ULVILAN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

Sisällys 1 OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2 VASTUUNJAKO TYÖSUOJELUTYÖSSÄ... 3 2.1 Luottamushenkilöjohdon vastuu (valtuusto ja kaupunginhallitus)... 3 2.2 Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien vastuu... 4 2.3 Tulosalueiden päälliköiden vastuu... 4 2.4 Toimintayksiköiden esimiesten vastuu... 4 2.5 Työntekijöiden vastuu... 4 3 TYÖSUOJELUORGANISAATIO... 5 3.1 Työsuojelupäällikön tehtävät... 5 3.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet... 5 4 TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 6 5 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN... 6 6 TYÖSUOJELUN KEHITTAMISTAVOITTEET... 6 7 KAUPUNGIN SISÄISET OHJEET TYÖSUOJELUN PARANTAMISEKSI... 8 8 TYÖOLOJEN SEURANTA... 8 9 TYÖSUOJELUASIOIDEN HUOMIOON OTTO KAUPUNGIN TOIMINNASSA... 9 9.1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI... 9 9.2 TYÖN HENKINEN JA FYYSINEN KUORMITTUMINEN... 9 9.3 PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖOPASTUS... 10 9.4 UUSIEN TYÖTILOJEN/RAKENNUSTEN SUUNNITTELU JA VANHOJEN KORJAAMINEN... 11 9.5 HANKINNAT, KONEKOHTAISET RISKIEN ARVIOINNIT, KEMIKAALILUETTELOT JA VAARAA AIHEUTTAVIEN KEMIKAALIEN RISKIEN ARVIOINNIT... 11 9.6 TIEDOTUS... 11 9.7 KOULUTUS... 11 9.8 SUOJAVAATETUS JA HENKILÖNSUOJAIMET... 11 9.9 TYÖTAPATURMA, ASIAKASVÄKIVALTA, LÄHELTÄ PITI TILANTEET JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN. 12 9.10 ENSIAPU... 12 9.11 TOIMINTA TULIPALO JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA... 13 9.12 YKSINTYÖSKENTELY... 13 9.13 NUORET TYÖNTEKIJÄT... 13 9.14 ULKOMAISET TYÖNTEKIJÄT... 14 10 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA YLLÄPITO... 14

1 OHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Lain lähtökohtana ja keskeisenä tavoitteena on työpaikan omaaloitteinen turvallisuuden hallinta, jonka avulla työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä työntekijöiden työkykyä voidaan tehokkaimmin edistää ja ylläpitää. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Turvallisuuden parantaminen ja ylläpito ovat koko organisaation tehtäviä. Työsuojelu on myös osa johtamista. Sen vuoksi sille on asetettava tavoitteita, joiden toteutumista seurataan. Ulvilan kaupungin strategian yhtenä painopisteenä on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö kantaa vastuun työstään ja työympäristönsä kehittämisestä. Toimivan ja turvallisen työn ja työympäristön merkitys työn tuottavuudelle on ratkaiseva. Ulvilan kaupungin työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään Ulvilan kaupungin työsuojelun yleiset toimintalinjat, periaatteet, kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä työsuojeluvastuut ja tehtävät. 2 VASTUUNJAKO TYÖSUOJELUTYÖSSÄ Ulvilan kaupungin jokaisella työyhteisön jäsenellä on omalta osaltaan vastuu työsuojelun toteuttamisesta. Työturvallisuuslaki (17 ) määrää molemmat osapuolet sekä työnantajan että työntekijän yhteistoiminnassa ylläpitämään ja tehostamaan turvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Hänellä on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioista. 2.1 Luottamushenkilöjohdon vastuu (valtuusto ja kaupunginhallitus) työsuojelun toteuttamisen rakenteellisten edellytysten turvaaminen määrärahojen myöntäminen suuret investoinnit työsuojeluun liittyvät periaatepäätökset yleinen valvonta

2.2 Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien vastuu yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antaminen suunnittelu ja hankinnat muiden esimiesasemassa olevien ohjaaminen ja valvominen työpaikkojen yleinen valvonta ja seuranta esitysten tekeminen luottamuselimille Toimialajohtaja vastaa viime kädessä omaa toimialaansa koskevien työsuojeluvelvoitteiden toteuttamisesta. 2.3 Tulosalueiden päälliköiden vastuu toiminnallinen vastuu työsuojeluasioissa suunnittelu ja hankinnat työpaikkojen turvallisuusohjeiden antaminen välittömän työsuojelutoiminnan organisointi työsuojelutietouden välittäminen työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle johdolle ja työsuojeluorganisaatiolle palautteen antaminen työnjohdolle työsuojeluasioista 2.4 Toimintayksiköiden esimiesten vastuu työsuojelumääräysten noudattamisen välitön valvonta Työympäristön jatkuva tarkkailu Työntekijöiden perehdyttäminen, ohjaus ja neuvonta Epäkohtien ilmoittaminen ylimmälle/keskijohdolle ja työsuojeluorganisaatiolle Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi yhdessä eri osapuolten kanssa Palautteen antaminen työntekijöille työsuojeluasioista 2.5 Työntekijöiden vastuu noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä käyttää hänelle annettuja turvavarusteita noudattaa turvallisia työtapoja saamansa kokemuksen, opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta työpaikalla ei kohdista häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua muihin työntekijöihin ilmoitettava havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista esimiehelle työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja työsuojeluorganisaatiolle ja saada niistä palautetta

3 TYÖSUOJELUORGANISAATIO 3.1 Työsuojelupäällikön tehtävät Avustaa ja tukee työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan, yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa ja yhteistyöhön työterveyshuollon ja muiden asiantuntijatahojen kanssa Ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla Toimii esittelijänä yhteistyötoimikunnan kokouksissa ja osallistuu työsuojelutarkastuksiin 3.2 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet Toimii henkilöstön valitsemana edustajana työsuojelun yhteistyötoiminnassa (yhteistyötoimikunnassa) ja edustaa työntekijöitä suhteessa työsuojeluviranomaisiin Perehtyy oma aloitteisesti työpaikan työympäristöön, työyhteisön tilaan ja työsuojelusäännöksiin Osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin (saa myös tiedoksi mm. tarkastuskertomuksen ja muut asiantuntijoiden tekemät tutkimustulokset) Kiinnittää työntekijöiden huomion työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin Kehittää työpaikalla yhteistoimintaa ja pitää yhteyttä työsuojelutoimijoihin (mm. työsuojelupäällikkö, yhteistyötoimikunta, viranomaiset) Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista työnjohdolle tai työsuojelupäällikölle On oikeutettu saamaan tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtävien hoitamiseen (asiakirjat ja luettelot, joita säännösten mukaan työnantajan tulee ylläpitää myös tilaajavastuulain (1233/06) mukaiset alihankinta ja vuokratyösopimukset) Oikeus työaikavapautukseen tehtävien hoitamisessa (ei kuitenkaan saa häiritä muita työtehtäviä) Oikeus keskeyttää vaarallinen työ Oikeus saada koulutusta (pääsääntöisesti työaikana) Ei oikeudellista vastuuta työpaikan työturvallisuusasioista asemansa perusteella Salassapitovelvollisuus, kuten kaikilla muillakin yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöillä koskien työnantajan taloudellista asemaa, liikesalaisuuksia, yritysturvallisuutta yms., sekä työntekijöiden henkilökohtaisia tietoja. Salassapitovelvollisuus jatkuu myös tehtävien hoitamisen jälkeen.

4 TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Ulvilan kaupungin yhteistyötoimikunta hoitaa työsuojelutoimikunnan tehtävät ja käsittelee kunnallisen alan työsuojelun yhteistyösopimuksen 3 :n mukaisia asioita. Laajaa työntekijäryhmää ja työpaikkaa yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta asiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunnan työsuojelun keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle, seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista ja tehdä niistä kehittämisehdotuksia. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi ja osallistua työkykyä ylläpitävään toimintaan. 5 TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Ulvilan kaupungin henkilöstön työterveyspalvelut tuottaa Terveystalo. Työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja sisältö: Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveystoiminnan henkilöstötavoite on henkilöstön terveydentilan, työ ja toimintakyvyn selvittäminen, ylläpito ja edistäminen. Tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna työterveyshuolto ohjaa ennakoivasti ja koordinoi hoito ja kuntoutustoimia. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä työturvallisuuden parantamiseksi. Työterveyshuollon organisaatiotavoite on työterveyden keinoin tukea organisaatiota menestymään edistämällä henkilöstön terveyttä ja työkykyisyyttä. Työterveyshuoltoon kuuluu: Terveyttä, työ ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta Korvausluokka I (Kela) Työterveyspainotteinen sairaanhoitotoiminta ja palvelulaajuus Korvausluokka II (Kela) 6 TYÖSUOJELUN KEHITTAMISTAVOITTEET

Työsuojeluvaltuutettujen toimintakaudella 2018 2021 kunnan työsuojelutoiminnassa korostetaan seuraavia kehittämisalueita: Työtapaturmien vähentäminen. Tavoitteena vähentää työtapaturmia jatkuvasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä edelleen työmatkoilla tapahtuviin tapaturmiin sekä kaatumistapaturmiin työtehtävissä. Työsuojeluilmoitusten kirjaamiskäytäntö Työsuojelun ja työterveyshuollon välinen tiedonkulku Työpaikkojen vaarojen tunnistamiset ja riskienkartoitukset ajan tasalle. Työpaikkojen turvallisuus ja terveysriskit tulee tunnistaa. Apuna käytetään STM:n lomaketta. Riskien perusteella laaditaan suunnitelmat ja toimintaohjeet riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Sisäilmaongelmien hallinta. Kaupungilla on oma toimintamalli sisäilmaongelmien selvittämisessä, joka päivitetään vuonna 2019. Tarvittaviin selvitys ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. Sisäilma asioissa tavoitteena on luottamuksen ilmapiiriin luominen. Sitä luovat prosessin hyvä hoito ja hallinta, avoin ja oikea aikainen viestintä sekä näkyvä sitoutuminen ongelmien hoitamiseen. Työpaikkojen työilmapiiri, häirintä ja epäasiallinen kohtelu. Työpaikoilla tunnistetaan työilmapiirissä olevat häiriöt ja käynnistetään toimenpiteet ilmapiirin parantamiseksi. Työilmapiiriin vaikuttavat asiat nostetaan avoimesti pöydälle. Työpaikalle kuulumattomaan epäasialliseen käytökseen ja häirintään puututaan välittömästi. Väkivallan uhan hallinta. Työpaikalla varaudutaan mahdolliseen asiakasväkivallan uhkaan. Riskien arviointien perusteella väkivallalle alttiilla työpaikoilla on olemassa tai sinne laaditaan kirjalliset turvallisuusohjeet. Väkivaltatilanteista tehdään työturvallisuusilmoitus. Työn psykososiaalinen kuormittavuus ja henkilöstön jaksamisen seuranta. Käytännössä haitallista psykososiaalista kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin pitkäjänteisellä toiminnalla esimiehen ja työyhteisön voimin ja työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella. Aktiivisen aikaisen tuen toimintamalli (AATU) ja työkyvyn tehostetun tuen toimintamalli (TYTTI) päivitetään vuonna 2019. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden vähentäminen perustuu esimerkiksi riskien kartoitukseen. Henkilöstön jaksamista seurataan kahden vuoden välein tehtävällä työhyvinvointikyselyllä.

7 KAUPUNGIN SISÄISET OHJEET TYÖSUOJELUN PARANTAMISEKSI Työsuojelun toimintaohjelma Työyksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma Aktiivisen aikaisen tuen ja työkyvyn tehostetun tuen toimintamalli Asiakasväkivallan hallinnan toimintamalli Toimintaohje henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi kaupungin työpaikoilla Päihdeohjelma Toimintaohje puhtaan sisäympäristön edistämiseksi Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Työhyvinvointiohjelma ja työhyvinvointisuunnitelma Perehdyttämissuunnitelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Savuton Ulvila päätös Erityistyölasien hankintaohjeet Kaikki toimintaohjeet/ mallit, suunnitelmat ja ohjelmat löytyvät intranetistä työsuojelun/henkilöstöhallinnon tai työterveyshuollon kohdasta. 8 TYÖOLOJEN SEURANTA Kaupungin työyksiköissä on käytössä aktiivisen aikaisen tuen (AATU) ja työkyvyn tehostetun tuen (TYTTI) toimintamallit, joka antaa pelisäännöt Ulvilan kaupungin työpaikoille siihen miten työhön liittyvien ongelmien ilmetessä toimitaan kaikkien kohdalla. Työolojen seuranta kuuluu kaikille kunnan palveluksessa oleville, mutta erityisesti esimiehille. Työntekijän on ilmoitettava välittömästi havaitsemistaan vioista, puutteista sekä turvallisuutta tai terveellisyyttä uhkaavista vaaroista omalle esimiehelleen. Esimiehen on annettava kohtuullisessa ajassa vastaus siitä, mihin toimiin ja missä aikataulussa ilmoituksen johdosta ryhdytään. Lisäksi työntekijä voi tehdä kirjallisen työsuojeluilmoituksen työsuojeluun. Työoloja ja työhyvinvointia seurataan vuosittain henkilöstöraportissa. Seurannan mittareina ovat sairauspoissaolot, työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet, asiakasväkivaltatilanteet, työkyvyttömyyseläkkeet, kuntoutustuet, varhemaksut, henkilöstökustannukset sekä työilmapiirikyselyn tulokset.

9 TYÖSUOJELUASIOIDEN HUOMIOON OTTO KAUPUNGIN TOIMINNASSA 9.1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI Työpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila. Työturvallisuuslain (738/2002)10 mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää työn aiheuttamat vaarat ja haitat sekä arvioida niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Riskienhallinta on prosessi, jossa on neljä peräkkäistä vaihetta: 1. vaarojen ja haittojen tunnistaminen 2. riskin suuruuden arviointi 3. riskien torjunta tai pienentäminen 4. toimenpiteet ja seuranta Riskin suuruus määräytyy haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten mukaan. Riskin suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon lainsäädännön määräykset ja ohjearvot. Riski on sitä tärkeämpää välttää, mitä todennäköisemmin jokin haitta voisi toteutua ja mitä suuremmat vahingot ja vakavammat seuraukset se toteutuessaan aiheuttaisi. Kaikissa työyksiköissä tehdään riskien arviointi joka 3. vuosi ja aina olosuhteiden muuttuessa. Riskien arvioinnin pohjalta laaditaan työyksiköitten toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. 9.2 TYÖN HENKINEN JA FYYSINEN KUORMITTUMINEN Esimiehen tulee huomioida työn henkinen ja fyysinen kuormittuminen. Hänen on puututtava välittömästi epäasialliseen kohteluun sekä vaara ja uhkatilanteisiin, joita varten on laadittu omat toimintasuunnitelmat. Työstressi ilmentää ratkaisematonta ristiriitaa työntekijän ja työn välisessä suhteessa. Työstressin taustalta löytyy yleensä työjärjestelyissä vakavia ongelmia, joihin ei ole löydetty toimivia ratkaisuja. Pitkään jatkuessaan työstressi voi johtaa työuupumukseen, joka on vakava, työssä kehittyvä krooninen stressioireyhtymä. Se on häiriö, jolle on ominaista kokonaisvaltainen väsymys, kyyniseksi muuttunut asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumuksen seurauksena suoriutuminen työssä heikkenee, mikä edelleen vahvistaa stressin kokemista. Liiallista kuormitusta ehkäisevät mm. selkeät työn tavoitteet ja tehtäväkuvat työnjaon ja vastuiden selkeys työn vaihtelevuus ja itsenäisyys sopiva työmäärä ja työtahti

vaikuttamisen mahdollisuudet omaa työtä ja työyhteisöä koskeviin asioihin riittävä ja oikea aikainen tiedonkulku kaikkiin suuntiin yhteiset työyhteisön toimintaa tukevat toimintatavat, pelisäännöt ja käytännöt työvälineiden ja järjestelmien toimivuus tasapuolinen ja kuunteleva esimiestyö yhteiset pelisäännöt työyhteisökonfliktien puheeksi ottamiselle toimintamalli epäasiallisen kohtelun varalta Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää. Työntekijät eivät aina ole valmiita asioista avoimesti keskustelemaan yhdessä, jolloin toimintamahdollisuus tilanteen korjaamiseksi voi hankaloitua. Tämän vuoksi on tärkeää ylläpitää työpaikalla avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Esimiestyö ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taidot korostuvat tällaisissa tilanteissa entisestään. Selvityksen ja arvioinnin tekemisen jälkeen alkaa kaikkein tärkein vaihe. Tulokset pitää analysoida ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet esiin tulleiden asioiden korjaamiseksi. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa korjaamaan työhyvinvointia uhkaavat tekijät ja myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittavia toimenpiteitä voi olla esimerkiksi: Esimiestyön parantaminen, kehityskeskustelujen käyminen Työyhteisön pelisäännöistä sopiminen, tiedon kulun parantaminen Työnohjaus Työmäärään puuttuminen Työtehtävien muuttaminen Työtapoihin vaikuttaminen Töiden priorisointi Työnjaosta sopiminen Säännöllisten työpaikkapalavereiden pitäminen Koulutuksen järjestäminen 9.3 PEREHDYTTÄMINEN JA TYÖOPASTUS Työntekijä perehdytetään työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävän muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden käyttöön ottamista. Perehdyttämisestä vastaa esimies. Työnantajalla on yksi yhteinen perehdyttämissuunnitelma, joka on linkitetty kaupungin intraan. Tämän lisäksi kukin työyksikkö laatii kuhunkin työtehtävään liittyvän perehdyttämisosion.

9.4 UUSIEN TYÖTILOJEN/RAKENNUSTEN SUUNNITTELU JA VANHOJEN KORJAAMINEN Ennakoiva työsuojelu alkaa suunnittelusta. Uudisrakennusten ja perusparannuskohteiden ja toiminnan suunnittelussa käytetään työsuojeluasiantuntijoina työsuojelu ja työterveyshenkilöstöä. 9.5 HANKINNAT, KONEKOHTAISET RISKIEN ARVIOINNIT, KEMIKAALILUETTELOT JA VAARAA AIHEUTTAVIEN KEMIKAALIEN RISKIEN ARVIOINNIT Uusien koneiden ja laitteiden hankintapäätöksiä tekevillä on vastuu hankintojen työturvallisuudesta sekä käytönopastuksen järjestämisestä käyttäjille. Esimies vastaa: Hankittavien materiaalien sekä terveydellistä vaaraa aiheuttavien aineiden hankinnasta käyttöastioiden asianmukaisesta merkitsemisestä käytönopastuksesta ja käyttöturvallisuustiedotteiden hankkimisesta ja asettamisesta käyttäjien saataville kemikaaliluetteloista ja vaaraa aiheuttavien kemikaalien riskienarvioinneista konekohtaisista riskienarvioinneista 9.6 TIEDOTUS Henkilöstölle tiedotetaan uusista säädöksistä ja määräyksistä mm. intranetissä olevassa työsuojeluasioiden osiossa, sähköpostitse ja koulutuksen avulla. Esimiehet on velvoitettu tiedottamaan asioista työyksiköissään. 9.7 KOULUTUS Työturvallisuuslain ja ohjeiden mukaan työtapaturmien ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi henkilöstölle on annettava riittävä koulutus. Työsuojelupäällikkö koordinoi työsuojelu ja ensiapukoulutusta. 9.8 SUOJAVAATETUS JA HENKILÖNSUOJAIMET Suojavaate on tarkoitettu annettavaksi työntekijälle silloin, kun työskentelyolosuhteet ovat jatkuvasti tai pääosan työaikaa erittäin likaiset ja vaatetusta normaalia suuremmassa määrin kuluttavat. Tällä tarkoitetaan märkien, liejuisten, nokisten tai pölyisten lisäksi kuumia, kylmiä tai kosteita olosuhteita. Suojavaate voi olla henkilökohtainen johtuen työtehtävien luonteesta tai työpistekohtainen riippuen tapauskohtaisesta harkinnasta. Kun työntekijä työskentelee vain tilapäisesti likaavissa tai vaatetusta normaalia enemmän kuluttavissa olosuhteissa, voidaan työpisteeseen varata yhteisesti käytettäväksi tarkoitettu työpistekohtainen suojavaate.

Henkilönsuojain tulee harkittavaksi työnantajan kustannuksella silloin, kun työstä tai työolosuhteista johtuvaa tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai rajoittaa muilla työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä. Henkilönsuojaimia ovat mm. päähineet, silmien, kuulon ja hengityksen suojaimet, käsineet sekä jalkineet. Jalkineiden tarpeen arvioinnissa lähtökohtana on liukastumisien ja jalkoihin kohdistuneiden tapaturmien estäminen. Esimiehen on valvottava, että työturvallisuuslain edellyttämiä henkilönsuojaimia on työpisteeseen hankittu ja huollettu. Hän myös valvoo suojainten käyttöä. Esimiehen on järjestettävä perehdytystä ja opastusta henkilönsuojainten sekä muun suojavaatetuksen käytöstä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Työntekijän on työssään käytettävä sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu työntekijälle tapaturman tai sairastumisen vaaraa. 9.9 TYÖTAPATURMA, ASIAKASVÄKIVALTA, LÄHELTÄ PITI TILANTEET JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN Työtapaturma on äkillinen, ulkoinen ja ruumiinvamman aiheuttava tapahtuma, joka sattuu henkilön tahtomatta työssä tai työmatkalla. Työtapaturmasta ilmoitetaan aina lähimmälle esimiehelle. Esimiesten tulee ilmoittaa kaikista sattuneista työtapaturmista työsuojelupäällikölle. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle ja poliisille sellaisesta työtapaturmasta, jonka seurauksena on ollut vaikealaatuinen vamma tai kuolema. Työsuojeluviranomaiset tekevät tapahtumapaikalla tapaturmatutkinnan ja poliisi poliisitutkinnan. Läheltä piti tilanteet ovat tilanteita, joissa työntekijä ei vahingoitu, mutta toistuessaan ne voivat johtaa työtapaturmiin. Esimiesten tulee ilmoittaa kaikista läheltä piti tilanteista työsuojelupäällikölle. Työntekijä voi kohdata asiakasväkivaltaa joko aikuisten tai lasten kautta. Asiakasväkivallasta tehdään aina esimiehelle asiakasväkivaltailmoitus. Työtapaturma, asiakasväkivalta ja läheltä piti ilmoitusten määrät työyksiköittäin tiedotetaan myös yhteistyötoimikunnalle. 9.10 ENSIAPU Työpaikalla pitää olla ensiapuvälineet ja työolosuhteiden niin vaatiessa ensiavun antamiseen perehtynyt henkilö. Jokaisen työpaikalla työskentelevän tulee tietää, missä ensiapuvälineet sijaitsevat. Työpaikoilla on nimettävä henkilö, joka huolehtii ensiapuvälineistä. Henkilökunnan on oltava tietoinen siitä, kuinka tapaturman sattuessa hälytetään apua. Työpaikalla on oltava luettelo ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä.

9.11 TOIMINTA TULIPALO JA MUISSA HÄTÄTILANTEISSA Kaupungin eri työskentelypaikkoihin on laadittu kiinteistö ja toimistokohtaisesti toimintaohjeet ja vastuuhenkilöt vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi. Pelastussuunnitelmat löytyvät ao. työskentelypaikoista. Pelastussuunnitelmassa on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan, on esitetty ne toimenpiteet, joita on varauduttu noudattamaan hätä ja onnettomuustilanteissa, joita voivat olla tulipalot, pitkäaikaiset sähkökatkokset, yms. 9.12 YKSINTYÖSKENTELY Yksintyöskentelyä tulisi välttää töissä, joissa väkivallan uhka on ilmeinen. Jos yksintyöskentelyä ei voida välttää, on väkivallan uhan riskiä vähennettävä esim. teknisin ja muilla ennakolta ehkäisevin keinoin, esim. työtavat, työtilat, työaikajärjestelyt, viestiyhteydet. Yksintyöskentelyä aikaisin aamulla sekä ilta ja yöaikana tulisi välttää paikoissa, joissa liikkuminen on turvatonta tai mikäli on väkivallan uhkaa. Yksintyöskentelyssä tulee varmistaa mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tulee myös välttää tilanteita, joissa kohtaa yksin henkilön/henkilöitä, jotka ovat aiemmin käyttäytyneet aggressiivisesti henkilökuntaa tai asiakkaita kohtaan. 9.13 NUORET TYÖNTEKIJÄT Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18 vuotiasta. Työ ei saa vahingoittaa nuoren terveyttä tai kehitystä eikä haitata hänen koulunkäyntiään. Nuoren työn opastus ja työn valvonta on toteutettava erityisen hyvin. Nuori on perehdytettävä työhön ja siihen liittyviin vaaroihin sekä varmistettava, että hän osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Erityisen tärkeää on ohjeistaa toiminta häiriö ja poikkeustilanteissa. Laissa nuorista työntekijöistä on säädetty nuorten työaikojen rajoituksista. Sosiaali ja terveysministeriön asetuksessa taas säädetään niistä edellytyksistä, joilla nuoret alle 18 vuotiaat voivat tehdä töitä, jotka on asetuksessa luokiteltu nuorille työntekijöille erityisen haitallisiksi tai vaarallisiksi. Laissa ja asetuksissa säädetään töistä, joista työnantajan on tehtävä ennakkoilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle ja huoltajalle. Niissä säädetään myös poikkeusluvista, joita työnantaja voi tietyissä tapauksissa hakea Itä Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta, kun se haluaa teettää nuorille erityisen haitallisiksi määriteltyjä töitä ja poiketa työaikojen rajoituksista.

9.14 ULKOMAISET TYÖNTEKIJÄT Ulkomaisella työntekijällä pitää olla työnteko oikeus Suomessa. Työnteko oikeuden peruste riippuu siitä, minkä maan kansalainen työntekijä on, millaista työtä hän on tulossa Suomeen tekemään ja kuinka pitkäksi ajaksi. Pohjoismaan, Euroopan unionin jäsenmaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisen ei tarvitse anoa työntekoa varten erillistä oleskelulupaa Suomeen. He voivat työskennellä Suomessa kansalaisuutensa perusteella. Työntekijä, joka on jonkun muun kuin edellä mainitun maan kansalainen, tarvitsee työntekoa varten yleensä joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan. Ulkomaalaislaissa määritellään myös tilanteet, joissa työnteko Suomessa on sallittu ilman työntekijän oleskelulupaa. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekooikeus Suomessa. Työnantajan pitää myös säilyttää tietoja ulkomaisista työntekijöistä ja työnteko oikeuksien perusteista. Lisäksi työnantajan on ilmoitettava tietoja TE toimistolle ja työntekijöiden edustajalle työpaikalla. 10 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA YLLÄPITO Toimintaohjelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja kaupunginhallitus vahvistaa sen noudatettavaksi. Toimintaohjelma päivitetään uuden työsuojelutoimintakauden alkaessa tai muuten tarvittaessa. Työsuojelun yhteistoiminnasta ja toiminnan seurannasta ja arvioinnista vastaa yhteistyötoimikunta. Toimintaa arvioidaan sisäisesti jatkuvana toimintana seuraavin toimenpitein: työyksiköiden riskienarvioinnit työsuojeluvaltuutettujen työpaikkakäynnit työterveyshuollon työpaikkaselvitykset Aluevirasto (AVI) seuraa työsuojelutoimintaa järjestäen työyksikkökohtaisia tai laajempaa kokonaisuutta koskevia työsuojelutarkastuksia.