Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1
Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva
KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä yrittäjyysympäristöä a) erinomaisena b) hyvänä c) välttävänä d) heikkona e) surkeana 3
Yritysrakenne EU:ssa vuonna 2012 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 43 654 1,1% 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 43 654 Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 226 573 1,1% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 226 573 6,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 1 357 533 6,5% 92,2% Pienyritykset (10 49 hlöä) 1 357 533 Mikroyritykset (1 9 hlöä) 19 143 521 Yhteensä 20 771 281 yritystä Lähde: Euroopan komissio
Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 619 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 619 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 523 Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 769 0,9% Kekisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 523 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 14 769 93,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 248 998 Yhteensä 266 909 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2012
Yritysten henkilöstö EU:ssa vuonna 2012 32,6 % 17,2 % 29,6 % 20,6 % Mikroyritykset (1 9 hlöä) 38 395 819 Pienyritykset (10 49 hlöä) 26 771 287 Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 22 310 205 Suuryritykset (250 hlöä) 42 318 854 Lähde: Euroopan komissio 6
Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä Suomessa vuosina 2001 2012 56000 46000 36000 43698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 100 722 - alle 50 h yritykset 79 024 26000 16000 16826 18500 12494 10204 8841 6000-4000 783-2460 1-9 h 10-19 h 20-49 h 50-99 h 100-249 h 250-499 h 500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous 7
Suomen väestön ja työvoiman rakenne vuonna 2013 Yritykset 1,85 milj. Työlliset 2,50 milj. Työvoima 2,70 milj. Julkinen sektori 0,65 milj. Työikäiset 3,60 milj. Työttömät 0,2 milj. KOKO VÄESTÖ 5,45 milj. Ei työvoimassa 0,90 milj. Muu väestö 1,85 milj. 2020e: koko väestö 5,65 milj. ja työikäisiä noin 3,40 milj. Lisää työpaikkoja yrityksiin tarvitaan noin 200 000.
Ulkopuolisia näkemyksiä Suomen kilpailukyvystä ja yrittäjyysympäristöstä Kilpailukykyselvitykset: - WEF Suomi 3. - IMD Suomi 20. EU: pk-politiikka-arvio: - Suomi 28 jäsenmaan kärjessä Huomioita: - WEF arvioi rakenteellista, pitkän aikavälin kilpailukykyä, IMD lyhyen - EU arvioi jäsenmaita niin sanotun Small Business Act-tiedonannon perusteella - Kaikki mittaukset ovat tarpeellisia, mutta tulevasta kilpailukyvystä ne kertovat hyvin vähän 9
Suomen kilpailukyvyn ja yrittäjyysympäristön tila ja haasteet
KYSYMYS NUMERO 2: Edustamani yritys a) haluaa kasvaa voimakkaasti b) kasvaa mahdollisuuksien mukaan c) ei ole halukas kasvamaan 11
KYSYMYS NUMERO 3: Yritysten kasvua tukisi parhaiten a) kannustavampi asenneilmasto b) kevyempi byrokratia c) tasapainoisempi julkinen talous d) toimivampi yritysrahoitus e) kannustavampi verotus f) toimivammat työmarkkinat 12
Suomalaisten yritysten vienti maittain Muut maat Pohjois-Amerikka 6,5 % 8,3 % Aasia 15,0 % Muu Eurooppa Venäjä 7,9 % 9,3 % Muut EU-maat 22,7 % Euroalue 31,3 % Lähde: Eurostat 2013 13
Vientiyritysten osuus, % pk-yrityksistä Kaikki yritykset % Teollisuus % Rakentaminen % Kauppa % Palvelut % Vientiä harjoittavat 14 45 7 20 9 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2014 14
Kasvuhakuisuus, % Voimakkaasti kasvuhakuiset Kasvuhakuiset Asemansa säilyttäjät Ei kasvutavoitetta Toimintansa lopettavat Kaikki yritykset 9 39 32 17 3 Toimialoittain Teollisuus 13 46 28 10 3 Rakentaminen 6 33 35 22 4 Kauppa 9 40 39 9 3 Palvelut 9 38 30 20 3 Kokoluokittain alle 5 henkilöä 7 34 31 24 4 5-9 henkilöä 9 41 40 9 1 10-19 henkilöä 12 44 34 8 2 20-49 henkilöä 13 55 25 6 1 yli 50 henkilöä 20 45 31 4 0 Perustamisvuoden mukaan ennen 1990 5 32 40 20 3 1990-1999 6 34 37 20 3 2000-2009 8 40 31 18 3 2010-17 46 24 11 2 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2014 15
Yrityksen työllistämisen pahin este, % Kaikki yritykset Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Ei tarvetta työllistää 30 15 24 31 34 Pahin este niissä yrityksissä, joissa tarvetta työllistää Kysynnän epävakaus 25 36 31 22 22 Palkkataso 4 5 2 6 4 Työn sivukulut 13 9 13 15 13 Irtisanomiseen liittyvä riski 6 11 7 6 4 Muu lainsäädäntö/työehtosopim. 4 5 7 4 4 Työvoiman saatavuus 9 9 8 7 11 Yhtiön toimitilojen ahtaus/puute 2 3 1 3 1 Muu, ml. verotus 7 7 7 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2014 16
Haasteita kootusti - Työmarkkinoiden jäykkyydet ja alentunut kustannuskilpailukyky - Verotuksen heikko kannustavuus riskinottoon - Pk-yritysten alhainen osallistuminen vientiin - Keskisuurten yritysten pieni osuus - Julkisen sektorin koko ja korkeat kustannukset - Liian alhainen yrittäjyysaste? - Edelleen liian tiukka suhtautuminen epäonnistumiseen? - Vähäinen kiinnostus kasvuun? - Ongelmat rahoituksen saatavuudessa - Työvoimapula - Pula työnantajayrityksistä 17
Toimintaympäristö - konteksti numero I: EU:sta 70 % sääntelystä
19 Saksa Ranska Iso-Britannia Italia Espanja Puola Romania Alankomaat Belgia Kreikka Portugali Tshekki Unkari Ruotsi Itävalta Bulgaria Tanska Slovakia Suomi Irlanti Kroatia Liettua Slovenia Latvia Viro Kypros Luxemburg Malta Jäsenmaiden paikkamäärät Euroopan parlamentissa 2014 2019 73 73 74 96 54 51 32 26 21 21 21 21 21 6 8 6 6 6 6 13 11 13 11 11 13 20 17 18 Yhteensä 751 paikkaa.
EU jäsenmaiden äänet neuvostossa jäsenvaltioittain Yhteensä 352 ääntä. 29 27 14 13 12 10 7 4 3 Italia Ranska Saksa Iso-Britannia Espanja Puola Romania Alankomaat Belgia Kreikka Portugali Tsekin tasavalta Unkari Bulgaria Itävalta Ruotsi Irlanti Kroatia Liettua Slovakia Suomi Tanska Kypros Latvia Luxemburg Slovenia Viro Malta
Pk-yrityspolitiikka itse asiassa melko uusi ilmiö EU-tasolla: Small Business Act 2008 1. Luodaan toimintaympäristö, jossa yrittäjät ja perheyritykset menestyvät ja yrittäjyys palkitaan. 2. Varmistetaan, että konkurssiin joutuneet mutta vilpittömästi toimineet yrittäjät saavat nopeasti uuden mahdollisuuden. 3. Laaditaan säännöt pienet ensin - periaatteen mukaan. 4. Tehdään julkisesta hallinnosta joustavampi pk-yritysten tarpeiden kannalta. 5. Mukautetaan politiikan välineitä pk-yritysten tarpeisiin. 6. Parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta. 7. Autetaan pk-yrityksiä hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. 8. Edistetään pk-yrityksissä tarvittavien taitojen kehittämistä ja kaikenlaista innovointia. 9. Annetaan pk-yrityksille valmiudet muuttaa ympäristöuhat mahdollisuuksiksi. 10. Kannustetaan ja tuetaan pk-yrityksiä, jotta ne voivat hyötyä markkinoiden kasvusta. 21
Pentti Patosalmi: Byrokratian purkamisen sijasta velvoitteita tulee koko ajan lisää Meidän kohdallamme sisämarkkinat toimivat sanan täydellisessä merkityksessä Kauppa Vietnamin ja Venäjän kanssa on vaatinut vähintään 10- kertaisesti aikaa ja rahaa verrattuna EU:n sisäiseen kauppaan 22
Komissio EU-vaikuttamisen kohteet Aloiteoikeuden vuoksi merkittävin kohde Vaikuttaminen tapahtuu suorilla yhteyksillä, konsultaatioissa annettavilla lausunnoilla, komissaareihin vaikuttamalla jne. Neuvostot Vaikuttaminen tapahtuu pääasiassa kotimaasta käsin EUjaostot, eduskuntakuulemiset, virkamies- ja poliittiset kontaktit Parlamentti Poikkeaa merkittävästi Suomen eduskuntaan vaikuttamisesta Edellyttää runsaasti työtä ja prosessin osaamista UEAPME 12 miljoonan pk-yrityksen Eurooppa-järjestö Tavoite: SY:n kanta UEAPME:n kannaksi ja sillä on 12 miljoonan pk-yrityksen tuki
Yrittäjien eurovaaligallup 86 % aikoo äänestää 11 % ei ole vielä päättänyt 3 % ei aio äänestää Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2014 24
Toimintaympäristökonteksti numero II: kotimainen vaikuttaminen
Kotimaisen vaikuttamisen pelikenttä Hallitusohjelmat Viime aikoina yleisesti ottaen yrittäjyysmyönteisiä ongelmana konkreettisten myönteisten päätösten vähäisyys Nykyinen hallitus poliittisesti niin kirjava, että hallitusohjelma väkisinkin erilainen kuin normaalioloissa Muutenkin menty kohti yksityiskohtaisempia ohjelmia nyt mitta täynnä? Käytännön päätösvalmistelu Ministeriöillä keskeinen rooli onko ongelma? Kyllä, tulee pyrkimystä sääntelyvetoisuuteen. Kolmikannalla keskeinen rooli onko ongelma? Kyllä, estää ja hidastaa välttämättömiä rakenneuudistuksia.
Kohti parempaa toimintaympäristöä Hallitusohjelmat edelleen keskeisessä roolissa Ehkä suppeampia mutta keskeiset uudistukset määritettävä konkreettisesti Verotuksen kannustavuus Sääntelyn määrän kohtuullisuus ja sääntelyn korkea laatu Työllistämisen riskin kohtuullisuus jne. Parempaa päätösvalmistelua Varmistettava, että sääntelyssä otetaan huomioon pienten yritysten olosuhteet Edellyttänee valmistelurakenteiden ja prosessien muuttamista Yrittäjäjärjestön rooli vaikuttajana Osa 12 miljoonan pk-yrityksen eurooppalaista liikettä 116 000 jäsentä - jäsenmäärällä ylivoimaisesti suurin Tuloksellinen vaikuttaminen on näkyvää, vahvaa, asiantuntevaa ja rakentavaa sekä hyödyntää järjestöketjun kaikkia toimijoita