Kuva: Tuomas Kangasniemi CROSS 2./05. 25.4.2005. SECTION LAPIN-KUULUMISET: SIVU 12 MINIGOLF-KESÄ ALKAA VOITOT LÄHETYKSELLE HAASTAA ID EVOLUUTION: Keskiaukeama Kuva: Tuomas Kangasniemi Kuva: Touko Vainio-Kaila UUDEN USKONPUHDISTUKSEN AIKA JÄMÄKKÄ PÄÄKIRJOITUS
S ISÄLLYS CROSS SECTION 2./05. JULKAISUTIEDOT Cross Section ISSN 0359-0615 http://cs.ristinkilta.fi T IETOSIVU 2 Pääkirjoitus 03 Sisällys Julkaisutiedot P ÄÄKIRJOITUS M UUT LEHDET Muut lehdet 05 Raamattu-visa 07 Lappi 12 Kevätleiri 13 Autopooli 18 Nettihuijaus 21 Wappu 2005 26 U UTISIA P ALSTAT Röyskö 09 Ristisana 16 Kristoforos 19 Vesan neuvola 20 Ristin killan minigolf 10 ID-teoria 14 L UKIJOILTA Lukijan Sana 22 CS tiedottaa 04 Puuhanurkka 24 Ristin kilta 26 Menomesta 27 M UUTA T AKASIVU 28 Wappu 2005 R APORTIT Julkaisija Ristin kilta ry. Otaniemen kappeli Jämeräntaival 8 02150 Espoo http://www.ristinkilta.fi Toimitus Päätoimittaja Tuomas Kangasniemi tkangasn@cc.hut.fi Mainosmyyjä, toimittaja Vesa Linja-aho vesa.linja-aho@tkk.fi Kuvien ottajat ja piirtäjät on mainittu kuvan yhteydessä. Painopaikka: Otamedia oy, Espoo 2005 Painos: 300 kpl Cross Section on mainosrahoitteinen, lukijoilleen ilmainen lehti. Lehteä voi noutaa ainakin Otaniemen kappelilta Espoosta. Laajemman jakeluverkon luominen eri yhdistyksiin on työn alla. Postitse kotiin tilattuna CS maksaa 10 /v, ota yhteyttä päätoimittajaan. Päätoimittaja Tuomas Kangasniemi Mainosmyyjä, toimittaja Vesa Linja-aho 2
Miksi kirkot rinnastetaan Kristuksen seurakuntaan? Ei ole kovinkaan harvinaista, että tiedotusvälineet rinnastavat toisiinsa suuret kansankirkot ja kristinuskon. Isot ja usein kankeat laitokset tarjoavat helpon kohteen lähestyä, jos johonkin asiaan tarvitaan hengellistä neuvoa. Malliesimerkki tälläisestä tilanteesta oli Aasian hyökyaallon uutisointi. Kuitenkin samalla saadaan helpotusta siihen piinaavaan kiusallisuuteen, jota Jumalasta ja uskosta puhuminen sellaisenaan ja henkilökohtaisemmin aiheuttaisivat ei-uskovalle toimittajakunnalle ja yleisölle. Vaikka useimmat kirkot palvelevatkin Kristusta, kirkko on sentään ihmisen laitos eikä Jumalan ilmentymä. Käytöksellään media myös paljastaa, että alalla huomataan tämä ero kirkkolaitoksen ja Jeesuksen seurakunnan välillä oletettavasti kuitenkin itse tiedostamatta. Mielenkiintoista on, että kirkoille asia ei tunnu olevan ollenkaan yhtä selvä. P ÄÄKIRJOITUS Katolisen kirkon teologinen itsepöhö, pakanuudesta periytyvät rituaalimenot ja maallisiin muotoihin keskittyvä hallintotapa lienevät liiankin tuttuja. Mikä kiintoisaa, katolisilla tuntuu olevan yhteistä näkemystä tiedotusvälineiden kanssa. Ei TV:ssä tosin julisteta, että kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta, mutta perinnemenot, henkilönpalvonta ja muunlainen hengellinen korruptio kiinnostavat kovasti. Paavin kuolema oli uutinen, mutta varsinkin etelämmässä päin Eurooppaa tapaus meni lujaa ja korkealta yli minkään kohtuuden. Jopa protestanttistaustaisen, nykyisin hyvin ateistisen Britannian BBC News kanavalta ei kahteen vuorokauteen muuta näytettykään kuin itkeviä ihmismassoja ja ylistäviä kommentteja paavi Karol Wojtylan elämästä. Siinä oli jumalattoman median näkemys kristinuskosta, ja tämä sanoma syötettiin miljoonille ihmisille. Espoon piispalle haasteet olivat kirkon menestys ja ihmisten tuominen sen luo; huolestuttavaa ei ollutkaan ihmisten epäusko vaan se, että he eivät enää olleet kiinnostuneita kirkosta. Pöhö vaivaa luterilaistakin valtakirkkoa Luterilaisessa Suomessa on perinteisesti suhtauduttu katoliseen menoon hiljaa moittien ja hymyillen. Uskonnonkirjat julistavat 1500-luvun uskonpuhdistusta, ja ovat rivien välissä tyytyväisiä, että nyt on meno toinen. Mutta onko oikeasti? Kirkon johtohenkilöiden kolumneja lukiessani olen toistuvasti joutunut järkyttymään. Eettiset näkemykset värittyvät monen suussa vahvasti humanismin suuntaan, ja Helsingin teologinen tiedekunta tuntuu aika ajoin luopuneen koko Jumalasta. Kuitenkin kirkon käsitys itsestäänkin näyttää perusteellisen oudolta. Espoon piispa Mikko Heikka kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 24.3. palstan kirkkojen haasteista. Teksti oli alkupäästä hyvä, jopa Euroopan maallistuneisuus tunnustettiin tätä ollenkaan kaikki eivät uskalla sanoa. Kun loppuun päästiin, vastaan kuitenkin iskivät hämmennys ja pettymys. Heikalle haasteet olivat kirkon menestys ja ihmisten tuominen sen luo; huolestuttavaa ei ollutkaan ihmisten epäusko vaan se, etteivät he olleet kiinnostuneita kirkosta. Koko sanaa usko ei mainittukaan, eikä liioin seurakuntaa. Samaan tapaan pohti Kotimaan päätoimittaja Olavi Melin 8.4.. Kirkon kannalta huolestuttava havainto on, että luottamus kirkkoon heikkenee nuoremmissa ikäluokissa. Minä ainakin luotan Kristukseen, en kirkkoihin. Uskonelämän ja kirkon samaisti myös eksegetiikan professori Raija Sollamo vastineessaan Erik Viktsrömille (ks. muut lehdet, s. 5). Hän painotti, että kirkko ja teologinen tiedekunta ovat hyvässä yhteistyössä, ja ihmetteli Vikströmin väitettä hengellisestä rappiosta. Mitä tämä on? Ovatko luterilaiset piispat ja kirkon lehtimiehet vain raa an vallanhimoisia ja katoliseen tapaan uskossaan korruptoituneita? Vai pelkäävätkö he suoraa julistusta, jossa ihmiset saatetaan Jeesuksen luo eikä kirkon suojiin, 3
ja valitsevat maallisesti korrektimman vaihtoehdon? Kukaties hieman molempia. Pelottavinta kuitenkin on, että monet lienevät isolta osin vilpittömiä. Tosin Sollamon tiedeuskoisen Raamattu-vihan tuntien hänen tapauksensa saattoi olla tahallaan kirjoitettu, tarkoitettu pitämään harhaa yllä. Sen sijaan Heikka ja monet piispakumppanit sekä mahdollisesti Melinkin kirjoittavat periluterilaisesta harhakäsityksestä, jossa kaste tuo uskon ja kaste siis pelastaa. Heille evankeliointi on perimmältään sama asia kuin liittymiskampanja kirkkoon, ja uskoon tulo auttaa vain maallisessa elämässä. Kun papeista vain vähemmistö on todellisia herätyskristittyjä, omituisesta pelastuskäsityksestä ja kirkonpalvonnasta on tullut Suomen valtakirkolle ansa ja loukku, eksytys ja kalterihäkki. Se on kahlinnut utopistiseen tyytyväisyyteen paitsi tavallisen seurakuntaväen, myös suuren joukon ihmisiä monissa nukahtaneissa liikkeissä, niin että he pelastavat kyllä itsensä mutta eivät enää ole juurikaan hyödyksi Jumalan oikeassa työssä. Totuus vapauttaisi näistä kaltereista, mutta huomattava osa kirkon johdosta ei halua kohdata sitä koska kaste pelastaa, Suomen kastettua kansaa ei enää tarvitse evankelioida. Saanen kertoa, että ilman uskoa ei muuten pelasta; mihinkään tälläiseen Raamattu ei vihjaa. Ja Eurooppa jos mikä maanosa olisi evankelioinnin tarpeessa. P ÄÄKIRJOITUS Uuden uskonpuhdistuksen aika Luterilaisen valtavirran meno muistuttaa monin tavoin paljon enemmän katolisuutta kuin vapaita suuntia ja kirkon omia todellisia herätysliikkeitä. Olennaisia eroja tuntuu olevan vain kaksi: katolinen pelastuskäsitys on vieläkin sairaampi, mutta toisaalta katoliset eivät ole unohtaneet Raamatun etiikkaa yhtä pahoin kuin luterilaiset. Jopa Pohjoismaissa olisi aika uudelle uskonpuhdistukselle. Tuomas Kangasniemi CS:stä lukijoilleen ilmainen Cross Sectionista piti alun perin tehdä tilattava, maksullinen lehti. Hyvin sujuneen mainosmyynnin jälkeen tästä suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, ja CS on kaikille lukijoilleen ilmainen. Toistaiseksi lehteä voi noutaa ainakin Otaniemen kappelilta (Jämeräntaival 8, 02150 Espoo). Laajempaa jakeluverkostoa rakennetaan parhaillaan, ja otaksuttavasti jo Cross Sectionin tämä numero löytyy toukokuun alun aikana useimmista Helsingin seudun kristillisistä opiskelijayhdistyksistä. Myös TKK:n kampusalueelle pyritään saamaan muutamia noutopisteitä. Ilmaisena lehtenä CS julkaistaan myös internetissä. Toistaiseksi saatavilla ovat vain PDF-tiedostot, mutta hieman käyttäjäystävällisempi verkkosivusto tehdään alkukesän aikana. Vaikka lähtökohtaisesti CS on ilmainen, sen saa halutessaan myös tilata omaan postilaatikkoon hintaan 10 / vuosikerta. CS TIEDOTTAA Kuningassammakko Tapakristillisyyden esillä pitäminen on yksi uskonnonopetuksen tehtävä. Sen arvoihin rakentuu ihmisten arkinen elämä. Tässä on pääoma, josta on syytä pitää kiinni. Olavi Melin Kotimaan pääkirjoituksessa 14.4.2005. 4
Piispa varoittaa kirkon rappiosta, räväytti ev.-lut. kirkon ruotsinkielinen Kyrkpressenlehti 3.3. koko etusivun mitalla. Porvoon piispa Erik Vikström kertoi seuranneensa turmeltumista syvästi rauhattomana ja surullisena jo pitkän aikaa. Piispan sanoma oli karu ja yksiselitteinen. Käsitykseni mukaan rappio on alkanut eksegetiikan laitokselta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, ja toisinaan jopa kirkon omasta koulutuskeskuksesta Järvenpäässä. Joillakin opettajilla siellä on ollut ja on yhä linja, jossa mennään niin pitkälle, että [Raamatusta] yliviivataan jopa Jeesuksen alkuperäisiä sanoja niin, että juuri mitään ei jää jäljelle. Teologisen tiedekunnan luopumus Jumalasta on selvä tosiasia, ja pappien kouluttajana sen asema kirkon harhaannuttamisessa on ilmeinen. Vikström ja Kyrkpressen ovat rohkealla linjalla; tälläistä pelotonta ja rehellistä puhetta pitäisikin kuulla lisää. M UUT LEHDET Luterilaisen kirkon virallinen äänenkannattaja Kotimaa omisti 11.2. miltei aukeaman homoseksuaalisuuden puolustamiselle. Piispainkokoukselta tutkimuspyynnön saaneen TT Kari Kuulan mielestä Raamatun opetus ei sulje pois homoerotiikkaa, sillä asiaa ei perustella rautalangasta vääntäen. UT [kuten VT:kään] ei perustele kieltoa, koska asia oli kristityille kiistaton. Kuula myöntää kuitenkin omasta aloitteestaan, että Jeesus tuskin hyväksyi homoseksiä: Jos hänellä olisi ollut poikkeava kanta, siitä olisi jäänyt jälkiä evankeliumeihin. Kokonaisuutena nämä ajatuspolut ovat aika mielenkiintoiset. Miltei samaan hengenvetoon tutkija tunnustaa, että hänen Jumalansa Jeesus tuomitsee homoilun, ja toisaalta, että hän itse on eri mieltä ja hänen uskoakseen Raamattu myös. Mistä tässä sotkussa mahtaa olla kyse, jääköön Kuulan itsensä ja Kotimaan toimituksen pohdittavaksi. Tutkimuksen kannalta mairittelevaa ei ole sekään, että ainakin lehtireferaatin perusteella siinä on eksytty pahasti aiheesta pois. Kuulan mukaan nykyaika ei tuomitse homoseksiä totta, mutta tätä ei kysytty eikä tätä pitänyt selvittää. Tarkasteltavana piti olla Raamatun näkökulma, ja se on selkeä: kauhistuttava teko (3. Moos. 18:22), luonnotonta ja häpeällistä (Room. 1:24, 27). Helsingin Sanomien mielipideosastolla 9.2. kirjoittaneen Jyrki Tarkkosen mukaan Suomessa vaietaan naisten väkivaltaisuudesta, mutta samaan aikaan syyllistetään miehiä. Yli 80 % lapsen kuolemaan johtaneista pahoinpitelyistä on naisten aiheuttamia [mutta] naisen tekemää väkivaltaa puolustellaan ja selitellään. Samaan aikaan Tarkkosen mukaan miehen väkivaltaisuus taas tuntuu olevan ilmiö, joka putoaa taivaasta ja johtuu miehen synnynnäisestä pahuudesta. Vaikka Tarkkosen teksti avaakin perheväkivaltaan vain yhden kuvan yhdeltä kantilta, se muistuttaa hyvin piikikkäästi siitä tosiasiasta, että tasa-arvon varjolla median asenteet suosivat naisia ja sorsivat miehiä. Rauman Lukon ja HIFK:n jääkiekkopelissä 22.3. sattunut joukkotappelu johtaa poliisitutkintaan, uutisoi TV 1:n Urheiluruutu 3.4.. Tämä on poliisilta oikea linja mitä muutakaan kuin selkeää pahoinpitelyä on se, jos aikuiset miehet nuijivat joukolla toisiaan? Jääkiekkoon pelinä kylläkin kuuluu ruumiillinen estäminen, lievä väkivalta, mutta gladiaattoritaistelua muistuttava hakkaaminen ei ole tervehenkistä eikä normaalia. Kaiken lisäksi pelaajat antavat näillä tempauksillaan heitä ihaileville pikkupojille perusteellisen väärää käytösmallia. 15 24 vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista vain 14 % laskisi äänioikeuden ikärajaa kahdella vuodella. Aamulehden tekemässä ja 19.2. julkaistussa kyselytutkimuksessa paljastuu myös, että keski-ikäiset 35 49 vuotiaat ovat huomattavasti innokkaampia tukemaan tätä muutosta (23 %). 5
Kristilliseltä kannalta AL:n uutisen mielenkiintoisin osa olivat pikahaastattelut, jotka oli tehty lukiossa ja ammattikoulussa kummassakin yhdelle ryhmälle. Nuoret saivat valita suosikkikansanedustajansa, ja voittajiksi saatiin Oras Tynkkynen, 50 % lukiolaisten äänistä, ja Tanja Karpela, 33 % ammattikoululaisten äänistä. Vaikka tutkimusmenetelmä oli kaukana tilastollisesti luotettavasta, se kertonee karua totuutta siitä, millaiset arvot myyvät nuorille. Karpela on saanut julkisuutta hindulaisen lahkon seuraajana, ja Tynkkynen on julkihomo. Helsingin Sanomien Nyt-liite yllätti myönteisesti 11.3. neljän sivun mittaisella haastattelulla uskovasta rap-tähti Ruudolfista. Lisäksi jutulle oli varattu koko kannen kuva. Sävyltänsä haastattelu oli myös odottamattoman asiallinen ja neutraali: uskosta ja hengellisistä ilmiöistä kerrottiin suoraan ja peittelemättä, vaikkakin välillä vähän vinoillen. Jopa kielilläpuhuminen pääsi Helsingin Sanomiin muutenkin kuin turmion merkkinä rippileirillä! Ja Pyhä Henki valtaa myös räppitähti Rudy Kulmalan, niin kuin Raamatussa sanotaan Ja mumisevien, huutavien ja tanssivien ihmisten keskellä Kulmala kävelee edes takaisin ja puhuu Jumalan kieltä. M UUT LEHDET Reijo Siipola piikitteli suomalaista Amerikka-vastaisuutta Suomen Kuvalehden yleisökirjeissä 8.4.. Demokratiassa kansalla on oikeus arvostella maansa johtoa. Tässä mielessä USA sopii demokratian mallimaaksi, [sillä] siellä varsinkin presidentin arvostelu on perinteisesti ollut näkyvää. Pisteliäimmin Siipola puuttui siihen, millä tavoin suomalaiset seuraavat perässä. Aivan samoin kuin amerikkalaiset arvostelevat presidenttiään, suomalaisetkin arvostelevat Yhdysvaltojen presidenttiä. Piristävää todellakin olisi, jos 98 %:n kansansuosion sijaan julkisuudes- sa tapaisi arvostelua Tarja Halosen periaatteellisista näkemyksistä sellaiseen jyrkkään sävyyn jolla USA:n Bush on tuomittu. Tästä muistuttaa Siipolakin kritiikki, joka ei vois suuntautua omaan yhteiskuntaan ja sen päämieheen, on muodikasta myös ns. roistovaltioissa. Ristinkiltalaiset ovat näkyneet tiedotusvälineissä kohtuullisen paljon. Kiltalaisten Risto ja Astrid Pietilän perustama ja johtama espoolainen palveluyhtiö Melkisedek oy aloitti huhtikuussa Otaniemessä autojen yhteiskäyttöpalvelun, ja yritys pääsi useisiin lehtiin. Espoon aluesanomalehti Länsiväylä kertoi Melkisedekistä 30.3. isolla uutisella, samoin TKY:n Polyteekkari 23.3.. Metrolehdessä asiasta oli pienempi palsta 31.3.. Lue lisää CS:n sivulta 18. Polyteekkarissa kiltalaiset ovat näkyneet muutenkin. Muun muassa samaisessa numerossa 31.3. Hanna Ritvanen oli ollut toimittajana, ja Terhi Halosta oli haastateltu hänen lemmikkieläinharrastuksestaan. Matti ja Tea Tiilikainen olivat lahtelaisessa Etelä-Suomen Sanomissa puolen sivun kuvan kanssa ennen pääsiäistä 25.3., kun heitä oli haastateltu valtatie 4:n ruuhkassa. Välillä mentiin kahtakymppiä, totesi Matti. Yleisurheilun MM-kisoihin vapaaehtoistyöhön lähtenyttä Mirva Keski-Jyrää haastateltiin Espoon seurakuntien Essessä 14.4. Cross Sectionin toimittajat ovat kirjoittaneet muihinkin medioihin kuin omaan lehteensä. Vesa Linja-aho esitteli vastineen muodossa näkemystään arvonlisäverosta Helsingin Sanomissa 5.4.. Hänen mukaansa arvonlisävero ei haittaa yrittämistä, sillä tarpeellista palvelua tuottava yritys pärjää veroista riippumatta. Yrittämisaiheisen pakinatekstin kirjoitti myös Tuomas Kangasniemi Kristityn Vastuun Arvosana-liitteeseen 2./05.., ja Uusi Tie julkaisi tekstin Uuden Testamentin kulttuurin ymmärtämisestä 23.3. Teksti lähetetyssä asussaan on luettavissa internetissä osoitteessa http:// users.tkk.fi/tkangasn/crosssection/ut-ut.pdf 6
Ristin killan järjestämä jokakeväinen Raamattuvisa pidettiin 13.4. Servin Mökissä Otaniemessä. Kutsu visaan oli lähetetty kaikille Helsingin seudun kristillisille opiskelijajärjestöille, ja kolmihenkisiä joukkueita saatiin paikalle kuusi. Kaksi oli Ristin killan omia, ja Helsingin KRS ja Opko sekä Viikin kristityt toivat paikalle yhden. Lisäksi mukana oli yksi sekajoukkue. Tehtävät käsittelivät Jeremian kirjaa, Markuksen evankeliumia ja Jaakobin kirjettä. Voittajaksi 30 kysymyksestä selvisi Opko, ja toisena oli sekajoukkue huomattavasti jäljessä. Killan menestys oli tänä vuonna tavallista huonompi; Cross Sectionin toimittajiakin sisältänyt ykkösjoukkue jäi neljänneksi, tosin niukasti kaksi pistettä 2. sijasta. Kysymykset oli laatinut pääosin yksin Risto Syrjä, ja juontajana oli Pirkkoliisa Juhala, molemmat ristinkiltalaisia. Toimitsijoiksi tai tuomareiksi ilmoittautuneilta osallistuminen visaan oli kielletty. Vuoden 2006 kirjoiksi valittiin tilaisuuden lopulla Tuomarit, Psalmien kolmas kirja (luvut 73 89) sekä Kolossalaiskirje. Piirissä on luettu, ei teologisessa näitä opi Opkon iskuryhmä otti voiton kotiin jo kolmatta kertaa. Kokoonpanokin on säilynyt liki samana jo pari vuotta, joten palkintoja on kertynyt. Tänä vuonna voittajat saivat valita Mikro-Rabbin ja Aapeli Saarisalon Raamattu-tietosanakirjan välillä. Onko voittajilla siis jokin salaisuus, vai johtuuko kaikki vain lujasta Sanan sivistyksestä? Pitkä perinne laiskasta Raamatun lukemisesta, pohti Esko Murto tietämyksensä syitä. Kilpailuteokset oli luettu kertaalleen läpi, mutta muuhun harjoitteluun hän ei ollut ryhtynyt, kuten ei myöskään Antti Leinonen. Sen sijaan joukkueen kolmas jäsen Marko Sagulin paljasti pienen kyselyn jälkeen luvallista dopingia: En minäkään mitään erityistä tehnyt, mutta tiivistelmän Jeremiasta sain valmiiksi eilen. Kirjoitin siihen tärppikysymyksiä, ja noin viisi taisi osua kohdalleenkin. Myös omalla järjestötaustalla arveltiin olevan jotakin merkitystä. Opkossa U UTISIA Opko vei tutusti Raamattu-visan Hymyssä suin vasemmalta Esko Murto, Antti Leinonen ja Marko Sagulin. Taustalla Jarna Kivisilta ja Reetta Mäkelä. ei ole varmaan mitään sinänsä erityistä, mutta raamikset ovat meillä vahvasti esillä, voittajat pohtivat yhdessä. Me on oltu samassa piirissä neljä vuotta, ja siellä on menty läpi aika paljon. Ja onhan meillä aika moni teologeja, mekin kaikki kolme esimerkiksi, pohdiskeli Murto vielä lopuksi. Tosin ei siellä koulussa näitä asioita opi. Pystymetsästä toisiksi Nimen Sekajoukkue ottaneet Matti Anttonen, Anne Tuomisto ja Minerva Ihatsu olivat kaikki eri järjestöistä ja kohtasivat vasta viisi minuuttia ennen kisan alkua. Meiltä ortodoksiopiskelijoilta piti tulla joukkue, mutta kaverit päätti tehdä oharit, Ihatsu oli harmitellut etukäteen. Hyvinpä kuitenkin kävi. Ainakin naisjäsenten mielestä syy menestykseen oli ilmeinen. Matin tiedoilla tässä lähinnä mentiin, kumpikin tokaisi. Kehuja saanut Anttonen suostui pienen vitsailun jälkeen vihjailemaan, että väite voisi olla tottakin. Pikkuhiljaa olen oppinut Raamattua, pitkällä ajalla lapsesta asti. Raamattu-visa sai ensikertalaisen kävijän Minervan kuitenkin innostumaan: Täytyy varmaan ostaa Vanha Testamenttikin, jotta voi ensi vuonna osallistua. 7 Kuva: Tuomas Kangasniemi
8
Paavin liepeillä Kardinaalien kaavut liehuvat ilmassa, punavalkoiset purjeet. Sypressiarkku on kuin maalle eksynyt laiva suurella aukiolla. Kristuksen sijaisen hautajaiset keräävät televisioiden äärelle koko telluksen, eliitin ja köyhät, erityisesti kolmannen maailman. On hetki ilman paavia. Suunnan näyttäjä, opin viimeinen sana on poissa. Huomaan oloni haikeaksi ja kihelmöiväksi. On jotenkin suunnattoman kutkuttavaa elää historian rajakohdissa, arvailla, mitä tuleman pitää. Paavi on aina ollut poliittinen voimatekijä, vaikka hän suurimmalle osalle kristikuntaa onkin ennen kaikkea hengellinen olento. Asema ja valta muuttavat ihmistä. Tulevan paavin valtakaudesta ei voida sanoa kovinkaan paljoa, sillä siitä hetkestä lähtien, kun hän siirtyy viranhaltijaksi, hän muuttuu. Paaviutta tai ei voi harjoitella. Muutoksen suunnan tarkistus on tärkeää kenelle tahansa vallan käyttäjälle. Muistan, kuinka musiikkivideoita rapakon takana ohjannut Antti Jokinen kommentoi positiivisesti Will Smithiä. Menestyksen ja maineen keskellä Smith on säilyttänyt todellisuuden tajunsa, koska hän on ympäröinyt itsensä ihmisillä, jotka ovat tunteneet hänet iät ja ajat. Nousukkaiden ympärille kertyy helposti loisia, mielistelijöitä. Myötäilijöiden lumeessa ihmisen kuva itsestään voi vääristyä vieraaksi ja vaaralliseksi. kulmissa. Miehelläni on flunssa. Hän makaa olohuoneen sohvalla ja katsoo kanssani hidasta draamaa suoraan Vatikaanista. Perheeni vietti useita kesiä Itävallassa ja Länsi- Saksassa, kun olin pieni. Muistan, useita tunnelmia katolisista kirkoista. Ne olivat huumaavan viileitä levähdyspaikkoja; ihana tapa paeta hellettä. Kirkot olivat niin toisenlaisia kuin pohjoisessa, kimaltelevia, massiivisia kuin palatsit. Jos lapsena olisin saanut valita, olisi minusta tullut heti katolinen. Muistan, että minua kummastutti kirkkoihin sijoitetut pääkallot. Pyhäinjäännökset näyttivät karkeilta muun estetiikan rinnalla. Ja nunnat olivat kuin mustiin puettuja morsiamia. Raamattua luetaan tsekiksi, filippiiniksi, italiaksi, ranskaksi, espanjaksi ja ties millä kielillä. Toivon, että joku jossakin päin maailmaa havahtuisi, luetut sanat alkaisivat elää. Johannes Paavali II puhui paljon Euroopan uudelleen evankelioinnista. Olin ja olen tässä asiassa hänen kanssaan samaa mieltä, vaikka en kaikesta muusta aina ollutkaan. Heini Röyskö Röyskö George Bush kuikuilee suuntaan jos toiseenkin. Hymyilemään tottuneen miehen, on vaikea olla hymyilemättä. Hän on kutsuvieras, paavin ystävä. Iranin johtajat istuvat toisaalla, he ottavat etäisyyttä tai ehkä asiat ovat toisin päin. Tuulee kuin myrskyn edellä. Poikakuoro laulaa kovempaa. Hautajaiset ovat messu ja viimeinen ehtoollinen jaetaan harvoille ja valituille. Kameramiehillä on kylmä ja nälkä talojen katoilla, varjoissa, kuolleissa Kirjoittaja on helsinkiläisen yhteiskristillisen Pro Deo Incognito yhdistyksen puheenjohtaja ja Kristityn Vastuu lehden kolumnisti. Kuva: Sakari Röyskö 9
Ristin killan minigolf tukee Poutaisena huhtikuun kevätlauantaina Sibelius-puiston minigolf-radalla heilui muutama opiskelija haravien ja harjojen kera. Rata tunnetaan Ristin killan pyörittämänä, ja kevätsiivous olikin juuri sopiva tilaisuus haastattaa ihmisiä. Ovatko ristinkiltalaiset teekkarit innokkaita talkoomiehiä ja naisia? Vapaaehtoisia löytyy yleensä vajaa kymmenen, totesi paikalta löytynyt minigolf-vastaava Touko Vainio-Kaila. Ja pizzaa saa ruuaksi killan piikkiin. Pelkästään hanttihommissa teekkarit eivät kuitenkaan ole, vaan Ristin kilta omistaa koko radan ja huolehtii kokonaisuudessaan sen toiminnasta. Niin myyjät kuin talkoolaisetkin tulevat yleensä omasta joukosta. Rahat lähetykseen Mika Ranta ja Mikaela Cederholm nimikkoradan kimpussa. Kuva: Tuomas Kangasniemi R APORTTI Kristillisestä taustasta huolimatta pelialue on päältä päin aivan tavallinen huvittelupaikka; korkeintaan yksi ristin muotoinen rata kavaltaa ylläpitäjät. Puuhasteluaan jatkanut Vainio- Kaila joutui pahaa aavistamattaan vastailemaan vielä useampiin kysymyksiin miten siis on, onko kristillisyys toiminnassa läsnä millään muulla tavoin? Voittomme menee lyhentämättömänä Ristin killan tukemiin lähetyskohteisiin ja killan omaan lähetystyöhön. Eli kyllä se näkyy. Ja ehkä voi mainita myös, että täällä ei myydä virvokkeiden mukana viinaa, mgvastaava pohdiskeli.. Kyllä tämä on lähetyksen näkökulmasta ihan kannattavaa puuhaa, vaikka aika paljon tässä on ihmisten talkootuntejakin takana. Viime kesäkin oli sateinen, mutta tulos siedettävä, Vainio-Kaila jatkoi. Kilpailua on kyllä jonkin verran, mutta en osaa sanoa onko se lisääntynyt ihan viime vuosina. Pitkällä välillä historiassa kyllä kai. Killan luottamushenkilöksi valitsema minigolf-vastaava on eräänlainen esimies, joka pitää huolen erinäköisten asioiden organisoinnista, kuten talkoiden valmistelusta ja mahdollisista varauksista yksityistilaisuuksia varten. Varsinaiseen työhön tulee kesän ajaksi kaksi tai joskus kolmekin palkattuja myyjää. Toukokuu ja kesäsunnuntait hoidetaan kuitenkin vapaaehtoisilla, Vainio-Kaila lisäsi. Näkyi se kristillisyys siis tässäkin, kun lepopäivä pidetään kunniassa. Sadepäivinä myyjä oppii harrastuksia Alkavaksi kesäksi työntekijät on jo varmistusta vaille löydetty. Toinen todennäköisistä myyjistä, Anna Miinin, paljasti valinnalleen yksinkertaisen syyn: Mitä tahansa paitsi Mäkkiä. Olen ollut Kauniaisten McDonald silla syksystä asti eikä sitä vapaaehtoisesti kestä pidempään. Kesällä siellä olisi vielä hiki ja ampiaiset kiusana. 10
lähetystä Tuleva työpari Jouni Osmala taas halusi saada rauhallisen homman. Kun sattuu sadepäivä, niin voin lukea vaikka Raamattua ja koulukirjoja eikä siinä ole kiusauksia tietokoneista tai muusta ajanvietteestä. Siivoustalkoissa oli muiden mukana myös toinen viime vuoden kesämyyjistä. Mika Rantaa ei ollut tarvinnut houkutella haravoimaan, vaan hän piti talkoissa auttamista itsestään selvänä. Ja ajattelin tulla tänne ikään kuin juurille, tämä sanoi ja noukki korista kolme golfpalloa. Ranta aloitti pienen jonglööriesityksen ja selitti: Sadepäivinä tämä alkoi, kun ei ollut tekemistä. Konetekniikan fuksi Janne Tirkkonen ei ollut entisiä työntekijöitä eikä paikan vakioasiakkaita, mutta hän oli saapunut mukavan tekemisen perässä. Pelaamaan ei vielä mahtunut lehtien ja neulasten keskellä, mutta harjaus näytti sujuvan. Näin sitä kait pitää. Pientä mainospalaa kysellessä minigolf-vastaava hörähtikin: Kyllä tänne kannattaa ehdottomasti tulla, ja mukavana päivänä tuoda kaveritkin mukana. Rata on auki: Toukokuussa Ma 30.5. alkaen 31.8. asti ti, pe 17 22 ma pe 13 23 la, su 12 23 la su 12 23 Su 1.5. kello 13 16 Syyskuun alussa Muina päivinä mahdollisesti auki suljettu viikonloppuina Hinnat: normaali 4,5, opiskelijat ja varusmiehet 3,5, lapset alle 12 v. 2 Ristin kilta toi minigolfin Suomeen Sammalta radalla? Touko Vainio-Kaila tutkailemassa ja siivoamassa talven sotkuja. Kuva: Tuomas Kangasniemi Paitsi että Ristin killan minigolf tukee lähetystyötä, Sibelius-puiston rata on myös Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva pelialue. Rata on ollut auki nykyisellä paikallaan joka kesä vuodesta 1952 alkaen, joskin nykyiset rakenteet ovat 40 vuotta uudempia eli mallia 1992. Pitkästä iästään huolimatta Sibelius-puiston minigolf oli vasta toinen maassamme. Kuitenkin aiemmin samana vuonna Eläintarhantielle perustettu (ja myöhemmin purettu) kenttä oli sekin silloisten kiltalaisten tekemä. Voitaneen siis oikeutetusti sanoa, että minigolf on Ristin killan lahja Suomelle. Tuomas Kangasniemi 11
Ristin killan Lapin-matka 2005: Sankaritarinoita Ristin killan pääsiäisen Lapin-matka 2005 suuntautui Ylläkselle, kuten aina ennenkin. Mukana oli värikäs joukko erilaisia ihmisiä, kuten aina ennenkin. Hiihtoa, laskettelua, saunomista, syömistä, tiedäthän. Se oli tuiki tavallinen Lapin-matka, sillä paljon tehtiin niin kuin aina ennenkin on tehty. Jos mieltäsi jää kutkuttamaan, miten aina sitten oikein tehdään, ei auta muu kuin lähteä mukaan ensi pääsiäisen reissulle! Mutta nyt haluaisin jakaa palasia matkasta. Haluaisin kertoa muutamista sankareista. Lähdimme matkaan keskiviikkoiltapäivänä, arvioitu saapumisaika oli torstaiaamuna viiden ja kuuden välimaastossa. Aikataulut kokivat kuitenkin radikaalin muutoksen, kun aamuyön tunteina pohjoista lähestyttäessä keli alkoi huonota. K ILTAUUTISIA Pallaksen huipulla Leena Noromaa (vas.) ja Tiina Mehtälä. Huomaa jäätelöpaketti, Leena muistutti. Lämpömittari näytti nollalukemia, taivaalta tuli vettä ja tie vain paheni ja oli kohta peilikirkas kuin luistinrata. Nopeus putosi ajoittain kahteenkymppiin ja lopulta oli liian riskialtista ajaa lainkaan. Pysähdyimme, odottelimme hiekoitusautoa ja jatkoimme matkaa Sua kohti Herrani. Kapuamassa Mervi Lähteenmäki. heti sen ajettua ohi. Aamu valkeni, tunnit kuluivat ja keli oli kammottava. Heimo-kuski körötteli kärsivällisesti eteenpäin, vaikka ajotunteja oli kertynyt jo reilusti ja takana vain muutaman tunnin kuskinvaihto. Lähes 16-tuntisen hermoja raastavan ajon jälkeen saavuimme perille noin kolme tuntia suunniteltua myöhemmin, väsyneinä mutta ehjin nahoin. Varsinainen sankarikuski. Hiihtoladuilta riittäisi monta sankarikertomusta kerrottavaksi. Varsin erityinen sellainen kertoo kolmesta Otaniemessä opiskelevasta ja opiskelleesta kiinalaisesta, jotka innostuivat matkasta pohjoiseen. Heistä yksi oli kerran aikaisemmin kokeillut suksia jalkaansa. Urheasti nämä kolme jaksoivat Kuva: Touko Vainio-Kaila Kuva: Tuomas Kangasniemi päälle vielä nauraa sen lisäksi että jaksoivat hiihtää, kaatua, rikkoa välillä jonkun sauvan ja monon ja taas jatkaa matkaa. Lihaskivut, mustelmat ja naarmut tulivat tutuiksi, mutta sisua riitti, eikä harjoitus mennyt hukkaan: Viimeistä edellisen päivän 30 kilometriä saa hatut nousemaan! Sankarisuoritus, etten sanoisi. Tyttöjen ahkera saunomiskulttuurikin alkoi niittää mainetta. Lyhemmistä saunavuoroista huolimatta se on alkanut käydä turhan rankaksi kiuasvanhukselle: protestiliekit kohoavat vuosi 12
Kuvat ovat aitoja eikä niitä ole muokattu (sävynsäätöä lukuun ottamatta). Jäämiekkailua! CS:n päätoimittaja otteli Lapin-matkan lähtöpäivänä raskasmetallimies Juhani Palttalaa vastaan. Tulos: miekat hajosivat. Kuvat (3 kpl): Liinamaija Haapala vuodelta korkeammalle! Sankarimme, ystävällinen sähkömies kävi vaihtamassa vanhat vastukset uusiin ja järjesti näin loppupäivien saunomisten ajaksi matkanjärjestäjille levon sydämeen. Viikon aikana tuli hiihdettyä monta kilometriä, ylitettyä monta tunturia, laskettua monta mäkeä ja hypättyä monesta hyppyristä. Joku sai toisen nauramaan, joku osasi lohduttaa, joku osasi neuvoa ja joku sanoa oikeat sanat oikeaan aikaan. Joku jaksoi odottaa, kun muut jo menivät. Joku huomasi jotain, mitä muut eivät. Jokaisella matkalaisella on oma sankaritarinansa kerrottavanaan, eikä muutama kappale riitä kertomaan kuin K ILTAUUTISIA Voi mikä leikki! Leena Noromaa hurjassa vauhdissa. Kuva: Petri Karppanen muruset. On kuitenkin yksi tarina, joka ylittää muut. On joku, joka kiipesi korkeammalle ja kulki pidemmälle kuin meistä kukaan, kärsi kipeämmistä haavoista ja rakasti enemmän kuin kukaan koskaan. Pääsiäisenä mukanamme matkasi Jeesus, joka vaelsi tuskaisen matkan Golgatalle, kantoi syntimme ristille kärsien, janoissaan, kivuissaan, rakastaen. Hän kulki Isänsä voimassa täyttäen Hänen tahtonsa ja rukoillen puolestamme, jotta me säästyisimme tuskalta ja kuolemalta. Arvomme ei riipu saavutuksistamme, työ on tehty, se on täytetty. Jeesus on todellinen Sankari tänäänkin. Annakaisa Hosioja Terveiset leiriltä Ristin killan kevätleiri oli 11. 13.2. Velskolan leirikeskuksessa Espoossa. Mukana menossa oli myös tampere ja lappeenrantalaisia teekkareita. 13 Kuva: Petri Karppanen, muokkaus Tuomas Kangasniemi
ID löytää luonnosta suunnittelua Kehitysoppi eli evoluutioteoria on ollut suosituin malli elämän synnyn ja monimuotoisuuden selittämiseksi jo vuosikymmeniä. Biologian kirjoissa solu syntyy alkuliemestä yhtä helposti kuin liuos vaihtaa väriään kemistifuksin koeputkessa, ja lajinkehitys on itsestään selvä tosiasia koko kan- Meidän kokemusmaailmamme mukaan informaatio ei synny sattumalta. san sanomalehdissäkin. Evoluutioon kohdistuva arvostelu on kuitenkin kasvanut viime vuosina huimasti. Pystyvätkö aineen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet selittämään valtavan monimutkaiset biologiset rakenteet? Suomessa kehitysopin näkyvin kriitikko lienee TKK:n bioprosessitekniikan professori Matti Leisola, jonka mukaan makrotason evoluutiolle ei ole tieteellisiä perusteita. Olennaisinta kritiikissä on elävän solun, geneettisen koodin ja eliöiden sisältämä informaatio. Meidän kokemusmaailmamme mukaan informaatio ei synny sattumalta, Leisola toteaa. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana kehitysopin haastajaksi on tullut niin sanottu ID-malli. Lyhenne tulee sanoista intelligent design eli älykäs suunnittelu. Toisin kuin perinteinen uskonnollinen kreationismi, ID on tieteellinen teoria. Vaikka ID:tä onkin käytetty eniten tulkitsemaan elollisen luonnon alkuperää, sen käyttöalue ei rajoitu biologiaan. ID tarkastelee suunnitelluilta vaikuttavia asioita ja rakenteita havaintojen pohjalta. Nykyisessä muodossaan teoria sai alkunsa 1998 tilastomatemaatikko-filosofi William Dembskin teoksesta Design Inference [1], jossa suunnittelun tunnistamiselle annettiin matemaattinen muotoilu. Ihminen tunnistaa suunnittelun R APORTTI [1] Dembski, William; Design Inference: Eliminating Chance by Small Probabilities; Cambridge University Press 1998 (Cambridge Studies in Probability, Induction and Decision theory); ISBN 0-521-62387-1 yleensä luonnostaan, muistuttaa Leisola. Yksinkertaistaen voisi kysyä vaikkapa, näyttääkö kynä tai kamera suunnitellulta vai sattumanvaraisesti syntyneeltä. Itse asiassa voimme tunnistaa suunnitelluksi tulitikunkin jopa hammastikun, Leisola etsii vertailukohtaa. Vaikka hammastikku voikin jo syntyä sattumalta esimerkiksi salaman silpoessa puuta, monta tikkua siististi rasiassa paljastaisi älyllisen suunnittelijan, ihmisen. Lajinkehitykselle ei ole mekanismia Biologian monimutkaisuutta on aliarvioitu aina, sanoo Leisola. Yksi uusimmista alan murroksista on uudenlainen näkemys geenistä: yksinkertaisen geeni proteiini mallin sijaan DNA toimiikin paljon monipuolisemmin, ja Kuva: Tuomas Kangasniemi Matti Leisola tunnetaan sekä ammatistaan että vapaa-ajan kiinnostuksestaan: yksi Suomen tunnetuimmista biotekniikan osaajista, geenimuuntelua ja aineenvaihdunnan muokkausta tutkiva professori kyseenalaistaa evoluutioteorian. 14
Sattuma ja alkuliemi ovat science fictionia. Jos elämää syntyisi oikeasti näin, voisimme mennä laboratorioon ja toistaa asian koeputkessa. Evoluutio on pitkälle tarinan iskentää, moderni luomiskertomus. Oppikirjojen tyypilliset esimerkit, kuten perhosen värit, kertovat vain geenien uudelleen järjestäytymisestä tai niiden määrävaihteluista populaatiossa, eli mikroevoluutiosta. On silmänkääntötemppu väittää mikro- ja makroevoluutiota samoiksi: edeltävä järjestelee vanhaa ja jälkimmäinen luo täysin uutta. Mutaatiot voisivat periaatteessa synnyttää uutta. Leisola kuitenkin toteaa, että käytännössä tämä ei toimi. Loppujen lopuksi mutaatiotkin voivat vain muunnella valmiita rakenteita. Jos muutokset menevät liian pitkälle, systeemi romahtaa. Biologia vastustaa muutosta, mistä on kokeellista näyttöä, parhaimpana esimerkkinä banaanikärpäset. Fossiilejakin on Leisolan mukaan vaikeaa tulkita evoluution tueksi. Aineisto on epäjatkuva. Ei kai muuten olisi kehitetty teoriaa hyppivästä evoluutiosta, jossa kehitys tapahtuu paikallisesti pienissä populaatioissa, niin että fossiileja ei jää. Evoluution edellyttämiä puolivalmiita elimiä, kuten puolikkaita jalkoja pitäisi esiintyä paljon, mutta niitä ei ole löydetty lainkaan. Evoluutiota puolustetaan fundamentalistisella kiihkolla hyödyttömäksi luultu roska-dna koodaa sekin välttämättömiä toimintoja. Vertailua kameraan voidaan jatkaa, Leisola miettii ja osoittaa pöydällä olevaa laitetta, jolla hänestä juuri otettiin kuvia. Taskukokoinen digikamera on hieno laite, ja sen synnyttämiseen on tarvittu valtava määrä työtä ja informaatiota. Kuitenkaan laite ei voi lisääntyä, mihin viruksetkin pystyvät. Elolliset olennot myös korjaavat itse vammojaan, kamerat eivät. Elämä sisältää valtavasti geneettistä informaatiota, ja sen alkuperästä emme tiedä mitään. Varsinkin ID-teorian kannalta evoluution olennaisin puute on juuri se, että informaation ajatellaan syntyvän sattumalta. Kritiikkiä on kuitenkin esitetty myös käytännöllisemmällä tasolla; onko lajien kehitykselle löydetty todellista tieteellistä mekanismia? Luonnonvalinta voi seuloa vain olemassa olevaa, ei muovata uutta. Miksi älykäs suunnittelija tulisi sulkea etukäteen pois? Tämä ei ole tiedettä vaan maailmankatsomuksellinen kysymys. Tieteellisestä lähestymistavastaan huolimatta ID on nostattanut tunteita, ja teorian on ollut vaikea saada hyväksyntää varsinkaan tiedemaailmassa. Suomessa viimeisin tapaus sattui syksyllä, kun Leisola sai Skepsis ry:ltä vuoden 2004 Huuhaa-palkinnon. Syynä palkintoon oli TKK:lla pidetty seminaarisarja, jonka luennoitsijat kyseenalaistivat evoluutioväittämän. Leisola tuhahtaakin: Darvinistit haluavat kuvata vastakkainasettelun siten, että uskovaiset fundamentalistit yrittävät Raamattu kädessä vastustaa tiedettä. Tämä ei ole totta. Jos vaihtoehtoinen teoria eli ID on kelvollinen kilpakumppani kehitysopille, mistä sitten kertoo voimakas ja tunnepitoinen vastustus? Tiede ei ole vain puhdasta totuuden etsintää, vaan ihminen on maailmankatsomuksellinen olento. Ennakkokäsitykset ohjaavat toimintaa jo ennen kuin todisteita katsotaan. Tämä pätee myös evoluutioteoriaan: jos se olisi puhdasta luonnontiedettä, voisimme keskustella teorian heikkouksista ja vahvuuksista. Nyt sitä puolustetaan fundamentalistisella kiihkolla. Leisola jatkaa: Miksi älykäs suunnittelija tulisi sulkea etukäteen pois? Tämä ei ole tiedet- Linkkivinkki Jatkuu seuraavalla sivulla CS suosittelee aiheeseen liittyen: http://www.iscid.org http://www.designinference.com http://www.privilegedplanet.com 15
tä vaan maailmankatsomuksellinen kysymys. Jos tieteen tehtäväksi katsotaan totuuden etsiminen, tälläinen ennakkorajaus on sille vahingoksi. Tiivistäen voisi sanoa, että sattuma ja alkuliemi ovat science fictionia. Jos elämää syntyisi oikeasti näin, voisimme mennä laboratorioon ja toistaa asian koeputkessa. Evoluutio on pitkälle tarinan iskentää, moderni luomiskertomus, jossa selitetään käsiä heilutellen, että aineella on kyky järjestäytyä. Leisola itse tiedetään julkisuudessakin tunnustavaksi kristityksi. Vaikka hän ei piilottelekaan omaa maailmankatsomustaan, hän pyytää katsomaan sinne, mihin todisteet osoittavat: Ihmiset sanovat, että ajattelen näin, koska olen kristitty. Voisin kuitenkin kääntää asian toisinkin päin: olen kristitty, koska havaintokokemukseni perusteella en usko sattuman kykenevän korvaamaan Luojaa. Tuomas Kangasniemi Joku syö vain kasveja Heikkouskoinen Raamatun Sanan vapaata kääntämistä nykyaikaan harrastettiin ainakin uskonnontunneilla, ja kymmenettä käskyä muutettiin ymmärrettävämmälle kielelle jo rippikoulussa. Kuitenkin tekstimuunnoksissa joutuu usein kohtaamaan yllättäviä vaikeuksia. Hankaluuksia tulee vastaan jo Jeesuksen sanoissa tekopyhille fariseuksille. Kohdat kieltämättä sopivat erinomaisesti tuomioksi toimitusjohtajille ja yrityskonsulteille, mutta monien mielestä isompikin kokonaisuus on selviö: nimenomaan ja ensi sijassa tekopyhyyden ja rahanhimon Mestari tuomitsisi tänäänkin. Totuutta on tässä vaikea tietää ja siksi liikaa on hyvä olla väittämättä, mutta edeltävä olettamus ei tee oikeutta historialliselle tilanteelle. Jeesus puhui valtaosin siitä, mikä oli yleisölle tuttua - UT:n Juudeassa epäjumalanpalvelus oli harvinaista, mutta farisealaisuuden suosio kasvoi koko ajan. Nykyajan harhat taas ovat paljon moninaisemmat. Ahneudelle ja maailmallisuudelle tekee seuraa julkea jumalattomuus muun muassa humanismin ja tiedeuskon muodoissa. Yrittää voi silti aina, ja ongelmista huolimatta sieltä täältä saa aikaan odottamattoman teräviä ja tarkkoja kappaleita. Lukekaa varoen, sisällön vastaavuus Raamatun alkutekstin ja käännöksen kesken voi yllättää! R ISTISANA Room. 14: Heikkouskoinen syö vain kasviksia syynä se, että UT:n aikaan kreikkalaisessa maailmassa olennaisesti ottaen kaikki liha oli uhrattu epäjumalille. Nykyisin ongelma tuntuu kuitenkin olevan toisin päin, kun tasa-arvoa laajennetaan ihmisten ja eläinten välille. Eipä luonnon palvominen epäjumalanakaan ole aivan marginaali-ilmiö, joten käännetään asetelma ympäri. 2 Joku katsoo voivansa syödä vain 16
syö myös lihaa kasveja, mutta heikkouskoinen syö myös lihaa. 3 Joka on kasvissyöjä, älköön halveksiko kaikkiruokaista, ja joka taas syö myös lihaa, älköön tuomitko sitä, joka ei syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 20 Älä ruuan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, kieltäytyminenkin, mutta on ihmiselle pahaksi, jos hän syö jotakin tai kieltäytyy jostakin niin, että loukkaa omaatuntoaan.. 21 Sinun on hyvä välttää pelkkää kasvissyöntiä ja olla juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi. 23 Mutta se, joka epäröi ja silti ryhtyy kasvissyöjäksi, on tuomittu, koska hän ei toimi uskon perusteella. Markus 7: Jeesus tuomitsi juutalaisille rakkaat perinnäissäännöt, sillä niitä käytettiin häivyttämään todellinen kuuliaisuus Jumalalle. Nykyinen tapa on lähempänä päinvastaista; perinnäissääntönä on kaiken muun perinnäisen unohtaminen, jotta sitä suvaitsematonta Jumalaakaan ei tarvitsisi muistaa. Jerusalem Tukholmaksi. 13 Helsingin profeettojen minä näin tekevän mielettömiä tekoja. He puhuivat ihmisen suuruuden ja tieteen nimissä ja eksyttivät kansansa. 14 Mutta Tukholman profeettojen teot ovat pöyristyttäviä! He rikkovat avion ja kannustavat luonnottomiin suhteisiin, elävät valheessa ja ovat petollisia, ja kannustavat pahantekijöitä, niin ettei kukaan käänny pahuudestaan. Nämä profeetat ovat kuin Sodoman asukkaat ja Tukholman kansa kuin Gomorran väki! 15 Sen tähden Herra Sebaot sanoo profeetoista näin: Minä syötän heille sinilevää, juotan heille radioaktiivista vettä, sillä Tukholman profeetoista on levinnyt eksytys koko maahan ja muihinkin maihin. 17 Niille, jotka halveksivat minua he hokevat: Herra sanoo: Te elätte oikein ja eettisesti. Niille, jotka paaduttavat sydämensä, he vakuuttavat: Te ymmärrätte Jumalan tahdon ja saatte elää onnessa. Tuomas Kangasniemi 8 [Jeesus sanoo:] Te olette hylänneet Jumalan käskyn kun hylkäätte kaikki vanhat tavat ja määräykset, olivatpa ne ihmisten omia tai Jumalan antamia. Ja Hän jatkoi: Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa aina jotakin uutta sääntöänne tai sitä, että sääntöjä ei enää ole. 13 Näin te teette tyhjäksi Jumalan sanan, kun unohdatte kaiken perinnäisen ja opetatte aina uutta. Ja paljon muutakin te teette, samanlaista. Jeremia 23: Nykyajan muotiopettajat korostavat kyllä oikeudenmukaisuutta, mutta eivät välitä Jumalasta. Israelin kuningasajan profeetat käyttivät kovia sanoja niitä kuunnellessa Samaria voidaan vaihtaa vaikka Helsingiksi ja 17
Kristillinen yhtiö vuokraa autoja halvalla Espoossa majaansa pitävä kristillinen palveluyhtiö Melkisedek Oy aloitti huhtikuun puolivälissä Otaniemessä niin sanotun autojen yhteiskäyttöpalvelun. Autopoolina tunnetun palvelun autot, aluksi kolme, ovat rekisteröityneiden käyttäjien varattavissa internetin kautta. Varauksen jälkeen avaimet voi hakea Teekkarikylästä osoitteesta Jämeräntaival 1, ja autot odottavat viereisellä pysäköintialueella. Alkuvaiheessa yritys suuntaa vuokraustoimintansa ensisijaisesti teekkareille ja muille otaniemeläisille, mutta Autopoolin jäsenyys on luonnollisesti avoin muillekin. Markkinointi TKK:lla näyttääkin onnistuneen Melkisedekin autovastaava Kimmo Rouhiainen selvittelemässä asioita Mikko Arviselle Autopoolin Nissanin konepellillä. U UTISIA Kuva: Tuomas Kangasniemi loistavasti. Kyselymme mukaan 70 % teekkareista tunnisti nimen Autopooli, ja noin puolet osasi suunnilleen kuvailla, mistä on kyse, iloitsi Astrid Pietilä, toinen yhtiön omistajista. Auton käytöstä maksetaan kuukausimaksun lisäksi tunti ja kilometriveloitusta, ja hinnat vaihtelevat kuuden erilaisen liittymän kesken. Tyypillinen versio teekkarialennuksella maksaa 0,22 0,30 / km ja päivätunneilta 1,10 /h. Aviopari Risto ja Astrid Pietilän perustama Melkisedek on nimetty 1. Mooseksen kirja 14:n mukaan. Yhtiö ei peittele muullakaan tavoin kristillistä taustaansa, ja sen työntekijätkin ovat ainakin toistaiseksi kaikki uskovia. Mutta näkyykö usko sen tarjoamissa palveluissa, kuten Autopoolissa, internetsuunnittelussa tai yrityskonsultoinnissa? Pyrimme vastaamaan kysyntään, emme luomaan keinotekoisia tarpeita, sanoo Risto. Esimerkiksi Autopoolille oli tilausta, sillä autojen yhteiskäyttö ei ole juuri saanut sijaa Suomessa. Molemmat Pietilät ovat olleet aktiivisesti mukana Ristin killan toiminnassa ja tehneet lähetystyötä Intiassa. Myös yhtiön muista työntekijöistä merkittävä osa on saatu ristinkiltalaisista. Tuomas Kangasniemi 18
Syntisten mietevirsi Veisuunjohtajalle: matalassa äänialassa SYNTISTEN MIETEVIRSI Kristoforoksen laulu Kun sielu kärsii, oi syntinen, huuda Herrasi puolehen! Sen kuulee korva Jumalan, on kanssa yössäsi tuskien. Kun Herra sallivi sairauden, miksi purnaat, oi syntinen? Herra lyötyään parantaa, ne kädet runnellut rakastaa. Jos yksin olet, oi syntinen, luota Jeesuksen lupaukseen! Aina kanssansa lasten on, Hän täyttää mustankin onkalon. Kun Herra tielläsi vaikenee, älä huolestu, syntinen! Se Herran rakkaus äänetön, tuo riemun ääni, on rajaton. Kun silmä syntiin niin harhailee, luopa katseesi Jeesukseen! Silmäteränään seitsemän sua silmää säälii ain Karitsan. Kun käsi syntiin taas viettelee, tartu Jeesuksen kätehen! Se käsi ristiinnaulittu lyö kanssas kättä jo sovinnon. Kun jalka syntiin noin kiiruhtaa, astu Herrasi huoneeseen! Se armoistuin avara on polven paikka niin turvaisa. Kun rukous sammuu, oi syntinen, Getsemaneen käy vaieten! Herra polvillaan huokaisten vie Isän eteen sun sydämen. Kun kaikki kaatuu, oi syntinen, niin kaadu päälle Jeesuksen! Kristus-kallio ikuinen on turva myrskyissä maailman. Kristoforos Kun synti kasvaa ja kukoistaa, käypä kohti jo Golgataa! Puu yllä syntivirnojen, se rauhan risti saa lepohon. Nyt taasko eksyit, oi syntinen? Lankea Herrasi helmahan! Se luku Tooran uhrien on kuva Kristuksen sydämen. Kun kuolon kauhu on ovella, lepää Herrasi povella! On kaikkivaltius Jumalan suurempi pelkoa syntisen. Jo onhan päivänsä läheinen! Nosta pääsi siis, syntinen! Herra kansansa vapauttaa, ei enää syntejä muisteta. Piirros: Marianne Bekker 19
Varo huijaria! Kun lukee lehtiuutisia huijauksista, tulee mieleen hyvin ristiriitaisia ajatuksia. Henkilökohtaisesti ainakin minua ärsyttää, kun joku ansaitsee paljon rahaa huijaamalla viattomia ihmisiä. Toisaalta välillä miettii, kuinka joku on mennyt vipuun kyllähän tuosta olisi pitänyt älytä, että se on huijausta. Silti totuus on, että viisastakin ihmistä pystyy vedättämään, jos on tarpeeksi ovela. Lisäksi täytyy muistaa, että kerran huijattu ihminen on vaikeampi saada lankaan kuin sellainen, jota ei ole kertaakaan huijattu. Oheisilla vinkeillä voi luultavasti ainakin lieventää huijatuksi joutumisen riskiä. Tässä keskitytään vain sellaisiin tapauksiin, joissa kuluttuja ostaa yritykseltä. Kahden yksityishenkilön välinen kauppa vaikkapa nettihuutokaupassa on täysin oma maailmansa. Vesan neuvola Tarkista yrityksen viralliset taustatiedot Jokaisen, jonka lasku sisältää arvonlisäveroa, on pakko ilmoittaa ALVtunnus. Tunnuksen voimassaolon voi tarkistaa Internetissä, ja jos se ei ole voimassa, laskua ei pidä eikä edes saa maksaa. On hyvä tarkistaa myös, että yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Mikäli laskun lähettäjää ei sieltä löydy, maksajan eli sinun tulisi suorittaa verotoimistolle ennakonpidätys laskusta! Käytännössä kaikki hiemankin isompaa liiketoimintaa pyörittävät kuuluvat sekä ennakkoperintä- että ALV-rekisteriin. Ennakkoperintärekisterin tiedot voit tarkistaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) nettisivuilta. Googleta Jos yritys harrastaa systemaattista huijaamista, joku on todennäköisesti avautunut siitä nyysseissä, keskustelupalstoilla tai jopa tehnyt aihetta käsittelevät sivut Internetiin. Suhtaudu silti varauksella jos yrityksellä on satoja asiakkaita ja yksi tai kaksi antaa negatiivista palautetta, hätä tuskin on tämän näköinen. Usein käy myös niin, että joku tyytyväinen asiakas puolustaa rehellistä yrittäjää. Onko yrittäjällä kasvot? Mikäli yrityksen sivuilla ei mainita ainoankaan henkilön nimeä ja osoitekin vie pelkkään postilokeroon, kannattaa suhtautua hieman varauksellisesti. PRH:n sivuilta näkee myös, kuinka kauan yritys on ollut olemassa. Jos yritys on juuri perustettu ja se markkinoi itseään kuin vanha tunnettu firma, tai jos se on muuttanut nimeään usein, yrittäjällä ei välttämättä ole puhtaita jauhoja pussissaan. Ulkomailta tilaaminen on aina riski Ulkomailta tilaaminen on riskialtista, koska mahdollisten hankaluuksien sattuessa asian selvittäminen voi olla vaikeaa. Vierasmainen yrittäjä saattaa koettaa vaikkapa viivyttää tavaran toimittamista ja katsoa mitä tapahtuu. Esimerkiksi itseltäni meinasi viime kesänä palaa hihat, kun Ristin killalle Ruotsista tilattua elektroniikkaa ei meinannut kuulua, vaikka tilaus 1500 euroa oli maksettu etukäteen. Yrityksestä väitettiin, että maksu ei ole tullut perille. Asiaa selvitettiin sitten pankin kanssa, ja kun olimme rahastonhoitajan kanssa tarpeeksi jääräpäisiä, maksu "yllättäen" löytyikin ja tavara saatiin perille. Ulkomaisia toimittajia käytettäessä paras tapa onkin käyttää vain yleisesti luotettavaksi tiedettyjä paikkoja. Ihmisten kokemuksia eri yrityksistä voi kysellä vaikkapa uutisryhmissä. Lailliset huijarit Laissa on valitettavasti muutamia porsaanreikiä, joita hyväksikäyttämällä voi rahastaa. Tunnetuin esimerkki taitavat olla yrityksille ja yhteisöille päätyneet huijauslaskut, joita on tullut vastaan myös Ristin killalle omana aktiiviaikanani. Tyypillisessä huijauslaskussa pyydetään 20