaintasäännön piiriin, on oikeus saada lomakorvauksena 9 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Tämä prosentti on 11,5, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden. Jos työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka. Loman maksaminen rahakorvauksena on lähtökohtaisesti sallittua vain edellä tarkoitetuissa tapauksissa. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman tai lomapalkan sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Arkipyhäkorvaukset Arkipyhä on työpäiväksi sattuva pyhä tai muu yleinen juhlapäivä. Usein siis yleinen vapaapäivä. Tällaisia päiviä ovat uudenvuoden päivä, loppiainen, pitkäperjantai, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto sekä ensimmäinen ja toinen joulupäivä, silloin kun ne sattuvat arkipäiviksi. Ainoastaan itsenäisyyspäivä on lain mukainen palkallinen vapaapäivä, silloin kun se sattuu arkipäivälle. Muista arkipyhäkorvauksista ei ole määritelmää laissa, vaan niistä on sovittu työehtosopimuksissa. Jos työsuhteeseesi ei noudateta mitään työehtosopimusta tai jos työskentelet tuntipalkkaisena työntekijänä, muista sopia arkipyhäkorvauksista erikseen omassa työsopimuksessasi. Matka-ajan palkka ja matkakustannusten korvaaminen Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvaa matkustamista ei työsopimuslain mukaan lueta työaikaan, ellei sitä ole samalla katsottava työsuoritukseksi. Virka- ja työehtosopimuksissa matkustamiseen kuluneesta ajasta voi olla määritelty korvaukset. Yleisesti sovellettavan tavan mukaan työaikana tapahtuvalta matkustusajalta maksetaan normaali yksinkertainen tuntipalkka, työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustusajan palkasta on sovittava erikseen esimerkiksi työsopimuksessa erillisenä matka-ajan palkkana. Työnantajan määräyksestä tehdystä työmatkasta maksetaan yleensä päivärahaa ja matkakustannukset korvataan verohallinnon vuosittain hyväksymien määrien puitteissa. Lisätietoa www.vero.fi. Päivärahojen maksaminen ei ole työnantajan lakisääteinen velvollisuus, vaan siitä pitää sopia. Työnantajalla voi olla myös oma matkustussääntö, jonka mukaan korvaukset maksetaan. Tällainen sääntö kannattaa lisätä oman työsopimuksen liitteeksi. Sairausajan palkka Lakisääteinen sairausajan palkkaetu on heikko; yli kuukauden kestäneessä työsuhteessa työantajalla on lakisääteinen velvollisuus sairausajan palkan maksamisen sairauden alkamispäivästä yhdeksännen arkipäivän loppuun saakka. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa olevalla on oikeus saada 50 % palkasta ko. aikana. Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on sovittu huomattavasti paremmin sairausajan palkkaeduista (1-3 kuukautta). Jos työsuhteessasi ei noudateta mitään työehtosopimusta, on viisasta kirjauttaa työsopimukseen erillinen teksti sairausajan palkasta. Yleisesti käytetty kirjaus on: Jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden, mutta vähemmän kuin yhden vuoden, maksetaan täysi palkka neljältä viikolta. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, mutta vähemmän kuin viisi vuotta, maksetaan täysi palkka viideltä viikolta ja jos työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. 13
Irtisanomisaika Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa irtisanomisajoissa noudatetaan työsopimuslain mukaisia aikoja tai niistä voidaan sopia työsopimuksessa. Työnantajan puolelta irtisanomisaika on aina pidempi tai vähintään yhtä pitkä kuin työntekijän puolelta. Irtisanomisaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisen perusteita eivät ole esimerkiksi raskaus, uskonnollinen tai poliittinen vakaumus tai sairaus. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ennen kuin määräaika loppuu, mikäli irtisanoutumisesta ei ole erikseen sovittu. Irtisanomisesta voidaan kuitenkin sopia myös työsuhteen aikana, mikäli siihen on tarvetta. Koeaika Koeajan tarkoituksena on varata työsuhteen osapuolille harkinta-aikaa työsuhteen jatkamiselle. Työsuhteen purkaminen koeajalla voidaan tehdä ilman irtisanomisaikaa. Koeaika voi olla hyödyllinen myös työntekijän puolelta, mutta se kannattaa yrittää neuvotella mahdollisimman lyhyeksi, jos siitä sopiminen on välttämätöntä. Koeaika saa olla enintään 4 kuukauden mittainen. Virkasuhteessa koeaika voi olla enintään 6 kuukautta. Koeaikaa ei ole, ellei siitä ole erikseen työsopimuksessa sovittu. Koeajan voimaantulosta ei pääsääntöisesti voida sopia enää työnteon alettua. Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat Työnantajan irtisanoessa 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään vuoden, 1 kk, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta, 2 kk, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta, 4 kk, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta, 6 kk, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta, 1 kk, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 5 vuotta. Myös työntekijän on noudatettava sovittuja irtisanomisaikoja. 14 15
Kilpailukielto Työsopimuslaki kieltää työntekijää ryhtymästä toimiin, jotka nk. kilpailutekoina voisivat aiheuttaa työantajalle vahinkoa. Tyypillisimmillään tällainen olisi oman, vastaavalla alalla toimivan yrityksen perustaminen työsuhteessa ollessa. Eli jos aiot perustaa oman yrityksen esim. sivutoimisten suunnittelutehtävien, vaikkapa pientalojen suunnitteluun, on sinun syytä sopia asiasta työnantajasi kanssa. Työsuhteen aikana on siis voimassa kilpailevan toiminnan kielto, ja työsuhteen jälkeiselle ajalle saatetaan sopia kilpailukielto. Kilpailukieltoon ja salassapitovelvoitteeseen pitää suhtautua vakavasti. Selvyyden vuoksi on edellytettävä, että salassa pidettävä aineisto on selvästi sellaiseksi merkitty. Kilpailukielto on usein vaikeasti tulkittava ja siksi esim. kilpailukieltosopimus kannattaa ehdottomasti tarkistuttaa SAFAssa. Katso tarvittaessa yksityiskohtaisemmat ohjeet kilpailukiellosta kirjautumisen jälkeen www. safa.fi Edunvalvonta Työsuhdetietoa. Perhepoliittiset vapaat Laki tuntee äitiysloman, mutta ei mainitse palkkaa lainkaan. Työsopimukseen kannattaa kirjata esimerkiksi seuraavalla tavalla: Äitiysloman ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysloman palkasta ei myöskään ole säädetty lailla. Sovi myös isyysloman palkallisuudesta työsopimuksessasi. Muista kirjata työsopimukseen toimenkuva mahdollisimman tarkasti, oma vastuualue ja tehtävänimike toimipaikka työn aloittamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste koeaika, jos sellaisen haluat irtisanomisajat, lainsäädännön mitoittamat ovat paras vaihtoehto! työhön sovellettava työehtosopimus tai tieto siitä, että työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta palkat, lisät, korvaukset ja luontoisedut, palkantarkistukset työaika sisältäen matkustusajan ja matkakorvaukset ylitöiden korvaaminen arkipyhäkorvaukset vuosiloma ja lomaraha sairausajanpalkka äitiysloma, isyysloma, keksinnöt, koulutus lupa mahdollisen sivutyön tekemiseen Työsopimusmalli ja siihen liittyvä liite löytyvät SAFAn verkkosivuilta www.safa.fi Edunvalvonta Palkansaajat. Työtodistus Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työntekijälle työtodistus, jos työntekijä sitä pyytää. Työtodistuksessa on oltava maininta työsuhteen kestoajasta ja työntekijän pääasiallisista työtehtävistä. Vain työntekijän erityisestä pyynnöstä työtodistukseen on merkittävä lisäksi arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä sekä työsuhteen päättymisen syy. Työnantaja on velvollinen antamaan työtodistuksen kymmenen vuoden ajan työsuhteen päättymisestä. 16 17
Lomautus Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen ehtojen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttaminen voi olla voimassa joko toistaiseksi tai määräajan. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän, mikäli hänellä on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanomiseen. Lomauttamisen edellytykset voivat täyttyä myös silloin kun työn vähentyminen on luonteeltaan tilapäistä ja sen voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Lomauttaminen voidaan kohdistaa työntekijöihin, joiden työsopimus on voimassa toistaiseksi. Määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa ainoastaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella tai siinä tapauksessa, että hän tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi töissä. Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen. Ennen virallisen lomautusilmoituksen antamista työnantajan on annettava työntekijälle tai hänen edustajalleen ennakkoselvitys lomautuksesta, alkamisajasta ja arvioidusta kestosta. Työntekijän pyynnöstä työantajan on lisäksi annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Se kannattaakin aina pyytää, todistusta tarvitaan mm. asioitaessa työvoimaviranomaisten kanssa. Määräaikainen lomautus päättyy sovitun määräajan päätyttyä. Toistaiseksi lomautetulle työntekijälle on ilmoitettava työnteon alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, ellei muuta sovita. Muun työn tekeminen lomautuksen aikana Lomautus ei estä työntekijää ottamasta muuta työtä lomautusajaksi. Tällaisesta työsuhteesta työntekijä saa irtisanoutua viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Työntekijällä on siis oikeus tehdä työsopimus ammattiaan vastaavasta työstä lomautuksen ajaksi. Työsuhteen päättyminen lomautuksen aikana Lomautettu työntekijä voi irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti irtisanomisaikaa noudattamatta riippumatta siitä, onko työsopimus voimassa toistaiseksi vai määräajan. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole enää lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, ja työntekijä irtisanoutuu pitkään lomautusaikaan vedoten, niin hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, samalla tavalla kuin työnantajan irtisanoessa työsopimuksen. Lomautuksen siirtäminen, keskeyttäminen ja päättyminen Työsopimuslaki ei tunne lomautuksen siirtämismenettelyä. Tämän vuoksi työnantaja ei voi yksin siirtää lomautusta. Ainoa tapa muuttaa lomautuksen alkamisajankohtaa on perua lomautus ja antaa uusi lomautusilmoitus asianmukaisia ilmoitusaikoja noudattaen. Työsopimuslaki ei tunne myöskään lomautuksen keskeyttämistä. Tämän vuoksi työnantaja ei voi yksipuolisesti esim. määrätä työntekijää töihin kesken lomautuksen siten, että lomautus jatkuisi tämän tilapäisen työssäolon jälkeen. Työnantajan ainoa mahdollisuus saada työntekijä töihin yksipuolisella päätöksellä on päättää lomautus. Lomautuksen keskeyttäminen on mahdollista vain työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. 18 19
Työttömyyden varalle Tukimuodot työttömyyden varalle Suomessa peruspäiväraha ansiosidonnainen päiväraha työmarkkinatuki Suomessa vakituisesti asuvalla, työssä olleella työttömällä työnhakijalla on oikeus saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työttömyyskassojen maksamaa ansiopäivärahaa, jos hän täyttää työssäoloehdon. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä, minkä jälkeen työttömällä on oikeus työmarkkinatukeen. Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa voi saada ilman, että on maksanut työttömyyskassan jäsenmaksua. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsevät ainoastaan työttömyyskassan jäsenet. Ammattiliiton jäsenyyden kautta saa myös työttömyyskassan jäsenyyden. Työttömyyskassaan voi liittyä vain silloin, kun on voimassa oleva työsuhde eli on töissä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja se on veronalaista tuloa. Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on mm. työttömyyskassan jäsenyys vähintään työttömyyttä edeltäneiden 10 kuukauden ajalta. Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneiden työsuhteiden palkan perusteella (vähintään 43 viikkoa). Työssäoloehto Työssäoloehto eli vaadittava työskentelyaika on 43 viikkoa, eli noin 10 kuukautta. Tarkastelujakso kuukausien keräämiseen on normaalisti 28 kuukautta, mutta opiskeluaika pidentää sitä maksimissaan seitsemän vuotta. Peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan suuruuksia, sekä muita työttömyysturvaan liittyviä tietoja voi tarkistaa osoitteesta www.tyj.fi tai www.iaet.fi. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n jäsenet voivat vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle IAET-kassassa. Säilytä työsopimukset ja palkkatodistukset kaikista työsuhteistasi sen jälkeen kun olet liittynyt työttömyyskassan jäseneksi. Niitä tarvitaan, jos joudut työttömäksi ja haet päivärahaa työttömyyskassasta. Työssäoloehdon täyttyminen sekä päivärahan suuruus määritellään näistä dokumenteista. Esimerkkejä ansiosidonnaisen päivärahan määristä vuonna 2007 Keskimääräiset Ansiosidonnainen Ansiosidonnainen tulot ( /kk) päiväraha ( /pv) päiväraha ( /kk) 1000 33,05 710,80 1500 43,00 924,70 2000 53,00 1138,90 2500 60,30 1296,30 KELAn maksama peruspäiväraha vuonna 2007 on 23,91 /pv eli noin 514 /kk. 20 21
Ansiosidonnainen vai peruspäiväraha molemmat ovat työttömyyspäivärahoja eli molempiin vaaditaan täysi 43 viikon työssäoloehto, muuten voi hakea työmarkkinatukea ansiopäiväraha edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä vähintään 10 kuukauden ajalta ilman työttömyyskassa jäsenyyttä voi hakea vain peruspäivärahaa lisätietoja www.kela.fi Ulkomailla työskentely Mikäli suunnittelet ulkomaille töihin menoa, ota hyvissä ajoin selvää asioista. Työnhausta ja kohdemaan sosiaaliturvasta saat tietoa työvoimahallinnon kansainvälisen työnhaun EURESneuvojilta, lisätietoa www.mol.fi. Tarkasta myös työttömyyskassasta ulkomailla työskentelyn vaikutukset työttömyysturvaasi. AKAVA on keskusjärjestönä osapuolena mm. tulopoliittisissa sopimuksissa. Tupoissa sovitaan yleensä palkkaratkaisun lisäksi esimerkiksi talous-, vero- ja sosiaalipoliittisista toimista. AKAVAn tehtävänä on korkeasti koulutettujen yleinen yhteiskunnallinen, taloudellinen, ammatillinen ja koulutuksellinen edunvalvonta. AKAVAlaista neuvottelu-jasopimustoimintahoidetaanjulkisensektorinosaltajulkisalankoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja yksityisellä sektorilla Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n toimesta. Neuvottelujärjestöt mm. hyväksyvät ja allekirjoittavat työ- ja virkaehtosopimukset. Edunvalvonta on aina yhteistyötä. Vuosien varrella akavalaiset ammattiliitot ovat saaneet aikaiseksi monia parannuksia työelämään. Nykyisin niitä pidetään itsestäänselvyyksinä. Mutta miltä kuulostaisi kahden viikon vuosiloma tai paluu takaisin töihin viikko synnytyksen jälkeen? Viimeisimpiä parannuksia ovat mm. vuorotteluvapaa ja muutosturva irtisanomistilanteissa. SAFA palveluksessasi Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun yhdistyksen jäseninä on lähes 2.900 arkkitehtia ja noin 800 opiskelijajäsentä. SAFAn työsuhdeasiamiehen Kirsi-Marja Valariutan tavoitat sähköpostitse kirsi-marja.valariutta@safa.fi tai puhelimitse 09-5844 4206. AKAVA on korkeasti koulutettujen palkansaajien työmarkkinakeskusjärjestö. Siihen kuuluu yli 30 jäsenjärjestöä, joilla on kaikkiaan noin 450.000 jäsentä. SAFA on yksi AKAVAn jäsenjärjestöistä. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ SAFA- WWW.SAFA.FI AKAVA - WWW.AKAVA.FI JUKO WWW.JUKO.FI YTN WWW.YTN.FI PALKANSAAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA - WWW.IAET.FI YRITTÄJIEN JA AMMATINHARJOITTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA WWW.AYT.FI TYÖVOIMAHALLINTO - WWW.MOL.FI KELA WWW.KELA.Fi 22 23