Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Oppaat ja käsikirjat 2012:16 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2012:16 ISBN 978-952-13-5385-7 (nid.) ISBN 978-952-13-5386-4 (pdf) ISSN-L 1798-8950 ISSN 1798-8950 (painettu) ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere

SISÄLTÖ 1 Johdanto...5 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta...7 2.1 Lainsäädäntöperusta... 8 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri työympäristöissä... 10 2.2.1 Työnantajan vastuu... 11 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu... 12 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet... 13 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva... 14 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa... 15 3 Matkailu- ravitsemis- ja talous-alan oppimisympäristöt...17 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt... 17 3.2 Yleisötilaisuudet ja muut tapahtumat... 19 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi...20 4.1 Ennakoiva työsuojelu... 20 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi... 20 4.1.2 Perehdytys... 22 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys... 22 4.1.4 Työliikenne, työvälineet ja ajoneuvot... 24 4.1.5 Sähköturvallisuus... 25 4.1.6. Työtehtävien mukaan tarvittavat pätevyydet ja luvat... 25 4.1.7 Tiedonkulun varmistaminen... 27 4.1.8 Pukeutuminen ja henkilönsuojaimet... 27 4.1.9 Lääkärintodistus ja salmonellatodistus... 29 4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta... 29 4.2.1 Henkinen ja sosiaalinen kuormittuminen, yksintyöskentely, häirintä sekä väkivallan uhka... 29 4.2.2 Fyysinen kuormittuminen... 31 4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta... 32 4.3.1 Fysikaaliset tekijät... 32 4.3.2 Kemialliset vaaratekijät... 35 4.3.3 Biologiset tekijät... 36 4.3.4 Työskentely ahtaissa tiloissa... 36 4.3.5 Korkealla työskentely... 37 4.3.6 Työskentely liikennealueilla... 37 4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta... 37 4.4.1 Yötyö... 38 4.4.2 Korut, lävistykset ja rakennekynnet... 38 4.4.3 Päihteet... 38 4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu... 40 4.6 SORA-lainsäädäntö... 41 3

5 Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla...42 Lähteet...47 4

1 Johdanto Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Koulutuksen järjestäjä nähdään myös työturvallisuuslain tarkoittamana työnantajana silloin, kun opiskelijat tai tutkinnon suorittajat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa tai näyttötutkinnon suorittajaa. Tässä oppaassa opiskelija ja/tai tutkinnon suorittaja rinnastetaan myös työturvallisuuslain mukaiseen työntekijään. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa, joka voi olla myös työnantajan edustajaan rinnastettavassa asemassa silloin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee koulutuksen järjestäjän lukuun. Oppaan tarkoituksena on edistää matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen työturvallisuutta ja varmistaa että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Työturvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se lisätään koko työyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Opiskelun aikana luodaan perusedellytykset turvalliselle alan työympäristöissä toimimiselle. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi ja työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointia voidaan parantaa kaikilla niillä kokonaisvaltaisilla toimenpiteillä, joita kohdistetaan terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi ja samalla edistetään toiminnan tuottavuutta ja menestystä. Tässä oppaassa työhyvinvointia käsitellään työn turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä alakohtaisten vaaratekijöiden tunnistamista ja poistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden työturvallisuusvastuita ammattikoulutuksen eri toimintaympäristöissä. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas 2012 http://www.oph.fi/ opetustoimen_turvallisuusopas, joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Oppaaseen on koottu matkailu-, ravitsemis- ja talousalan keskeiset riskitekijät, esimerkkejä mahdollisista erilaisista vaaratilanteista ja toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen. Liitteenä olevia malleja voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Opas soveltuu käytettäväksi perus- ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittamisessa. Keskeisiä asioita ovat muun muassa 5

perehdyttäminen turvallisiin työtapoihin ja suojavälineiden sekä suojavarusteiden käyttöön riskien hallinta (työturvallisuus, asiakasturvallisuus, kolmas osapuoli) toimiminen poikkeustilanteissa (väkivallanuhka, tulipalo, sähkökatkos, tms.) turvallisuussäädösten tunteminen ja niiden noudattaminen Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa. Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut lehtori Arja Virkkunen, Kainuun ammattiopisto-liikelaitos. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten Opetushallituksen asettama projektiryhmä, johon kuuluivat lakimies Sami Hämäläinen tiimipäällikkö Oula-Matti Peltonen kehitysjohtaja Eila Linna kouluttaja Timo Määttä työympäristöasiantuntija Seija Virta sopimusasiantuntija Markku Björn Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Lapin Urheiluopisto Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI Liikenneturva Palvelualojen ammattiliitto PAM Palvelualojen ammattiliitto PAM Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta ja erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta. Opetushallituksessa työtä on ohjannut erityisasiantuntija Minna Taivassalo- Salkosuo ja alakohtaisena asiantuntijana on toiminut opetusneuvos Merja Lahdenkauppi. 6

2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot ja työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1 ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esimerkiksi työsalit, laboratoriot, opetuskeittiöt sekä koulutuksen järjestäjän ylläpitämät yritykset. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, paitsi jos siitä on erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (TturvL 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. 7

Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (L 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (L 738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän tai tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden perussäännökset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19 & 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998, 10 & 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työ- ja opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijän osalta säädetään ja määrätään siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. 8

Ajantasainen tieto työturvallisuuslainsäädännöstä löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon internetsivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta (Taivassalo-Salkosuo 2012). Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat useimmiten alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (L 998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (A 475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissa sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. 9

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toimintaja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta ammattikoulutuksen eri työympäristöissä Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- tai oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja -käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaan/näyttötutkinnon tutkinnon suorittajaan. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä) Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 10

Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) 2.2.1 Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Työnantajan vastuulla on: Huolehtia perehdyttämisestä Antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi Antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta Huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta o työympäristön ja työyhteisön tila o turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät o koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö o vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö o henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö o työn edellyttämä järjestys ja siisteys o työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus 11

Tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) Antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja -ilmoituksiin Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku 2.2.1 edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi varmistettava, että hän on perehtynyt/perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hank- 12

kimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja lomake 16 17 -vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet. 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työntekijän vastuulla on: noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita o koneet, laitteet ja työvälineet o vaaralliset aineet o henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. 13

Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. Työntekijällä on oikeus: tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esim. rakennustyömaa, kauppakeskus tai teollisuushalli). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palon torjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turval lisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen huolehtia työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä tiedottaminen em. asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opis kelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työ elä mään tutustumiseen oppilaitoksessa 14

taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppi lai tok sesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti-tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vas taavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaara tilan neilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne su unnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset ty öturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa nimikkeenä on työturvallisuus rikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä. tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. 15

Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttaa esimiehen asema sekä tehtävien ja toimi valtuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuus rikko muk sista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.) 16

3 Matkailu- ravitsemis- ja talous-alan oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuuslähtöinen ajattelumalli ulotetaan koskemaan koko koulutusalaa, Matkailu-, ravitsemis- ja talousala sisältää ammatillisessa koulutuksessa 3 opintoalaa: Matkailuala Matkailualalla tarkoitetaan kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden tarvitsemien kuljetus-, majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen myyntiä ja niihin liittyvää neuvontaa sekä ohjelma-, elämys- ja muiden palvelujen järjestämistä erilaisissa matkailuyrityksissä ja organisaatioissa. Ala on kansainvälinen ja verkottunut. Matkailualan tyypillisimpiä oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi erilaiset työssäoppimispaikat, ohjelmapalveluyritykset ja luonto sekä kotimaassa että ulkomailla. Majoitus- ja ravitsemisala Hotelli-, ravintola- ja catering-alalla tuotetaan majoitus-, ravitsemis- ja kokouspalveluja sekä maissa että laivoissa. Alan työ on ruoanvalmistusta, tarjoilua, hotellin vastaanotossa toimimista sekä puhtaanapitoa. Ala on kansainvälinen ja hyvä ammattitaito mahdollistaa työskentelyn myös ulkomailla. Majoitus- ja ravitsemisalan tyypillisimpiä oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi erilaiset työssäoppimispaikat, majoitusyritykset, ravintolat ja kahvilat sekä kotimaassa että ulkomailla. Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Kotityöpalveluilla tarkoitetaan ateria-, puhtaanapito- ja tekstiilihuoltopalveluja sekä asiakkaiden avustamista erilaisissa arkielämän tilanteissa asiakkaiden kodeissa tai kodinomaisissa laitoksissa. Puhdistuspalveluilla tarkoitetaan toimitilojen päivittäis- ja perussiivousta toimistoissa, yrityksissä, kouluissa, hotelleissa, erilaisissa tuotanto-, huolto- ja elintarviketiloissa sekä uimahalleissa. Tehtäviin voi kuulua myös kiinteistönhoitoa, aula- ja kokouspalveluja sekä muita palvelutehtäviä. Alalla on hyvät mahdollisuudet toimia yrittäjänä. Kotityö- ja puhdistuspalveluissa tyypillisimpiä oppimisympäristöjä ovat oppilaitoksen oppimisympäristöjen lisäksi erilaiset työssäoppimispaikat, kodit ja laitokset. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjällä on vastuu oppimisympäristöjen turvallisuudesta ja työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintoti- 17

laisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esimerkiksi työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjän hallinnoimiin ympäristöihin kuuluvat muun muassa lähiopetuksessa käytettävät opetustilat, kuten opetuskeittiöt, erilaiset palvelutoiminta- ja asiakaskohteet. Palvelutoiminta- ja asiakaskohteita voivat olla muun muassa majoitusliikkeet, ravintolat, kahvilat jne. Palvelutilanteita tai asiakaspalvelukohteita voivat olla myös erilaisten järjestöjen tai muiden tahojen järjestämät tilaisuudet tai tapahtumat. Oppilaitoksen ulkopuolisilla ympäristöillä tarkoitetaan tässä esimerkiksi leirikouluja ja luontoaktiviteettien ympäristöjä, jolloin opetus on opettajajohtoista ja tapahtuu fyysisestikin oppilaitoksen ulkopuolella. Oppimisympäristöinä ovat myös verkkoympäristö, sosiaalinen media ja virtuaaliympäristöt oppilaitoksen hallinnoimina ympäristöinä, silloin kun ne ovat osana opetusta, ja vaikka opiskelijat voivat suorittaa opintoja omalta kotikoneeltaan käsin. Yritysten kanssa yhteistyössä järjestettävät tilaisuudet ja tapahtumat Yrittäjällä on vastuu työturvallisesta ympäristöstä. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden osalta yrityksen tiloissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa tapahtuvasta opiskelusta, kun opettaja on mukana. Kun oppilaitoksen edustajaa ei ole paikalla, vastuu työturvallisuudesta on tilojen haltijalla. Opiskelija yrittäjänä Opiskelijalla on mahdollisuus perustaa harjoitusyritys. Opiskelija toimii oppilaitoksen alaisuudessa toimiessaan oman yrityksensä kautta (aliurakoitsija). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Lisäksi työnantaja vastaa työympäristön turvallisuudesta riippumatta työsuhteen laadusta ja kestosta. Kuluttajaturvallisuuslaissa (L 920/2011) on säädetty palvelun tarjoajan huolellisuusvelvollisuudesta. Lain 5 :n mukaan kuluttajapalveluja tarjoavan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, ettei kuluttajapalvelusta aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle ja omaisuudelle. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös palvelun vaikutuspiiriin kuuluvien henkilöiden turvallisuudesta. Tilaaja on vastuussa sekä omien työntekijöidensä sekä opiskelijoiden työturvallisuudesta. Oppilaitoksen velvollisuus on tarkastaa työympäristöt, joissa opiskelijat opintojensa aikana opiskelevat. Opettaja omalta osaltaan tarkastaa kohteen, tapahtuman tai tilaisuuden turvallisuudeltaan soveltuvaksi oppimisympäristöksi. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi laitokset kodit yritykset hallit, kentät, tapahtumat 18

Case: Eläimet osana ohjelmapalvelua Ohjelmapalveluissa, joihin liittyy eläinten kanssa toimiminen (esimerkiksi ratsastus, koira- ja porovaljakot, kotieläintilat), tulee eläinten soveltua ja olla koulutettuja kyseiseen toimintaan. Eläinten tulee olla ihmisystävällisiä sekä lapsille että aikuisille ja niiden tulee käyttäytyä luotettavasti. Toiminnanharjoittajalla ja työntekijöillä tulee olla riittävä kokemus eläinten kanssa toimimisesta. Toiminnanharjoittajan tai hänen valtuuttamansa henkilön tulee valvoa jatkuvasti eläinten kanssa toimimista mahdollisten yllättävien tilanteiden varalta. Toiminnanharjoittajan tulee täyttää eläintensuojelulain (L 247/1996) ja asetuksen (A 396/1996) määräykset, joissa säädetään muun muassa eläinten pitopaikkaan, hoitoon ja kohteluun liittyviä seikkoja. Riistaeläimiin liittyvissä ohjelmapalveluissa (esimerkiksi metsästyssafarit, karhujen katselu tai kuvaustoiminta) on varmistettava osallistujan turvallisuus ja annettava tarvittava ohjeistus. Näissä ohjelmapalveluissa tulee alle 18 vuotiailta osallistujilta vaatia huoltajan lupa. 3.2 Yleisötilaisuudet ja muut tapahtumat Tapahtumanjärjestäjä vastaa oppimisympäristön turvallisuudesta. Tapahtumanjärjestäjän on laadittava pelastussuunnitelma yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin sitä edellytetään. Kohdekohtaisen perehdytyksen lisäksi työntekijälle annetaan pelastus- ja hätätilannekoulutus, kuten alkusammutus- ja ensiapukoulutus. Työntekijöiden perehdytyksissä ja koulutuksissa tulee keskittyä erityisesti uusiin ja mahdollisesti kokemattomiin työntekijöihin. Yleisötilaisuuksissa ja muissa tapahtumissa turvallisuus ja viihtyvyys kuuluvat yhteen. Tilaisuuksille ja tapahtumille on tunnusomaista se, että ne järjestetään hyvin usein ympäristössä, jota ei ole suunniteltu suurille yleisömäärille, mikä aiheuttaa haasteita työ- ja asiakasturvallisuudelle. Etukäteisohjeista ja suunnitelmista huolimatta turvallisuuskäytäntöjä joudutaan joskus muuttuvien olosuhteiden vuoksi muuttamaan, minkä vuoksi tapahtuman järjestäjien ja työntekijöiden tulee pystyä reagoimaan näihin tilanteisiin nopeasti. Yleisötilaisuudet ja tapahtumat voivat olla kooltaan ja kävijämääriltään hyvin erilaisia, mutta niissä kaikissa tulee ottaa huomioon samat turvallisuuteen liittyvät perusvaatimukset yleisön, sivullisten, työntekijöiden ja ympäristön turvaamiseksi. Työntekijöiden perehdyttäminen hätätilanteissa toimimiseen on tärkeää. 19

4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haittaja vaaratekijät työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Selvityksen perusteella työnantaja tekee tarvittavat toimenpiteet haitta- ja vaaratekijöiden poistamiseksi, vähentämiseksi tai niiden varalle. (Hämäläinen, J. 2011,6) Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijät ja niiden hallinta, vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden tunnistaminen ja hallinta sekä onnettomuustilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla täytyy ottaa huomioon erityisesti sosiaalinen kuormittuminen, työskentely ahtaissa, kylmissä ja kuumissa olosuhteissa sekä yö- ja yksintyöskentely. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja koulutuksen järjestäjän muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojaimet sekä työhön liittyvät suoja- ja turvamekanismit. Suuria riskejä sisältävässä toiminnassa työn suunnittelun merkitys korostuu. Yhteisön sisällä vallitsevalla henkisellä hyvinvoinnilla on selkeä yhteys ennaltaehkäiseviin toimiin ja riskien huomioimiseen. 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 ) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti vaiheistettuna. 20