Pirteää kevätpäivää! Korpela pärjää hintavertailuissa Käyttökeskus tiedottaa ja palvelee Rakentajan sähkömuistilista Elisa liikuttaa ilman palkkaa KORPELA PLUS 1 / 2011
Sisältö Korpela Plus 1 / 2011 Korpelan Voiman sähköenergian hinnat ja Verkko Korpelan siirtohinnat pärjäävät vertailussa 4-5 Tekninen johtaja Ville Moisio eläkkeelle 6 Rakentajan muistilista 8 Käyttökeskus tiedottaa ja palvelee 10 Talvi kuormittaa sähkönjakeluverkkoa 11 Bilbao, Baskimaa, Espanja 12 Elisa liikuttaa ilman palkkaa 14 Lukijakilpailu 16 Lukijakilpailun nro 4/10 voittajat: Kirjakauppa Koivu ja Tähti, Kannus Elmeri Roivas, Kannus Martti Huhtala, Pirkkala Kerttu Roimela, Kaustinen Olavi Närväinen, Kälviä Jussi Väisänen, Lestijärvi Auli Jokela, Lestijärvi Mari Heikkilä, Purmojärvi Leena Isokääntä, Kalajoki Paavo Ingalsuo, Singsby Onnea voittajille! KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 1 / 2011 13. vuosikerta Vastaava toimittaja: Margetta Santala ISSN 1456-0712 Toimittaja: Tuulikki Nikkilä Julkaisija: Korpelan Voima Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Painos: 18 000 kpl Kansi: Aki Paavola Paino: Art-Print Oy 2011 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 1 / 2011 Kuva: Aki Paavola
Harrastukset piristävät kaikkia Korpelan väki harrastaa Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: haastateltujen arkistoista Työpäivän jälkeen on mukava heittäytyä omien harrastusten pariin ja juttelukierros Korpelan työntekijöiden piirissä paljasti monenlaista harrastustoimintaa. Verkostoinsinööri Ari Koskinen on perinyt nuoruudestaan lasketteluharrastuksen. Harrastus pääsi alkuun jo alle kaksikymppisenä ja nuoruuden kavereiden kanssa Ari oli sittemmin perustamassa ja rakentamassa Kaustiselle laskettelurinnettä 80-luvun Johtoasentaja/kärkimies Petri Hakkarainen kertoo harrastuksikseen painonnoston, metsästyksen ja musiikin. Painonnosto on perua kolmelta enolta, jotka nostivat painoja. Painonnosto on kuitenkin harrastuspohjalla hyvän porukan kanssa. Syksyisin kutsuu Käyttövastaava Toni Saarnio viettää aikaa kuntosalilla työn jälkeen ja harrastaa vähissä määrin muutakin liikuntaa. Kuntosaliharrastus alkoi vuonna 1992. Kilpailumielessä voimanostoa Saarnio on harrastanut 5-6 vuoden ajan 2000-luvun alkupuolella. Penkkipunnerruksessa ennätys on 165 kg, jalkakyykyssä 255 kg ja maastanostossa 275 kg. Kolme kertaa hän on osallistunut SM-kilpailuihin. SM-kilpailuihin on tulosrajat ja täytyy olla painoluokassaan Suomessa noin 15 parhaan joukossa ennen kuin pääsee mukaan. Kansallisella tasolla on tullut voittojakin. Kuntosali kutsuu voimanostajaa kolme kertaa viikossa. Kun ikää on karttunut enemmän niin palautumiselle on varattava tarpeeksi aikaa, koska se ei enää tapahdu yhtä nopeasti kuin nuorempana. Myös perheelle täytyy antaa aikaa töiden jälkeen. alussa. Harrastus kävi parhaimmillaan sananmukaisesti työstä. Harrastus on vieläkin mukana vaikka hän rinteen osakkuudesta onkin perheen perustamisen myötä luopunut. Nuorimman pojan kanssa käydään vieläkin usein laskettelemassa. hirvenkaato. Musiikki taitaa olla perintöä vanhemmilta, Hakkaraisen käsissä soi sähkökitara viisimiehisessä bändissä. Keikkoja on sopivasti. Metsästys on perua isältä ja papalta ja musiikki molemmilta vanhemmilta, isä on soittanut rumpuja, toteaa Hakkarainen. Palveluneuvoja Tapio Peltoniemen harrastuslistalla ovat hiihto, metsästys ja kalastus, yleensä luonnossa liikkuminen. Hiihto sujuu hyvin, kertausta hän haki aikuisten hiihtokoulusta ja luistelun hän opetteli jo kauan sitten. Onhan se kevyempää kuin perinteinen ja varsinkin keväthangilla, mielimaisemissa Vionnevalla se on mahtavaa. Kesäisin hiihto muuttuu rullaluisteluksi ja luonnossa liikkuminen jalkapatikaksi. Metsästyksessä on mieluisinta kaikki pienriistan metsästys. Hirvenmetsästys vaatii aikaa ja nykyinen työ energiaa, joten hirvenmetsästys on jäänyt vähemmälle. Ehkä tulevaisuudessa eläkeaikana hän palaa asiaan. Kalastus ja uistelu Vissavedellä tuo saaliiksi mahtavankokoisia ahvenia ja niistä saa maittavaa savustamalla tai paistamalla. Myyntipäällikkö jouko Haapoja harrastaa esteratsastusta. Omassa tallissa on omat hevoset ratsastusta varten. Siinä pysyy miehen kilot ja kukkaro kurissa, toteaa Haapoja. Kisareissut tuovat mukavaa vaihtelua viikonloppuihin ja motivoivat harrastuksessa eteenpäin. Kisoja kierretään enimmäkseen Vaasa-Oulu- Kajaani alueen sisällä. Vaimo kilpailee myös lajinaan kouluratsastus ja tytärkin aloittelee Kuva: Vaasan urheilukuvaus poninsa kanssa, kyseessä on koko perheen harrastus. Kilpailu on kuitenkin vain pieni murto-osa koko touhusta. Pääosa ajasta kuluu koruttomammin Asiakasneuvoja muuhun työhön kuten harjoitteluun, Marjo Sämpi kirjaa harrastuk- hevosten hoitamiseen ja sensa liikunnalliselle puolelle. karsinoiden siivoukseen. Laji Venäläiseurooppalainen laikakoira on kuitenkin hieno ja hevosen pitää huolen emännänkin parissa oppii päivittäin jotain ulkoiluttamisesta. Jumpallekin uutta. Valmiiksi ei tule koskaan ehtii lady pumpin pariin. Muu ja siksi vuodet eivät himmennä aika kuluu sitten kuskatessa mielenkiintoa harrastusta lapsia heidän harrastuksiinsa ja kohtaan, toteaa Haapoja. muutenkin perheen parissa. KORPELA PLUS 1 / 2011
Korpelan Voiman sähköenergia pärjää hintavertailussa Teksti: Jouko Haapoja, myyntipäällikkö Korpelan Voima pyrkii tarjoamaan asiakkailleen sähköä edulliseen hintaan. Viime kuukausina on Suomessa koettu voimakkaita sähköenergian hinnankorotuksia. Korpelan Voima on onnistunut korotuspaineiden alla säilyttämään kilpailukykyiset hintansa. Helmikuun vaihteen jälkeen (9.2.2011) tehty hintavertailu kertoo, että Korpelan Voima tarjoaa asiakkailleen sähköenergiaa erittäin edullisella hinnalla. Sähkömarkkinoita valvova Energiamarkkinavirasto (EMV) ylläpitää puolueetonta hintalaskuria jonka avulla hintavertailu toteutettiin. EMV:n laskuri huomioi kustannuksissa energian hinnan lisäksi myös perusmaksun. Sijoitus määräytyy kokonaiskustannusten mukaisesti. Vertailussa olivat valtakunnalliset sähkötuotteet Yleissähkö, Kausisähkö ja Yösähkö. Esimerkiksi Yösähkön vertailu laskettiin kulutuksella, jossa päiväsähkön määrä oli 5 000 kwh ja yösähkön määrä 10 000 kwh vuodessa. Vertailun tekohetkellä markkinoilla oli tarjolla kaikkiaan 87 sähkötuotetta, joista Korpelan Voiman Yösähkö oli neljänneksi edullisin. Sivun alaosan kuvaajissa esitetään vertailussa olleiden tuotteiden hinnat. Korpelan Voiman sähkötuotteen hinta on esitetty keltaisella. Tuote Kulutus kwh / vuosi Korpelan sijoitus vertailussa (suluissa markkinoilla olevien tuotteiden määrä) Yleissähkö 5000 6 (47 tuotetta markkinoilla) Yösähkö 5 000 päivä / 10 000 yö 4 (84 tuotetta markkinoilla) Kausisähkö 5 000 talvipäivä / 10 000 muu 7 (86 tuotetta markkinoilla) Korpelan Yleissähkö (keltainen palkki) sijoittui Yleissähkö-tuotteiden vertailussa sijalle 6. Kaikkiaan myynnissä oli 47 tuotetta. Korpelan Kausisähkö (keltainen palkki) sijoittui Kausisähkö-tuotteiden vertailussa sijalle 7. Kaikkiaan myynnissä oli 86 tuotetta. Korpelan Yösähkö (keltainen palkki) sijoittui Yösähkötuotteiden vertailussa sijalle 4. Kaikkiaan myynnissä oli 84 tuotetta. KORPELA PLUS 1 / 2011
Verkko Korpelan siirtohinnat edelleen halvimpien joukossa Teksti: Ari Koskinen, verkostoinsinööri Verkko Korpela Oy:n siirtohinnat ovat edelleen erittäin edulliset. Maaseutuverkkoyhtiöiden osalta hinnat ovat edullisimpien joukossa aivan kärjessä. Verrattaessa Suomen kaikkien verkkoyhtiöiden hintoihin, siirtohinnat ovat edullisimmassa neljänneksessä ja pienkäyttäjien tuotteiden osalta aivan edullisimpien joukossa. Korpelan Voima kuntayhtymä on omistajana asettanut Verkko Korpela Oy:lle tavoitteeksi edulliset siirtohinnat. Edullisista hinnoista hyötyvät jakelualueen kaikki sähkönkäyttäjät. Energiamarkkinavirasto valvoo muun muassa verkkoyhtiöiden tehokkuutta, sähkön laatua ja hinnoittelua. Tiedot siirron keskihinnoista ovat nähtävillä energiamarkkinaviraston nettisivuilla: www.energiamarkkinavirasto.fi Vertailu perustuu 1.1.2011 tilanteeseen. Maaseutuverkkoyhtiöiden siirtohinnat tuotteittain 1.1.2011 Sähköyhtiö K1 K2 L1 L2 M1 M2 T1 T2 T3 T4 12,45 9,95 6,88 6,15 10,16 6,63 5,86 5,21 4,59 4,51 11,81 9,4 6,57 6,13 9,82 6,62 5,48 4,97 4,01 3,89 11,27 9,39 6,57 5,99 8,93 6,39 5,37 4,94 3,75 3,5 10,78 8,98 6,54 5,86 8,89 6,31 5,17 4,93 3,57 3,47 10,15 8,73 6,46 5,82 8,57 6,25 5,14 4,75 3,52 3,44 9,99 8,72 6,27 5,72 8,33 6,14 5,14 4,73 3,48 3,38 9,84 8,37 6,11 5,57 8,29 6,07 4,96 4,45 3,46 3,37 9,78 8,24 6,04 5,55 8,12 5,96 4,9 4,44 3,45 3,3 9,56 7,97 5,97 5,45 7,95 5,8 4,89 4,38 3,42 3,29 9,54 7,92 5,84 5,4 7,78 5,78 4,81 4,18 3,38 3,29 9,5 7,7 5,84 5,39 7,54 5,7 4,75 4,07 3,35 3,28 9,4 7,69 5,83 5,35 7,39 5,65 4,7 4,05 3,34 3,27 9,26 7,6 5,8 5,34 7,33 5,62 4,64 4,02 3,29 3,17 9,24 7,58 5,79 5,26 7,14 5,59 4,63 3,99 3,28 3,14 9,04 7,53 5,66 5,21 7,11 5,58 4,63 3,98 3,27 3,14 9 7,45 5,64 5,2 7,1 5,56 4,59 3,96 3,25 3,11 8,9 7,45 5,59 5,16 7,01 5,47 4,39 3,95 3,25 3,09 8,84 7,37 5,59 5,15 6,91 5,45 4,35 3,95 3,22 3,05 8,82 7,36 5,58 5,09 6,85 5,37 4,26 3,94 3,22 3,04 8,59 7,34 5,54 5,08 6,8 5,37 4,24 3,9 3,18 2,99 8,58 7,17 5,46 5,08 6,75 5,35 4,24 3,77 3,12 2,98 8,49 7,11 5,46 4,94 6,72 5,22 4,21 3,76 3,07 2,98 8,35 6,84 5,42 4,94 6,71 5,19 4,2 3,67 3,01 2,84 8,28 6,66 5,33 4,91 6,61 5,12 4,19 3,66 2,94 2,82 8,23 6,55 5,26 4,88 6,54 5,03 4,07 3,6 2,92 2,73 8,22 6,37 5,26 4,88 6,44 4,97 4,04 3,54 2,87 2,67 8,03 6,37 4,95 4,59 6,37 4,72 3,94 3,51 2,73 2,64 7,96 6,26 4,81 4,47 6,2 4,61 3,93 3,49 2,64 2,6 7,77 6,24 4,76 4,46 6,17 4,61 3,89 3,43 2,59 2,56 7,55 6,16 4,75 4,39 6,12 4,57 3,74 3,4 2,55 2,53 6,95 5,97 4,56 4,34 5,96 4,54 3,56 3,39 2,51 2,42 6,8 5,77 4,54 4,31 5,72 4,43 3,49 3,15 2,45 2,42 Verkko Korpela Oy 5,93 5,51 4,47 4,23 5,71 4,39 3,25 3,02 2,38 2,38 5,76 5,48 4,41 3,99 5,33 4,39 3,24 2,99 1,29 1,23 5,45 4,33 3,93 5,2 4,08 3,14 2,92 Tyyppikäyttäjien määrittelyt K1: Kerrostalohuoneisto, ei sähkökiuasta, pääsulake 1x25 A, sähkönkäyttö 2 000 kwh/v K2: Pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, pääsulake 3x25 A, sähkönkäyttö 5 000 kwh/v M1: Maatilatalous, peltoviljely, ei sähkölämmitystä, pääsulake 3x35 A, sähkönkäyttö 10 000 kwh/v M2: Maatilatalous, karjatalalous, huonekoht. sähkölämmitys, pääsulake 3x35 A, sähkönkäyttö 35 000 kwh/v L1: Pientalo, huonekoht. sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkönkäyttö 18 000 kwh/v L2: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkönkäyttö 20 000 kwh/v T1: Pienteollisuus, sähkönkäyttö 150 000 kwh/vuosi, tehontarve 75 kw T2: Pienteollisuus, sähkönkäyttö 600 000 kwh/v, tehontarve 200 kw T3: Keskisuuri teollisuus, sähkönkäyttö 2 000 000 kwh/v, tehontarve 500 kw T4: Keskisuuri teollisuus, sähkönkäyttö 10 000 000 kwh/v, tehontarve 2500 kw. Tyyppikäyttäjien K1, K2, M1, L1, T1 ja T2 oletetaan liittyneen sähköverkkoon 0,4 kv jännitteellä ja tyyppikäyttäjien T3 ja T4 oletetaan liittyneen sähköverkkoon 20 kv jännitteellä. *) Koko maan keskiarvo laskettu painottamalla yhtiöitä vast. as.ryhmille toimitetuilla energiamäärillä. KORPELA PLUS 1 / 2011
Ville talven suosikkiharrastuksensa parissa. Enää pitää vain valita suunta minne lähteä. Enää ei ole pekkasia eikä lomia sama työnjohtaja pyhää arkea KORPELA PLUS 1 / 2011
Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Moision albumista Korpelan Voiman pitkäaikainen työntekijä tekninen johtaja Ville Moisio siirtyy 37 vuoden työrupeaman jälkeen viettämään eläkepäiviä. Tilanne muuttuu ja siihen on totuttava, enää ei ole pekkaspäiviä, ei lomia ja kaiken kukkuraksi sama työnjohtaja pyhää arkea, yöllä ja päivällä, vitsailee Ville Moisio. Ville Moisio on Karstulan poikia, työntekoon hän oppi jo nuorena ja kesätyöpaikka Keski-Suomen Valossa kuutena kesänä vahvisti ammatin valintaa. Porin teknisen opiston jälkeen oli edessä työpaikan haku ja vakituinen suunnitteluinsinöörin paikka löytyi Hyvinkäältä Kone Oy:n moottoritehtaalta. Pian aloin etsiä tuttuja sähkölaitoshommia ja sain vakituisen paikan Korpelan Voiman jakeluinsinöörinä helmikuun ensimmäisenä päivänä 1974, muistelee Moisio. Työhaastattelussa eläkeasiaa Kun 25-vuotias nuori insinööri oli työhaastattelussa ja haastattelijat kertoivat muiden asioiden rinnalla kunnallisen alan eläke-eduista, toivoi nuori mies jo päästävän oikeisiin asioihin. Silloin eivät eläkeasiat vielä kiinnostaneet, mutta nyt huomaan, että tärkeitä asioitahan ne olivat. Tulin mielenkiintoiseen työhön jakeluinsinööriksi. Työtehtävät ja nimikkeet ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta työ on ollut aina sähköverkostoon, sähkönjakeluun, käyttöön, verkkoon ym. tekniikkaan liittyviä tehtäviä, kertaa Moisio. Toiminta on vuosien varrella kehittynyt, sähkön laatu, verkon kunto ja vikojen nopea korjaaminen ovat aina olleet tärkeitä asioita. Työkaverit saavat kiitosta Moisiolta, motivoitunutta ja ahkeraa, alueensa tuntevaa. Vikoja on lähdetty korjaamaan oli helle tai pakkanen, tyyni tai myrsky, päivä tai yö. Alkuaikoina voimalaitosten, sähköverkon ja asiakkaiden vikoja päivystettiin viidessä vuorossa voimalaitoksella miesvoimin. Nykyisin suurjänniteverkon, voimalaitosten ym. viat voidaan lukea kaukokäyttöjärjestelmän kautta. Sähkölaitteiden automatisointi sekä kauko-ohjaus lyhentävät verkon Nyt on aamuisin aikaa lukea sanomalehteä. häiriöitä. Linjarakentaminen kehittyy koko ajan. Ilmajohtoja on muutettu päällystetyiksi tai osin kaivettu maahan. Muistan kun kerran paikallislehti kertoi jutussaan myrskytuhoista alueellamme. Lehdessä oli toteamus: Myrsky oli niin kauhea, että liikkeellä ei ollut muita kuin Korpelan Voiman miehiä. Mieleen on painunut myös tilanne vuoden 1995 joulun tykkylumihäiriön selvittelystä. Vikojen hoitoporukka teki töitä jouluaaton vuorokauden ympäriinsä. Joku työkavereista totesi, että jaha tähän aikaan meillä kotona on jouluruokailu. Hetken kuluttua toinen muisti, että heille kotiin tulee kohta joulupukki. Töitä jatkettiin, muistelee Ville Moisio. Korpelan Voima kehittäjänä Helikopteria tykkylumen pudotuksessa Korpela kokeili jo liki 30 vuotta sitten Kaustisen alueella. Tavoitteena oli ajaa johtoaukon yläpuolella matalalla ja pudottaa ilmavirran vaikutuksesta tykkylunta puista. Nykyisin helikopterin avulla voidaan jo sahata oksiakin. Korpela on ollut kehityksen kärjessä monessakin asiassa. Sähköverkoston vakiorakenteet on alun perin suunniteltu Korpelan Voimalla. Minun tehtäväni oli ko. ohjelman myynti muille Suomen sähkölaitoksille. Nyt lähes kaikki verkkoyhtiöt käyttävät ohjelman vakiorakenteita. Nykyisin ohjelman omistaa ja tuotekehittelystä vastaa Headpower Oy, jossa Korpelan Voimakin on omistajana, kehaisee Moisio. Moisio on ollut viisitoista vuotta mukana Fincopower Oy:n toiminnassa erilaisissa tehtävissä mm. hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Yhtiö vastaa verkostotarvikkeiden yhteishankinnasta 30 sähkölaitokselle. Paljon muistoja ystäviä Paljon on muistoja 37 vuoden taipaleelta, en muuten ole koskaan edes harkinnut hakea muualta työpaikkaa, niin hyvin olen Korpelassa viihtynyt. On ollut hienoa saada paljon ystäviä ja tuttuja sekä asiakkaista että muista sähkölaitoksista ympäri Suomen puhumattakaan työkavereista. Olen tehnyt työtä neljän toimitusjohtajan alaisuudessa. Yhteistyö on jokaisen kanssa toiminut hyvin. Harrastamaankin olen ehtinyt, nuoruuden harrastus suunnistus jäi polvivaivojen takia. Tilalle ovat tulleet hiihto, patikointi ja marjastus. Sähköurkuja soittelen omaksi ilokseni, kertoo Moisio. Omia taitojani soittajana en osaa kehua, mutta suurimman vaikutuksen soitto teki perheen jo edesmenneeseen tiibetinspanieliin, joka usein tuli viereen nojatuoliin kuuntelemaan ja kellahti selälleen, naureskelee Moisio. Puolison Ville Moisio löysi tansseista Karstulan naapuripitäjästä Kyyjärveltä ja nyt sitten totutellaan tähän ympärivuorokautiseen työnjohtajaan. Moision eläkkeelle siirtyminen tapahtuu huhtikuussa. KORPELA PLUS 1 / 2011
Rakentajan SÄHKÖmuistilista Teksti: Ari Koskinen ja Johanna Rantanen Kuva: Rodeo Oy Rakennusaikaisen sähkön tilaaminen Uudisrakentamisessa yksi tärkeimpiä asioita heti rakentamispäätöksen jälkeen on sähköjen hankkiminen tontille ja erityisesti työmaasähkön järjestäminen. Verkko Korpelaan kannattaa ottaa yhteys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vähintään kahta kuukautta ennen kuin sähköt tontille tarvitaan. Haja-asutusalueella aikaa voidaan tarvita enemmänkin, verkostoinsinööri Ari Koskinen kertoo. Kolme eri sopimusta Liittymissopimus Sähköliittymä tilataan aina paikalliselta sähköverkon haltijalta liittymissopimuksella. Sähköliittymästä sovitaan aina kirjallisella liittymissopimuksella. Liittymän voi tilata puhelimitse soittamalla Verkko Korpelan palveluneuvojille. Käymme katsomassa liittymän sijainnin ja määrittelemme samalla liittymän hinnan ja muut toimitukseen liittyvät asiat, palveluneuvoja Silvo Mäkelä tiivistää. Liittymissopimus astuu voimaan, kun Verkko Korpela ja asiakas ovat sen allekirjoittaneet. Liittymissopimusta tehtäessä sovitaan myös, kuka liittymisjohdon rakentaa. Tontin ulkopuolinen osuus on Verkko Korpelan jakeluverkkoa ja sen rakennuttaa aina energiayhtiö. Liittymissopimuksessa sovittu liittämiskohta on samalla sähkönjakeluverkon ja asiakkaan sähköasennusten välinen raja, josta eteenpäin liittymisjohdon rakennustyömaan pääkeskukselle rakennuttaa asiakas omalla kustannuksellaan. Liittymisjohdon rakentamisen jälkeen sähkö on työmaalla nopeasti käytettävissä. Pientalorakentajille suosittelemme tonttikeskuksen hankintaa. Se on järkevä ja edullinen valinta. Hankkimalla tonttikeskuksen ja sähköliittymän asiakas saa sähköt rakennusajaksi. Sama keskus toimii myös lopullisena sähköpääkeskuksena, joten erillistä työmaakeskusta ei tarvita missään vaiheessa, koska tonttikeskus sisältää tarvittavat pistorasiat. Tarvittaessa meiltä voi vuokrata myös työmaakeskuksen. Tavallisimmin pääsulakekoko työmaakeskuksissa on 25 ampeeria, mutta myös 63 ampeerin keskuksia löytyy. Kun rakennus on valmis, sähköpääkeskus voidaan sijoittaa joko talon ulkoseinälle valittuun paikkaan tai vaikkapa ulkorakennuksen seinälle, jolloin pääkeskuksen pistorasiat ovat jatkossakin helposti hyödynnettävissä esimerkiksi pihalla tehtävissä töissä tai auton lämmityksessä. Verkkopalvelusopimus ja myyntisopimus Verkonhaltijan kanssa tehdään myös verkkopalvelusopimus, jossa sovitaan sähkömittauksesta ja siirtotuotteesta sekä palvelun hinnoista. Yleensä verkkopalvelusopimus tehdään samalla kertaa liittymissopimuksen kanssa. M e p a l - veluneuvojat o p a s t a m m e asiakasta valitsemaan sen verkkopalvelutuotteen, joka on edullisin ja vastaa parhaiten asiakkaan sähkönkäyttötarpeita. Sopimus sisältää sekä sähköenergian mittausratkaisun että sähkönsiirron, Silvo Mäkelä kertoo. Verkon ylläpito ja sähkönsiirto on alueellamme Verkko Korpelan toimintaa. Sähkön asiakas voi halutessaan ostaa muualtakin, mutta siinä vaiheessa kun liittymä kytketään, täytyy sähköntoimittaja olla tiedossa. Ari Koskinen kertoo, että Korpelan Voimalla on tarjota asiakkailleen useita sähkötuotteita, joista asiakkaalle edullisin selviää arvioimalla asiakkaan sähkönkulutusta ja lämmitystapaa. Lopullinen hinta koostuu monesta eri tekijästä. KORPELA PLUS 1 / 2011
Palveluneuvojat Toholampi, Sievi ja Lestijärvi: Mäkelä Silvo puh. 050 564 8793 Kälviä ja Lohtaja: Niskala Vesa puh. 044 774 7321 Kannus, Himanka ja Kalajoki: Vetoniemi Jani puh. 044 774 7248 Kaustinen, Halsua ja Ullava: Peltoniemi Tapio puh. 050 564 8984 Palveluneuvojamme ovat asian ammattilaisia ja osaavat laskea parhaan vaihtoehdon. Sähkötuotetta voi toki myös vaihtaa myöhemmin, jos alkuperäinen arvio ei pitänytkään täysin paikkaansa tai tarve muuttuu ajan myötä. Tärkeä sähkösuunnitelma Toimiva ja tulevien asukkaitten tarpeet huomioiva sähkösuunnitelma on kullanarvoinen juttu. Kannattaa pysähtyä miettimään ammattilaisen kanssa, mitä tarpeita perheellä on ja mitä kaikkea toivotaan ja tarvitaan. Ei tarvitse myöhemmin harmitella, kun pistorasioita on liian vähän tai ne tuntuvat olevan väärissä paikoissa. Hyvässä suunnitelmassa otetaan huomioon mm. liittymän mitoitus, tietotekniikan tarpeet, lämmitysratkaisut, tulevaisuuden tarpeet, muunneltavuus ja laajennettavuus. Sähköasennusten tekeminen on ammattilaisen työtä ja niitä saavat tehdä vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymät urakoitsijat tai henkilöt. Mäkelä ja Koskinen kehottavat asiakkaita vaatimaan sähköurakoitsijaltaan käyttöönottotarkastuksen ja käyttöopastuksen. Urakoitsija on ennen sähkön kytkentäpyyntöä velvollinen tekemään asennusten käyttöönottotarkastuksen ja laatimaan siitä pöytäkirjan. Pöytäkirja on luovutettava myös asiakkaalle. Sitä tarvitaan sekä sähkön kytkentähetkellä että rakennuksen lopputarkastuksessa. Lisäksi urakoitsijan on opastettava asiakasta sähkölaitteiden ja -koneiden käytössä ja annettava käyttöohjeet toimittamiinsa koneisiin. Kun käyttöönottotarkastus on tehty, urakoitsija tilaa meiltä kiinteistöön mittalaitteiden asennuksen. Asennamme mittalaitteet, tarkistamme ja sinetöimme ne. Sitten kaikki on kunnossa ja asiakkaalla on sähköt käytössään. Muistettavaa Verkko Korpelan ammattimiehet muistuttavat painokkaasti turvallisuuden tärkeydestä ja sähköturvallisuudesta huolehtimisesta erityisesti rakennusaikana. Rakennuksella pyörii paljon tekijöitä ja monenlaisia koneita. Vahinkojen välttämiseksi kannattaa jatkuvasti tarkkailla esimerkiksi siirrettävien kumikaapeleiden, sähkötyökalujen sekä -laitteiden kuntoa ja suojausta. On hyvä ottaa yhteyttä myös tietoliikenneverkon toimittajaan ennen liittymisjohdon rakentamista. Tietoliikennejohdot ja sähkökaapelit kannattaa asentaa maan alle yhdellä kertaa. KORPELA PLUS 1 / 2011
Käyttökeskus tiedottaa ja Teksti: Toni Saarnio, käyttövastaava Kuva: Korpelan Voima JOHTOAUKKO JA RAIVAUKSET Talven tykkylumihäiriöt ovat herättäneet keskustelua nykyisen johtoaukon leveydestä. Johtoaukon leveys suurjännitelinjoissa on 6-10 m. Puuvarma johtoaukko vaatisi puuston mittaisen vapaan tilan reunajohtimien molemmille puolille. Turvataksemme häiriöttömän sähkönjakelun ja asiakkaittemme turvallisuuden raivautamme johtoalueita säännöllisesti. Johtoalueet raivataan alueittain jakeluverkoston tarkastuksessa esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Johtoaukot levennetään määräysten edellyttämiin mittoihin. Lisäksi poistamme varsinaisen johtoaukon ulkopuolelta ns. vierimetsästä pieniä riukumaisia puita, jotka voivat vahingoittaa johtoa esimerkiksi raskaan lumikuorman vuoksi. Johtoalueelta poistettavat puut jäävät maanomistajan omistukseen ja poiskorjattaviksi. Tällä hetkellä käytössä oleva johtoaukko on 6-10 metriä. Sähkönjakelun vaarantavat puut tulee poistaa myös johtoaukon ympäriltä. VARAUTUMINEN SÄHKÖKATKOON Kodissa on hyvä pitää sähkökatkon varalta mm. seuraavia tarvikkeita: Toimiva taskulamppu ja paristoja sähkölaitteisiin, kynttilöitä, tulitikkuja, paristokäyttöinen radio sekä polttopuita. Tarvikkeet kannattaa sijoittaa niin, että ne löytää helposti myös pimeässä. Sähköyhtiön vikapalvelunumero (06 873 222) merkitään sähkökeskuksen yhteyteen tai numero tallennetaan puhelimen muistiin. Jääkaapit ja pakastimet säilyvät kylminä useita tunteja, jos niiden ovet pidetään mahdollisuuksien mukaan suljettuina. JAKELUVERKON VIAT JA VIAN ETSIMINEN Suurjänniteverkoston vioista tulee hälytys Korpelan Voiman käyttökeskukseen työaikana ja päivystäjälle työajan ulkopuolella. Tällaisessa viassa sähköt puuttuvat tyypillisesti useiden kilometrien laajuisilta alueilta. Vikatilanteita on monenlaisia, esimerkiksi lumen painama puun oksa osuu johtimeen ja sähköt katkeavat. Aluksi käyttökeskus rajaa vika-alueen mahdollisimman pieneksi kauko-ohjattavilla kytkinlaitteilla, jolloin vika-alueen ulkopuolelle saadaan sähkönjakelu palautettua. Tämän jälkeen vika etsitään tarkemmin maastossa asentajien voimin. ASIAKKAAN VIKAILMOITUS Pienjänniteverkoston vioista Korpelan Voimalle ei tule hälytystä automaattisesti vaan vikaa voidaan lähteä etsimään vasta asiakkaalta tulevan ilmoituksen perusteella. Käyttökeskus tai päivystäjä kysyy vian ilmoittajalta tarvittaessa lisätietoja, jotta voidaan varmistaa, ettei vika ole asiakkaan omissa sähkölaitteissa. Yleisin vika Korpelan Voiman pienjänniteverkostossa on sulakepalo muuntamolla tai jakokaapissa. Sulakepalo Korpelan jakeluverkossa näkyy yleensä 10 KORPELA PLUS 1 / 2011
palvelee siten, että osa sähköistä ei toimi ja samanlainen vika on myös naapuritaloissa. Yleisin vika asiakkaan laitteissa on pääsulakkeen tai ryhmäsulakkeen palaminen. Pääsulakkeet löytyvät yleensä sähkömittarin kanssa samasta kaapista. VIKAILMOITUSPALKKIOT Korpelan Voimalla on lähes 20000 asiakasta oman henkilökunnan lisäksi tarkkailemassa linjoja maastossa. Asiakkaat myös ilmoittavat kiitettävästi havaitsemiaan vikoja tai mahdollisia tulevia vikoja Korpelan Voiman käyttökeskukseen. Tämän ansiosta viat saadaan usein paikallistettua ja korjattua nopeasti. Välitön palkkio on nopeasti palautunut sähkönjakelu. Lisäksi Korpelan Voimalla on ollut tapana palkita asiakkaita vikapaikan löytymiseen johtavista merkittävistä vihjeistä. Vikailmoituspalkkio on annettu asiakkaalle pääsääntöisesti silloin, kun kyseessä on suurjännitelinja, jolloin vian vaikutusalueella on paljon asiakkaita. Vikailmoituspalkkiosta päätetään tapauskohtaisesti. HÄIRIÖTIEDOTTEET INTERNETISSÄ Tiedotteista löytyvät kaikki suurjännitejakelun häiriöt viimeisen kuukauden ajalta. Tiedotteet päivitetään internetsivuille mahdollisimman nopeasti. Päivittäminen tapahtuu toistaiseksi manuaalisesti, joten viivettä voi esiintyä esimerkiksi viikonloppuna. Tarvittaessa tietoja häiriötilanteesta saa myös puhelimitse käyttökeskuksen vikailmoitusnumerosta. Talvi kuormittaa sähkönjakeluverkkoa Teksti: Ilpo Karsikas, verkkopäällikkö Kuva: Korpelan Voima Kylmät talvikuukaudet laittavat sähkönjakeluverkon kovalle koetukselle. Pylväiden väliin kireälle jännittyneet sähkölangat ovat tuttu näky paukkupakkasilla. Myös runsaat lumisateet saattavat kerätä painoa sähkölankojen tai muiden verkoston rakenteiden päälle ja aiheuttaa huomattavia mekaanisia kuormituksia verkoston rakenteisiin. Tämän lisäksi jakeluverkko on kovalla pakkasella kuormitettuna myös sähkönsiirtokyvyn osalta. Alueen sähkönkulutus on huipussaan silloin, kun pakkasjaksot jatkuvat pidempään. Toisin sanoen, sähköverkko vie sähköä kuluttajille niin paljon kuin jaksaa viedä. Kun sähköverkon siirtokyky jollakin alueella loppuu, saattaa se näkyä esimerkiksi sulakkeen palamisena, jolloin osa sähköistä puuttuu asiakkaan sähkölaitteista. Marras joulukuun aika oli kylmintä yli kymmeneen vuoteen. Helmikuun pakkasjaksojen aikana alueen sähkönsiirto oli huippulukemissa, mutta uutta ennätystä ei aivan tullut. Haastavaa on myös työskennellä ulkona kovalla pakkasella. Suomalainen sähkömies on tottunut pakkaseen, mutta kaikki koneet ja asennustarvikkeet eivät kylmässä aina kestä. Olemme saaneet seurata median välityksellä runsaslumisen talven aiheuttamia sähkönjakeluhäiriöitä eri puolilta suomea. Tykkylumi aiheutti myös Korpelan jakelualueelle useita jakeluhäiriöitä. Pisimmät 20 kv sähkönjakelun keskeytykset olivat kuitenkin vain 4 tuntia pitkiä ja koskettivat pääsääntöisesti pientä asiakasmäärää kerrallaan. Tammikuun viimeinen viikko käytettiin lähes kokonaan jakeluverkon raivauksiin, jolloin mahdolliset vianaiheuttajat voitiin ennalta poistaa. Tällainen lumikuorman alla väsyvä puu ei välttämättä näy kesällä tehtävässä raivauksessa ja voi ulottua sähkölinjaan hyvinkin kaukaa metsästä. Lopullisesti lumikuormat poisti tammikuun lopussa hyvin lämmin viikonloppu, jolloin puiden lumikuormat tippuivat alas. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että sähkönjakelun kannalta on ollut normaali talvi. KORPELA PLUS 1 / 2011 11
Sähköveroluokat ja sähkövero Sähkövero nousi 1.1.2011 alkaen, jolloin uusi energiaveroja koskeva lainsäädäntö astui voimaan. Siirtomaksujen yhteydessä asiakkailta peritään sähköveroa, joka muodostuu sähkön valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Sähkövero tilitetään Verkko Korpela Oy:n toimesta edelleen valtiolle. Verotuksessa sähkönkäyttäjät jaetaan kahteen luokkaan, joista sähköveroluokkaan 1 kuuluu suurin osa sähkönkäyttäjistä. Sähköveroluokkaan 2 on oikeutettu ainoastaan valmistavaa teollisuutta harjoittavat teollisuusyritykset ja kasvihuoneviljelytilat. UUDET SÄHKÖVEROT VEROLUOKITTAIN Sähköveroluokka 1: 1,703 snt/kwh (alv 0 %) = 2,09469 snt/kwh (alv 23 %) Sähköveroluokka 2: 0,703 snt/kwh (alv 0 %) = 0,86469 snt/kwh (alv 23 %) Esimerkkejä sähköveron korotuksen vaikutuksista kotitalouksien siirtolaskuun Tyyppikuluttaja Kerros- tai rivitalo, kulutus 2 000 kwh Sähköveron korotuksen vaikutus: 20 / v Omakotitalo, kulutus 5 000 kwh Sähköveron korotuksen vaikutus: 50 / v Omakotitalo, kulutus 18 000 kwh Sähköveron korotuksen vaikutus: 181 / v Sähköveron korotuksen jälkeen verojen osuus on lähes puolet sähkölämmitteisen omakotitalon siirtolaskusta. 12 KORPELA PLUS 1 / 2011
Teksti ja kuvat: Essi Palonen Ylivieskan ammattiopisto lähetti viime vuonna kaksi kolmatta vuotta opiskelevaa mediaassistenttia suureen maailmaan. Marraskuun 20. päivä viime vuonna ja hirmuiset täpinät, koska kauan odotettu työssäoppimismatka oli alkamassa. Oulusta Helsinkiin, sieltä muutamien lähtöselvitys- ja lähtöportin löytämisongelmien kautta Frankfurtiin ja lopulta Bilbaoon, joka sijaitsee Espanjan pohjoisosassa Biskajanlahden rannalla. Vastassa oli 20 asteen lämpötilaero, vesisade sekä paikallisen ammattikoulun rehtori ja opiskelija. Elämäni pelottavimman autokyydin jälkeen (onkohan siellä ajokortti pakollinen ollenkaan) saavuttiin Hostellille, jossa sitten asuimme neljän viikon ajan. Ruokaa ja ystävällisiä ihmisiä Ensimmäiset kaksi päivää käveltiin, käveltiin ja käveltiin vähän lisää ja tutustuttiin kaupunkiin. Asia mikä tuli opittua heti alkuun oli, että Espanjassa eletään syödäkseen. Kaikkialla normaali ateria oli vähintäänkin kolme ruokalajia, mikä aiheutti mahan pömpötystä ja ajoittaista liikkumiskyvyttömyyttä. Yksi ruokalajikin olisi riittänyt. Hyvin harvat ihmiset osasivat englantia ja itse taas en osaa espanjaa, mutta mitään suurempia ymmärrysongelmia ei silti tullut. Huitomalla ja osoittelemalla selvisi yllättävän hyvin. Paikalliset ihmiset olivat sosiaalisia, iloisia ja ystävällisiä. Alkuun oli hyvin hämmentävää, kun tuntemattomat ihmiset alkoivat jutella bussipysäkillä. Rokkia ja Guggenheimia Pääsin tutustumaan paikalliseen työelämään ja ihmisiin oman työpaikkani kautta. Olin töissä lehdessä, jossa kerrottiin kuukauden kulttuuritapahtumista Bilbaossa, sen lähikaupungeissa ja kylissä ja tapahtumia riitti. Työnkuvani oli suunnitella symboleja ja ulkoasua lehteen. Pääsin myös elämäni ensimmäiseen catwalk esitykseen, muihin asiakastilaisuuksiin ja olin jopa rakentamassa isoa pyörää hedelmäkoreista. Koska Bilbao on kulttuurin kaupunki, livemusiikkia oli tarjolla melkein joka illalle, joten keikoilla tuli käytyä aika paljon. Hienoin keikkakokemus oli Bilborock rakennuksessa, joka oli vanha kirkko ja nykyään keikkoja ja bändien treenikämppiä varten kunnostettu. Myös Guggenheim museo oli hieno kokemus. Päällepäin erikoisen näköinen rakennus piti sisällään osittain vielä erikoisempaa taidetta. Kolme kerrosta eri näyttelyitä ja yllätykseksemme viimeisen kerroksen näyttelyssä oli video, jossa laulettiin ja puhuttiin suomea. Koska olemme seikkailijasieluja ja kaupunkia ympäröivät vuoret, kävimme tietenkin kiipeilemässä. Myös shoppailu oli tärkeä osa matkaa. Hinnat olivat kohtuullisia opiskelijan kukkarolle ja valuuttana tuttu euro. Matkailukohteena Bilbao sopii kulttuurista, shoppailusta ja hienoista maisemista pitävälle, eikä todellakaan ole mikään turistirysä. Rakennukset ovat enimmäkseen hyvin yksityiskohtaisia ja koristeellisia. Isoja marketteja ei tullut vastaan kuin kaksi, vain enimmäkseen pieniä kauppoja. Bilbaon väkiluku on noin 350 000 eikä se kuitenkaan vaikuttanut miltään suurkaupungilta. Kaiken kaikkiaan matka meni hyvin. Saimme uusia ystäviä, pysyimme terveinä, emme tulleet ryöstetyksi. Ehkä menen vielä joskus tuttuja morjestamaan. KORPELA PLUS 1 / 2011 13
Oma kunto ja iloiset ilm Teksti: Tuulikki Nikkilä Kuvat: Aki Paavola Hyvää oloa ja kuntoa Elisan aerobicista, näin kutsutaan naisväkeä tiistai-iltaisin Lohtajan urheilutalolle Elisa Sundell-Ojalan vetämään jumppaan. Parasta koko touhussa on se, että ohjaaja Elisa ei peri palkkaa, eikä osallistujien tarvitse maksaa mitään oman kuntonsa kohentamisesta. Voiko tänä päivänä vielä saada jotain ilmaiseksi? - Kyllä, minä en halua palkkaa, verottaja siitä veisi puolet. Minun palkkani tästä ovat iloiset nauravat naamat ja kunnon koheneminen, sekä oma hyvä mieli, toteaa Elisa Sundell-Ojala. Kaikki alkoi omasta harrastuksesta, olen saanut liikunnan harrastamisen perintönä kotoa ja oman kuntoni kohentamisesta. Kokkolassa asuessani kävin Actilife-kuntokeskuksessa viisi kertaa viikossa ja kun muutin Lohtajalle, heräsi halu kuntouttaa muitakin. Vakioilta on tiistaina ja työvuorojen mukaan kokoonnutaan myös perjantaisin aerobiciin tai zumbaan, kertoo Elisa. Optimisti vanhustyössä On syytä kertoa tämän tehopakkauksen taustaakin. Varsinaisen työnsä hän tekee vanhusten parissa Hoitopalvelu 24h:n dementiatiimissä. Liikunta ja muiden liikuttaminen on vastapainoa työlle. Hän nauttii työstään vanhusten parissa ja on tuonut heidät kahtena keväänä vierailulle kotiinsa ja pikkujouluakin vietettiin ennen viime joulua aidossa 1800 luvun puolivälissä rakennetussa maalaistalossa Elisan kotona Lohtajalla. Elisa on Kokkolan tyttöjä, mutta vakuuttaa olevansa maalaishenkinen, työnsä vanhusten parissa hän toteaa ihanaksi. Jumppailtojen myötä hän on tutustunut samalla lohtajalaisiin. Jumppaa hän on vetänyt jo ainakin kuusi vuotta kesät ja talvet. Vuorotyö vain vähän häiritsee omaa harrastusta. Liike on lääke! Tämän voin allekirjoittaa ainakin omal- 14 KORPELA PLUS 1 / 2011 Kerralla salissa on 20-25 naista ja he tulevat Lohtajalta, Marinkaisista ja Himangalta.
eet palkkana ta kohdaltani, en ole sairastanut enkä ollut poissa töistä sairauden vuoksi koskaan. Liikunta ei tarvitse kalliita välineitä, kuntoliikuntana sauvakävely venyttelyineen on hyvää ja antaa hyvän mielen lenkin jälkeen. Itse nautin rullaluistelusta ja kuntosalista, hiihtämäänkin tekee mieli ja lumikenkiä himoitsen, mutta en ole vielä hankkinut, luettelee Elisa. Tiistain puolitoistatuntiseen iltaan kuuluu monenlaista Elisan suunnittelemaa liikuntaa. Hän pitää kuukauden ajan samanlaisen ohjelman ja sitten vaihdetaan. Ilta aloitetaan aerobicilla, bodycompagilla, joka on itämaisen potkunyrkkeilyn, karaten ja aerobicin yhdistelmä, sitten otetaan vaikkapa voimatangot ja poistetaan sikavatsaa. Perjantai-iltoina kokoonnutaan, jos työvuorot sallivat, zumbaamaan, sana kulkee porukan kesken hyvin tästä epävarmasta perjantaistakin. Miehetkin saivat kyytiä Kerran oli urheilutalon punttisalilla puolustusvoimien leirin kapiaisia ja kuulivat Elisan komennot salista. Mielenkiinto heräsi ja Elisan puoliso Matti lupasi, että kyllä sinne voi mennä mukaan, seuraavalla kerralla herrat ilmestyivät luudanvarsineen, jotka vaihdettiin voimatankoihin. Illan jälkeen he totesivat, että olipa tehokasta! Osallistujista ei pidetä päiväkirjaa, mutta kerralla salissa on 20-25 naista ja he tulevat Lohtajalta, Marinkaisista ja Himangalta. Elisa on laskenut, että jumpalla on käynyt ainakin 60 eri naista. Mahtavaa, että joku jaksaa ihan omasta ilostaan vetää tällaista touhua. Elisa on hieno esimerkki miten vetreänä pysyy, kun ensin on tanssitausta ja sitten intohimoinen liikunnan harrastaja. Keski-Pohjanmaan liikunta palkitsi Elisa Sundell-Ojalan Vuoden liikuttajana 2007. Elisan tunnuksena on: Jumppa pitää henkisesti vireessä! KORPELA PLUS 1 / 2011 15
lukijakilpailu Nautitaan lumesta niin kauan kuin sitä riittää! Piilotimme KUUSI LUMIPALLOA lehden sivuille. Etsi pallot ja voit voittaa 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussasi! Löysin lumipallot sivuilta: Nimi: Osoite: Puh. Sähköpostiosoite: Palkitsemme kymmenen tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu 1.5.2011 mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, 69101 Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 1 / 2011