KERTOMUS TOIMINTA VUODELTA 1970 I.. Suomen Olympiayhdistys r.y.
v' ~, ~ J j Wb~ lu; "'+-a; IvclM.t; ~ V",.
K E R TOM U S ~ 0 1 MlN T A V U 0 DEL T A 197 0 Suomen Olympiayhdistys r.y~
S 1 S Ä L T Ö 1 TIEISKATSAUS II JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Kunniajäsenet Valtuuskunta Puheenjohtajisto Hallitus Työvaliokunta Sihteeristö Varainhoito ja tilintarkastus Kokoukset Komitean virkailijat 111 TOIMIKUNNAT Olympia-Taloustoimikunta Sääntötoimikunta Kansainvälisten asiain toimikunta Valmennus toimikunta IV TIEDOTUSTOIMINTA V KANSAINVÄLINEN EDUSTUS JA YHTEISTYÖ Suomen edustus IOC:ssä Kansainväliset kokoukset Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden Pohjoismaiden olympiakomiteoiden kokous Vierailut VI TALOUS VII KUNNIANOSOITUKSET Kultainen ansiolevyke Komitean pöytäviiri Komitean kolmioviiri Tasavallan Presidentin 75-vuotispäivä kokous sivu 1 2 2 3 3-6 7 7 7 8 8 8 9 9-15 9 13 13 13-15 15 15-18 15 15 16 17 18 18-19 19-21 19 20 20 21 Liitteet: N:o 1, n:o 2, n: 0 3, n:o 4, n:o 5, Suomen Olympiayhdistys r.y:n tilinpäätös 31.12.1970 Tilintarkastajain lausunto edellisestä Suomen Olympia-Taloustuimikunnan tilinpäätös 31.12.1970 Yhdistyksen tilintarkastajain lausunto edellisestä Suomen Olympiakomitean matkustussääntö 1.1.1970 alk.
1 YLE 1 S K A T S A U S Päättynyt vuosi on ollut olympiavalmennuksen, -keräystoiminnan ja muiden olympiavalmistelujen käynnistämisaikaa. Eri luottamuselimet ja toimihenkilöt ovat tarkistelleet suunnitelmiaan ja luoneet pohjaa kaikkien toimenpiteiden suuntaamiseksi parhaaseen mahdolliseen menestykseen Sapporossa ja Mtinchenissä. Toimenpiteemme tärkeimmän eli olympiavalmennuksen kiihdyttämiseksi eri urheilumuotojen osalta ovat olleet aikaisempaa ak- tiivisempia. Valmennuspäällikön johdolla on järjestetty seminaareja liittojen olympavalmentajille, jotka ohjelman ja osanoton puolesta ovat onnistuneet erinomaisesti. Uutena toimintakohteena ovat olleet tuki toim npi teet olympiavalmennuksessa ole ville urheilij oille. Toteutusta varten on käynnistetty seminaa ritoiminta, jonka tarkoituksena on tämän yhä tärkeämmäksi muodostuvan asian hoitaminen vastaisuudessa. Tulokset tästä erittäin vaikeasti ratkaistavasta työstä näkyvät hitaasti, mutta sellaisia varmasti syntyy, kunhan eri intressipiirit saadaan tämän asian taakse~ Valmennuspäällikkö on antanut tukea liittojen olympiavalmennsutyölle osallistumalla niiden järjestämille valmenta jakursseille ym. tilaisuuksiin luennoitsijana. Taloustoimikuntamme hoitama varojen keräys un lähtenyt liikkeelle suunniteltua hitaammin. Odottamatt~man viivytyksen muodosti vuoden aikana voimaan tullut arpajaisverolain muutos, joka viime tingassa vaikeutti huomattavasti kirjeensuljinmerkkikeräyksen toimeenpanoa. Myös suurlahjoitusten verovapauden poistaminen on lähes kokonaan lopettanut näiden saantimahdollisuuden. Kun veikkausvoittovaroista saatava valtionapu ei saman aikaisesti ole edellisen olympiaadin vastaavaan aikaan nähden noussut, olemme päättyneellä toimintakaudella joutuneet vetämään "köyhän miehen" budjettiao Tämä on merkinnyt monien sellaisten toimenpiteitten siirtämistä tulevaisuuteen, jotka alunperin olivat ohjelmassamme tälle toimintavuodelle. P ~;.p.tt yneellä toimintakaudella on valmisteltu myös osanottoa Sa:',poron kansainvälisiin talvikisuihin. Kuljetussuun-
2. ni te:.ma ja sopimus matkasta on tehty eri vaihtoehtojen jälkeen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssao Se on ehdottomas ti tehdyistä tarjouksista edull~sin ja joustavin. Samalla on periaatteessa so-..ri ttu, että myös varsinainen kisamatka sv J'~ ritetaan yhteispohjois~aise~~ kuljetuksena. Tuleva vuosi on erittäin tärkeä. Olympiavalmennukseen on viimeistä[~n nyt saatava palj on 2-isää vauhtia. Päi vänkää:1. hukkaamiseen ei ole enää varaa. Tätä toimintaa meidän pitär koko organisaatiollamme tukeao Jos me tässä onnistumme, ei ole epäilystäkään sii tä, ettemmekg pystyisi varsin mi tj.;aviin saavutuksiin vuonna 1972 olympialaisissao Lähtökohta on v& hintään tyydyttävä. Ovathan varsin monet olympiavalmennettavistamme maailman huipulla tai sen välittömässä tuntumassa. II JÄSENISTÖ, TOIJ.'.IIELIMET JA HALLINTO J ä sen i s t ö Yhdi:-:. tyksen jäsonistössä ei toimintavuodp'l1 FdkFma tapahtunu '; muutoksian Jäsenliittojen lukumäärä oli siis toimjntuvl1odf>l1 päättyessä ennallaan eli 31 ja ne ovat seuraavat: Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Valtakunnan Urheil uliitto Työväen Urheiluliitto Työväen U~heiluseurojen Keskusliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampum~hiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Korinalloliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahookeyliitto
Suomen Miekkailuliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Sontuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliit-to Suomen Urheiluliitto S'l.Omen Voimisteluliitto Yhdistyksen kokouksessa on j äsenliittojen yhteinen äänimäärä 58 äei.ntä o Kun n i a J ä sen e t Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäsenet: varatuomari J.W. Rangell vuodesta 1967 lähtien sosiaalineuvos Akseli Kaskela vuodesta 1969 lähtien VaI t u u s kun t a ~hdistyksen s ääntöjen 9 :n edellyttämän valtuuskunnan kokoonpano varamiehineen oli toimintavuoden päättyessä seu- Kansainyälisen Olympiakomitean suomalaiset jäsenet: Jäsenliittojen nimeäminä edustajina: Suomen Ampujainliitto: kaupunginjohtaja Erik von Frencke~ l \uorineuvos Paavo Honkajuuri kenraali K.O. Leinonen diplomi-insinööri Tatu Kivinen diplomi-insinööri Maunu Wirtanen everstj.luutn. Ilkka Kiianlinna
4. Suomen Ampumahiihtoliitto: pääjohtaja Mika Tiivola everstiluutnantti Heikki Virtanen Suomen Hiihtoliitto: toimitusjohtaja Hannu Koskivuori toimitusjohtaja Rolf Hohenthal piiriasiamies Matti TaIsi pankinjohtaja Pekka Kuvaja opistonjohtaja Tauno Juurtola lehtori Antero Kekkonen komisario Kauko Nikkanen car~kinointipääll. Eeti Nieminen Suomen Jousiampujain Liitto:ke~raaliluutnantti Veikko Koppinsn rakennusmestari Esko I;unonen Suomen Judoliitto: Suomen Jääkiekkoliitto: Suomen Kanoottiliitto: Suomen Koripalloliitto: Suo ~en Käsipalloliitto: hallitusneuvos Torsten Mur~n luottopäällikkö Cingiz Safiulla toimitusjohtaja Harry Lindblad osastopäällikkö Eino Nuutinen merkonomi Pentti Peho teknikko Teuvo Myyryläinen insinööri Erkki JG Woivalin voimistelunopettaja Juhani MiettL1.<:::T_ varatuomari Pertti Paloheimo toimitusjohtaja Ville Dillemuth myyntipäällikkö Lars-Erik Ahlgren toimittaja Nils-Göran Wallen Suomen Kävelyurheiluliitto:kamreeri Jalmari Pöllänen toimistonhoitaja Eero Aarnio Suomen Lentopalloliitto: Suomen Luisteluliitto: yaralla: Suomen Maahockeyliitto: Suomen Miekkailuliitto: varatuomari Seppo Hieta di plomi-ins inöör5. Rune Nylander diplomikauppias Aarno Pajunen lehtori Mauno Löfroos myyntipäällikkö Martti Santala kansakoulunopo Jukka Lampiniva pääkonsuli Cyril W. Reincke toiminnanjohtaja Markku Voutilainen komentajaka~t.evp. Erkki Kerttula majuri evpo Torvald Appelroth
Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto: Suomen Nyrkkeilyliittn: Suomen Painiliittn: Suomen Painonnostoliitto: Suomen Palloliitto: Suomen Purjehtijaliitto: Suomen Pyöräilyliitto: Suomen Ratsastajainliitto: Suomen Soutuliitto: Suomen Tait~luisteluliitto: Suomen Uimaliitto: pääjohtaja Seppo Konttinen eversti Olavi Liukkanen johtaja Valle Resko liikkeenharjoittaja Lauri Westerberg varastopäällikkö Kaleva Sampila käämijä Martti Lehtevä toimitusjohtaja Esko Kossila johtaja Kauko Penttilä ekonomi Olavi Kurikka työnjohtaja Elmer Härmä insinööri Raimo Heino merkonomi Lassi Toivola varatuomari Pekka Kare insinööri Eino Mäkinen johtaja Reino Järvenranta myyntipäällikkö Veikko Kinha lakitieteen lis. Osmo P. Karttunen eversti evp. Erkki Poroila talousjohtaja Turkka Laine lakitieteen tri J.O.Söderhjelm tuiminnanjohtaja K.G.Källström varatuomari Kallio Kotkas ajumestari Sulo Lahtinen kauppias Arvo Maunumäki ek0numi Christian Oesch ratsumestari Vilhelm Noschis professori Ilmari Melander toimitusjohtaja Erkki Noramaa kommudori Olavi Haikala pankinjohtaja Erkki Harmola r0uva Jane Erkko insinööri Ilmari Simula insinööri Birger Kivelä ekonomi Pekka Lairola
6. Su~men Uimaliitto (jatk.) Suomen Urheiluliitto: Suomen Voimisteluliitto: johtaja Taist0 Kasvin varatunmari Pentti Koskinen opettaja Seppo Aarnin toimitusjohtaja Jukka Uunila johtaja Jukka Lehtinen kenttäpäällikkö Orvo Anttila järjestelymestari Arvi Laakso apul.sos.päällikkö Tuomo Metsänranta lehtori Raimo Lunila liikunnanohjaaja Aulis Potinkara tarkastaja Mauno Mäkinen metsäteknikko Oiva Halmetoja insinööri Veikko Marttinen t htori Birger Stenman lehtori Esa Seeste lehtori Tuomo Jalantie johtaja Jouko Tikkanen varatuomari Yrjö Luukko johtaja Olavi Linnanlahti Valtuuskunnan erikoisjäsenet: ministeri Paavo Aitio lrofessori Kaarlo Hartiala toimitusjohtaja Erkki Kivelä diplomi-insinööri Lennart Kivi pääsihteeri Aaro Laine johtaja Pekka Martin ministeri Olavi J. Mattila pikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman susiaalineuvos Väto Siivonen sosiaalineuvos Väinö Soininen Valtuuskunnan varsinaisten jäsenten lukumäärä oli toimintavuoden päättyessä 58. Elokuun 2 päivänä päättyi ministeri Antero V ä Y r Y sen elämänkaari. Suomen Palloliiton toisen varsinaisen jäsenen paikka Olympiayhdistyksem valtuuskunnassa oli täten tyhjänä toimintavuoden päättyessä.
Puh e e n j 0 h taj i s t 0 Yhdistyksen valtuuskurman Ja Ge~l asettc.man hallituksen puheenjohtajana on toiminut toi~itusjohtaja Jukka U uni 1 1 ja varapuheenjohte.jina toimitusjohtaj~ Hannu K 0 s k i v U J r i ja vara~uomari Pekka K a r e 0 H a 1 1 i t u s Hallituksen kokoonpano toimintavuoden aikana oli seu- raava: puheenjohtaja: toi~itusjohtaja Jukka Uunila var:apuheenj ohtajat: toimi ~tl.s j oh~aja Hannu Koskivuori varatuomari Pekka Kare jäsenet: kaupuljg::.1'lj ohtaja Erik von FrenckelJ. vuorineuyos Paavo Honkajuuri professori Kaarlo Hartiala lakitieteen lis. Osmo P o Karttunen diplomi-insinööri Lennart Kivi toimitusjohtaja Esko Kossila varatuomari Kallio Kotkas kenraali K.OoLeinonen toimitusjohtaja Harry Lindblad johtaja Pekka Martin oikeusneuvosil1ies ~Jils-Erik Nyman diplomikauppias Aarno J?ajunen johtaja Valle Pesko sosiaalineuvos Unto Siivonen sosiaalineuvos Vt'5nö Soininen "hammaslääkäri Birger Sten.rnan l ~ kitieteen tri J~O. Söderhjelm Työ v ali 0 kun t a HFllli-r.nksell jll()kscvia asioita on käsitellyt työvaliokunta, johon toimintavuoden RikRTIR uvat kuuluneet: hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila~ varapuheenjohtajat Hannu Koskivuori ja Pekka Kare, kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala, taloustoimikunnan puheenjohtaja Aarno Pajc:."l (.:.n ja halli tuksen ~äsene-~ Unto Siivonen ja Väi--
8. nö Soininen. S i h tee r i s t ö Olympiayhdistyksen, valtuuskunnan ja sen asettaman hallituksen samoin kuin työvaliokunnan suhteerinä on toiminut Olympiakomitean pääsihteeri, varatuomari Carl-Olaf H 0 m ~ n. Olympia-Talous toimikunnan sihteerinä on toiminut taloustoimiston toimistopäällikkö Valle R e s k 0 ja valmennustoimikunnan kokouksissa on pöytäkirjaa pitänyt Olympiakomitean valmennuspäällikkö Kalevi Tuo m i n en. V a r a i n hoi t 0 j a t i 1 i n t a r kas t u s Olympiayhdistyksen tilit ja kirjanpito on ollut hoidettavana Kansallis-Osa ke-pankin pääkonttorin notariaattiosastolla. Olympiayhdistyksen tilintarkastajina ovat valtuuskunnan vuosikokouksessaan 10.5.1970 valitsemat tilintarkastajat komisario Hannes 0 j ala ja kauppat.maisteri, KHT-tilintarkastaja Olle V. S a 1 m i. Heidän varamiehikseen oli valittuna ekonomi Ilmari A r 0 ja osastopäällikkö Keijo Vii a n en. Olympia-Taloustnimikunnan tilit on yllä mainittujen yhdistyksen tilintarkastajien lisäksi tarkastanut myös valtion asettaman avustustentarkkailulautakunnan nimittämä AT-tilintarkastaja, jona on ollut toimintavuoden aikana sivukonttoreiden tarkastaja Matti Yli k 0 r t e s. Taloustoimikunnan keräystoiminnan tilinpitojärjestelmän ja valvunnan on suunnitellut KHT-tilintarkastaja, ekonomi Keijo A a 1 t 0 n e n. K 0 k 0 u k s e t Suomen Olympiayhdistyksen ylimääräinen kokous pidettiin 26.2.1970. Yhdistyksen valtuuskunta kokoontui ylimääräiseen kokoukseensa 26.2.1970 ja vuosikokoukseen 20.5.1970. Hallitus on kokoontunut tuimintavuoden aikana kuusi kertaa, nimittäin 5.2., 26.2., 16.4., 20.5., 13.8. ja 2.10.70. Hallituksen asettama työvaliokunta kokoontui vastaavana aikana kymmenen kertaa, nimittäin 20.1., 23.3., 8.4., 13.5.,
9. 15.6., 5.8., 11.9., 28.10. ja 3.12.70. K 0 m i t e a n v i r kai 1 i j a t Olympiakomitean toimistonhoitajana on edelleen toiminut rouva Kirsti E k 1 u n d. Toimiston osoite on Topeliuksenkatu 41 a ja puhelin 416 032 ja 418 611/236. Olympia-talous toimikunnan toimiston hoidosta on vastannut toimistopäällikkö Valle R G S k 0, jonka apulaisena toimintavuoden aikana oli kamreeri Jalmari P ö 1 1 ä n en. Taloustoimiston osoite on Stadion ja puhelin 490 579. Olympiakomitean valmennuspäällikkönä toimi vuoden 1970 aikana voimistelunnpettaja Kalevi Tuo m i n e n. 111 T 0 1 M 1 KUN N A T Hallitus on 4-vuotiskaudeksi 1969-1972 asettanut neljä eri toimikuntaa, juiden työskentelystä mainitaan seuraavassa. 1) OLYMPrA-TALOUST01MIKUNTA Taloustoimikunnan kokoonpano vuoden 1970 aikana on ollut seuraava: puheenjohtajana Aarno Pajunen, varapuheenjohtajana Viljo Luukka sekä jäseninä Einari Ylinen, Pekka Kotkavuori (1deatoimikunnan puheenjohtaja) ja Valle Resko (sihteeri). Vuoden alussa valittiin eri etupiirejä ja eri paikkakuntia käsittävä laajempi elin Talousvaltuuskunta, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana Aarne P ö n k ä - n e n, varapuheenjohtajana Peter F a z e r (molemmat Helsingistä), jäsenet: Gunnar A r t k 0 s k i (Tampere), Harry B e r n e r, Pentti H a n s k i, Pekka H e r 1 i n ja
10. Päiviö H e t e m ä k i (em. Helsingistä), Birger H u h - t a (Kokkola), Niilo H ä m älä i n e n (Helsinki), Asko J 0 k i n e n (Seinäjoki), Jorma J ä r v i (Helsinki), Jaakko Ken tai a (Kuopio), Irja K e t 0 n e n (Turku), Tapio K 0 s k i, Pekka K u 0 P P ala, Olli L Y Y t i - k ä i n e n ja Olavi J. M a t t i l a (em. Helsingistä), Erkki Pii P P 0 n e n (Inkeroinen), Jaakko R a n t a - n e n ja Olavi Salon e n (Helsinki), Jlirgen S c h m i d t (Parainen), Peter TaI l b e r g, Jussi T 0 s s a vai - n e n ja Mauri Vie r u m ä k i (Helsinki) sekä Yrjö Yli j 0 k i (Lappeenranta). Taloustoimikunta on toimintavuoden aikana kokoontunut kuusi kertaa ja Talousvaltuuskunta kerran 10.9.1970. Lopullisessa tilintarkastuksessa todettiin, että keräyksen bruttosumma edellisen olympiadin ajalta oli mk 1.336.709,53, mistä netoksi jäi 1.048.251,93. Sapporon ja Munchenin olympiakisojen keräystä varten päätettiin käyttää seuraavia keräysmuotoja: - kirjelmäkeräys - suurkilpailut eri lehdissä - varustekeräykset - olympiarenkaiden käyttöoikeuden valvonta - olympiamerkkien myynti - USA:n ja Ruotsin suomalaisten keräykset - Mainos TV:n kanssa toimeenpantavat "01ympiatempaukset" _ Ideatoimikunnan tai joidenkin muiden keksimät keräysmuodot Keräyskirjelmiä eri tehdas- ja liikelaitoksille lähetettiin keväällä yhteensä 250. Tulos oli laiha, sillä vain Kansallis-Osake-Pankki lahjoitti mk 5.000,-. Tämä vesiperä kirjelmäkeräyksessä johtuu siitä, etteivät liikelaitokset saa näille lahjoituksille verovapautta, kuten ennen yuotta 1968 saivat. Muita lahjoituksia on saatu seuraavasti: Mainosyhtymä mk 3.000,-, Oy Hertso Ab mk 1.000,-, Jussi Tossavainen mk 500,-, Oy Aga Ab mk 250,-, tuntemattomana haluava lah-
11 joittaja 4.500 kg postikorttikartonkia sekä Sisupisara -tunnuksen käytöstä joulukuusimyynnissä Peter Preissfreundilta mk 1.000,-. Mainoslahjan kanssa on sovittu, että se ostaa kuudelle eri artikkelilie olympiarenkaiden käyttöoikeuden, josta yhtiö suorittaa jokaisesta ennakkoa mk 1.000,- ja lisäksi myynnin perusteella 10 % bruttomyynnistä. Mainoslahjan ehdotuksesta on myös suunnitteilla äänilevyn teettäminen "OLYMPIAN TÄHTIHETKISTÄJI ja sen markkinriminen. Ideatoimikunta suunnitteli Sapporon ja Mtinchenin olympiakeräystä varten uuden tunnuksen JlSisupisaran" (nyrkkiin puristettu käsi), mitä tunnusta käytetään kaikissa olympiamerkeissä. Merkkejä on tristaiseksi valmistettu vain rinta- ja kirjemerkkejä. Rintamerkkejä on kahta laatua, kullasta valmistettuja 50 markan hintaisia sekä munvisia kahden markan hintaisia. Kirjemerkin hinta on myös kaksi markkaa. Tämä taiteilija Osmr P a sas e n piirtämä SISU PISARA -merkki julkistettiin Kansallis-Osake-Pankin juhlahuoneistossa lehdistölle ym. 31.8.1970. Merkkien myynnistä päätettiin urheilujärjestöille myöntää käteismyynnissä 50 %:n palkki0. Kaikille muille kuten postitoimipaikoille, pankeille, USA:n suomalaisille ym. palkki0 on 20 %. Useampien neuvottelujen avulla päästiin SUOMALAINEN -lehden kanssa sopimukseen, että jokaisessa 1971 ilmestyvässä neljässä numerossa järjestetään Olympia-suurkilpailu. Palkintoja näihin kilpailuihin hankkimaan päätettiin ottaa o.t.o. Pentti Riskala, joka aikaisemminkin on hoitanut vastaavanlaisia hankintoja hyvällä menestyksellä. Vuonna 1972 on tarkoitus järjestää vastaavanlaisia kilpailuja joissakin muissakin lehdissä. Sappdron ja Mtinchenin olympiajoukkueiden v a r u s - t e i s t a on alustavasti neuvct9ltu eri aloj en tehtaiden ga liikelaitosten kanssa. Mallieli tarkempi suunnittelu ja varusteiden tilaukset ym. niihin liittyvät asiat jäävät vuoden 1971 aikana hoidettaviksi.
12. Sisupisara -olympiamerkkien myynti on käynnistynyt melko lupaavasti, sillä sekä kultaisia että muovisia rintamerkkejä on alkuvaiheessa myyty paremmin kuin vastaavasti edellisen olympiadin aikana. USA:ssa tohtori Väinö H 0 0 v e r 0n lupautunut aikaisempaan tapaan järjestämään olympiakeräyksen Amerikan suomalaisten keskuudessa. Ruotsissa hoitaa olympiamerkkien myyntiä Tukholman Suomalainen seura, pääorganisaattorina herra Paavo H 0 n k a - n e n, joka onkin jo ostanut merkkejä suoraan käteisellä ja tehnyt lisätilauksiakin. Kirjemerkkien myyntiä on vuoden lopulla valmisteltu huolella ja kun SUOMALAINEN -lehti 1. 3. 1971 saapuu jokaiseen Suomen kotiin, on kaikissa maan postitoimipaikoissa, pankkien konttoreissa ja Rautakirjan myymälöissä merkkejä saatavana. MAINOS TV:n kanssa suoritettavista "Olympiatempauksista" on neuvoteltu alustavasti. Sopivaksi ajankohdaksi on katsottu syksy 1971. Vuoden aikana Gn Urheiluvalmennuksen perustiedot -kirja myyty loppuun.
13. 2) Sääntötoimikunta ) Hallitus antoi toimikunnalle valtuuskunnan esittämien toivomusten mukaisesti yhdistyksbn sääntöjen tarkistamisen. Toimikunnan puheenjohtajana on ollut varatuomari Pekka Kare ja j äseninä toimitusjohtaja Hannu Koskivuori ja johtaja Pekka Martin. 3) Kansainvälisten asiain toimikunta Toimikunnan puheenjohtajana on ollut professori Kaarlo Hartiala ja jäseninä toimitusjohtaja Harry Lindblad ja lakit. tohtori J.O. Söderhjelm sekä sihteerinä pääsihteeri Carl-Olaf Homen. Toimikunta on perehtynyt kulloinkin esillä olleisiin olympiakomiteaa koskeviin kansainvälisiin kysymyksiin ja pitänyt yhteyttä IOC:hen ja kansallisiin olympiakomiteoihin. Erittäin tiivistä on yhteistyö ollut pohjoismaiden olympiakomiteoiden kanssa. 4) Valmennustoimikunta Toimikunnan tehtävänä on toimia olympiakomitean hallituksen ja sen työvaliokunnan apuelimenä. Valmennus toimi kunta on tehnyt ehdotuksia eri urheilumuotojen olympiavalmennusta koskevissa asioissa sekä olympiavalmentajien jatkokoulutuskysymyksissä~ Se on valvonut olympiavalmennusta, tarkkaillut valmennusmäär ärahojen käyttöä ja seurannut l ääkärintarkastuksin valmennettavien kuntoa sekä tehnyt havaintojaan kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilaisuuksissa, joissa mukana on ollut olympiavalmennuksessa olevia urheilijoita. Valmennus toimikunnan kokoonpano toimintavuonna oli seuraava: puheenjohtajana: l ääket.lis. Ilkka Vuori j äseninä : voim.opett. Pentti Anttila tekn.tri Friedrich Blanz l ääket.lis. Risto Elovainio lääket.ja kir.tri Helmer Kvist voim.opett. Juhani Miettinen koul.pääll. Heikki Niininen koul.pääll. Seppo Nuuttila osastopääli. Tapio Pöyhönen koul.pääll. Erkki J ääskeläinen sihteerinä : valm.pääll. Kalevi Tuominen
14. Kokoukset Toimintavuoden aikana valmennustoimikunta piti yhteensä seitsemän kokousta. Toiminta Valmennustoimikunnan toimintaa hallitsi luonnollisesti jo lähestyvien Sapporon kansainvälisten talviurheilukilpailujen ja kisojen suunnittelu lähinnä valmennuksen tehostamisen kannalta. Jo 16. 4.1970 käytiin ensimmäinen neuvottelu Sapporon "esikisoista". Aivan erikoisen osansa ansaitsee urheilulääkäriverkoston saaminen koko valtakuntaa k2tt~vaksi ja toiminnan kä yn~is~yminen syksyllä 1970 alustavasti ja lopullinen käynnis tymir r.-:'l vuoden 1971 alu-.sta. Samoin käynnistettiin vuoden aik.:i na nk. tuki toi.iilenpides eminaari, jonka käynnis tävä kokous oli 21.10.19700 Tukitoimenpideseminaarin tarkoituksena on tutkia niitä mahdollisuuksia, mitä löytyy valmennuksen tehostamisek- Valmennu ~~ seen lti ttyvät pää tila'; suudet toimintavuoden aikana 3-7.6. järjestettiin urheilupsykologian seminaari Joutsassa 01ympiavalm9ntajille ja kouluttajille. Pääluennoitsijoina toimivat dosentti Friedrich B 1 a n z ja maisteri Kalevi Tom per ie Kurssin johtajana toimi Kalevi Tuominen. Osanottajia oli kaikkiaan 44. 16-19.7.järjestGttiin Kuortaneen Urheiluopistolla neuvotteluja koulutustilaisuus urheilulääk&reille. Tilaisuuden kuluista vastasi Urheilulääkäriyhdistys. Urheilulääkärett ~ oli paikalla 26. 7-11.10.järjestettiin Joutsassa urheilufysiologian seminaari olympiavglmentajille. Luennoitsijoina toimivat tri Ilkka V u 0 r i ja tri Risto Elo vai n i 0 Seminaarin johtajana toimi Kalevi Tuominen. Osanottajia 42. 16-18.10.järjestettiin Varalassa Tampereella seminaari aiheesta "tiedon merkitys valmennuksessa". Pääluennoitsijana.J.;oimi prof. G r q '1 d m ann Itä-Saksasta. Olympiakomi tea oli eräänä seminaarin järjestäjänä. Osan o ~taj:"a oli 488
15. Toimintavuoden aikana valmennuspäällikkö on osallistunut lukuisiin neuvottelu- ja luennointitilaisuuksiin eri puolilla maata. Lisäksi valmennuspäällikkö on seurannut eri olympialajien valmennus- ja kilpailutoimintaa seuraten mm. Pohjoismaisten hiihtolajien Y~-kisoja Tshekkoslovakiassa 13-23.2.1970. IV TIE D 0 T U S TOI MlN T A Kulumassa olevalle olympiadille ei ole nimetty erikseen tiedotustoimikuntaa. Tärkeimpien asioiden ollessa käsiteltävinä, Olympiakomitean toimisto on hoitanut informaation lehdistölle, radiolle ja televisiolle. Olympiakomitea on yhteistyössä Urheilutoimittajien Liitolta sa.amiensa tietojen mukaisesti esittänyt alustavasti akkreditoitavat sanomalehtimiehet ja lehtikuvaajat Mtinchenin kisoihin 1972. Samoin Sapporon kansainvälisiin talviurheilukilpailuihin suunnitellun matkan puitteissa anoi tu yhteistyössä niin lehdistön kuin Yleisradionkin kanssa. V K A N SAI N V Ä L l N E N E D U S T U S J A Y H TEl S TYÖ Suo m e n e d u s t u s loc:ssä Kansajnvälisp.D Olympiakomitean (loc) edust:=tjat Suomessa ovat edelleen olleet khuljll'ngjyljohlaja. F.rik von F r e n c k eli ja vuorineuvos Paavo H 0 n kaj u u r i IOC kokoontui lähes täysilukuisena kokoukseensa toukokuun 7-16 päivinä Amsterdamiin. Saapuvilla oli 73 jäsenestä 71. Kokouksen pääkysymyksenä Suomen kannalta oli vuoden 1976 kisa.kaupunkien nimeäminen, koska talvikisoja oli hakenut myös Tampere. Suoritettujen vaalien jälkeen vuoden 1976 kesäkisat
16. annettiin Montrealin ja talviolympialaiset Denverin järjestettäviksi. Kokouksessa käsiteltiin roc:n sääntökysymyksiä. Esillä olivat mm. Siperco-komitean amatöörisääntöjen muutosehdotukset, joiden lupullinen hyväksyminen siirtyi kuitenkin 13-16.9.1971 Luxemburgissa pidettävään kok0ukseen. Uudeksi olympialajiksi hyväksyttiin Munchenin kisoissa ensimmäisen kerran ohjelmassa oleva kanoottislalom. roc:n työvaliokunnan (Executive Board) jäsenten ja varapuheenjohtajien vaalin jälkeen roc:n Executive Boardin kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Avery B r u n dag e r varapuheenjohtaja Lordi K i 1 1 a n i n rr varapuheenjjhtaja kreivi Jean de B e a u m 0 n t rrr varapuheenjohtaja Jonkher van K a r n e b e e k Jäsenet: Sir Ade A dem ola Constantin A n d r i a n 0 v Juan Antonio Sam a r a n c h Silvio Magalhåes P a d i 1 h a Prinssi Tsuneyoshi T a k e d a Muiden asioiden kohdalla päätettiin mm., ettei Sapporossa eikä Mtinchenissä pidetä esikisoja. Kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, joka toimii roc:n rrr:n alakomitean puheenjohtajana, osallistui myös Lausannessa 1.10.- 5.10. pidettäviin roc:n Executive Boardin ja alakomiteoiden yhteiskokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin alustavasti roc:n seuraavalle kokoukselle päätettäväksi jätettäviä kysymyksiä. Kansainväliset kokoukset Kansallisten olympiakomiteoiden laajenevissa yhteisty~pyrkimyksissä muodostaa vuosi 1970 välivuoden. Niinpä Kansallisten Olympiakomiteoiden Pysyvä Yleiskokous (PGA of NOC 's) ei kokoontunut kertaakaan eikä myöskään pidetty yhteistä kokousta roc:n Executive Boardin kanssa. Tästä huolimatta kansainvälinen yhteistyö oli vilkasta ja sai jälleen uusia ilmenemismuotoja.
17. Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden kokous Vuodesta 1967 alkaen on eri kansainvälisillä forumeilla keskusteltu n.s. Euroopan olympiakisojen järjestämisestä ja Euroopan Kansallisten Olympiakomiteoiden liiton perustamisesta. Pohjoismaiset olympiakomiteat ovat alusta alkaen vastustaneet molempia ehdotuksia sekä periaatteellisista että kustannussyistä, mutta tästä huolimatta lähinnä ranskalaiset ja sveitsiläiset ovat tarmokkaasti kehitelleet asiaa ja saaneet eri yhteyksissä voimakasta tukea ajatuksilleen. 14-15.2.1970 j ärjestettiin Mlinchenissä Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden yleinen kokous, jonka pääteemoina olivat Euroopan liiton perustaminen ja Euroopan kisojen hyväksyminen. Molemmat aikeet saatiin kuitenkin lähinnä pohjoismaisen vastustuksen avulla estetyiksi ja liiton perustamisen sijasta päätettiin kehittää Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden yhteistyötä kokoontumalla kerran vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kokouksissa ei voida enemmistöpäätöksillä rajoittaa kansallisten olympiakomiteoiden vapautta esittää omia mielipiteitään KOK:hon tai mihinkään muuhunkaan suuntaan. Kokouksessa pyritään valitsemaan seuraavan kokouksen paikka sekä nimetään puheenjohtaja ja sihteeri valmistelemaan seuraavaa kokousta. Seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi Wienissä toukokuussa 1971. Puheenjohtajaksi valittiin Mlinchenin kokouksen kokoonkutsuja, KOK:n j äsen kreivi de Beaumont (Ranska) ja sihteeriksi Mr. Weymann (Sveitsi). Suomen Olympiakomitean edustajana kokouksessa oli pääsihteeri Carl-Olaf Hom~n, joka laati seikkaperäisen raportin kokouksesta, Pohjoismaidon Olympiakomiteoiden kokous Pohjoismaiden kansallisten olympiakomiteoiden välinen yhteistyö on jatkunut entiseen tapaan rakentavassa hengessä. 10.4.-11.4. j ärjestettiin Tukholmassa peristeellinen kokous KOK:n pohjoismaisille j äsenille ja pohjoismaiden kansallisten olympiakomiteoiden edustajille. Suomen Olympiakomitean edustajina osallistuivat puheenjohtaja Jukka Uunila, kansainvälisten asiain toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala, talous-
18. toimikunnan jäsen Pekka Kotkavuori ja pääsihteeri Carl-Olaf Homen kokoukseen, minkä lisäksi KOK:n kunniajäsen J.W. Rangell ja KOK:n jäsenet Erik von Frenckell ja Paavo Honkajuuri ottivat osaa. Kokouksessa käsiteltiin lähinnä KOK:n Amsterdamin kokouksessa esille tulevia asioita, minkä lisäksi keskusteltiin suhtautumisesta Kansallisten Olympiakomiteoiden Pysyvään Yleiskokoukseen (PGA of NOC's) sekä Yhteispohjoismaisista talvinlympiakisojen matkavalmisteluista 1972 kuin myös S~pporon kansainvälisiin talviurheilukilpailuihin liittyvistä asioista. Pääsihteeri laati kokuuksesta seikkaperäisen raportin. Vierailut Neuvostoliiton Olympiakomitean puheenjohtaja ja IOC:n varapuheenjohtaja Constantin Andriannv sekä pääsihteeri Vladimir Savvin vierailivat Suomessa 27-~9.1.70. Matkan aiheena olivat lähinnä vuoden 1976 olympiakisat ja matkan aikana vieraat tutustuivat mm. Tampereen kaupungin talviolympiakisavalmisteluihin. Tampereen kisa-anomuksen johdosta vierailivat myös mm. Kansainvälisen Hiihtoliiton puheenjohtaja Marc Hodler ja pääsihteeri Sigge Bergman maassamme 23-24.3.70. Neuvostoliiton ministerineuvoston urheilun keskuskomitean ja Neuvostoliiton Olympiakomitean kutsusta vierailivat Olympiakomitean puheenjohtaja Jukka Uunila ja pääsihteeri. Carl Olaf Homen Neuvostoliitossa 1.5.-8.5.70. Matkan aikana tutustuttiin urheilulaitoksiin Moskovassa ja Kievissä sekä keskusteltiin olympialiikettä ja maittemme välistä urheiluvaihtga koskevista asioista. Pääsihteeri laati matkasta seikkaperäisen raportin. VI T A L 0 U S Kuten edellisenä vuotena muodostivat erikoisliitoille jaetut valmennusmäärärahat suurimman erän myös toimintavuoden kuluista. Vuoden aikana myönnettiin kesäurheiluliitoille II valmennusmäärärahaeränä 201.000 markkaa ja talviurheiluliitoille 111 valmennusmäärärahaeränä 152.000 markkaa eli yhteensä
19. 353.000 markkaa. Talviliittojen valmennusmäärärahan rahoittamiseksi oli välttämätöntä ottaa 100.000 markan vekselilaina, mikä puolestaan aiheutti 3.435,34 markan korkokulut. Hallinnon palkat ja palkkiot snsiaalikuluineen nousivat vuoden aikana 28.144,38 markkaan, jolloin on huomioitava, että valmennuspäällikön palkka, matkat ym. kulut, 39.877,24 markkaa, esiintyy eri momenttina. Vuokra, posti-, puhelin- ym. toimistokulut nousivat 14.165,73 markkaan, kokoukset, matkat ja edustus Suomessa 11.442,32 markkaan ja kansainvälinen yhteistyö 6.627,93 markkaan. Sapporon talviurheiluviikon osanottajien majoituksen ennakkomaksut olivat 21.071,25 markkaa, valmentajien koulutuksen sekä valmennus toimikunnan toimintaan meni 21.632,24 markkaa ja tämän lisäksi oli sekalaisia kuluja 2.111,21 markkaa. Kuluja oli siis yhteensä vuoden aikana 501.507,64 markkaa. Tuloina yhdistys sai varsinaisena valtionapuna 400.000 markkaa, jonka lisäksi myönnettiin vuonna 1969 järjestettyyn Olympia-aatteen 75-vuotisjuhlallisuuksien kulujen peittämiseksi 20.960 markkaa. Kun tähän lisätään tul~t "Urheiluvalmennuksen perustied~t" -kirjan myynnistä 16.355,80 markkaa ja korot 1.694,22 markkaa, oli tuloja kaikkiaan 439.010,02 markkaa. Tilivuosi päättyi näin ollen 62.497,62 markan alijäämään. Olympia-Taloustoimikunnan keräystoimintaa ei vielä vuoden 1970 aikana saatu kunnolla käyntiin, vaan vuosi päättyi 44.665,68 markan alijäämään. Toimintakertomuksen liitteinä ovat Suomen Olympiayhdistys r.y:n ja Olympia-Taloustoimikunnan tilinpäätökset per 31.12. 1970 sekä tilintarkastuskertomukset. VII KUN N I A N 0 SOI T U K S E T K u l tai n e n a n s i 0 l evy k e Komitean kultainen ansiolevyke myönnettiin toimintavuoden aikana seuraaville henkilöille: Levyke n:o 108 Eemil V ä r e - Tukholman vuoden 1912 ja Antwerpenin vuoden 1920 olympiakisojen kaksin-