Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Jäsentiedote 1/2012 20.1.2012 Pyhäkoululla on ollut tärkeä asema lasten uskonnon opetuksessa maassamme. Pyhäkouluja on toiminut käytännöllisesti katsoen joka kylällä samoinkuin taajamissakin. Pyhäkoulua käytiin yleensä rippikouluikään asti. Kuva on Kärsämäeltä ja siinä on kuvattu Mehtäsaaren pyhäkoululaiset, opettajanaan Väinö Haverinen. Kuva on vuodelta 1954. Kuvan on toimittanut Eero Haverinen.
Tervetuloa vuosi 2012 Puheenjohtajan tervehdys Vuosi on vaihtunut melko vähälumisena. Tuntui oudolta, kun joulun aikoihin sulissa vesissä uivat joutsenet joikuivat ja nauttivat selvästi vielä sisävesissä oleilusta. Tuttavani kertoi metsässä liikkuessaan poimineensa suppilovahveroita vielä joulun pyhien välissä. Talvialennusmyynnit kaupoissa lähtivät liikkeelle jo hyvissä ajoin ennen joulua. Parin edelliseen pakkastalven jälkeen kaikkien on toimittava uudella konseptilla. Onhan tässä vielä talvikuukausiakin jäljellä. Luonto ehtii muuttua moneen kertaan talviseksi. Tuliko tehtyä vuoden vaihtuessa lupauksia? Tokihan lupausta ei kannata kovin isoäänisesti toitottaa, jos se ei vaikka kannakaan päämääräänsä. Liikkuminen on tärkeää aina. Siihen on luotu nykyisellään niin monia mahdollisuuksia. Liikkua voi niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Liikkuessa täytyy huomioida sääolosuhteet pukeutumisessa, harrastaa liikuntaa sitten ulkona tai sisällä. Olisiko tämä vuosi se, jolloin lähdemme kaikki liikkeelle ja viemme mukana myös ystävämme? Yhdistyksen toimintaa emme muuta tänä vuonna kovin paljon edellisestä. Tämän tiedotteen sivuilla voit tutustua toimintaamme. Mikäli sinua kiinnostaa tapahtumat, merkkaa ne välittömästi kalenteriisi. Valoa kohti mennään hyvää vauhtia. Jokainen uusi päivä on kukonaskelta pidempi edellistä. Varmasti talviset keväthanget kutsuvat meitä. Auringon ruskettavat säteet lisäävät väriä ihoon ja antavat puhtia odottaa kevättä. Liikutaan yhdessä ja haetaan energiaa auringosta ja puhtaasta talvisesta säästä. Muistetaan vielä kannustaa toisiamme liikkumaan. maa jäi lumen peittohon. Pilvet puissa kiinni on. Leikkii tuuli vallaton. Tammikuussa Hyvää yhteisöllistä ja liikunnallista vuotta 2012 Teille kaikille! Terveisin Heikki
Kevät- ja kesäkauden tapahtumia Luku-killan kirjailijavierailu to 23.2. Hml:n kirjaston musiikkisalissa Saamme vierailijaksi torstaina 23.2. klo 18.00-20.00 kirjailija Terttu Autereen. Hän tulee kertomaan ja opastamaan aiheesta Miksi ja miten kirjoitan. Pasi Pieskä on raottanut aihepiiriä etukäteen ja kertonut, että se koskee mm. mahdollista oman elämänkerran kirjoittamista jälkipolville. Mielenkiintoista. Myös yhdistykseen kuulumattomat perheenjäsenet ja ystävät ovat tervetulleita. Entinen Runo- ja kirjallisuuspiiri on nyt Luku-kilta. Tarkoitus on kokoontua jatkossa muutamia kertoja vuodessa kirjallisuutta koskevien aiheiden parissa. Kanervakuoro Kuoron harjoitukset tauolla. Sulo Kurkinen on luvannut johtaa Kanervakuoroa ainakin Hyvinkään kirkossa 28.10.2012. Kevätkokous to 8.3.2012 Osoite: Kuittilantie 17, Renko Kevätkokous Härkätien Kynttilässä, Rengossa, torstaina 8.3.2012 klo 18.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Tarjolla tavallista paremmat kahvit. Arpajaiset, pientä voittotavaraa otamme ilolla vastaan. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi Eerolle p. 050 5681489 soitolla tai tekstiviestillä. Sisäkuva Härkätien Kynttilästä Ulkoiluretki pe 23.3.2012 Aulangon tekosaarten kodalle Keväinen ulkoiluretki Aulangon tekosaarille perjantaina 23.3. klo 12.00-16.00. Kota on vuokrattu käyttöömme ja laavua voimme myös käyttää, siellä tosin saattaa olla myös muita ulkoilijoita. Kodassa on tulisija makkaran paistamiseen ym. Ylle lämmin ja mukava vaatetus sekä mukaan rento meininki. Ilmoittaudu tarjoilun vuoksi Kyllikille soitolla tai tekstiviestillä p. 0400 993599, tai sähköp. kylli@aina.net.
Laivamatkalle Pietariin 24-27.4.2012 Huhtikuussa teemme kulttuuri- ja tutustumismatkan laivalla Pietariin. Matkalle lähdemme tiistaina 24.4. noin klo 13.00 ja palaamme perjantaina 27.4. Helsinkiin klo 8.00. Bussi lähtee Hämeenlinnaan klo 9.00. Meno- ja paluumatkalla yövymme laivalla sekä yhden yön Sokos Hotellissa, Pietarissa. Ohjelmassa tutustuminen Eremitaasin aarteisiin, kaupunkiajelua, jokiristeily Nevalla ja aikaa ostoksiin. Mukaan mahtuu 30 lähtijää, myös ystäviä tai sukulaisia yhdistyksen ulkopuolelta saa pyytää mukaan. Matkaohjelma 24.4. Noin klo 13.00 lähtö Hämeenlinnasta (satamassa 2 h aikaisemmin). Siirtyminen laivalle ja majoittuminen hytteihin. Princess Maria lähtee klo 16.30. Laiva kulkee Tallinnan kautta (Tallinnassa 20.00-23.00). Ruokailu buffet-ravintolassa kannella 8, snapsi ja viini sisältyy olut ei. 25.4. Aamiainen laivalla. Klo 12.00 saapuminen Pietariin. Kiertoajelu sis. Käynnin Eremitaasissa. Majoittuminen Vasievsky hotelliin. Illallinen hotellissa lisämaksusta. 26.4. Aamiainen hotellissa. Klo 12.00-15.00 veneretki pitkin kanaaleja ja jokia Pietarissa oppaan johdolla, päätteeksi kuljetus satamaan. Klo 20.00 Princess Anastasia lähtee Pietarista. Ruokailu buffet-ravintolassa kannella 8. 27.4. Aamiainen omaan tahtiin. Laiva saapuu Helsinkiin klo 8.00, mutta ensimmäisten joukossa ei kannata jonottaa ulos. Bussikuljetus satamasta noin 9.00 Hämeenlinnaan. HINTA noin 425 / henkilö, jos 30 hengen ryhmä. HINTA SISÄLTÄÄ: - bussikuljetukset Hml-Hki-Hml - risteily M/SPrincess Marialla ikkunallisissa A-luokan 2-hengen hyteissä - majoittuminen Sokos hotel Vasilievskyssa 2-hengen huoneissa - aamiaiset laivalla ja hotellissa - buffet-illalliset laivalla mennen tullen - kiertoajelu sisältäen käynnin Eremitaasissa - veneajelu Pietarissa - shutlle-kuljetukset sataman ja hotellin/keskuksen välillä Konsertti/balettitarjonnasta tietoa 1,5-2 kk ennen matkan alkua. Marinsky teatterissa lippujen hinnat vaihtelevat tällä hetkellä 75-112-131. Laivapaikat on alustavasti varattu 30:lle, hotelli ei vielä vahvistunut eivätkä hinnat. Vahvistan hinnat heti kun saan lopullisen tiedon niistä, ehkä noin 2 viikon kuluessa. MATKA-VEKKA OY / Pirkko Puustinen Irma Kainulainen p. 0500 728545 tai sähköp. irma.kainulainen@gmail.com, ottaa
vastaan ilmoittautumisia ja matka maksetaan yhdistyksen tilille FI84 5680 0040 2561 88. Ilmoita samalla syntymäaikasi ja passin numero sekä hyttikaverin nimi. Saunailta Rengossa Kakarin metsästysmajalla ke 15.8.2012 Saunailta viihtyisällä Kakarin metsästysmajalla keskiviikkona 15.8. klo 16.00. Alkajaisiksi voi jaloitella mäkisen maaston vehreydessä, sitten mennä rantasaunaan ja ottaa kunnon löylyt ja pulahtaa kirkkaaseen lähdepohjaisen lammen veteen. Voiko muuta enää kaivata. Tarjolla ainakin perinteistä grillimakkaraa, salaattia, kahvia ja virvokkeita. Ohjelmaosuus on vapaa. Jos haluat vaikkapa laulaa, lausua tai järjestää kilpailun niin kaikki sopii. Arpajaiset.
Syksyn tarjontaa Konsertti tai teatteriesitys Hämeenlinnassa Loppuvuoden ohjelmista saamme tietoa syksyn tiedotteeseen 2/2012. Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa 28.10.2012 Hämeenkatu 16 Hyvinkään seurakunta järjestää toisen kerran kainuulaisten kirkkopyhän ensi syksynä 28.10.2012. Messu alkaa Hyvinkään kirkossa klo 10 ja sen jälkeen kirkon vieressä olevassa seurakuntakeskuksessa on kirkkokahvit ja juhlahetki samaan tapaan kuin viime syksynäkin. Olette kaikki tervetulleita Hyvinkäälle yhteiseen kirkkopyhäämme! Ensimmäinen kainuulaisten kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa sai yllättävän myönteisen ja innostuneen vastaanoton ja kainuulaisia oli runsaasti liikkeellä niin täältä Hyvinkäältä kuin Hämeenlinnan seudulta ja aina Helsinkiä myöten. Jouluksi sain sisariltani Suomussalmelta perinteistä kainuulaista luettavaa: Kainuun Joulu 2011, Suomussalmen Joulu 2011 ja Kianto-kalenteri 2012, aiheena Ilmari Kiannon tilapäisrunot. Täytyy ihmetellä sitä innostusta, miten tuollaiset mielenkiintoiset ja paljon vaivaa vaatineet julkaisut tuotetaan vuosi vuodelta. Aivan kaikkia kirjoituksia en ole vielä ehtinyt lukeakaan ja silti olen saanut niistä paljon tietoa Kainuusta ja elää mukana kainuulaisten elämän kokemuksissa. Niihin kannattaa tutustua! Pentti Helttunen Kekrijuhla ja syyskokous Idänpään Torpalla ke 7.11.2012 Yhdistyksen Kekrijuhlaa vietämme kahden edellisen syksyn tapaan Idänpään Torpalla keskiviikkona 7.11. klo 18.00. Aluksi on syyskokous ja sen jälkeen musiikillista ohjelmaa, ruokailu ja kahvit. Joulumyyjäiset ja arpajaiset kekrijuhlan yhteydessä.
Täältä olen kotoisin/mielikuvia Kainuusta Minun Kajaanini Sinisessä kentässä alaisesta aaltokoroisesta hopeahirrestä nouseva kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna- ja oviaukot punaiset. Vaakunan on piirtänyt aiemman vaakunan pohjalta Olof Eriksson, ja Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 23. huhtikuuta 1958. luona. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers. Koulumuisto Kalevalaisesta Kajaanista Tallella on ikä eletty. Vanhetessa lapsuusajasta putkahtelee esille hyvin muistiin jääneitä asioita ja tapahtumia. Koulumuistoista on ehkä parhaiten säilynyt Kalevalan 100-vuotisjuhlatapahtumat. Niihin me lapsetkin osallistuimme. Elettiin siis vuotta 1935. Olin yhdeksänvuotias ja Kajaanin Seminaarin Harjoituskoulun kolmannen luokan oppilas. Kalevalan päivänä järjestettiin Kajaanissa suuri Kalevala-juhla torilla. Siinä ei ollut aikuisten marssijoukkoja, paraatijoukkoina olivat kaupungin kansakoululaiset. Me, harjoituskoululaiset, kokoonnuimme koulumme pihalle parijonoon. Käsissämme olivat pienet Suomenliput ohuen riman päässä. Sellaiset oli jaettu kaikille kansakoululaisille. Pihalta siirryimme Seminaarin pääportille, jossa järjestäydyimme marssijonoiksi. Jonomme eteen asettui kaksi ratsukkoa, selässä kaksi seminaarilaista Väinämöisen ja Ilmarisen sota-asuissa. Heidän johdollaan joukkomme lähti astumaan Kauppakatua pitkin kohti toria. Sissikadun kohdalla näimme Purolan paraatijoukon olevan tulossa Armeijanlaakson kohdalla. Tätä historiallista laaksoa ei enää ole. Se on täytetty ja rakennettu kerrostaloalueeksi. Samanaikaisesti saapuivat torille Lehtikankaan, Väinämöisen ja Lönnrotin koulun paraatijoukot. Asetuimme torille U-kirjaimen muotoiseksi rivistöksi. Avoimessa osassa sijaitsi juhlapuhujan koroke ja pöytä. Sen takana seisoivat ratsukot, Väinämöinen ja Ilmarinen, kunniavartioina. Paikalla liehui suuri Suomenlippu. Näkymä oli juhlallinen. Lönnrotinkadun takana seisoi Elias Lönnrotin aikoinaan omistama talo. Ohjelmasta en muista mitään Juhlapuhuja oli kirjailija Ilmari Kianto. Varmaankin haasteli Kalevalasta. Tunnelma oli kuitenkin kalevalainen. Tilaisuuden jälkeen pääsimme suoraan kotiin. Muuta koulutyötä ei sinä päivänä enää ollut. Muistiini tilaisuus on jäänyt lasten juhlallisesta paraatista 100-vuotisen Kalevalan kunniaksi.
Toinen Kalevala-juhla, edellistä merkittävämpi, oli 14.4. Seminaarin juhlasalissa esitetty Kainuun kantaatti. Se oli myöskin ensimmäinen radiolähetys Kajaanista. Kantaatin on säveltänyt seminaarinjohtaja Martti Hela ja sanoittanut lehtori Paavo Vuoristo. Se esitettiin Seminaarin omin voimin. Kantaattiin kuului lasten joukkolaulu, se oli yksiääninen, säestyksellä tuettu. Kuuluin tähän harjoituskoululaisista koottuun joukkoon. Esitystämme harjoiteltiin ensin luokissa niin paljon, että osasimme sanat ja sävelen hyvin. Lopuksi harjoittelimme koulumme juhlasalissa useita kertoja. Harjoituksia seurasivat Martti Hela ja musiikkilehtori Taipale. Koitti sitten esityspäivä. Me kokoonnuimme Seminaarin toiseen kerrokseen. Siitä siirryimme juhlasaliin ja esityskorokkeelle. Lavalla olivatkin jo soittajat ja Kalevalakuoro paikoillaan sekä Solmu Palola urkujen takana. Eteemme avautui varsin oudon näköinen juhlasali. Salihan oli lähes kahden kerroksen korkuinen. Kolmannesta kerroksesta avautuivat parvekkeet juhlasaliin. Parvekkeiden kaiteilta oli vedetty pyykkinarut vastakkaisen seinän ikkunapuitteisiin ja naruille levitetty lakanoita, myöskin seinillä roikkui vaatteita. Nämä viritykset oli tehty kaikumisen estämiseksi. Näin meille jälkeenpäin kerrottiin. No, siinä me seisoimme hiljaa ja odotimme alkua. Johtaja Hela puhui jostain ensin alkavasta esityksestä. Näistä alkuseremonioista en muista mitään. Johtaja Hela siirtyi flyygelin taakse ja musiikkilehtori astui johtajaksi eteen. Kantaatin esitys alkoi. Muistan tunteneeni jonkinlaista jännitystä odottaessamme esityksen alkamista. Soittajien, kuoron ja solistin esitykset etenivät vuorotellen ja yhtä aikaa. En muista saaneeni oikein selvää, mitä se oli. Jälkeenpäin, aikuisena, olen kuoropartituurista lukenut laulajien sanoman. Koittihan se vihdoin se hetki, kun Taipale katsoi meihin tuimasti, antoi ensilyönnin kädellään ja me lauloimme: Isien työtä jatkavi Kainuun nouseva polvi. Taattojen kuokkimat suot kylvämme viljalle me. Elämänkoulua käynyt on aina Kainuun lapsi. Puutetta kärsinyt on, vilua viiltävää. Vaan kuni sitkeä kataja nuori ja pelvoton on hän. Sortunut elossa ei, halla kun kaiken vei. Kaunis, kaunis on valohon kilvoitus. Kainuun maan polo lapsen. Kirkas on toivojen tie, Herra turvana on. Esityksemme jälkeen soitto ja kuoroesitys jatkui. En muista kuoron esityksen sisältöä, mutta lainaan sen tähän kuoropartituurista: Saapuvi kerran aika, mi toivehet kalliit täyttää. Nostavi Kainuun maan onnehen kauneimpaan! Riemuiten silloin Kainuun mies sekä vaimo. Ja lapsi kääntyypi Luojansa luo, Hänelle kiitoksen suo. Saapuos siis sinä toivojen aika, siunaus työmme.
Nostaos Kainuhun maa onnehen kauneimpaan! Seisoimme paikoillamme hiljaa ja odotimme päätöstä. Olo oli hiukan kuumeinen. Sitten se laukesi, mutta liikkumatta ja hiljaa täytyi edelleen olla. En muista suosionosoitusten määrää. Hetken kuluttua meidät ohjattiin alas korokkeelta ja käytävään. Olo vapautui, mutta se oli kuitenkin hieman kuohuinen. Olimme olleet kokemassa suurta ja syvää. Mielessä hehkuivat laulamamme ja kuulemamme sanat sekä sävelet, nostaen lapsenuskomme vakuuteen Kainuun tulevaisuudesta. Toisin sanoen meissä hehkui korkealle Kainuu-henki. Tämän laulamamme esityksen sävelen ja sanat olen muistanut koko elämäni ajan. Uskon, että niin on myöskin toisilla lapsikuorossa mukana olleilla säilynyt. Ehkä myöskin Kainuu-henki. Kolmetoista vuotta myöhemmin kävin esityskorokkeeltamme noutamassa Seminaarin päästötodistuksen. Seminaarimiljöö on ollut minulle tiivis kokonaisuus. Siellä olen kokenut lapsuuteni ja nuoruuteni korkeat hetket. Surulla olen seurannut Seminaarin työn jatkajan, OKL:n kovaa kohtaloa. Pidän Kalevalaisen Kajaanin opettajakoulutuksen lopettamista Sammon ryöstönä. Sulo Kurkinen Kajaanin harjoituskoulu vuonna 1940
Kuka olet? Aino Tuulikki Tarkkala (os.schroderus) Mistä muutit ja minne? Sotkamosta Kajaaniin kahdeksi vuodeksi kouluun ja sieltä alamäkeä tänne Hämeeseen ja Toijalaan, missä olin yhden vuoden opissa Toijalan Seudun Osuuskaupassa saaden myymälänhoitajan paperit, joita en ole koskaan tarvinnut. Kajaanissa oli ruotsin opettajanani Anneli Kurkinen ja oli mukava tavata hänet täällä perustavassa Kainuulaisten kokouksessa. Minkä perässä muutit? Olimme Riston kanssa menneet 5 päivää ennen koulun päättymistä kihloihin eli sulhon perässä tulin. Miten sijoituit työelämään ja mitä teit? Toijalasta tulin Riihimäelle ja pääsin Sakon sisäiseen pankkiin eli huoltokonttoriin, missä olin 6 vuotta. Oli mukava työ ja työkaverit, mutta Risto keksi että muutetaan Turenkiin. Täällä sain yhtä hyvän työpaikan Osuuspankista, mistä jäin aikanaan eläkkeelle. Oliko täällä tukiverkosto valmiina? Riston koti oli Lopella ja Toijalassa oli tätini perhe johon kuului minua vähän vanhempi serkkuni. Oliko sopeutuminen vaikeaa ja jos niin miksi? Meidät vihittiin Riihimäen kirkossa ja aika meni sen jälkeen kuin siivillä. Ei ehtinyt muuta kaivata. Ymmärsikö työkaverit/ystävät murrettasi? En muista sellaista kun siitä on yli 50 vuotta kun tulin. Mikä oli tärkeintä minkä toit mukanasi? Uskon elämään ja halun auttaa. Kuinka hyvin tunnet sukujuuresi? Äidin puolelta hyvin mutta isän puolelta vasta aikuisena olen pikkuserkkuni kautta tutustunut. Mikä on Hämeessä parasta? Viljavat pellot. Nopea henkilöhaastattelu
Mistä erotat hämäläisen ja kainuulaisen? Puheliaisuudesta. Paras saavutuksesi, mikä ei olisi onnistunut Kainuussa? 50-vuotinen avioliittoni, kaksi poikaa ja heidän 5 lastaan. Mitä veisit Hämeestä Kainuuseen ja päinvastoin? Jos olisi vallassani niin työpaikkoja veisin. Toisin kainuulaisesta ruokakulttuurista piirakat, kukot, paistokset jne. Oletko koskaan harkinnut paluumuuttoa? Ei ole tullut mieleenikään Mitä jäit eniten kaipaamaan Kainuusta onko aika kullannut muistot? Sukulaisiani sekä koulu- ja kilpailukavereitani. Kolmiottelu ja kuulantyöntö olivat mieleisiä lajeja. Yllätykseksi kilpailukaverini Leena Ohtosen tapasin täällä Hämeenlinnan kainuulaisissa. Kainuun luonnon kauneus se ei unohdu. Mitä Kainuussa näyttäisit hämäläisille ystäville? Sotkamon Naapurivaaraa huvikeskuksineen. Menimme siellä kihloihin. Vuokatinvaaran, Hiukan valkean hiekkarannan ja Jymyn pesäpallokentän. Aino ja Risto 21.5.1961
Vanhojen kuvien kertomaa Uitto-kuvat on otettu Sotkamon Ontojoella vuonna 1964. Kuvat: Enni Kilpeläinen Kuhmon rautakauppa ja tuntematon ketunmetsästäjä. Kuvat: Kyllikki Räsänen
Kekrijuhla 2011
Tämä on tuttu Kainuun vaakuna mustavalkoisena. Ilmoitamme yhdistyksen tapahtumista Kaupunkiuutisissa. Seuraa tätä vaakunaa ja ilmoituksia Kaupunkiuutisten seurapalstalta. Kotisivut www.hmlkainuulaiset.net Käy katsomassa! Palautetta tiedottamisesta voit antaa: pirjo.nordenswan@gmail.com Puhelinnumerot, posti- ja sähköpostiosoitteet Jos puhelinnumerosi tai osoitteesi on muuttunut, ole ystävällinen ja ilmoita muutoksesta sihteerille tai Sinikka Keinolle Hämeen Heimoliittoon 0400 138 358, sp. sinikka.keino@hameenheimoliitto.fi. Jäsenrekisterissä on vielä vanhentuneita numeroita. Jos Sinulla on uusi sähköpostiosoite, niin lähetä se sihteerille. Näin voimme lähettää postia tarvittaessa. Jäsenmaksu on 10. Voit maksaa joko suoraan pankkiin, nettipankissa, Irma Kainulaiselle tai Heimoliiton toimistoon Sinikka Keinolle. Tilinumero FI84 5680 0040 2561 88. Käytä maksaessa saamaasi tilisiirron viitenumeroa. Jos jäsenmaksu on maksettu 15.2 mennessä osallistut kahden elokuvalipun arvontaan! Hämeen Heimoliitto Yhdistys kuuluu jäsenenä Hämeen Heimoliittoon, jonka toimiston osoite on Hallituskatu 22, Hämeenlinna. Toimistossa on myytävänä kirjoja, julkaisuja, kortteja ym. Kannattaa tutustua. Hämeen Heimoliiton toiminnanjohtaja Sinikka Keino hoitaa Hämeenlinnan Seudun Kainuulaisten yhdistyksen kirjanpidon ja jäsenrekisterin. Sinikalle toimistoon voi käydä maksamassa jäsenmaksut suoraan. Yhteydet muihin yhdistyksiin Yhdistyksemme jäsenet voivat osallistua myös Hämeen Heimoliiton ja Hämeenlinna Seuran järjestämiin tilaisuuksiin ja matkoille. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys www.hml-taideyhdistys.fi Hämeelinnan-lausujat Hämeenlinnan Mieskuoro Seuraa lehti-ilmoituksia
Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset Yhdistyksen toimihenkilöt toimintavuosi 2012 Puheenjohtaja: Heikki Kilpeläinen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Kunniapuheenjohtaja: Sulo Kurkinen (jatkuva) Varapuheenjohtaja: Eero Haverinen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Rahastonhoitaja: Irma Kainulainen (toimikausi 1 vuosi, 2012) Sihteeri: Pirjo Nordenswan (toimikausi 1 vuosi, 2012) Johtokunnan jäsenet: Eero Haverinen (2011-2012) Pirjo Nordenswan (2011-2012) Pasi Pieskä (2011-2012) Kyllikki Räsänen (ent. varaj. val. 2012-2013) Irma Kainulainen (jatkaa 2012-2013) Erkki Leinonen (jatkaa 2012-2013) Varajäsenet: Enni Kilpeläinen (ent. jäsen, valittu 2012) Martta Salminen (jatkaa, valittu 2012) Kirjanpito: Toiminnantarkastajat: Varatoiminnantark.: Sinikka Keino Liisa Pieskä (ent. varat., valittu 2012) ja Juhani Laru, (jatkaa, valittu 2012). Riitta Leinonen, (jatkaa, valittu 2012) ja Reino Malinen (uusi, valittu 2012)
Kuva: Aulangon puistometsää Taitto: Marika Kantola Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Kainuulaiset c/o Hämeen Heimoliitto ry Hallituskatu 22 13100 Hämeenlinna