AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

AMMATTINA JÄÄKIEKKO MITÄ URAN JÄLKEEN?

SISÄLTÖ ESIPUHE 3 JÄÄKIEKKOILIJAN URA 4 5 JUNIORIT 6 7 SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI 8 9 JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN 10 11 Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa 12 17 Max Kolu 12 Jyri Niemi 13 Toni Söderholm 14 15 Samuli Jalkanen 16 17 Ammattina jääkiekkoilija 18 21 Kim Hirscovits 20 Sinuhe Wallinheimo 21 SM-LIIGAN ROOLI 22 23 Raimo Helminen 23 Pelaajayhdistyksen Rooli 24 29 Erkki Rajamäki 25 Urheilutulojen rahastointi 26 Jani Nikko 26 Joni Lius 27 KOULUTUSTARJONTAA 29 31 REKRYTOINTIA GO-ON 32 33 Kimmo Peltonen 33 Jari Korhonen 33 KOTIPIZZA 34 NORDEA 35 SM-liiga Alumni ry:n tarkoitus ja tavoitteet 36 37 URAN JÄLKEEN ALUMNIKSI 38 40 Jyrki Lumme 38 Jari Levonen 40 PELAAJA-AGENTTI TOIMINTA 42 43 MuistiinpanoT 44 46 Tärkeitä linkkejä 47 YHTEYSTIEDOT 48 Kannen kuva: Denis Heimonen

ESIPUHE Jääkiekon pariin tulleen pikkupojan elin kaaressa jääkiekko saat taa kes tää pi simmillään yli kuusikymmentä vuotta. Sinä ajan jaksona jääkiek ko on leikkiä, tasapainoilua koulunkäynnin kanssa, valintojen te koa urheilun ja opiskelun kans sa. Joil lakin siitä muodostuu ammatti joka voi kestää jopa yli kak sikymmentä vuotta. Siihen voi mah tua mer kittävä ura NHL:ssä, mutta se voi olla myös vuosien tais telua pe li paikasta kotoisessa liigassa tai pelipaikan etsimistä ulko maisista sar joista. Jääkiekkoilusta voi saada erittäin hyvän palkan ja elää sen tu loil la hy vin koko loppuiän, mutta useimmille se kuitenkin mer kitsee amma tin ohessa valmistautumista peliuran jälkeiseen elämään ja va lintojen tekemistä. Joillekin va linta uran jäl keen voi olla siirtyminen erotuomariksi tai val mentajaksi tai johonkin muuhun tehtävään kiekon parissa. Jot kut jatkavat kiekkoilua vanhojen pelikavereitten kans sa seniorikiekkoilussa ja monet lopettavat kiekkoilun kokonaan, mut ta periaat teessa kaikki ovat aina lätkässä Tämän oppaan tarkoituksena on antaa nuorille jääkiekkoili jan uraa haaveileville ja miksei myös heidän vanhemmilleen tie toa siitä miten la jin pariin tulevista junioreista huolehditaan ja miten osasta näistä mää rätietoisista pelaajan aluista kasva tetaan ammattikiekkoi lijoita. Ennen kaikkea oppaan tarkoituk sena on antaa tietoa erilaisis ta koulutus ja opiskeluvaihtoehdoista joilla hankitaan valmiuksia myös kiekkou ran jälkeiseen elämään, vaiheeseen joka monen kiekkoi li jan mielestä on se kovin paikka. Joillekin se on ollut selvä jo paljon ennen uran loppua. Jääkiekkoilijasta huolehtii hänen elinkaarensa aikana monta eri tahoa. Juniorikiekkoilijana ne voivat olla vanhempia, seu ran valmennuksesta vastaavia ja myöhemmässä vaiheessa osalle Jääkiekkoliiton val mennuksesta ja koulutuksesta vastaavia henkilöitä. Liiga- ja Mestis-kiekkoilijat pääsevät sopimuksen tehdessään Pelaajayhdistyk sen edun valvonnan piiriin. SM-Liiga ja Liitto ovat myös mukana yhteistyös sä aktiivipelaa jien koulutuksen varmistamiseksi ja vaihto ehto jen ra kentami seksi. Koko tähänastinen tukiverkko on kuitenkin pääsääntöises ti sulkeutu nut samalla kun myös ura on loppunut. Tällöin ne jot ka eivät ole opis kelleet aktiiviuransa aikana ja hankkineet tut kintoa, ovatkin melkois ten valintojen edessä. Mitä tehdä, tai mitä opiskella? Tätä kiekkouran jälkeisen ajan ongelmien ja asioiden selkiyttämis tä varten perustettu SM-Liiga Alumni ry pyrkii omalla tekemisellään helpot tamaan. Yhtenä lisänä tässä on myös rek rytointipalveluiden ke hittäminen entisille aktiivipelaajille. Opas pyrkii peilaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja valintoja entisten ja nykyisten kiekkoilijoiden esimerkin kautta. Pelaa jat jotka ovat omat va lintansa tehneet, ovat myös valmiit ker tomaan kenelle tahan sa nuorelle tai pelaajalle omat tieton sa ja kokemuksensa. Tarvittaes sa yhteystiedot saa oppaan teh neiltä organisaatioilta. Yksi iso päätös jonka useimmat kiekkoilijat joutuvat tekemään onkin, milloin on aika urheilla ja milloin opiskella. Tähän oman vastauksen antaa entinen maajoukkuekiekkoilja Ismo Lius, joka opiske li lähes koko menestyksekkään kiekkouransa ajan. ENSIN ON URHEILU JA ENSIN ON OPISKELU. Mutta myöhäistä ei opiskelu ole milloinkaan. Juha Mäki-Kokkila Opintokoordinaattori Suomen Jääkiekkoliitto Matti Porvari Toiminnanjohtaja SM-liiga ALUMNI ry. Iiro Järvi Yhteyspäällikkö SJRY Jarmo Koskinen Yhteysjohtaja SM-liiga 3

JÄÄKIEKKOILIJAN URA Monella jääkiekkoilijalla ura alkaa siitä, että isä tai äiti vie junnun paikallisen seuran miniliigaan. Täältä hankittuja perustaitoja lähdetään sitten jalostamaan seuran juniorijoukkueisiin pelaajana. Samalla vanhemmat sitoutuvat joukkueen ja seuran moninaisiin teh täviin, joiden tarkoituksena on tukea lapsen harrastusta. Niinpä perhe pian huomaakin lapsen harrastuksen olevan koko perheen jutun ja säätelevän melko voimakkaasti myös viikonloppujen ja lomien viettoa. Vuodet vierähtävät todella nopeasti ja pian alkaa juniorilla vaihe, jossa joutuu valitsemaan joko kilpakiekon ja harrastekiekon pelaamisen. Useimmalla kilpakiekon harrastajalla siintää unelma ammattilaisuudesta, mikä sinällään on harrastusta vahvistava tekijä. Vanhempien ja valmentajien rooliin kuuluu palauttaa pelaaja maan/jään pinnalle, jotta utopis tiset toiveet saadaan realistisiksi. Tähän kuu luu muun muassa koulun ja opiskelujen täy sipainoinen toteutus sekä terveet elämänta vat. Tavoitteet pitää kuitenkin asettaa korkealle etenkin niiden nuorten osalta, jotka va litsevat huippu-urheilijan tien. Vanhemmilla junioreilla harjoitukset ja pelit täyttävät koulun lisäksi kalenterin melko te hokkaasti, joten varsinaista vapaa aikaa ei juu ri ole. Vaarana onkin, että puuttuva aika 4 ote taan yöunista tai unohdetaan koulun vaatima iltaopiskeluaika. Tässä vaiheessa on syytä erityisen huolella miettiä elämänhallintaan liit tyvät asiat ja opetella hoitamaan kaikki asiat ajallaan siten, että mikään asia ei jää roik kumaan tai hoitamatta. Monen hyvän pelaajan kauteen mahtuu oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikä luokan pelit, jolloin päästään huippuurhei lun näkökulmasta riittävään määrään pe lejä. Urheilijan kokonaiskuormasta on kuitenkin syytä pitää huolta, jotta rasituksesta joh tuvat loukkaantumiset ja sairastumiset mi nimoidaan. Tämä edellyttää jatkuvaa suunnittelua pelien ja treenien osalta ja tarvittaessa myös selkeää priorisointia toteutettavien ta pahtumien suhteen ottaen huomioon muun muassa opiskeluvelvoitteet. Harrastekiekon pelaamisen mahdollistamiseksi on useassa seurassa tehty aktiivisesti töi tä ja perustettu omia joukkueita kilpakiekon harrastajien rinnalle. Toivottavaa olisi, että jäitten määrää saataisiin edelleen lisättyä joko halleissa tai tekojäillä. Tämä mahdollis taisi entistä paremmin 15 20-vuotiaiden har rastajien pysymisen lajin parissa luistimil la eikä pakottaisi heitä siirtymään katsomon puo lelle. Suurin osa edustusjoukkueiden pelaajista pää see haistelemaan äijien ilmapiiriä jo juniori vuosien lopulla, jolloin pelaaja saa taas uuden toimintaympäristön. Monelle nuorelle pe laajalle hyppäys aikuisten maailmaan vaatii to tuttelua useamman kauden ajan ja joillain so peutuminen onnistuu heti. Pelipaikan vakiinnuttaminen onkin pelaajan lähitavoitteissa etu sijalla. Tämä voi vaatia siirtymisiä eri joukkueisiin jopa saman kauden aikana. Joka ikäluokasta muutama pelaaja valitsee Pohjois-Amerikan juniorisarjassa pelaamisen yhden tai kahden vuoden ajan, jonka jälkeen jat kaa joko Pohjois-Amerikan yliopistokiekkoilus sa tai palaa kotimaahan lähtöseuraansa. Vuosittain muutamat lukion käyneet pelaajat suuntaavat matkansa niin ikään Pohjois- Ame rikan yliopistokiekkoiluun. Jotta tämä oli si mahdollista, ei kyseisellä pelaajalla saa olla sellaista sopimusta minkään seuran kanssa, että pelaajalle olisi maksettu palkkaa pelaamisesta. Jotkut näistä pelaajista ovat pääs seet sittemmin ammattilaisiksi NHL:ään. Useimmilla paluu Suomeen tapahtuu n. kolmen vuoden jälkeen taskussa yliopistotutkinto, jota voi täydentää tai aloittaa jatko-opinnot kotimaassa tai muualla Euroopassa. Jääkiekkoammattilaisen elämään kuuluu, että hänen pitää pystyä osoittamaan vuosittain kuntonsa ja kykynsä työnantajalleen,

JÄÄKIEKKOILIJAN URAN VAIHEET jotta sopimus seuraavista kausista syntyy. Tä mä vaatii kurinalaista urheilijan elämää niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. Joillakin pelaajilla taso riittää ammattilaisuuteen Pohjois-Amerikassa tai Venäjällä, jossa monen juniorin unelma toteutuu. Suurin osa pe laajista käy kokeilemassa pelaamista lyhyemmän tai pidemmän jakson eurooppalaisissa seuroissa. Tunnollinen pelaaja voi toteuttaa Suomessakin varsin hyvällä palkalla pit kän uran. Työn luonteeseen kuuluu tietoisuus uran mahdollisesta loppumisesta yhtäkkiä esimerkiksi loukkaantumiseen, joten entistä useampi kiekkoilija kouluttautuu jo peliuran ohessa uuteen ammattiin ja pistää osan tie nesteistään urheilijarahastoon. Moni pelaaja ryhtyy alumniksi, kasvatiksi, uran jälkeen. Tällöin käynnistyy kiekkoilijan uran 3. vaihe, jonka tarkoituksena on tukea uusia jääkiekkoilijoita ja kehittää lajia. Pelaajat rekrytoituvat uusille urille yhteiskunnassa, osa jää vaikuttamaan suoraan lajin kehittämiseen valmentajina tai seuran toimihenkilöinä suu rimman osan siirtyessä aivan eri aloille. Alumni-verkoston avulla on tarkoitus pitää kaik ki kiekkoilijat narun päässä, jotta laji saisi riittävästi tukea toiminnalleen ja toisaalta voi daan auttaa apua tarvitsevaa. Moni kiekkoilija tuo jälkikasvunsa miniliigaan ja viimeistään tässä vaiheessa taas muistaa kuinka hauskaa jääkiekon harrastaminen olikaan. Näin ympyrä sulkeutuu ja kiek koperhe voi hyvin. Juha Mäki-Kokkila JUNIORI SJL AKTIIVI (MJ-TOIMINTA) SJRY ALUMNI SM-LIIGA SM-LIIGAN ALUMNIYHISTYS TUKEVA ORGANISAATIO ERI VAIHEISSA 5

JUNIORIT Yleisin jääkiekon aloittamisikä asettuu 5-7 vuoden paikkeille; aina löytyy poikkeuksia molempiin suuntiin ammattilaistenkin joukossa. Varsinainen hyppäys kiekkoilussa kehittymisessä tapahtuu pelaajan aloittaessa koulun. Osa pelaajista on ollut liikuntapainotteisissa päiväkerhoissa ja jatkaa liikuntapainotteisella ala-asteella. Luonnollinen jatke tälle on siirtyä aikanaan jääkiekkopainotteiselle yläasteelle. Tässä vaiheessa suurin osa pelaajista on luopunut muista aikaa vievistä harrasteista, sillä lajitaitojen harjoittelun lisäksi alkaa kiekkoilijoilla myös peruskunnon kehittäminen ja voimaharjoittelu. Harjoituskertamäärät viikossa ovat jo niin suuret, että kokonaisrasituksen huomioonottaminen on aiheellista. Seuroissa on aloitettu pelaajien jakaminen tasoryhmiin jo ala-aste-ikäisinä. Tällä haetaan optimaalista kehitysympäristöä nuorelle kiekkoilijalle. Parhaimmisto kootaankin alueittain maajoukkuetoimintaa valmistavaan leiritykseen siten, että 14-vuotiaista muodostetaan ensimmäiset aluejoukkueet. Näille järjestetään turnaustapahtuma, jossa pelaajatarkkailijat sitten valitsevat ensimmäiset kaksi joukkueellista pelaajia maaottelutapahtumaan. Tästä alkaa mielenkiintoinen ja myös vaativa kehittyminen maajoukkuepelaajana. 6 Toki myöhemmin kehittyville nuorille annetaan tilaisuus osoittaa taitonsa ja ansaita paikkansa maan edustustehtävissä. Koulun ja jääkiekon sovittaminen vaatii todellista panostusta, jotta molemmat sujuisivat hyvin. Moni kilpakiekossa mukana ollut siirtyykin harrastekiekon puolelle tai lopettaa pelaamisen kokonaan ja keskittyy toivon mukaan koulun käyntiin. Harrastekiekon järjestäminen mielekkääksi onkin seuroille melkoinen haaste vähäisillä valmennus- ja jääaikaresursseilla. Erityisesti kilpakiekon harrastajien tulee pyrkiä jatkamaan opiskeluaan yläasteen jälkeen urheiluakatemian alaisissa oppilaitoksissa, jotta mahdollisuus aamuharjoitteluun toteutuisi. Ensimmäisen vuoden opintojen toteutuminen esim lukiossa mahdollisimman monella kurssilla, yli 30 kurssia, auttaa selkeästi koko opiskelujakson hyvää toteutumista 3-4 vuoden aikana. Parhaimpien jääkiekkoilijoiden panosta tarvitaan monesti oman ikäluokan pelien lisäksi vanhemman ikäluokan peleissä. Harrastukseen menevän ajan kasvaminen vaikuttaa erityisesti nuoren ns omaan aikaan, joka uhkaa jäädä tosi vähälle. Helposti aikaa lyhytnäköisesti löytyy yöunien lyhentämisestä, mutta tämä valinta näkyy pitkän talven aikana väistämättä pelaajan yleisessä vireystilassa ja pahimmillaan loukkaantumisten lisääntymisenä ja koulutehtävien laiminlyöntinä. Vaihto-oppilasvuosi Pohjois-Amerikassa voi joillakin pelaajilla antaa lisäpotkua niin pelaamiseen kuin opiskeluunkin. Vieraan kielen omaksuminen ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa, vaikka muut opinnot eivät sitten juuri vastaisikaan Suomen koulujärjestelmää. Jotkut parhaimmista pelaajista saavat kutsun mennä pelaamaan Kanadan eri junioriliigoissa. Tämä tarjoaa oivallisen mahdollisuuden itsensä kehittämiseen kiekkoilun kotimaassa ja myös mahdollisuuden näyttää taitonsa lukuisille kykyjen etsijöille. Maajoukkuetason juniorit pyritään Suomessa sitomaan seuraan tarjoamalla 2-4 vuoden sopimuksia. Tällöin hyvä sopimus pitää sisällään myös sen, että seura kunnioittaa ja auttaa pelaajaa saamaan 2.asteen opiskelunsa valmiiksi. Parhaimmassa tapauksessa sopimuksen päätyttyä pelaajasta on kasvanut ammattinsa osaava kiekkoilija, jolla on suoritettuna 2.asteen opinnot ja varusmiespalvelus. Lisäksi hän käyttäytyy huippuurheilijalle ja nuorison esikuvalle kuuluvalla tavalla. Juha Mäki-Kokkila

JOKAINEN ALOITTAA JUNIORINA ALA-ASTE YLÄASTE LUKIO/AMMATTIOPPILAITOS SA-INT LIIKUNTAPAINOTTEISET KOULUT URHEILUAKATEMIAT -> Lajitaitojen omaksuminen Monipuolinen liikunta Aluejoukkue- ja maajoukkue toiminta käynnistyy yläasteella Peruskoulun suorittaminen ja hakeutuminen joko lukioon tai ammatillisiin opintoihin Lajitaitojen systemaattinen kehittäminen Runsaasti pelejä Maajoukkuetoiminta tiivistyy U18 ja U20 MM-kisat 2. asteen opintojen voimallinen aloitus tavoitteena tutkinto 3 vuodessa Pohjois-Amerikan junioriliigat ja yliopistosarjat Juniori-/Ammattisopimukset Seura-akatemiat ammattikiekkoilijan kasvattaminen opintojen valmistuminen varusmiespalvelun suorittaminen 7

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Jääkiekkoliiton uudessa strategiassa konkreettiset tavoitteet Suomen Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on pystyä tarjoamaan kaikille suomalaisille elämiinsä lisäarvoa jääkiekon kautta. Suomen Jääkiekkoliiton visiona on, että laji tarjoaisi suuria elämyksiä ja tunteita, mukavaa yhdes säoloa ja kansainvälistä menestystä kiekkoa kaikille. Liitolle on luotu yhteinen toimintastrategia, jonka avulla yhteisiin päämääriin pääseminen olisi helpompaa. Seuratoiminnan laatua halutaan nostaa Uuden strategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on jatkaa jääkiekon seuratoiminnan laadun nostamista. Laadunvalvonnan apuvälineenä ja mittarina käytetään tänä vuonna seu roissa tehtyä laatuarviointijärjestelmää, jon ka pohjalta liitto maksaa seuroille laatutu kea. Seuratoiminnan laadun nostamisessa toinen keskeinen painopiste on valmennus- ja ohjaustyön laadun nostamisessa. Tavoitteena on saada lisää päätoimisia ja koulutettuja ohjaa jia ja valmentajia seuroihin erityisesti 5 14 -vuotiaille lapsille sekä nostaa liiton pää sarjojen valmentajien tasoa erityisesti nuor ten ja naisten SM-sarjajoukkueissa. 8 Liiton uuden strategian tavoitteena on myös lisätä merkittävästi uusien lisenssipelaajien määrää kaikissa liiton sarjoissa. Esimerkiksi tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä pyritään nostamaan 4000 pelaajaan vuoteen 2010 mennessä. Lajin harrastusolosuhteiden osalta tavoitteena on saada lisää jäähalleja varsinkin muut tovoittoisille asuinalueille sekä saada jää kiekon harrastaminen olosuhdekustannuksiltaan tasavertaisemmaksi muihin urheilulajei hin nähden. Yleisemmällä tasolla Jääkiekkoliiton toiminnan tavoitteena on jatkuvan kansainvälinen me nestyksen turvaaminen sekä lajin positiivisen ja kiinnostavan imagon ylläpitäminen. Juha Mäki-Kokkila SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO RY perustettu 20.1.1929 Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) jäsen ja sen virallinen edustaja Suomessa Suomen suosituin urheilulaji 195 000 aktiivista harrastajaa 63 000 lisenssipelaajaa 460 jäsenseuraa, 2800 joukkuetta 38 000 ottelua kaudessa 1640 erotuomaria 230 rataa 220 jäähallissa 39 kokopäiväistä toimihenkilöä koko Suomessa kahdeksalla eri alueella 28 työntekijää Jääkiekkoliiton toimistossa

SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITON ROOLI Tuomaritoiminta Kansallinen kilpailutoiminta sarjajärjestelmä Pelaajan kehittäminen valmennustoiminta aluevalmennusjärjestelmä Kansainvälinen kilpailutoiminta maajoukkueet Markkinointi Nuorisotoiminta Vakuutusturva Jäähallisaneeraus ja -rakentaminen Koulutustoiminta valmentajakoulutus seurajohdon koulutus Yhteiskuntavastuullisuus mm. opintojen koordinointi ja ravitsemustietous Rullakiekko Tossulätkä Harrastekiekko Pipolätkä Tyttökiekko 9

JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Leijonan pentuja Tyttökiekkoa 10

JUNNUTOIMINTAA KUVIN JA SANOIN Kesäopiskelua Maajoukkuepelaajat opiskelevat myös kesällä! Mikael Granlundin tarina Jääkiekko on hieno laji. Maailman nopein pallopeli, jossa täytyy reagoida erilaisiin tilanteisiin nopeasti. Se on yksi asia miksi pidän lajista tosi paljon, kokoajan täytyy olla hereillä. Pe lissä saan monista asioista hienoja fiiliksiä, kuten esim. kun saan tehtyä maalin, annettua hyvän syötön, onnistun jossain harhautuksessa, antanut kovan taklauksen, blokannut lau kauksen jne Nämä ovat asioita, joista varmaan kaikki jääkiekkoilijat tykkää. Sitten on se mielestäni kaikkein hienoin asia: voittaminen. On aivan upeaa pelin jälkeen, kun on kovalla työllä saanut voiton ja koko joukkue voi olla ylpeä esityksistään. Lajiin kuuluu, kuten kaikkiin muihinkin lajeihin, todella isona osana harjoittelu. Jääkiekkoilijan harjoittelu on monipuolista, sillä kentällä tarvii monia eri taitoja. Ei riitä, että on vain todella taitava, vaan täytyy myös pysyä vauhdissa ja pärjätä väännöissä. Ei myöskään auta, jos on todella kovassa kunnossa fyysisesti, vaan täytyy ymmärtää pelistäkin jotain. Siinä minulle tärkeitä ja isoja asioita hienosta lajista nimeltä jääkiekko. Nico Manelius (vas.), Mikael Granlund (oik.) Maajoukkue tarjoaa matkustamistakin! USAn turnaus Venäjän turnaus Wienissä vapaalla Mikko Laine, Ilmari Pitkänen Rasmus Rinne 11

Kiekkoilua Pohjois-Amerikassa Max Kolu: Minulla alkoi olla sellainen olo, että yliopistokiekkoilu voisi olla mie lenkiintoista, koska Suomessa kiekkoa ja koulua on melko vaikea yhdistää. Kyllä se toki onnistuu, mutta minua alkoi tuo yliopis tokiekko kiinnostaa. Se oli hienoa aikaa ja se kannatti kokea! Sain siel lä tutkinnon, tutustuin paikalliseen kulttuuriin ja sain kielitaidon sekä paljon ystäviä. Vuodet avarsivat, enkä ole katunut hetkeäkään, että lähdin sinne Max kertoo Kiekkolehden haastattelussa siirtymisestään A-junio rina 2003 Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan NCAA-yliopistosarjassa. Kuva: Suomen Mediatuotanto High School Vaihto-oppilas vuosi tai vuodet Kanadan tai USAn juniorisarjoissa Kanadan junioriliiga CHL koostuu kolmesta eri liigasta: läntinen WHL, Ontarion OHL ja Quebecin QMJHL Yliopistokiekkoilu Lukion jälkeen Ennen ammattilaissopimusta 12

Jyri Niemen tarina Junnuna Kanadaan Olen pelannut jääkiekkoa 4-vuotiaasta lähtien. Jalkapallo ja jääkiekko olivat harrastukseni 12-vuotiaaksi asti, mutta siirtyessäni Tapparan ri veihin oli lajivalinta kesäharjoittelun myötä selvä. Peruskoulun jälkeen sain lukiopaikan Sammon urhei lulukiosta, mutta sitten pääsin HPK:n A-junioreihin minkä seurauksena kävin lukiota Kaurialan lukiossa Hämeenlin nassa. Hämeenlinnan vuosi oli opettelua itsenäiseen elämään; rahan käyttöön, ajanhallintaan ja sinnikkääseen harjoitteluun ja myös opis keluun. Agenttini oli paria vuotta aiemmin järjestänyt kotipaikkakuntani pe laajan Kanadan junioriliigaan pelaamaan. Halusin kehittyä pelaaja na, saada lisää haasteita ja unelmanani oli aina ollut pelata Pohjois-Ameri kassa ja oppia ymmärtämään sikäläistä jääkiekkokulttuuria. Vii meistään puhuttuani Mikko Kuukan kanssa, tiesin haluavani pela ta WHLliigaa. WHL-liigaa pelaava Saskatoon Blades varasi minut pe laa jakseen, niinpä matkasin 2007 elokuussa kasseineni lentokentälle. Aluksi kaikki oli tietenkin uutta ja ihmeellistä. Varsinkin katsojamäärät ja pelaajien fanitus sekä myös median voimakas mukanaolo tuntuivat joskus jopa ärsyttävältä. Harjoittelu oli kovaa, melko säälimätöntäkin. Aluksi oli tehtävä tuplasti töitä jotta ansaitsi paikan joukkueessa; olinhan tullut Euroopasta ja vienyt kanadalaiselta pelaajalta paikan. Työ tuotti tulosta ja sain todella paljon vastuuta ja sen myötä paljon pe liaikaa. Olin ansainnut paikkani joukkueessa. Opiskelua Suomessa pi ti jatkaa mm. netin välityksellä etäopiskeluna, mutta ensimmäisenä vuonna kaikki oli uutta ja kesti oman aikansa sopeutua niin pelityyliin, har joitteluun, perheeseen, maahan kuin kulttuuriinkin. Sitten olikin jo joulu. Pelimatkat olivat pitkiä ja rankkoja. Samaten lepopäivä oli siel lä tuntematon käsite silloin kun joukkue ei menesty. Vapaapäivä on palkinto hyvästä menestyksestä, pa lautumiseen tai latautumiseen sitä ei osata käyttää. Varsinkin levon tärkeys ja merkitys urheiluun ja suorituskykyyn on mielestäni Suo messa paljon paremmin ymmärret ty kuin Kanadassa. Esimerkkiviikko Saskatoonissa me nisi näin: maanantaina klo 10 pyö rälenkki, klo 14 18 2h jää ja ohei set, keskiviikko samanlainen pait si 14 17 1.5h jää ja oheinen, kes kiviikkona hallille klo 10, klo 17 pe lipalveri, klo 19 kotipeli, torstai sa manlainen kuin maanantain, per jantaina klo 10.00 lähtö Edmontoniin, peli klo 19, lauantaina Edmon tonista Calgaryyn, peli klo 19.00 ja sunnuntaina lähtö kohti Red Deeria klo 15.00 ja peli klo 19.00. Suomessa ehdin siis käydä vuoden lukiota ennen lähtöäni. Tällä het kellä opiskelupaikkani on vielä Kaurialan lukiossa minulle varattuna, mutta näyttää siltä että mikäli käyn lukion loppuun teen sen aikuis opiskelijana kiekkourani ohella. Nyt käyn ammattikoulua josta val mistuu jääkiekkoilijoita. Sitten kun tulee uudelleen kouluttautumi sen aika, pyrin hyödyntämään saamani kiekkotietouden ja kielitaidon sekä löytämään tehtävän missä voin laittaa tietotaitoni jatkojalostuk seen. Kiekkoilijan tavoitteeni ovat eteenpäin ja mahdollisimman pitkälle sa maten kuin muutenkin elämässäni. Olen tyytyväinen valintaani läh teä Kanadaan, vaikka lukio-opintoni keskeytyivätkin. Kaikkea ei voi saada ja kukin valitkoon omien arvojensa mukaan itselleen parhaimman vaihtoehdon. Lähtijän on oltava valmis tekemään työtä, val mis sopeutumaan erilaiseen valmennukseen, pelitapaan ja kulttuuriin, valmis sietämään kovia paineita, valmis selviämään englannin kielellä ja valmis pitämään itsestään hyvää huolta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Halu kasvaa ja kehittyä omalta tuntuvan työn parissa kannustaa jatkamaan edelleen. Kuva: Getty Images 13

Toni Söderholmin tarina Yliopisto-opiskelu USA Vuosina 1998 2002 suoritettu yliopisto tutkinto on itselleni suuri ylpey denaihe. Voin suositella sitä lämpimästi kaikille. Se on loistava vaihtoehto monen uralla. Eikä pelkästään jääkiekon takia. Yliopisto-aika on välillä kuin elokuvista, välillä se on vähemmän hoh dokasta. Kuitenkin se avartaa, opettaa ja kehittää sinua ihmisenä todella paljon. Elämä on räätälöity niin että sekä kouluun että jää kiekkoon pystyy keskittymään, sekä kehittymään molemmissa. Mie lestäni sitä ei pidä ikinä nähdä hidasteena jääkiekkouralle. Päinvastoin. Itselle mahdollisuus opiskella USA:ssa tuli ajankohtaiseksi vietettyäni pari vuotta Kanadassa lukiossa. Siellä heräsi into ja kiinnostus ky seistä vaihtoehtoa kohtaan. Tie sinne kulki yliopiston valmentajan, agen tin ja varmaan muidenkin suosittelijoiden kautta joita en edes tie dä. Yksi suuri este yliopisto-opiskelun kohdalla on raha. Vuosikausi maksut ovat todella korkeita mutta usein ne pystytään kattamaan sti pendien avulla. Kannattaa itse olla aktiivinen. Soittaa siellä pelanneille suomalaisille, pyytää agenteilta tai omalta seuralta apua. Seurojen juniorivalmen nuksesta vastaavat tietävät milloin yliopistojen scoutit/valmentajat ovat paikalla katsomassa pelejä. Junioripäälliköt pystyvät auttamaan, mutta vain jos tietävät että pelaajalla on halua lähteä. Itse valitsin University of Massachusetts Amherstin. Vaihtoehtoja oli muutamia mutta mielestäni he olivat eniten kiinnostuneita ja siel lä oli sekä opiskeluun että jääkiekkoon liittyvät olosuhteet kunnossa. Ennen lähtöä moni asia askarrutti. Miten sopeutuu sikäläiseen kult tuuriin/kouluun, riittääkö englanninkielen taito, mahtuuko pelaa maan? Vihdoin paikan päällä kysymyksiä tuli eteen vielä enemmän. Ke nen kanssa sitä asuu, missä asuu, löytääkö tunneille kun koulun alue on ympäri kaupunkia? Äkkiä sitä oppii että kaikki asiat hoituu. Pi tää uskaltaa kysyä, kiinnostua ja olla sosiaalinen. Sen myös oppii aika nopeasti että tavallisilla opiskelijoilla on erittäin erilainen elä mänrytmi kuin urheilijoilla. Heidän elämästään oppii nopeasti eris täytymään oikealla tavalla. Ja pitääkin jos haluaa menestyä ja ke hittyä. Juhlia ja juhlijoita siellä riittää, ja niihin kerkeää mukaan kau den päätyttyä. Ensin pelit, sitten opiskelu. Näin sinne menevä pelaaja ajattelee. Ehkä jopa valmentajakin. Tosiasiassa asia menee hivenen päinvastoin. 14

Sitäkään ei kannata pelätä. Kuitenkin on kyse siitä että yrittää maksimoida yliopisto-ajan, eli saada kaikesta mahdollisimman paljon irti. Organisointikyky on yksi tärkeä asia mitä yliopistossa eläminen antaa. Opiskelurytmi rakennetaan yleensä yhdessä urheilijoiden opiskeluohjaajan kanssa. Hän myös valvoo koulumenestystä, ja pystyy organi soimaan extra opetusta jos tarve vaatii. Urheilijat ovat muita oppilai ta paremmassa asemassa, koska heille järjestetään kaikki nämä asiat helpommin. Jos vain pyytää apua. Päivät ovat usein kiireisiä ja vapaa-aikaa erittäin vähän. Siihen kan nattaa varautua etukäteen. Siinä oppii jakamaan ajan ja suunnitte lemaan viikot etukäteen. Aamu ja aamupäivä koulussa ja iltapäivä harjoituksissa. Kiireestä huolimatta yliopistossa eläminen on antoisaa. Siellä pystyy lähietäisyydeltä seuraamaan myös muiden lajien urheilijoita. Yliopisto-koripallo ja amerikkalainen jalkapallo ovat suosiossaan ainutlaatuisia. Olen joskus jutellut yliopisto vaihtoehtoa miettivien kanssa. Joitain mietityttää lähteä sinne neljäksi vuodeksi. Itselleni kesti muutama vuosi ennen kuin sain kunnolla kiinni koko jutusta. Sinne voi myös läh teä vain vuodeksi tai kahdeksi, mutta sitä ei tietenkään kannata heti mainostaa heille. Itselleni jäi yliopisto-ajasta loistavat muistot. Jääkiekossa ei meille hirveästi menestystä tullut mutta siitäkin oppi paljon. Pohjois-Amerikkalaiseen joukkueeseen sopeutuminen ja siellä pelaaminen kehittää eri tavalla. Pelit ovat erittäin intensiivisiä, yleisö koostuu pääsääntöi sesti muista opiskelijoista minkä ansiosta halleissa on erittäin hy vä tunnelma. Kykyjenetsijöitä on paikalla runsaasti joten senkin ta kia kaikki haluavat näyttää kykynsä. Pelaamisen ohella saa hyvän koulutuksen. Se on tässä kaiken ydin. Paikoista on uskomattoman kova kilpailu. Jos se mahdollisuus suo daan Sinulle, tartu siihen. En usko että tulet katumaan päätöstäsi lähteä sinne. Se on ainutlaatuinen kokemus jota ei voi rahassa mi tata. Kuvat: Suomen Mediatuotanto 15

Samuli Jalkasen tarina Opiskelija-urheilija (Student Athlete, NCAA) Halu Hakijalla täytyy olla selkeä halu opiskella ja ke hittää itseään muutenkin kuin jääkiekossa. Kuka voi auttaa? Mikäli Sinuun ei ole otettu yhteyttä kannattaa olla itse aktiivinen! Hyvänä apuna ovat yliopistoissa pelanneet pelaajat, valmentajat, scoutit ja agentit. Teemme listan ihmisistä, jotka voivat auttaa Sinua kartoittamaan koulujen tarvetta Sinun kaltaisiasi pelaajia kohtaan. (Ks. lista lopussa.) Sisäänpääsy kriteerit ylioppilastutkinto TOEFL (helpohko Englannin kielen -testi vain ulkomaalaisille) SAT (pistevaatimus n. 820, vaikeampi koe, jonka suorittavat kaikki yliopisto-opiskelijat myös amerikkalaiset) molempiin testeihin löytyy oppikirjamateriaa lia kirjakaupoista SAT:hen perehtyminen kannattaa opiskelija-urheilijalle ei ole maksettu palkkaa pelaamisesta, kulukorvauksia ehkä, ammattilaisuus kielletty opiskelija-urheilija ei ole pelannut SM-Liiga pelejä käytäntö näiden kahden viimeisimmän kohdan kanssa hieman vaihtelee Kuva: Jääkiekon SM-liiga 16

Hakuaika Sitoutumispäätöksiä (letter of intent) tehdään yleensä syksyn mittaan, mutta esim. toukokuussakin vielä ehtii sitoutua seuraavaa lukuvuotta silmällä pitäen. Opiskelu ja pelaaminen keskiarvo pitää olla vähintään 2.0 (C), asteikolla 1 4, jotta on oikeus pelata. 2.0 ei vaadi kohtuuttomia ponnistuksia koulu 4 vuotta, oikeuttaa kandin tutkintoon stipendejä on erilaisia täysstipendistä alkaen Jääkiekko taso on kova ammattimaista toimintaa halleista tiedottamiseen mahdollistaa paluun SM-Liigaan tai muuhun Eurooppalaiseen sarjaan moni pelaaja jatkaa AHL:ssä tai NHL:ssä suoraan NCAA:n jälkeen Yleistä / Osoitteita Armeija kannattaa käydä ennen, jos se on mahdollista www.ncaa.org www.ncaa.com www.uscho.com (koko sarjan sivusto) www.hockeyeastonline.com (lohko) http://ccha.cstv.com (lohko) http://ecachockey.com (lohko) http://wcha.cstv.com (lohko) www.atlantichockeyonline.com (uusi lohko) www.collegehockeyamerica.com (uusi lohko) Tietoa Ex-pelaajat Jalkanen Samuli University of Massachusetts, Amherst (Umass) Söderholm Toni Umass Helanen Markus Umass Ruutu Mikko Clarkson University Ruutu Jarkko Michigan Tech Rajamäki Erkki Colgate University Tuomainen Marko Clarkson University Degerman Tommi Boston University Kekäläinen Jarmo Clarkson University / St. Louis Blues Kaltiainen Matti Boston College Jääskeläinen Tuomo The University of Maine Ben Eaves Boston College? Tim Stapleton Minnesota? Agentit Lehto Markus Muut Stubb Göran Väisänen Matti Siren Ville Nadeau Ryan Manager of Hockey Administration, Boston Bruins 17

Ammattina jääkiekkoilija Jääkiekkoilijan ammatti on monen juniorin ta voite. Tarjoaahan se parhaimmillaan arvostetun aseman julkisuudessa sellaisilla vuosipalkoilla, mitä tavallisen palkansaajan on vaikea ymmärtää. Hyvin raha-asiansa hoitava NHL-pelaaja pystyy turvaamaan loppuelämänsä 10 15 vuotta kestävällä urallaan. Sama koskee SMliigan pelaajia, jotka ansaitsevat keskimääräistä kiekkoilijaa enemmän urallaan. Jokaisella pelaajalla on taustalla ajatus siitä, mitä ryhtyä tekemään pelaajauran jälkeen. Joillain on selkeä toimintasuunnitelma, mutta varsin monella se on epämääräinen mahdollisuuksien vyyhti. Monen osalta tarkemman suunnitelman teko siirtyy vuosi vuodelta. Jääkiekkoilijan ammatin erityispiirre on se, että ura saattaa loppua yllättäen jo seuraavassa vaihdossa loukkaantumiseen. Tällöin olisi turvallisempaa lähteä uuden työelämän alkuun, kun jo aikanaan uran alussa olisi pelaajalla olemassa selkeä suunnitelma tästä. Samalla se antaa rauhan pelaajan ajatuksille tulevaisuuden pohtimisesta. Kouluttautuminen uuteen ammattiin peliuran aikana on selvästi lisääntynyt pelaajien keskuudessa aikuiskoulutusjärjestelmän uusiutumisen myötä. Nykyään jokaisella aikuisella on mahdollisuus aloittaa opiskelut missä iässä tahansa valitsemallaan alalla. Monimuotokoulutuksena räätälöidyt opinnot jääkiekkoilijoille mahdollistavat täysipainoisen ammatin harjoittamisen ja opiskelun uran aikana. Ahkera opiskelija ehtii pitkälle avoimen yliopiston opinnoissa tai ammatillisesta koulutuksesta kiinnostunut ehtii hankkia useamman alan pätevyydet pelaamisen lomassa. Uran jälkeen kouluttautumisaikaa on hyvä valmistella jo uran aikana laittamalla osa hankkeista urheilijoita varten luotuun rahastoon. Pelaajalla onkin sitten lopettamispäätöksen jälkeen mahdollista tulouttaa suunnitelman mukaisesti rahastoon sijoitetut varansa tukemaan sitä vaihetta, kun hän siirtyy uudelleen työelämään. Juha Mäki-Kokkila Kuva: Suomen Mediatuotanto 18

PELIPAIKAN PELAAMINEN URAN VAKIINNUTTAMINEN AMMATTILAISSARJASSA LOPPUVAIHE Kehittyminen ammatissa Perhe-elämän aloittaminen Rahastoinnin aloittaminen Jatko-opintojen käynnistäminen Korkea-aste Urheilijan elämää Katseet tulevaisuuteen Rahastoinnin kasvattaminen Uran jäkeisen ammatin valinta Opintojen suunnittelu tai aloittaminen Siirtymävaiheen suunnittelu Uran päättäminen Rahastoinnin purkusuunnitelma Opintojen käynnistäminen A-maajoukkueen toiminta Jääkiekkoilijan on valmistauduttava samaan aikaa lyhyeen tai pitkään uraan ja sen edellyttämiin toimiin. 19

Pelaajien tarinat Hirschovits: Vaikeuksien kautta voittoon HIFK:n tähtihyökkääjä Kim Hirschovits on kul kenut pitkän ja värikkään tien helsinkiläisseuran juniorikoulusta SM-liigan pistepörssivoittajaksi. Hirso tiesi jo pikkupoikana, että hänestä tulee jääkiekkoilija. Mitään muu ta vaihtoehtoa hän ei halunnut edes ajatella. Mun lätkäura seurassa alkoi verrattain myö hään. Pari vuotta kinusin vanhemmiltani, että pääsisin johonkin seuraan, ja kun olin 20 pe lannut muutaman talven itsekseni ulkojäillä niin vanhemmat uskoivat, että olen tosissani ja haluan pelata, taiturimainen keskushyökkääjä muistelee. Hirschovits kuuluu siihen kiekkoilijoiden la veaan kaartiin, joka on oppinut hienoimmat kik kansa pihapeleissä. Junnuna oltiin talvisin aina ulkojäillä, ja ke sällä pelattiin sählyä ja lätkää asfaltilla. Li säksi muutaman olohuoneen parketti on naar mutettu ja jokunen ikkuna hajotettu, kun pe lit jatkuivat myös sisällä. Kun lätkä iski ta juntaan, niin silloin pelattiin kaiket ajat syömisten ja nukkumisten välissä, Hirschovits ker too. IFK-sentterin juniori- tai aikuisura ei ole kui tenkaan aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista. HIFK:n tai minkä tahansa muun vähänkin suuremman seuran juniorikoulun läpikäy minen on melko raskas taival. Hirschovitsin mukaan myös hänellä oli toisinaan vaikeuksia. Silti Hirso haluaa muistuttaa, että han kalista ajoista voi myös oppia. Kaikille tulee vaikeita aikoja, ja vaikeuksiin suh tautuminen oikeastaan ratkaisee sen, kenestä kehittyy pelaaja huipulle. Nuorella pelaajalla pitää olla positiivinen asenne, sellainen, että haluaa ratkaista väkisin ongelmat. Ko ko ajan täytyy yrittää kehittää itseänsä ja oppia tekemistään virheistä, ja oppia myös muil ta pelaajilta, Hirschovits neuvoo. Hirschovitsille ei kuitenkaan juniori-iässä tul lut koskaan sellaista tunnetta, jolloin tekisi mieli ripustaa luistimet naulaan. Myöhemmin tämäkin ajatus on joskus hiipinyt mieleen. Vanhemmalla iällä on välillä ollut sellaisia aikoja, jolloin on miettinyt, onko tämä juuri si tä, mitä haluaa tehdä. Silloin ajatukset ovat pa lanneet junioriaikoihin, jolloin lätkä oli haus ka harrastus. Sen miettiminen on auttanut. Se täytyy vain hyväksyä ja ymmärtää, että ammattilaisena jääkiekko ei aina olekaan vain harrastus ja pelkkää hauskanpitoa. Hirschovits on siis oikea mies kertomaan, min kälaisia ominaisuuksia vaaditaan nuorelta pelaajalta, joka haluaa nousta junioreista SMliigaan saakka. Täytyy olla hirveä halu kehittyä. Yleensä ha lu olla paras on ajanut eteenpäin niitä nuoria, jotka ovat lyöneet itsensä läpi. Ville Mäkinen Kuva: Helsingin Sanomat