Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen

Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101

1 (60) Kuopion kaupungin toimeentulotuen myöntämisperusteet 1.12.2015 alkaen Perusturva- ja terveyslautakunta 17.11.2015 101 KUOPION KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 2015

2 (60) Sisällysluettelo 1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS... 9 1.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 9 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄVÄ KUNTA... 10 2.1 KOTIKUNTA JA OLESKELUKUNTA... 10 2.2 KIIREELLINEN TOIMEENTULOTUKI... 11 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 11 3.1 TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYN YLEISIÄ PERIAATTEITA... 11 3.2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISEN OHJAUS JA NEUVONTA KUOPION SOSIAALIVIRASTOSSA... 12 3.3 ASIAKASTIEDOT... 12 3.4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ JA LIITTEET... 13 3.5 TIETOJENANTO- JA ILMOITUSVELVOLLISUUS (TOTUL 17 )... 14 3.6 SÄHKÖINEN HAKEMUS... 14 3.7 TOIMEENTULOTUKILASKELMA... 14 3.8 TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖS... 15 3.9 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO... 16 3.10 TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN... 16 3.10.1 TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN MUILLE KUIN ASIAKKAALLE... 16 3.10.2 MAKSUSITOUMUKSET... 16 3.11 TOIMEENTULOTUEN TARKISTAMINEN JA MUUTOKSENHAKU... 16 (TOTUL 18 & 24 )... 16 3.12 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI... 17 3.13 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19 23 )... 17 3.14 HARKINNANVARAINEN TUKI... 18 3.15 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (TOTUL 1 ja 13 )... 18 4 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT (TOTUL 7b )... 19 4.1 PERUSOSA (TOTUL 7a, 1218/2005)... 19 4.1.1 LAITOSHOIDON KÄYTTÖVARA... 19 4.1.2 PERHEEN MÄÄRITELMÄ TOIMEENTULOTUKILAISSA (TOTUL 3 )... 20 4.1.3 ASIAKAS ILMOITTAA OSOITTEEKSEEN POSTE RESTANTE... 20 4.1.4 MISTÄ ALKAEN PERUSOSA MYÖNNETÄÄN... 20 4.1.5 ASUNNOTTOMAN PERUSOSA... 20 4.1.6 VANHEMPANSA LUONA ASUVAN 18 VUOTTA TÄYTTÄNEEN PERUSOSA... 21 4.1.7 YKSIN ASUVAN PERUSOSA... 21 4.1.8 YKSINHUOLTAJAN PERUSOSA... 21 4.1.9 LASTEN PERUSOSAT... 21 4.2 ALENNETTU PERUSOSA (TOTUL 10 )... 21

3 (60) 4.2.1 VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI (TOTUL 2a)... 22 4.3 ANSIOTULOSTA TEHTÄVÄ VÄHENNYS ELI ETUOIKEUTETTU ANSIOTULO... 22 4.4 TYÖMATKAMENOT SEKÄ TYÖSSÄKÄYNNISTÄ JA TYÖHARJOITTELUSTA AIHEUTUVAT MENOT... 23 4.5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MUUT PERUSMENOT (TOTUL 7b ).. 23 4.5.1 ASUMISMENOT... 23 4.5.1.1 Asunnon vuokra ja käyttövastike... 24 4.5.2 MUUT ASUMISMENOT... 25 4.5.2.1 Asuinirtaimiston varastointimenot... 25 4.5.2.2 Asuntolainan korkomenot... 25 4.5.2.3 Kotivakuutus... 25 4.5.2.4 Omakotitalon menot... 26 4.5.2.5 Puulämmityksen menot... 26 4.5.2.6 Taloussähkö... 26 4.5.2.7 Vesi-, sauna- ja autopaikkamaksu... 26 4.5.2.8 Vuokravelat... 26 4.6 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT TERVEYDENHUOLTOMENOT (perusosaan kuulumattomat).. 27 4.6.1 APUVÄLINEET... 27 4.6.2 FYSIOTERAPIA... 27 4.6.3 HAMMASHOITO... 27 4.6.4 HEDELMÖITYSHOITO... 28 4.6.5 KOTIHOIDON JA KOTISAIRAANHOIDON MENOT... 28 4.6.6 LAITOSHOIDON MAKSUT... 28 4.6.7 LÄÄKEMENOT... 28 4.6.7.1 Lääkkeiden vuotuinen omaosuus (lääkekatto)... 29 4.6.7.2 Lääkevaihto... 29 4.6.8 MATKAMENOT HOITOKÄYNTEIHIN... 29 4.6.9 PSYKIATRINEN HOITO... 29 4.6.10 PÄIHDESÄÄTIÖN HOITOMAKSU... 30 4.6.11 SAIRAALA- JA TERVEYSKESKUSMAKSUT... 30 4.6.11.1 Terveydenhuollon maksukatto... 30 4.6.11.2 Ateriaetu... 30 4.6.12 SILMÄLASIT... 31 5 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT (TOTUL 7c )... 32 5.1 LASTEN PÄIVÄHOITOMENOT JA KOULULAISEN ILTAPÄIVÄKERHOMAKSUT... 32 5.2 MUUT KUIN PERUSMENOIHIN KUULUVAT ASUMISMENOT... 33 5.2.1 KAHDEN ASUNNON SAMAN KUUKAUDEN VUOKRA... 33 5.2.2 VUOKRAVAKUUS JA ASUNNON VÄLITYSPALKKIO... 33 5.2.3 MUUT ASUMISEEN LIITTYVÄT VAKUUS- JA VAKUUTUSMAKSUT... 33

4 (60) 5.2.3.1 Kotivakuutuksen ja sähköntoimituksen vakuusmaksu... 33 5.2.4 MUUTTOMENOT... 34 5.2.5 MUUT ASUMISEEN LIITTYVÄT MAKSUT... 34 5.3 ERITYISISTÄ TARPEISTA TAI OLOSUHTEISTA JOHTUVAT MENOT... 34 5.3.1 EDUNVALVONTAMENOT... 34 5.3.2 HAUTAUSAVUSTUS... 34 5.3.2.1 Hautaustoimiston sopimushinnat (vuonna 2015):... 34 5.3.2.2 Seurakunnan kulut... 35 5.3.2.3 Hautausavustuksen laskelma... 35 5.3.3 HENKILÖLLISYYSTODISTUS... 35 5.3.4 KODIN HANKINNAT... 36 5.3.5 LAPSEN HARRASTUSMENOT... 36 5.3.6 RIPPIKOULULEIRIMAKSU... 37 5.3.7 LAPSEN JA VANHEMMAN TAPAAMISESTA JA LUONAPIDOSTA AIHEUTUNEET MENOT... 37 5.3.8 LÄHIOMAISEN MUISTOTILAISUUS... 38 5.3.9 MATKAMENOT TYÖVOIMAPOLIITTISEEN TOIMINTAAN OSALLISTUMISEN AJALTA... 38 5.3.10 PERHEJUHLAT... 38 5.3.11 PITKÄAIKAISSAIRAAN PUHELINMENOT JA PUHELINMENOT KRIISITILANTEESSA... 38 5.3.12 RUOKAVALIOSTA JOHTUVAT MENOT... 38 5.3.13 TUETTUJEN LOMIEN OMAOSUUDET... 38 5.3.14 VAATEMENOT... 39 6 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 40 6.1 TULOT (TOTUL 11 )... 40 6.1.1 ESIMERKKEJÄ MUISTA TULOISTA... 40 6.1.2 ATERIAETU SEKÄ AUTO- JA PUHELINETU... 41 6.1.3 ELATUSAPU JA ELATUSTUKI... 41 6.1.4 PERINNÄN JÄLKEEN ASIAKKAALLE PALAUTETUT ETUUDET... 41 6.2 TULOJEN JAKSOTTAMINEN... 41 6.2.1 TYÖTTÖMYYSETUUDEN JAKSOTUS ELI KERROIN 21,5 PV/KK... 42 6.2.2 TILANTEET MILLOIN KERROINTA 21,5 PV/KK EI KÄYTETÄ... 42 6.3 JÄLKEENPÄIN ILMENEVÄT TULOT... 43 6.3.1 ASIAKAS LAIMINLYÖNYT VELVOLLISUUTENSA ILMOITTAA POIKKEAVISTA TULOISTAAN... 43 6.4 ULOSOTON VAIKUTUS TULOIHIN... 43 6.5 TULOT JOITA EI OTETA HUOMIOON TOIMEENTULOTUESSA (TOTUL 11 2 ja 3 mom.)... 44 6.6 OMAISUUS JA VARALLISUUS (TOTUL 12 )... 45

5 (60) 7 ERITYISRYHMIÄ JA ERITYISTILANTEITA... 46 7.1 ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT... 46 7.2 EDUNVALVONTA... 46 7.3 VÄLITYSTILIASIAKAS... 46 7.4 ELATUSAPU JA ELATUSTUKI... 47 7.4.1 ELATUSAPU... 47 7.4.2 ELATUSAPU MENONA... 47 7.4.3 ELATUSTUKI... 47 7.4.4 ELATUSAPU JA ELATUSTUKI TULONA... 47 7.5 JÄLKIHUOLLOSSA OLEVA NUORI... 48 7.6 KOTIHOIDON JA LASTENHOIDON TUKI... 48 7.7 OPISKELIJA... 48 7.7.1 OPINTOTUKI TULONA... 48 7.7.2 VANHEMPIEN ANTAMA TALOUDELLINEN TUKI... 49 7.7.3 ALLE 18-VUOTIAS OPISKELIJA... 49 7.7.4 OPISKELIJAHAKEMUKSEN LIITTEET... 50 7.7.5 OPINTOLAINA... 50 7.7.5.1 Opiskelijalla on käytettävissä nostamaton opintolaina... 50 7.7.5.2 Opintolainan jaksotus tuloksi... 50 7.7.5.3 Opintolainan valtiontakausta ei myönnetä... 51 7.7.5.4 Milloin opintolainan hakemista ei edellytetä... 51 7.7.6 OPINTOTUEN KESKEYTYMINEN... 51 7.7.7 PERUSOSAN ALENTAMINEN... 51 7.7.7.1 Opiskelijan perusosan alentamisen perusteet... 51 7.7.7.2 Tilanteita jolloin perusosaa voidaan alentaa... 52 7.7.8 OPISKELIJAMENOT... 53 7.7.9 OPISKELIJA EI OLESKELE KUOPIOSSA KESÄLLÄ... 53 7.7.10 TYÖVOIMAKOULUTUKSESSA OLEVA... 53 7.7.11 OPINNOT ULKOMAILLA... 54 7.8 ULKOMAALAINEN TOIMEENTULOTUEN HAKIJANA... 54 7.8.1 MAAHANTULON JA MAASSAOLESKELUN EDELLYTYKSET... 54 7.8.2 TILANTEET JOLLOIN ULKOMAALAISELTA EI EDELLYTETÄ TURVATTUA TOIMEENTULOA... 54 7.8.3 MAAHANMUUTTAJAN ERITYISMENOT... 55 7.8.4 PALUUMUUTTAJAT JA PAKOLAISET... 56 7.8.5 ULKOMAALAINEN OPISKELIJA JA YRITTÄJÄ... 56 7.8.6 KIIREELLISET TILANTEET TILAPÄISESTI MAASSA OLESKELEVA TURISTI... 56 7.8.7 ULKOMAALAISEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS... 56 7.8.7.1 Ulkomaalaisen toimeentulotuen käsittely Kuopion sosiaalivirastossa... 57

6 (60) 7.8.7.2 Elatusmaksut ulkomaille... 57 7.8.7.3 Lasten tapaamisesta ulkomailla aiheutuneet menot... 57 7.8.7.4 Ulkomaalaisen vangin käyttövara... 57 7.9 VANGIT... 57 7.9.1 TOIMEENTULOTUKILASKELMA... 58 7.10 VELAT... 58 7.11 VELKAJÄRJESTELY... 58 7.11.1 VELKAJÄRJESTELYN TOIMEENTULOTUKILASKELMA... 58 7.12 YRITTÄJÄ... 59 7.12.1 YRITYKSEN LOPETTAMINEN... 60

7 (60) Toimeentulotukilaki 1412/1997 (TOTUL) on tullut voimaan 1.3.1997. Tässä laissa säädetään siitä, miten toimeentulotuki määräytyy, mistä se rakentuu ja kuinka toimeentulotuki lasketaan, millaisia seikkoja on toimeentulotukihakemusten käsittelyssä otettava huomioon sekä millaisissa tapauksissa myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnan hyväksymät ja tässä esitetyt ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilakia sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita (Opas toimeentulotukilain soveltajille, 2013:4), joiden tarkoitus on varmentaa, että kaikkia kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti, kun toimeentulotukipäätöksiä tehdään. Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnan ohjeiden tarkoituksena on myös esitellä tuen hakijoille niitä perusteita ja käsittelytapoja, joita sosiaalivirasto noudattaa ratkaistessaan toimeentulotukihakemuksia, sekä tuen määräytymistä käytännön kannalta keskeisimmillä toimeentulotukilain alueilla. Laajemman ja yksityiskohtaisemman tiedon saa tutustumalla alkuperäiseen ministeriön oppaaseen ja lainsäädäntöön. Kaikki kirjalliset toimeentulotukihakemukset käsitellään yleensä perusturvan palvelualueen aikuissosiaalityön etuuskäsittelyssä. Etuuskäsittelijöillä on oikeus myöntää: perustoimeentulo; ja lautakunnan ohjeistuksen mukaiset täydentävän toimeentulotuen menot (esimerkiksi kodin hankinnat, muuttomenot, vuokravakuus). Harkinnanvaraisen toimeentulotuen ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päättävät sosiaalityöntekijät. Toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien selvittämiseksi; uuden täysin tulottoman asiakkaan tilanne selvitetään; korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille ja saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta. Esimerkiksi sitä, että asiakas maksaa laskut ja toimittaa tarvittavat tositteet ja niin edelleen; ja pyritään ehkäisemään pitkittyvää asiakkuutta ja tarvittaessa tutkimaan kuntoutumisvaihtoehdot, jos on kyse pitkittyneestä työttömyydestä tai terveydellisistä ongelmista. Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan hyväksymät toimeentulotuen myöntämisperusteet astuvat voimaan 1.12.2015.

8 (60) Toimeentulotukiasian käsittelyä ohjaavat muun muassa seuraavat säännökset muutoksineen: Asevelvollisuuslaki 1438/2007 Avioliittolaki 411/1987 ja laki rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001 Hallintolaki 434/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Laki kotoutumisen edistämisestä 2010/1386 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 ja Lastensuojelulaki 417/2007 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Laki yleisestä asumistuesta 938/2014 Opintotukilaki 65/1994 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Työttömyysturvalaki 1290/2002 Vankeuslaki 767/2005

9 (60) 1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN TARKOI- TUS Toimeentulotukilain 2 :n 2 momentin mukaan jokaisella on kykynsä mukaan velvollisuus pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä huolehtia puolisonsa (avioliittolaki) tai rekisteröidyssä parisuhteessa toisen puolison (laki rekisteröidystä parisuhteesta) sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (laki lapsen elatuksesta). Suomen perustuslain 19 :n säännöksen mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan vähintään ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on sekä turvata henkilön tai perheen välttämätön toimeentulo ihmisarvoiseen elämiseen että antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus syntyy, jos henkilöllä tai perheellä ei ole tosiasiallisesti käytettävissään tuloja tai varoja toimeentulonsa turvaamiseen eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan eikä hänelle elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Oikeus toimeentulotukeen selvitetään toimeentulotukilaskelman avulla. Koska toimeentulotuki on lain suoma viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus, on toimeentulotuen hakijan ensin selvitettävä kaikki muut henkilön ja perheen ensisijaiset mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulonsa turvatuksi. Toimeentulotuen hakijoita opastetaan ja neuvotaan ennen toimeentulotukeen turvautumista käyttämään ja hakemaan heille kuuluvia ensisijaisia yhteiskunnan tukia ja sosiaaliturvaetuuksia esimerkiksi eläkkeitä, työttömyysetuuksia, tapaturma- ja muita vakuutuksia, sairauspäivärahaa, lapsilisää, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea, asumistukea ja opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina) sekä sotilasavustusta. 1.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuki jaetaan valtion ja kunnan rahoittamaan perustoimeentulotukeen ja kunnan maksamaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen (perusosa ja muut perusmenot, TOTUL 7a ja 7b ) oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa toimeentulotuen perusosa sekä kohtuulliset asumismenot, sähkö- ja kotivakuutusmenot, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot sekä työmatkamenot. Täydentävä toimeentulotuki (TOTUL 7c ) kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot: lasten päivähoitomenot, erityiset asumismenot sekä henkilön että perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevä toimeentulotuki (TOTUL 13 ), jonka kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan, on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tavoitteena on vähentää erityisesti ylisukupolvista köyhyyttä sekä edistää yhdenvertaisuutta ja osallistumista.

10 (60) 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄVÄ KUNTA 2.1 KOTIKUNTA JA OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Maistraatti määrää näytön ja asuinosoitteen perusteella asuinpaikan sen kunnan alueelle, jonka asukkaaksi henkilö kirjataan väestörekisteritietoihin. Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan kunnan on huolehdittava toimeentulotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Henkilön oleskelu kunnan alueella voi olla perusteena sille, että hänellä on oikeus saada toimeentulotukea tästä oleskelukunnasta. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Kunnan toimeentulotuen järjestämisvastuu on sidottu vakinaiseen oleskeluun kunnassa. Satunnainen tai lyhytaikainen oleskelu kunnan ulkopuolella ei poista vakinaisen oleskelukunnan myöntämisvastuuta. Lyhyehkö lomamatka tai vierailu tuttavaperheessä, ei merkitse vielä sitä, että henkilön tai perheen vakinainen oleskelukunta olisi muuttunut poikkeuksena tilanteet, joissa tarvitaan kiireellistä apua. Toimeentulotuen myöntämisvastuu koskee vain niitä henkilön tai perheen menoja, jotka ovat syntyneet tai aiheutuneet vakinaisessa asuinkunnassa oleskelun aikana. Kotikunta ei muutu, jos asuminen toisessa kunnassa johtuu vammaispalvelu-, kehitysvamma- tai sosiaalihuoltolain mukaan sijoitetun henkilön hoidosta tai huollosta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa se kunta, joka on henkilön laitokseen lähettänyt sellaisen lain perusteella, jota sovelletaan ennen toimeentulotukilakia. Jos toimeentulotuen saaja oleskelee (lomailee) yli seitsemän päivää kuukaudessa muualla kuin Kuopiossa, ei sosiaalivirastolla ole velvollisuutta myöntää perusosaa tältä seitsemän päivää ylittävältä ajalta (KHO 2000:3248). Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan päättää toimeentulotukeen oikeuttavista menoista se kunta, jossa henkilö tai perhe asuu sen kuukauden aikana, jolloin menot erääntyvät. Yleensä takuuvuokra ja muuttomenot käsitellään lähtökunnassa ja ensimmäinen vuokra tulokunnassa. Muuttomenot tosin saattavat erääntyä uudessa asuinkunnassa asuessakin. Jos hakija ilmoittaa osoitteekseen poste restante, on hänen annettava jokaisessa toimeentulotukihakemuksessa kirjallinen selvitys, missä ja kenen luona hän tosiasiallisesti oleskelee ja yöpyy ja miten hän aikoo hankkia asunnon. Asunnottomalta edellytetään tällöin aktiivista asunnonhakua ilman, että hän asettaa rajoituksia asunnon sijaintiin tai varustukseen. Jos osoitteekseen poste restante ilmoittava ei riittävän selkeästi pysty osoittamaan oleskeluaan Kuopion kaupungissa, toimeentulotuki täällä voidaan hylätä. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Kuopion kaupungin sosiaalivirastossa ei voida rajoittaa. Jos toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä kuitenkin käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, siirretään asia tai hakemus liitteineen hallintolain mukaisesti toisen kunnan sosiaalitoimen käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedotetaan asiakkaalle siirrosta toisen kunnan käsittelyyn.

11 (60) 2.2 KIIREELLINEN TOIMEENTULOTUKI Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen varsinaiseen kotikuntaan ja mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen välttämättömiin terveydenhuolto- ja ravintohankintoihin. Päätös kiireellisessä tapauksessa tehdään samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukipäätös voidaan tarvittaessa tehdä myös vain kiireellisestä osasta hakemusta. Tällöin se osa tuenhakijan esittämistä menoista, joka ei ole kiireellinen tai joka vaatii lisäselvittelyä, voidaan ratkaista erikseen lain mukaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja tehty päätös toimeentulotuesta panna täytäntöön viivytyksettä. Tapauskohtaisen asian kiireellisyyden arvioi päivystävä sosiaalityöntekijä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: välttämättömät reseptilääkkeet ennakoimattomaan tarpeeseen; sähkön toimituksen katkeaminen tai katkaisu-uhan alla olevat sähkösopimukset; vuokravakuus; häätö; parisuhdekriisi; ja tulipalo. Asiakkaalla tulee olla kiireellisissä tilanteissa vähintään seuraavat tositteet: henkilöllisyystodistus, jos asiakasta ei tunneta entuudestaan; tilitiedot (vähintään kuukauden ajalta); ja lääkemääräykset, kun haetaan kiireellisenä toimeentulotukena maksusitoumusta välttämättömiin lääkkeisiin. 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUKSEN KÄSITTELY 3.1 TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYN YLEISIÄ PERIAATTEITA Toimeentulotukilaki (TOTUL) on tärkein toimeentulotukea ja sen käsittelyä sääntelevä laki. Toimeentulotukilain lisäksi keskeisimmät säännökset sisältyvät sosiaalihuoltolakiin, sosiaalihuollon asiakaslakiin ja hallintolakiin sekä moniin muihin yleis- ja erityislakeihin. Toimeentulotukipäätös on oikeudelliselta luonteeltaan hallintopäätös, jollaista sääntelee hallintolaki. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus tai passi. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus. Perheen puolesta hakemuksen voi tehdä kuka tahansa. Vajaavaltaisen puhevaltaa käyttää huoltaja tai edunvalvoja tai hänen puolestaan asioi hänestä huolta pitävä henkilö. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa voi asioida valtakirjalla.

12 (60) Toimeentulotukea haetaan kirjallisella hakemuksella, sähköisesti osoitteesta www.kuopio.fi/sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/sahkoinen asiointi (katso luku 3.6 Sähköinen hakemus), suullisesti sosiaaliviraston neuvonnassa tai sosiaalityöntekijälle varatulla vastaanottoajalla tai muulla viranhaltijan (etuuskäsittelijä, sosiaalityöntekijä) hyväksymällä tavalla. Toimeentulotukea voi hakea poikkeuksellisesti myös puhelimitse kuten hakemusta uusittaessa tai kun tarvitaan joustavuutta ja tapaus on kiireellinen. Tällöinkin asiakkaan on tarvittaessa toimitettava välttämättömät tositteet ja muut toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Kirjallisen hakemuksen jättäminen on kuitenkin suositeltavaa, jotta ei synny epäselvyyttä hakemuksen sisällöstä. Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää hakemuksesta kunnan sosiaalihuollon toteuttamisesta vastaava toimielin, joka on käytännössä siirtänyt päätösvallan toimielimen alaisille viranhaltijoille: etuuskäsittelijöille, sosiaaliohjaajille ja sosiaalityöntekijöille. 3.2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISEN OHJAUS JA NEUVONTA KUOPION SOSIAALIVIRASTOSSA Neuvontaa ja henkilökohtaista opastusta toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa on saatavana: asiointisähköpostin välityksellä: (https://securemail.kuopio.fi/sosiaalityo); puhelinajalla arkisin klo 9 11 (puh. 017-18 3970); sosiaaliviraston neuvontapalvelussa vuoronumerolla arkisin klo 12 14; ja sosiaaliviraston vastaanottoaulassa vahtimestarin luona arkisin klo 8 15. Sosiaaliviraston vastaanottoaulassa on hakemuslomakkeita ja mahdollisuus tulostaa ja ottaa jäljennöksiä tarvittavista liitteistä, esimerkiksi tiliotteista asiakkaan pankin verkkosivuilta. Lomakkeita ja ohjeita löytyy myös Kuopion kaupungin verkkosivuilta. Asiakkaat voivat lähettää turvallisesti tiedusteluja ja liitteitä hakemuksiin Kuopion kaupungin verkkosivuilla löytyvään asiointisähköpostiosoitteeseen: https://securemail.kuopio.fi/sosiaalityo. (Katso myös luku 3.6 Sähköinen hakemus). 3.3 ASIAKASTIEDOT Asiakkaan tiedot kirjataan Kuopion kaupungin perusturvan atk-järjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutoksista henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa ja pyytää kirjallisesti itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavalle otteelle maksutta kerran kalenterivuodessa.

13 (60) 3.4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ JA LIITTEET Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan vaatimukset perusteluineen, mille ajanjaksolle ja mihin muuhun kuin toimeentulotuen perusosaan kuuluviin menoihin asiakas hakee toimeentulotukea. Toimeentulotukihakemuslomakkeen kaikki kohdat on täytettävä. Toimeentulotuen hakijan tai hänen laillisen edustajansa on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, joka vaikuttavat toimeentulotukeen. Ensimmäistä kertaa tukea hakeva, tai jos edellisestä toimeentulotuen voimassaolosta on kulunut vuosi, täyttää laajan toimeentulotukihakemuslomakkeen. Seuraava tuki haetaan jatkohakemuslomakkeella. Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä: tositteet tuloista (palkkalaskelmat, tositteet muista etuuksista) ja varallisuudesta; päätökset sosiaaliturvaetuuksista ja eläkkeistä; toimeentulotukipäätös, jos hakija on saanut toimeentulotukea muusta kunnasta; jokaisen perheen jäsenen tiliotteet kaikilta pankkitileiltä yhtäjaksoisesti kahdelta viimeiseltä kuukaudelta siten, että tilinsaldot ovat näkyvissä, mukaan lukien S-tili ja pelitilit; viimeisin esitäytetty veroilmoitus erittelyosineen (neljä sivua); tositteet hakijan ja perheen (muista kuin perusosaan sisältyvistä) toimeentulotukeen oikeuttavista erääntyvistä menoista: vuokra- tai asumisoikeussopimus, asuntolaina, vuokra- tai vastike-erittely, sähkölaskut, kotivakuutuslasku ja vakuutuskirja sekä terveydenhoitolaskut mukaan lukien apteekkikuitit lääkemääräyksineen; ja kaikki muut välttämättömät tiedot ja tositteet, joita käsittelevä viranomainen tarvitsee toimentulotarpeen arvioimiseksi. (Ks. luvut Elatusapu ja elatustuki, Opiskelija, Velkajärjestely ja Yrittäjä.) Myös hakijan alaikäisten lasten tulo- ja varallisuustiedot on esitettävä. Kun toimeentulotuki on myönnetty, on hakijan ilmoitettava viipymättä, jos näissä tiedoissa tapahtuu muutoksia. Jatkohakemukseen on liitettävä tiliotteet kaikilta pankkitileiltä edellisessä hakemuksessa esitetyistä eteenpäin, tositteet palkoista ja asumismenoista, jos ne ovat muuttuneet, sekä asiakkaan tilanteen mukaisesti muista menoista, joihin tukea haetaan. Toimeentulotukipäätöksessä annetaan tarkemmat ohjeet seuraavaan hakemukseen tarvittavista liitteistä. Jos jokin jo pyydetty oleellinen liite puuttuu, on se toimitettava virastoon ennen hakemuksen käsittelyä. Toimeentulotukeen nähden ensisijaiset etuudet tulee myös olla haettuna, jos sitä on jo aikaisemmin kehotettu. Esimerkiksi vuokraan myönnetään toimeentulotukea vain kuukaudeksi, jos asumistukea ei ole haettu.

14 (60) 3.5 TIETOJENANTO- JA ILMOITUSVELVOLLISUUS (TOTUL 17 ) Toimeentulotuen viimesijaisuuden luonteesta johtuu, että toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava, ja tuen myöntämisestä päättävän viranhaltijan saatava kaikki, toimeentulotuen käsittelyn kannalta merkittävät ja riittävät, toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot ja selvitykset tuen hakijan ja hänen perheensä tuloista, varallisuudesta ja muista olosuhteista ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä (hallintolaki 31 1; laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Toimeentulotuen saajalla on velvollisuus välittömästi ilmoittaa sellaisten tulojensa ja menojensa sekä muista olosuhteiden muutoksista, joilla on korottava tai alentava vaikutus toimeentulotukeen, koska toimeentulotukipäätös on voitu tehdä kuukautta pidemmälle ajalle. Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja sähköisesti viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta, esimerkiksi Kelalta asumistukea, eläkkeitä, työttömyysetuutta tai opintososiaalisia etuuksia koskevia tietoja ja verotoimistosta syksyisin vahvistetut verotustiedot. Verottaja ei kuitenkaan ilmoita varallisuustietoja eikä veronpalautuksen ulosmittaamista. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan hylätä tarvittavien tietojen puutteen vuoksi. 3.6 SÄHKÖINEN HAKEMUS Hakemus tehdään sähköisesti osoitteessa: www.kuopio.fi/sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/sahkoinenasiointi. Sähköisen hakemuksen laatiminen edellyttää verkkopankkitunnuksia. Kuopion sosiaalivirastoon voi lähettää turvallisesti kaupungin verkkosivujen kautta sähköisen hakemuksen. Asiakas voi valita tässä yhteydessä asiointikanavakseen Omapalvelun ja antaa sähköpostiosoitteensa tai puhelinnumeronsa. Asiakkaalle lähetetään tällöin sähköpostina tai tekstiviestinä tiedote toimeentulotukipäätöksestä ja -laskelmasta sekä tarvittaessa lisäselvityspyynnöstä. Omapalvelussa kaikki asiakkaat, myös he jotka hakevat toimeentulotukea käyttäen paperista lomaketta, voivat ilmoittaa asiointikanavakseen Omapalvelun, jolloin hakijat voivat nähdä ja tarkistaa sekä toimeentulotukipäätökset että toteutuneet ja tulevat toimeentulotuen maksut. 3.7 TOIMEENTULOTUKILASKELMA Toimeentulotukilaissa määritellään millaisia tuloja ja menoja toimeentulotuen myöntämisen perusteena olevaan toimeentulotukilaskelmaan voidaan sisällyttää. Laskelmaan merkitään kaikki hakijan tai perheen nettotulot sekä menoihin perusosa(t) ja toimeentulotukeen oikeutetut menot. Toimeentulotukisumma on käytettävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotukeen oikeutettujen menojen erotus. Asiakkaalle tehdään aina toimeentulotukilaskelma ja tavallisesti kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Toimeentulotukilaskelman perusosat määräytyvät perhetietojen mukaan (katso luvut 4.1 Perusosa ja 4.1.2 Perheen määritelmä toimeentulotukilaissa), jotka saadaan väestötietojärjestelmästä. Laskelmaan merkitään perhekunnan tulot ja toimeentulotukeen oikeuttavat ja haetut menot. Menot kohdistetaan tietylle kuukaudelle laskujen eräpäivän tai ostopäivän mukaan. Jos tulot ja varat ovat suuremmat kuin toimeentulotuessa huomioon otettavat menot, ei toimeentulotukioikeutta muodostu, jolloin puhutaan tuloylijäämästä. Tällöin toimeentulotukilaskelman

15 (60) perusteella hakijan tai perheen tulot riittävät kattamaan ruokakunnan välttämättömät menot ja hakemus toimeentulotukioikeuteen yleensä hylätään. Jos laskelma jää ylijäämäiseksi, siirretään tuloylijäämä useimmiten seuraavalle kuukaudelle tuloksi. Mikäli toimeentulotukilaskelman tulot ja varat ovat pienemmät kuin toimeentulotuessa huomioon otetut menot, henkilön tai perheen tulot eivät riitä kattamaan välttämättömiä menoja ja laskelman erotus myönnetään perustoimeentulotukena. Jos toimeentulotukioikeutta ei joka kuukaudelle muodostu, ja asiakkaalla on jonkin kuukauden aikana tilapäisesti maksettavanaan suuri korvattava toimeentulotukeen oikeuttava meno (hammashoito, silmälasit), tehdään ensin edelliselle kuukaudelle toimeentulotukilaskelma, jonka tuloylijäämä siirretään tuloksi seuraavalle kuukaudelle ja lisätään tähän laskelmaan kyseinen meno. Jos laskelman ylijäämä on yksin asuvalla korkeintaan 30 ja perheellä 50, myönnetään toimeentulotuki terveydenhuoltomenoihin ja muihin asumismenoihin (sähkö-, vesi- ja kotivakuutusmenot sekä muut asumismenot) edellyttäen, etteivät ne sisälly jo kertaalleen laskelmaan. (Katso luku 4.5.2 Muut asumismenot.) Vaikka tulot olisivat suuremmat kuin toimeentulotukeen oikeuttavat menot eikä oikeutta toimeentulotukeen laskelman mukaan syntyisi, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteestaan riippuen oikeus täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen tai molempiin. 3.8 TOIMEENTULOTUKIPÄÄTÖS Perustuslaissa säädetään jokaisen oikeudesta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman viivytystä. Hakemus käsitellään ja päätös haettavassa asiassa ratkaistaan lain mukaan viimeistään seitsemäntenä työpäivänä hakemuksen saapumisesta. Ensimmäinen käsittelypäivä on hakemuksen jättämispäivää seuraava arkipäivä. Kiireellisissä tapauksissa hakemus käsitellään joko samana tai seuraavana työpäivänä hakemuksen vastaanottamisesta. Jos hakemusta on pyydetty täydentämään, ratkaisu toimeentulotuesta on annettava seitsemän työpäivän kuluessa lukien siitä päivästä, kun täydennetty hakemus tai tarvittavat liitteet ovat saapuneet sosiaalivirastoon. Päätös hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskevasta hakemuksesta tehdään ja pannaan täytäntöön viimeistään haetun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, vaikka hakemuksen saapumisesta olisi tuolloin kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, riittää että päätös tehdään ja pannaan täytäntöön viimeistään sen ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä, jota päätös koskee. Jos hakemus on esimerkiksi jätetty lokakuun toimeentulotukeen 15.9., toimeentulotukipäätös on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Asiakkaalle annetaan aina päätös tiedoksi joko kirjallisesti tai sähköisesti, jos asiakas on ilmoittanut asiointikanavakseen sähköisen Omapalvelun. Toimeentulotukipäätöksen hakemus-osioon kirjataan kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä otetaan kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tehdään päätös perusteluineen. Päätöksessä selvitetään ja perustellaan menojen kohtuullistaminen, esimerkiksi vuokran.

16 (60) 3.9 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Toimeentulotukipäätös annetaan hakijalle tiedoksi välittömästi toimeentulotukiratkaisun jälkeen. Edunvalvonnan asiakkaiden päätös lähetetään edunvalvojalle; vankien toimeentulopäätökset lähetetään ao. vankilan sosiaalityöntekijän välityksellä hakijalle. 3.10 TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN Toimeentulotuki maksetaan ensisijaisesti tuen hakijalle siten, että tuki on käytettävissä kyseisen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Vesi-, sähkö- ja kotivakuutusmenot sekä vähäiset terveydenhuoltomenot korvataan jälkikäteen esitettyjen tositteiden mukaan, ellei niitä ei ole hakemuksen liitteenä. 3.10.1 TOIMEENTULOTUEN MAKSAMINEN MUILLE KUIN ASIAKKAALLE Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti erityisistä syistä maksaa myös tuen hakijan perheenjäsenelle tai tuen saajasta huolehtivalle henkilölle. Toimeentulotuki voidaan käyttää toimeentulotuen tarpeesta aiheutuvien menojen suorittamiseen. Jos asiakkaalla on aiemmin ollut vuokran tai muiden laskujen maksuvaikeuksia, maksetaan myönnettävä toimeentulotuki ensin vuokranantajalle (ja sähkölaitokselle). 3.10.2 MAKSUSITOUMUKSET Merkittäviin menoihin (muun muassa silmälasit ja hammashoito, muuttomenot, kodin hankinnat) annetaan tavallisesti maksusitoumus. 3.11 TOIMEENTULOTUEN TARKISTAMINEN JA MUUTOKSENHAKU (TOTUL 18 & 24 ) Toimeentulotuen saajalle toimeentulotukilain 17 :ssä asetetun ilmoitusvelvollisuuden perusteella, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia, sosiaalivirasto voi tarkistaa toimeentulotuen määrän maksamattomien toimeentulotukierien osalta. Se, että tuki on myönnetty pidemmälle ajanjaksolle, ei vapauta ilmoitusvelvollisuudesta eikä estä tuen tarkistamista. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus perusturva- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle 30 vrk kuluessa siitä päivästä alkaen, kun päätös on annettu tiedoksi päätöksen liitteenä olevan muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Yksilöasioiden jaoston päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen valistusajan puitteissa.

17 (60) 3.12 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI Toimeentulotukea ei yleensä myönnetä takautuvasti. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä perustellusta syystä takautuvasti myöntää vuokravelkaan tai muihin toteen näytettyihin toimeentulotukeen oikeuttaviin maksamattomiin menoihin (maksamattomat vuokrat, sähkölaskut tai terveydenhuoltomenot). Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pitää jotain sellaista tuenhakijan tilannetta (sairaus), josta syystä hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot, joihin takautuvaa toimeentulotukea haetaan, olivat syntyneet. Takautuvan tuen perusteina voidaan pitää häätöuhkaa ja asunnottomaksi joutumista tai perheen hajoamista. Perusosaa ei myönnetä takautuvasti, mutta perusosaakin voidaan tarkastella, jos hakijalla on esittää perusosaan sisältyviä erääntyneitä menoja. Lisäksi hakijan edellytetään olleen toimeentulotuen tarpeessa ennen menojen syntymistä ja myös tukea haettaessa. Ei kuitenkaan edellytetä, että menot olisivat maksamatta, kun tukea haetaan tai tukea myönnettäessä. 3.13 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19 23 ) Toimeentulotuen takaisinperintä on mahdollista seuraavilla toimeentulotukilaissa säädetyillä perusteilla: jos toimeentulotuki on myönnetty ennakkoon tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuensaajan etuushakemus (eläke, työttömyysturva, asumistuki, opintotuki, elatusapu) on käsiteltävänä; tuen saajalta, jos hänellä on tuloja tai varoja tai oikeus etuuteen, mutta joita hän ei tukea myönnettäessä voi niitä käyttää (eläke, asumistuki, osuus kuolinpesässä, kiinteistöt, saatavat ja omaisuus, joka on helposti realisoitavissa); tuen saajalta, jos hän on tahallaan laiminlyönyt pitää huolta omasta tai perheensä elatuksesta; jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta; tai tuen saajan elatusvelvolliselta (aviopuoliso, lapsen vanhemmat), jos tämä on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa tai tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. Toimeentulotuen takaisinperinnän edellytyksenä on, että korvausvelvollisella asiasta päätettäessä tai myöhemmin on oikeus saada sellaisia tuloja tai varoja, joista korvaus voidaan periä vaarantamatta korvausvelvollisen tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän pitää tai on velvollinen pitämään huolta. Päätös takaisinperinnästä tehdään samalla kuin toimeentulotukipäätös. Perintä voidaan liittää perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiin. Perinnän kohdistuessa tulevaan etuuteen suorittaa etuuden maksaja (Kela, työttömyyskassa, eläkelaitos) etuuden sosiaalivirastoon, ja virasto palauttaa mahdollisen ylittävän osan hakijalle. Jos perintä ei toteudu ja etuus maksetaan hakijalle perintäpäätöksestä huolimatta, otetaan saatu etuus huomioon hakijan tulona maksupäivän jälkeisellä ajalla. Jos asiakkaalla on varallisuutta, joka ei ole välittömästi hänen käytettävissään tai realisoitavissa, toimeentulotuki myönnetään tilapäisesti perinnällä tätä varallisuutta vastaan, jos sitä pidetään kohtuullisena.

18 (60) 3.14 HARKINNANVARAINEN TUKI Harkinnanvaraista toimeentulotukea haetaan samalla tavoin ja samoin asiakirjoin kuin perus- tai täydentävää toimentulotukea. Liitteiksi on lisäksi oheistettava olennaiset liitteet kuten mahdolliset työllistymissuunnitelmat, lääkärinlausunnot ja niin edelleen. 3.15 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (TOTUL 1 ja 13 ) Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilöllä tai perheellä ei toimeentulotukilaskelman perusteella ole oikeutta varsinaiseen perus- ja täydentävään toimeentulotukeen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi sosiaalityöntekijä myöntää muun muassa tuen saajan: aktivointia tukeviin toimenpiteisiin; asumisen turvaamiseksi; ylivelkaantumiseen tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi; ja muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen riittävän varhaisella käytöllä voidaan auttaa selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista, pyrkiä parantamaan asiakkaan kuntoutumista sekä edellytyksiä itse kohentaa sosiaalista ja taloudellista olosuhteita; parhaimmillaan välttämään varsinaisen toimeentulotuen tarve.

19 (60) 4 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT (TOTUL 7b ) Perustoimeentulotukea myönnettäessä hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa menoiksi perusosa ja muut perusmenot. 4.1 PERUSOSA (TOTUL 7a, 1218/2005) Toimeentulotukilaskelmassa oleva perusosa kuvaa niitä menoja, jotka lainlaatija on ajatellut henkilöllä kuluvan kuukaudessa ravintoon ja muihin jokapäiväisiin arjen menoihin. Perusosa sisältää: ravinto- ja vaatemenot; vähäiset terveydenhuoltomenot (ilman lääkemääräystä saatavat käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet); henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen kuuluvat menot; paikallisliikenteen käytöstä ja sanomalehden tilauksesta johtuvat menot; tietoliikenteen (muun muassa puhelimen) käyttömenot; harrastus- ja virkistystoimintaan käytetyt menot; ja lisäksi vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Näitä yllä mainittuja menoja ei korvata erikseen eikä perusosaan sisältyvistä menoista tarvitse esittää tositteita. Perusosan suuruus on arvioitu laskennallinen summa eri henkilöryhmien vähimmäiskulutustasoa vastaavasta jokapäiväisten toimeentuloon kuuluvien menojen suuruudesta. Perusosa tarkistetaan vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Perusosalla katettavien eri tarpeisiin kuuluvien menojen suuruutta joudutaan poikkeuksellisesti arvioimaan silloin, kun jotakin menoryhmää (esimerkiksi ravintomenot) ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana sen vuoksi, että se korvataan muulla perusteella. Taulukko 1. Perusosan suhteellinen jakautuminen eri menoeriin kulutustutkimuksen mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriö: Opas toimeentulotuen soveltajille 2007:11, 59): Ravintomenot 49 % Vaate- ja jalkinemenot 9 % Lehtimaksut, puhelimen käyttömenot 20 % Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % 4.1.1 LAITOSHOIDON KÄYTTÖVARA Laitoksessa (esimerkiksi vankilassa tai sairaalassa) olevien toimeentulotukilaskelmassa käytetään perusosan sijasta sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistamaa laitoshoidon tai asiakasmaksupäätöksen käyttövaraa (105 /kk vuonna 2015). Jos hakijan yhtäjaksoinen sairaalahoito kestää 14 vrk tai kauemmin, laskelmaan valitaan perusosan sijaan laitoshoidon käyttövara. (Katso luku 4.6.11.2 Ateriaetu.)

20 (60) 4.1.2 PERHEEN MÄÄRITELMÄ TOIMEENTULOTUKILAISSA (TOTUL 3 ) Toimeentulotuki on luonteeltaan perhekohtainen etuus. Tukea myönnettäessä sovelletaan toimeentulotukilain 3 :ään sisältyvää perheen määritelmää. Perhemääritelmän keskeinen merkitys on siinä, että perheelle laaditaan yhteinen toimeentulotukilaskelma. Toimeentulotuen määrää osoittava laskelma tehdään siten, että siinä otetaan kaikkien perheenjäsenten menot sekä käytettävissä olevat tulot ja varat huomioon. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita, rekisteröidyn parisuhteen puolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Avo- ja aviopareille käytetään perusosana Muu 18-v. täyttänyt avio- /avopuoliso. Yhteistaloudessa asuvan -perusosaa käytetään, kun hakijat ovat samassa taloudessa asuvia sisaruksia. Samassa asunnossa asuvien henkilöiden osalta voidaan joutua selvittämään, onko kysymys avioliitonomaisesta olosuhteesta. Yhteistaloudesta on kysymys silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja talouden käyttötavarat, kuten televisio, sanomalehti ja kodinkoneet, ovat yhteiskäytössä. Henkilöille varataan tilaisuus antaa selvitys talouden erillisyydestä (TOTUL 17 3 mom.), jos viranomaisen muulta taholta saama selvitys ja hakijoiden antama ovat ristiriidassa keskenään. 4.1.3 ASIAKAS ILMOITTAA OSOITTEEKSEEN POSTE RESTANTE Jos hakija ilmoittaa osoitteekseen poste restante, on hänen annettava jokaiseen toimeentulotukihakemukseen liitteenä kirjallinen selvitys, missä osoitteessa ja kenen luona tosiasiallisesti oleskelee. Perusosaksi toimeentulotukilaskelmaan määritetään useimmiten yhteistaloudessa asuvan perusosa. 4.1.4 MISTÄ ALKAEN PERUSOSA MYÖNNETÄÄN Tulottomille, uusille asiakkaille tai pitkään asiakkuutta vailla olleille (varusmiespalveluksesta siviiliin siirtyvät, ulkomailla oleskelleet), aloitetaan perusosan laskeminen hakemuksen saapumispäivästä. Aiemmin asioineille asiakkaille käsitellään perusosa hakemiskuukauden alusta (katso luku 3.12 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti). Vastasyntyneen perusosa lasketaan syntymäpäivästä alkaen. 4.1.5 ASUNNOTTOMAN PERUSOSA Asunnottomalle käytetään useimmiten yhteistaloudessa asuvan perusosaa. Asunnottoman on annettava jokaisessa toimeentulotukihakemuksessa asumisestaan selvitys, missä osoitteessa ja kenen luona hän tosiasiallisesti oleskelee ja yöpyy ja miten hän aikoo hankkia asunnon. Asunnottoman asuntohakemus on oltava vireillä siten, ettei hän ole asettanut rajoituksia asunnon sijaintiin tai varustukseen.

21 (60) 4.1.6 VANHEMPANSA LUONA ASUVAN 18 VUOTTA TÄYTTÄNEEN PERUSOSA Vanhempiensa (tai isovanhempiensa) luona asuvalle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle tehdään oma toimeentulotukilaskelma (katso luku 4.5.1.1). 4.1.7 YKSIN ASUVAN PERUSOSA Paitsi yksin asuvalle, käytetään tätä perusosaa myös silloin kun hakijana: huostaan otettujen lasten vanhempi sen jälkeen kun huostaanotto on vahvistettu; alle 18-vuotias yksin asuva (katso luku 4.1.9 Lasten perusosat); yksinhuoltaja, joka asuu 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa eikä ole avio- tai avoliitossa; yksin asuva avioliitossa oleva perheellinen, mutta ei asu samassa taloudessa puolison kanssa; varusmiespalveluksessa tai vankilassa olevan puoliso; tai 18 vuotta täyttänyt, joka asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan. 4.1.8 YKSINHUOLTAJAN PERUSOSA Yksinhuoltajalle ja puolet kuukaudesta lastaan tapaavalle vanhemmalle käytetään yksinhuoltajan perusosaa. 4.1.9 LASTEN PERUSOSAT Alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan eikä heille tehdä omaa laskelmaa. Vastasyntyneen perusosa otetaan huomioon syntymäpäivästä alkaen. Jos alaikäinen lapsi joutuu opiskelun vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle, käsitellään toimeentulotukihakemus oleskelupaikkakunnalla, ja hänen perusosanaan on toimeentulotukea myönnettäessä yksin asuvan perusosa. Alle 18-vuotiaan lapsen muutto pois kotoa ei poista vanhempien lakisääteistä elatusvelvollisuutta. Lapselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa, ja takaisinperintä on vanhempien olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. (Katso luku 7.7.3 Alle 18-vuotias opiskelija.) 4.2 ALENNETTU PERUSOSA (TOTUL 10 ) Perusosaa voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla alentaa määräajaksi enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, ilman perusteltua syytä kieltäytyy tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai aktivointisuunnitelman laatimisesta taikka muutoin toiminnallaan aiheuttaa, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida hakijalle tarjota. Alentamisen yhteydessä on tarvittaessa aina laadittava, yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa toimintasuunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

22 (60) Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia myös, jos toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on ilman perusteltua syytä keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; tai henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ensin 20 prosenttia, ja jos asiakas on toistuvasti menetellyt edellä kuvatun tavoin, tapauskohtaisesti alentaa enintään 40 prosenttia. Jos toimeentulotuen saaja oleskelee (lomailee) yli seitsemän päivää kuukaudessa muualla kuin Kuopiossa, ei sosiaalivirastolla ole velvollisuutta myöntää perusosaa tältä seitsemän päivää ylittävältä ajalta (KHO 2000:3248). Muut tilanteet, jolloin perusosaa alennetaan, katso luvut 7.7.7 (Opiskelija) ja 7.12 (Yrittäjä). 4.2.1 VELVOLLISUUS ILMOITTAUTUA TYÖNHAKIJAKSI (TOTUL 2a) Toimeentulotukea hakeva 17 64 -vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän ole työssä palkansaajana tai yrittäjänä; päätoiminen opiskelija; varusmies- tai siviilipalveluksessa, vankilassa, sairaalahoidossa; laitoshoidon tai lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä; tai edellä mainittuihin verrattavan hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä), jolloin: o henkilö toimii tarkoitettuna perhehoitajana, hoitaa vanhusta, vammaista tai sairasta henkilöä omaishoidon tuen nojalla vähintään neljä tuntia päivässä; tai o hoitaa alle kouluikäistä lastaan kotona tai on oikeutettu kotihoidon tukeen. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu TE -toimistoon työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa. Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakeutunut vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle työstään, toimeentulotuki myönnetään vain yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella (Kuop LO 14.4.1997). 4.3 ANSIOTULOSTA TEHTÄVÄ VÄHENNYS ELI ETUOIKEUTETTU ANSIO- TULO Ansiotuloa on työsuhteen perusteella maksettava palkka ja ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Lasten kotihoidon tuesta, eläkkeestä tai ansiosidonnaisista etuuksista ei tehdä ansiotulovähennystä.

23 (60) Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansiotuloista vähennetään niin sanottuna etuoikeutettuna tulona enintään 150 /kk/ tulonsaaja. Jos perheen kummatkin puolisot ovat työssä, vähennetään kummaltakin etuoikeutettuna ansiotulona 150 /kk, yhteensä perheeltä 300 /kk. 4.4 TYÖMATKAMENOT SEKÄ TYÖSSÄKÄYNNISTÄ JA TYÖHARJOITTELUS- TA AIHEUTUVAT MENOT Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan ja käyttötarpeen mukaan, ellei niitä korvata erikseen. Työmatkan pituuden oltava yhteen suuntaan vähintään viisi kilometriä. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon Kelan hyväksymän kuntoutukseen liittyvien matkakustannusten korvauksen mukaisena (0,20 /km vuonna 2015) silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien luonteen, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, tai terveydellisten syiden vuoksi. Ensisijaisesti on haettava verottajalta ennakonpidätyksen tarkistusta, jos työmatkakulut ovat tavanomaista suuremmat eikä niitä ole otettu huomioon ennakonpidätysprosenttia määrättäessä. Työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämävalmennusjaksolla oleville hyväksytään matkamenot yleensä ensimmäisen kuukauden ajalta, koska asiakkaalle maksetaan myöhemmin ylläpitokorvausta. Jos asiakas ei ole oikeutettu ylläpitokorvaukseen, otetaan ne perustoimeentulotuen menoina huomioon. Ammattijärjestön jäsenmaksu otetaan huomioon menona vain palkansaajalle. Linja-autokortti vapaaehtoistyöhön voidaan myöntää asiakkaalle, jos vapaaehtoistyö liittyy sosiaalista kuntoutusta tukeviin jatkosuunnitelmiin. 4.5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MUUT PERUSMENOT (TOTUL 7b ) Toimeentulotukilaskelmaan perusosan lisäksi hyväksytään tarpeellisen suuruisina muina perusmenoina, jollei niitä ole pidettävä kohtuuttomina (menoista on liitettävä hakemukseen selvitys): asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot: vuokra, vastike, lämmitys- ja vesimaksut, asunnon hankkimiseen ja perusparannukseen otettujen lainojen korot; taloussähköstä aiheutuvat menot; kotivakuutusmaksu; ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Jos toimeentulotuen hakijalla on muita asumisesta aiheutuvia menoja, ne otetaan huomioon täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. 4.5.1 ASUMISMENOT Asuminen ja sen ehdot selvitetään vuokrasopimuksella. Asumismenoja ovat vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasunnoista aiheutuvat menot: vuokra (vuokra- tai alivuokralaissuhde) ja vastike; sekä erilliset lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

24 (60) 4.5.1.1 Asunnon vuokra ja käyttövastike Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kunnilla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Huomioon otettavia erityisiä tarpeita voivat olla esimerkiksi lasten koulunkäynti; erityinen hoidon tarve; vammaisen henkilön tarvitsemien apuvälineiden aiheuttama tilantarve; tai etävanhemman lasten tapaamisesta aiheutuva tilantarve. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen suuruisina kuukausittain riippumatta vuokranantajasta. Kuopion kaupungissa pidetään kuukausittaisia perhekoon tai asukkaiden lukumäärän mukaisia vuokra- tai vastikemenoja kohtuullisina seuraavan taulukon mukaisesti: 1 henkilö 560 2 henkilöä 680 3 henkilöä 810 4 henkilöä 880 5 henkilöä 950 6 henkilöä tai enemmän, lisätään 130 /henkilö. Jos asumismenot ylittävät edellä mainitut summat, tai asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksin asuvalle), asumismenot otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina ja sen jälkeenkin, niin kauan kuin edullisempi asunto on löytynyt, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuvuokraista tai pienempää asuntoa (Niiralan Kulma Oy:ltä, VVO:lta tai vastaavalta) ilman kaupunginosaan tai asunnon varusteluun kohdistuvia rajoituksia. Asiakkaan on tällöin oltava valmis ottamaan tarjottu asunto vastaan. Jos asiakas on asettanut vuokra-asunnon hakemiselle edellä mainittuja rajoituksia tai ei ole aktiivisesti hakenut huokeampaa asuntoa, kohtuullistetaan vuokra kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana muuttaa ilman perusteltua syytä kohtuuvuokraisesta asunnosta asumismenoiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), kohtuullistetaan vuokramenot välittömästi toimeentulotukilaskelmassa edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Eläkeläisten, vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asumismenot. Vuokramenojen kohtuullisuusharkinnasta voidaan poiketa ja hyväksyä vuokramenot todellisina. Opiskelijoiden asumista käsitellään luvussa 7.7.8 Opiskelijamenot. Vanhempiensa luona asuville nuorille. Voidaan ottaa asumismenot huomioon silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumismenoistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ravintomenojen, ruokarahan, maksaminen kotiin ei vielä edellytä, että asumismenot otettaisiin huomioon, koska ravintomenot sisältyvät toimeentulotukilaskelman perusosaan. Jos asumismenot otetaan huomioon, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus asumismenoista.