bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010

tiina toivonen (toim.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 JYväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.fi

Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA 112 TIINA TOIVONEN (TOIM.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa BIOENERGIASTA ELINVOIMAA -KLUSTERIN JA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN VUOSIKATSAUS 2010

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA -SARJA Toimittaja Risto Heikkinen 2010 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu ENERGIA-ALAN KEHITTÄMISHANKKEET KESKI-SUOMESSA Bioenergiasta elinvoimaa -Klusterin ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 Julkaisijat Bioenergiasta elinvoimaa-klusteri/jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän seudun Energianteknologian osaamiskeskusohjelma/ Jyväskylä Innovation Oy. Kannen kuvat Ari Erkkilä, Varpu Savolainen, Jyrki Raitila, Heikki Autio Ulkoasu Pekka Salminen Taitto & paino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010 ISBN 978-951-830-182-3 ISSN 1456-2332 MYYNTI JA JAKELU Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, 40101 Jyväskylä Rajakatu 35 40200 Jyväskylä Puh. 040 552 6541 Faksi (014) 449 9695 Sähköposti: julkaisut@jamk.fi www.jamk.fi/kirjasto VERKKOKAUPPA www.tahtijulkaisut.net

Sisällys LUKIJALLE... 9 PUHEENVUOROT Kari Mutka SANOISTA TEKOIHIN...12 Asko Ojaniemi KANSAINVÄLISTYMINEN ON PK-YRITYKSELLE VAKAVA HAASTE...14 Anita Mikkonen BIOENERGIASTA ELINVOIMAA KESKI-SUOMEEN...16 Ulla Mehto-Hämäläinen TYÖ JATKUU ENERGIA-ALALLA...18 Markku Paananen BEV-KLUSTERILLA EVÄÄT MENESTYKSEEN...20 Marika Ryyppö UUDISTUVA JA KANSAINVÄLISTYVÄ LIIKETOIMINTA ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA...22 BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila: METSÄENERGIAN UUDET MAHDOLLISUUDET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN 2008 2010 (BEV)...26 Mikko Pulkkinen METSÄT TÄYSKÄYTTÖÖN (BEV)...33

Tuulikki Lindh: RUOKOHELVEN POLTTOAINEHANKINTA KESKISUOMALAISILLE VOIMALAITOKSILLE, MAAKUNTAHELPI (BEV)...40 Risto Impola TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN UUSIA KULJETUSMUOTOJA PALVELEVILLE BIOPOLTTOAINETERMINAALEILLE KESKI-SUOMESSA, BIOTERMINAALI (BEV)...48 Kirsi Korpijärvi: KELJONLAHDEN VOIMALAITOKSEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA, KL-TUHKA (BEV)...54 Hannu Lähdevaara & Varpu Savolainen SELVITYS ENERGIABIOMASSOJEN KULJETUSLOGISTIIKASTA KESKI-SUOMESSA, BIOLOGI (BEV)...58 Asko Ojaniemi BIOENERGIAJÄRJESTELMIEN VIENTIYHTEISTYÖN VALMISTELUHANKE (BEV)...62 Sarita Jylhä-Rastas & Matti Puttonen METSÄKONESIMULAATTORI JA ENERGIAPUUKOURAT OSAKSI OPPIMISYMPÄRISTÖÄ, MESIKO (BEV)...65 UUSIUTUVAT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Tapani Sauranen LUONNONVARAINSTITUUTTI ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMIS-, KOULUTUS JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖKSI, BDC KOERAK (BEV)...72 Juha Järvi & Liisa Vesterinen BIOENERGIALIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOKONAISPALVELUT, BIOMETALLI (BEV)...77 Janne Nalkki & Kirsi Knuutila BIOENERGIAKESKUKSEEN RAKENTEILLA KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN KATTILATESTAUSYMPÄRISTÖ (BEV)...82

Ari Erkkilä LÄMPÖYRITTÄJYYDEN JA POLTTOPUULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 2009 2011 (BEV)...86 Annimari Lehtomäki ASUKASLÄHTÖISET ENERGIATEHOKKAAT ASUINALUEET, EKOTAAJAMA (OSKE)...92 Dan Asplund NANOTEKNOLOGIAN SOVELTAMINEN BIOENERGIASSA, BIONANO (OSKE)...96 Jukka Konttinen MIKRO-CHP ROADMAP (OSKE)...98 BIOKAASUJÄRJESTELMÄT Tytti Laitinen PROMOTING THE UPTAKE OF GASEOUS VEHICLE FUELS, BIOGAS AND NATURAL GAS, IN EUROPE, GASHIGHWAY (OSKE)... 102 Jussi-Pekka Aittola, Dan Asplund & Heikki Kutinlahti ARVIO JYVÄSSEUDULTA SAATAVAN BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN KAUPALLISTAMISESTA (OSKE)... 107 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kirsi Knuuttila BIOMASSAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ KESKI-SUOMEN VOIMAVARANA, BIOCLUS (BEV)... 114 Laura Vertainen, Margareta Wihersaari & Maija Lehtonen KESKISUOMALAISEN BIOENERGIAKLUSTERIN OSAAVAN TYÖVOIMAN TURVAAMINEN, BEV-OSAAJA (BEV)... 117 Tytti Laitinen PROMOTING PRODUCTION AND UTILISATION OF ENERGY CROPS AT EUROPEAN LEVEL, ENCROP (OSKE)... 122

Tytti Laitinen PROMOTING BEST PRACTICES OF INNOVATIVE SMART METERING SERVICES TO EUROPEAN REGIONS, SMARTREGIONS (OSKE)... 127 Eeli Mykkänen UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSAINVÄLISTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLI- SUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIATEKNOLOGIA- ALAN YRITYKSISSÄ, D2B (OSKE)... 130 Susan Horn LÄMPÖYRITTÄJYYDEN LIIKETOIMINTAMALLIT JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT (OSKE)... 133 Dan Asplund & Jussi-Pekka Aittola MAHDOLLISUUDET KÄYNNISTÄÄ PIENEN CHP-TEKNOLOGIAN VIENTI THAIMAASEEN, THAICHP (OSKE)... 136 VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Tapani Sauranen BIOSYNER (BEV)... 142 YHTEISESIINTYMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asko Ojaniemi BIOENERGIAN YHTEISVIENTI MARKKINOINTIKONSEPTIEN KEHITYS JA MATERIAALIN TUOTTAMINEN, MULTIMEDIA (OSKE)... 148 Lauri Penttinen KESKI-SUOMEN ENERGIATASEEN PÄIVITYS 2008 2009, ETASE09 (OSKE)... 151 Mia Savolainen BIOENERGY FINLAND - BRÄNDIN LUOMINEN ULKOMAAN YHTEISESIINTYMISIIN, BIOENERGY FINLAND (OSKE)... 154

Lukijalle Kädessäsi on Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin (BEV) ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman (OSKE) kolmas vuosikatsaus. Teos on jatkoa aikaisemmille saman nimisille vuosikatsauksille, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2008 ja 2009. Vuosikatsauksen tavoitteena on lisätä tietoa Keski-Suomen maakunnassa tapahtuvasta tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista ja sitä kautta tukea keskisuomalaisen osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä. Vuosikatsauksen alkuun on koottu puheenvuoroja maakunnan eri toimijoilta: yritysten, kehittäjien ja rahoittajien edustajilta. Tässä julkaisussa varsinaiset projektikuvaukset on ryhmitelty aihepiireittäin: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, uusiutuvat lämmitysjärjestelmät, biokaasujärjestelmät, liiketoimintaosaamisen kehittäminen, verkostot ja yhteistyö sekä yhteisesiintyminen ja tiedottaminen. Vuosikatsauksesta 2010 löydät tietoa Keski-Suomen alueen projekteista niin metsäenergiaan, peltoenergiaan, biokaasuun sekä bioenergialiiketoimintaan liittyen. Esillä on myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristön sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen painottuvia projekteja. Kuvauksista löytyy lisäksi tietoa kansainvälisen toiminnan kehittämisestä. Katsaus Keski-Suomen maakunnassa käynnissä olevien ja päättyneiden projektien kuvauksissa esitellään tavoitteita, toimintasuunnitelmia ja tuloksia sekä kuvataan projektien vaikutuksia Keski-Suomen bioenergiatavoitteiden toteutumiseen. Artikkelien kohdalta löydät kirjoittajan yhteistiedot. Ja mikäli aihe kiinnostaa, haluat lisätietoja tai tehdä kehittämishankkeen toimijoiden kanssa konkreettista yhteistyötä, ota kirjoittajiin rohkeasti yhteyttä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä marraskuussa 2010 Tiina Toivonen (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) -klusteri tiina.toivonen@jamk.fi JAMK 9

PUHEENVUOROT Kari Mutka Asko Ojaniemi Anita Mikkonen Ulla Mehto-Hämäläinen Markku Paananen Marika Ryyppö JAMK 11

Sanoista tekoihin KARI MUTKA Kirjoittajan taustatiedot Liiketoiminnan kehitysjohtaja, metsäneuvos Kari Mutka, Vapo Oy Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin strategiaryhmän puheenjohtaja kari.mutka@vapo.fi Bioenergian toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen kiihtyvällä vauhdilla. EU on määritellyt uusiutuvaan energiaan ja ilmaston muutokseen liittyvät tavoitteensa, jotka on jaettu jäsenvaltiolle toteutettavaksi. Jäsenvaltioiden tuli toimittaa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmansa Komission hyväksyttäväksi 30.6.2010 mennessä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat suunnitelmansa jo toimittaneetkin. Suunnitelman tuli sisältää tavoitteiden lisäksi keinot, joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Kansallisten toimintasuunnitelmien lisäksi EU tarkentaa koko EU:ta koskevaa energiastrategiaansa vuoteen 2020. Strategian tulee määrittää ne periaatteet ja keinot, joilla EU saavuttaa tavoitteensa. Strategia tulee Komission hyväksyttäväksi marraskuussa. Strategian lähtökohtia ovat ilmastotavoitteiden lisäksi energian säästö, energiahuollon varmuus, energian saatavuus ja hinta, teknologian kehitys sekä uusiutuvan energian lisääminen. Suomi on lähettänyt oman kansallisen toimintasuunnitelmansa ajoissa, kuten maailman kärkimaan kuuluukin. Siinä on esitetty, miten uusiutuvan energian 38 % tavoitteeseen päästään. Pääosa uusiutuvasta energiasta tulee metsästä. Metsähakkeen käytön tulisi nousta 25 TWh:iin, mistä kivihiilen korvaamiseen ohjautuisi 7 TWh. Kun puusta tehdyn liikennepoltonesteen määrätavoite on 6 TWh, puun käyttö nousee näillä suunnitelmilla reilusti yli 30 TWh:n eli yli kolminkertaiseksi nykykäytöstä. Myös pelletin käyttöä aiotaan lisätä jonkin verran, noin 2 TWh. Muita merkittäviä lähteitä ovat tuuli ja lämpöpumput joiden kummankin lisäys on noin 6 TWh. Kansallisen suunnitelman tueksi on rakennettu 12 JAMK

uusiutuvan energian tukipaketti, joka sisältää sekä suoria tukijärjestelmiä että veroratkaisuja. Tuulisähkön osuus uusiutuvan energian lisäyksestä on 15 %, mutta energiatuista 60 % eli se saa erityisaseman. Uusituvan energian lisääminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Suuren kysymysmerkin koko EU- tasolla aiheuttavat vielä keskeneräiset kiinteän polttoaineen kestävän kehityksen kriteerit, joista Komissio on laatimassa raporttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Millaiset kriteerit lopulta ovat ja milloin ne tulevat käyttöön, on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Luontojärjestöt ja eräät tutkijat ovat kritisoineet erityisesti puun käyttöä polttoaineena, ja on väitetty biomassan käytön olevan pahempaa kuin fossiilinen polttoaine. On vaadittu, että tarkastelujakson on oltava korkeintaan 20 vuotta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä esimerkkinä on Suomessa tehty kantojen energiakäyttöä koskeva tutkimus, jossa niiden käyttöä pidetään ilmaston kannalta epäedullisena. Tutkijoilla on tässä asiassa väärä tarkastelukulma. Suomen metsien ainespuun kasvu on 100 milj. m 3 ja hakkuut maksimissaan 60 70 milj. m 3. Tämän lisäksi puun oksat, latvat ja juuristo sitoo hiiltä. Vaikka metsähakkeen käytön lisäys onnistuisi tavoitteiden mukaisesti, Suomen metsät ovat valtava hiilinielu. On aivan sama, miten yksittäinen kanto tai puun osa käyttäytyy poltossa tai lahoaa metsässä, metsien kokonaishiilitase ratkaisee. Kun tuijotetaan yksityiskohtia, kokonaisuus hämärtyy. Metsähakkeen käytön lisäykseen liittyy myös epäilyksiä puun riittävyydestä, ravinnetappioista, hyönteistuhoista jne. Oikein hoidettuna ongelmat voidaan ratkaista ja puuta riittää joka käyttöön. Suurin ongelma tuleekin olemaa puun saatavuus ja metsänomistajien myyntihalukkuus. Puuta metsissä riittää, jos se saadaan markkinoille. Uhkakuvista huolimatta Keski-Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa EU:n ja Suomen linjauksia uusiutuvan ja kotimaisen energian osalta. Maakunnassa on mittavat puu- ja turvevarat, jotka ovat oikein toimien vankka perusta maakunnan energiahuollolle. Molempia tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi, eivätkä ne kilpaile keskenään. BEVohjelman 4 TWh:n savotta tukee tavoitteen saavuttamista. Tavoite on realistinen ja tavoitteissa on edetty hyvin. Ohjelma on koonnut hyvin yhteen maakunnan toimijat ja alan kehittämiseen on muodostettu mittava projektisalkku. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa perusta myös bioenergian teknologian viennille, sillä maakunnassa on useita alansa huippuosaajia, joilla on mahdollisuus menestyä myös vientimarkkinoilla. Ei muuta kuin sanoista tekoihin. Kari Mutka JAMK 13

Kansainvälistyminen on Pk-yritykselle vakava haaste ASKO OJANIEMI Kirjoittajan taustatiedot Toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Benet Oy asko.ojaniemi@benet.fi Uusiutuvat energiat ovat kovassa kasvussa Euroopassa. Juuri valmistuneiden toimintasuunnitelmienkin valossa bioenergia kattaa suurimman osan uusiutuvan energian lisäyksestä Euroopassa. Nopeasti tarkasteltuna markkinoita on jo nyt reilusti ja tulevaisuus entistäkin valoisampi. Viimeisen vuoden aikana on useiden hankkeiden kautta tarkasteltu bioenergiaalan kehitystä sekä palvelu ja laitemarkkinoita. Suomessa ollessa tuntuu, että olemme ylivoimaisia ja kaikessa suhteessa edellä muita Euroopan maita. Toisaalta Euroopassa kuitenkin tapahtuu yllättävän paljon sellaista mistä emme ole tietoisia. Lämpökeskuksia ja voimalaitoksia rakennetaan ja niille löytyy polttoainetta. Ja kaikki tämä tapahtuu ilman suomalaisten apua. Suomalainen teknologia, metsänkorjuuta lukuun ottamatta, loistaa poissaolollaan. Viime talvena kyseltiin Saksassa, Ranskassa, Unkarissa ja Espanjassa mitä asioita investoijat odottavat laitetoimittajilta. Päällimmäiseksi nousi uskottava läsnäolo markkinoilla, seuraavaksi luotettava tekniikka, hyvä palvelu ja kohtuullinen hinta. Uskoisin, että tekniikan luotettavuus ja hinnan kohtuullisuuskin vielä ovat helppoja tehtäviä. Asiakkaan odotukset pysyvästä läsnäolosta on vaikeampi täyttää. Maahantuoja tai agentti on jo askel oikeaan suuntaan, mutta näiden ammattitaito ei aina riitä tuomaan asiakkaalle sitä turvallisuuden tunnetta, että hänestä ja hänen laitteestaan pidetään huolta, jos ongelmia syntyy. Hankintakulttuuri edel- 14 JAMK

lyttää useissa maissa hyvin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaan ja myyjän välillä: laitos suunnitellaan myyntiprosessin aikana, mikä edellyttää hyvin monia tapaamisia. Tämän toteuttaminen Suomesta matkustellen on, haastavaa ellei kyseessä ole todella isot kaupat. Pysyvä läsnäolo tärkeimmillä markkina-alueilla on välttämätöntä. Toisaalta suuri osa bioenergia-alan toimijoista Suomessa on pieniä yrityksiä, joille oman myyntikonttorin perustaminen on lähes ylivoimasta, yhteinenkin edustusto on kova panostus. Benetin osalta olemme saman ongelman edessä. Joka maassa on paljon konsultteja, jotka väittävät olevansa bioenergia-alan asiantuntijoita. He ovat lähellä ja pystyvät parempaan palveluun. Joskus pitkä kokemuksemme kompensoi puuttuvan läheisyyden, mutta oikeastaan vain silloin, kun asiakas on riittävän asiantunteva ja osaa erottaa kokemusperäisen asiantuntemuksen juuri kirjoista opitusta. Rahoituksen löytäminen Pk-yrityksen etabloitumiselle tuntuu olevan kovin kynnys. Etabloitumisen kustannukset eivät rajoitu pelkästään toimipaikan perustamiseen, vaan on varauduttava myös toimimaan jonkin aikaa ilman tulorahoitusta. Asiakaskunta on löydettävä, heidän luottamus saavutettava ja sen jälkeen voidaan keskustella kaupankäynnistä. Eurooppalainen hidas maksutapa ei millään muotoa helpota tilannetta. Tässä tilanteessa mielellään näkisi julkisten rahoittajien tuen, mutta etabloitumisessa ollaan jo niin lähellä liiketoimintaa, että julkiset instrumentit eivät juuri taivu yrittäjän tueksi. Asko Ojaniemi JAMK 15

Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen ANITA MIKKONEN Kirjoittajan taustatiedot Maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto anita.mikkonen@keskisuomi.fi Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen päätavoitteena on Keski-Suomen vientitulojen kasvattaminen. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan 22.9.2010 jatkaa Keski-Suomen teollisuuden klusterityötä suuntaamalla klustereiden toimintaa entistä yrityslähtöisemmäksi. Toiminnan päätavoitteena on kilpailukyvyn kehittyminen. Kehittämistoiminnan tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi perustetaan yritysten kehittämisen johtoryhmä, jonka tehtävänä ohjata ja johtaa toimintaa ja raportoida tuloksista MYRrille erikseen sovittavilla tavoilla ja mittareilla. Johtoryhmän alaisuudessa ovat kaikki kansallista ja EU-rahoitusta saavat kehittämishankkeet kuten osaamiskeskusohjelma, klusterityö sekä osaamisen kehittämishankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmä korosti kasvuhaluisten, innovatiivisten ja uudistumiskykyisten yritysedustajien kutsumista ja sitouttamista yritysten kehittämisen johtoryhmään. Rahoittajat sitoutuvat omissa kehittämishankkeiden rahoituspäätöksissään yhteiseen toimintatapaan ja tavoitteisiin. Hanketoimijat velvoitetaan yhteistyöhön ja yhteiseen raportointiin. 16 JAMK

Maakunnan yhteistyöryhmä linjasi kunkin klusterin tavoitteita. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin painopisteiksi ja tavoitteiksi asetettiin: Painopiste maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen Bioenergiakeskuksen vahvistaminen ja kehittyminen kansainväliseksi toimijaksi Palvelu- ja tuoteverkostojen kehittäminen Viennin kasvattaminen. Konkreettisina toimenpiteinä nämä tavoitteet merkitsevät muun muassa seuraava: palkataan teknologia-asiantuntija Bioenergiakeskukseen energian osaamiskeskusohjelman rahoituksella yhdistetään osaamiskeskusohjelman ja BEVin ohjaus/strategiaryhmät kohdennetaan hanketoiminta yritysten kehittämiseen. Anita Mikkonen JAMK 17

Työ jatkuu energia-alalla ULLA MEHTO-HÄMÄLÄINEN Kirjoittajan taustatiedot Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ulla.mehto-hamalainen@ely-keskus.fi Vuosi 2010 on ollut monien ohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden väliarviointivuosi. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kärkinä ovat viime vuodet olleet kolme klusteria: Uudistuva koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut merkittävästi kaikkien klustereiden ja niissä toimivien yritysten kehittämistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kannalta Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri on ollut tärkein; ohjelmasta on rahoitettu useita bioenergia-alan hankkeita ja myös tuettu alan yrityksiä. Elinkeinojen kehittäminen vuodesta 2011 eteenpäin kohdentuu entisiin klustereihin, mutta entistä yrityslähtöisemmin painotuksin. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterissa tavoitteena on suunnata panokset maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen, kehittää palvelu- ja tuoteverkostoja sekä kasvattaa vientiä. Maaseudun kannalta on tärkeää kehittää edelleen paikallista ja alueellista energiahuoltoa, mutta myös tavoitella yritystoiminnan vahvistumista alalla. Bioenergian käytön lisääntyminen ylipäänsä tuo työtä ja toimeentuloa maaseutualueille, mutta maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää kehittää lämpöyrittäjyyttä ja muuta energia-alan yritystoimintaa. Maaseutu ei saa jäädä pelkästään raaka-aineen tuottajaksi. Tässä mielessä on panostettava voimakkaasti hajautetun energiantuotannon kehittämiseen, jotta arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset olisivat alueellisesti ja paikallisesti mahdollisimman suuria. 18 JAMK

Hajautetun energiantuotannon kehittäminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä maaseudun kehittämisestä 2010 2011. Samoin nähdään mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa maatilojen yhteisten yhtiöiden muodossa tai alueellisia biokaasulaitoksia perustamalla. Paikallisen energiantuotannon järjestäminen edellyttää ministeriöltä myös syöttötariffin ja verotuksellisten keinojen vaikutusten selvittämistä. Hajautettu energiantuotanto on ollut painopisteenä Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisessa tulossuunnitelmassa ja energia-asiat ovat esillä myös vuoden 2011 tulossuunnitelmassa. Tavoitteena on muun muassa edistää risupaketin toimeenpanoa kehittämällä pienpuun ja hakkuutähteiden kuljetuslogistiikkaa, tehostamalla alemman tieverkoston hoitoa, kehittämällä rataterminaaleja sekä minimoimalla bioenergian käyttöönoton ympäristövaikutuksia. Bioenergian käyttöön ja käytön edistämiseen liittyvien raaka-aineen kuljetusten ja mahdollisen välivarastoinnin järjestämisestä on tehty selvityksiä ja logistiikkamalleja muun muassa Keiteleen Päijänteen alueita koskien. Selvitysten mukaan lähivuosina pääosa metsähakkeen kuljetusketjuista perustuu tienvarsihaketukseen ja maanteitse tapahtuvaan hakkeen kuljetukseen käyttökohteelle. Mallien avulla voidaan ennakoida kuljetusten suuntautumista ja painottumista eri reiteille ja eri kuljetusmuodoille muuttuvissa tilanteissa ja niitä voidaan hyödyntää kehittämisen painotuksia haettaessa. Tarvetta logistiikan suunnittelulle näyttää olevan, sillä esimerkiksi metsähakkeen käyttö lisääntynee lähivuosina huomattavasti. Bioenergia -klusteri on onnistunut saamaan liikkeelle alan kehittämishankkeita, jotka toivottavasti ovat luoneet ja luovat pohjaa yritystoiminnan kehittymiselle energiasektorilla. Jatkossa on tärkeää panostaa nimenomaan alan yritystoiminnan kehittämiseen koko maakunnan alueella ja saada siitä myös konkreettisia tuloksia. Ulla Mehto-Hämäläinen JAMK 19

BEV-klusterilla eväät menestykseen MARKKU PAANANEN Kirjoittajan taustatiedot Kehittämispäällikkö Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri markku.paananen@jamk.fi Tarmokkuus ja vauhti vakaa tuloksista parhaan takaa ja työn toimen täytetyksi tuhat kättä, mieli yksi. Otto Mannisen suomentamat Goethen sanat ovat käypäisiä tänäänkin menestyksen perussäännöksi. Vaikka klusteriyhteisössä onkin erilaisia työmaita ja liiketoiminnallisia tavoitteita, arjen valinnoissa otetut pienetkin askeleet yhdessä valittuun suuntaan synnyttävät yhteisvaikutuksena merkittävän kilpailukyvyn kasvun. Joukossa on voimaa. Klusterin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yhteisön runko hitsautuu kasaan vähitellen yhdessä toteutettujen hankkeiden, toimitusten ja kohtaamisten myötä. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ohjelmaperusteinen kehittäminen käynnistyi vuonna 2007. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, on isossa kuvassa nähtävissä, että tiedämme paremmin keitä olemme, mitä teemme ja mihin meidän tulee pyrkiä. Meitä on myös enemmän, olemme verkottuneet paremmin ja investoineet yhteisiä tavoitteita palveleviin rakenteisiin. Liiketoiminta on kasvanut vaikeista ajoista huolimatta. Olemme vahvempia kuin koskaan. Paikallinen energiamarkkina muodostaa porterilaisen pohjan klusterin kehittämiselle. Menestyminen paikallismarkkinalla on tien alku kohti menestystä maailmalla. Bioenergian menestystarina alkoi Keski-Suomessa jo 1970-luvulla. Vastaavaa tarinaa saa maailmalta hakea. Nyt keskisuomalainen bioenergiamarkkina on eräs maailman kehittyneimpiä ja siellä menestyvät yritykset ovat osaamiseltaan ehdotonta kärkeä. 20 JAMK

Klusteriohjelman alussa asetettu neljän terawattitunnin tavoite bioenergian lisäkäytölle on antanut yhteisen suunnan kehittämiselle. Riittävän universaali ja yksiselitteinen tavoite ja sen esillä pito, jopa kyllästymiseen asti, ovat olleet keino suhteellisen heterogeenisen joukon yhtenäisyyden kasvattamiseen. Tavoite ollaan saavuttamassa, osin jopa etuajassa, joten menestystarina saa jatkoa. Vuosikymmenien aikana keskisuomalaiseen yhteisöön on kumuloitunut valtava määrä bioenergiaosaamista. Meillä on alan johtavaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, joka tuottaa jatkuvasti uutta tietopääomaa. Nimeltä voidaan luetella jo yli 70 päätoimista bioenergian tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijaa. Lisäksi on suuri joukko ajoittain osallistuvia asiantuntijoita, avustavaa henkilöstöä ja opiskelijoita. Yrityksissä on lukuisia kehittäjiä, suunnittelijoita ja konsultteja. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin puitteissa on rakennettu merkittävästi uusia tutkimus- ja kehitysympäristöjä. Paikallinen innovaatiojärjestelmä alkaa olla iskussa. Nyt on aika ottaa siitä kaikki hyöty irti. Klusteritoimintaa tiivistetään entisestään seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Haasteena on osaamisen muuttaminen kasvavaksi vientitoiminnaksi. Mielestäni edellytykset tälle on luotu. Silti tarvitaan edelleen tarmokkuutta ja yhteistä tahtoa. Kerätään luovia ihmisiä yhteen, tehdään innovaatioita tukevia rakenteita ja erityisesti pidetään yllä avoimuuteen ja menestykseen kannustavaa ilmapiiriä. Niillä eväillä on tehty menestystarinoita muuallakin. Kiitän lämpimästi kaikkia Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämiseen osallistuneita ja sitä tukeneita näistä kolmesta vuodesta. Tämä on ollut mielenkiintoinen työmaa. Uusi vuosi tuo uudet kujeet ja innostavat mahdollisuudet. Pannaan taas tuhannet rukkaset heilumaan. Markku Paananen JAMK 21

Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta Energiateknologian osaamiskeskusohjelma MARIKA RYYPPÖ Kirjoittajan taustatiedot Kehitysjohtaja Marika Ryyppö, Energiateknologia, Jyväskylä Innovation Oy marika.ryyppo@jklinnovation.fi Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskus on mukana kansallisessa Energiateknologian osaamisklusterissa. Muita osallistujia ovat Tampere, Varkaus, Joensuu, Pori ja klusteria koordinoiva Vaasa. Osaamiskeskusohjelman kaudeksi 2011 2013 uutena jäsenenä on tulossa mukaan Lappeenranta. Jyväskylän seudun vahvan bioenergiaosaamisen ansiosta, Jyväskylän osaamiskeskuksella on kansallisessa klusterissa päävastuu bioenergiasta. Alan osaamisemme ja erityisesti yhteistyökykymme seudun sisällä on ainutlaatuista ja sitä on ilo edustaa kansallisella tasolla. Meidän pitäisi vain tehokkaammin pystyä tuomaan muiden tiedoksi tätä osaamistamme. Keski-Suomi on todellakin Suomen Bioenergialaakso! Osaamiskeskusohjelmassa on kaudelle 2011 2013 nostettu erityisiksi painopisteiksi vetovoimaiset innovaatioympäristöt, uudistuva liiketoiminta ja kasvuhakuinen, kansainvälistyvä liiketoiminta. VTT:n polttoaineen tuotantoon ja polttotekniikoihin erikoistunut tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian tutkimus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus muodostavat yhdessä vahvan Keskisuomalaisen bioenergiainnovaatioympäristön. Osaamiskeskusohjelma tulee tulevalla kaudella tukemaan Bioenergiakeskuksen asiakaslähtöistä tuotteistamista, jotta keskuksen testaus- ja kehittämispalvelut saadaan tehokkaasti asiakasyritysten tietoisuuteen ja käyttöön. 22 JAMK

Vuonna 2011 tuetaan myös uusien kysyntä- ja yrityslähtöisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämistä ja uutta liiketoimintaa edistävien yhteishankkeiden hankevalmistelua. Tavoitteena on vahvistaa tiettyjä osaamisalueitamme, mutta myös entistä tehokkaammin löytää uudet avaukset monialaisen osaamisemme rajapinnoilta. Seudun monialainen osaaminen tarjoaa erinomaisen alustan toteuttaa monialaisia ja toimialarajat rikkovia kehittämishankkeita. Seudun ICT- ja nano-osaamista voisi vielä tehokkaammin käyttää mahdollistavina teknologioina tuomaan lisäarvoa energia-alan tuotteisiin. Metsäteollisuus on merkittävä bioenergian tuottaja ja käyttäjä sekä tulevaisuudessa tärkeä biopolttoaineiden tuottaja. Erilaisissa energia-alaan liittyvissä palvelukonsepteissa, erityisesti energian mittauksiin liittyen, on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Monialaisiin mahdollisuuksiin kuuluu myös ympäristöliiketoiminta, joka on seudun osaamiskeskusalat ja kärkiklusterit läpileikkaava teema. Vuonna 2011 Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskus tulee siksi muuttamaan nimensä Energia- ja ympäristöteknologian osaamiskeskukseksi. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskuksen tehtävänä on hyödyntää ja välittää alan huippuosaamista, edistää yritysten, korkeatasoisten tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktivoida yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Jyväskylän seudun energia-alan yritykset saavat kauttamme käyttöönsä kansallisen osaamiskeskusverkoston, jonka kautta etsimme yritysten tarvitsemaa osaamista Suomesta ja tarvittaessa kansainvälisesti. Vastaavasti Jyväskylän osaamiskeskus tarjoaa väylän seudun toimijoihin, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriin ja keskisuomalaiseen osaamiseen. Olkaa aktiivisia ja hyödyntäkää osaamiskeskusohjelman tarjoamia mahdollisuuksia! Marika Ryyppö JAMK 23

BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila Mikko Pulkkinen Tuulikki Lindh Risto Impola Kirsi Korpijärvi Hannu Lähdevaara Varpu Savolainen Asko Ojaniemi Sarita Jylhä-Rastas Matti Puttonen JAMK 25

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008 2010 (BEV) JYRKI RAITILA Projektin taustatiedot Toteutusaika: 1.8.2008 31.12.2010 Kokonaisbudjetti: 385 000 Rahoitus: ELY-keskus, Vapo Oy ja Jyväskylän energia Oy Toteuttajat, projektin organisointi, osallistuvat yritykset ja yhteisöt: Toteuttajina toimivat Metsäkeskus Keski-Suomi (hallinnoija) ja VTT (tutkimus); muita mukanaolevia yhteistyöorganisaatiota ja yrityksiä ovat Metsänhoitoyhdistys (Mhy) Päijänne, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi sekä muut vastaavat alan toimijat kuten UPM Metsä, Stora Enso Metsä, Metsähallitus, Fixteri Oy, Karelian Puu ja Metalli Oy ja Kareliatech Oy. Yhteystiedot: Jyrki Raitila, projektipäällikkö, Metsäkeskus Keski-Suomi/ VTT, jyrki.raitila@vtt.fi Projektin perustelut Metsästä saatavalle puupolttoaineelle on asetettu haastavat tavoitteet Keski-Suomessa. Suurin osa tästä niin sanotusta metsäenergiasta on saatu hakkuutähteistä, joiden määrä kuitenkin pienenee kuusikoiden päätehakkuiden vähetessä. Eniten hyödyntämätöntä energiapuuta on nuorissa kasvatusmetsissä, mutta pieniläpimittaisen puun korjaaminen on nykymenetelmillä kaikkein kalleinta. Toinen merkittävä energiapuun lisäresurssi on männyn kannot, joita toistaiseksi on hyödynnetty vain vähän, sillä niiden nosto on osoittautunut kuusta haasteellisemmaksi. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on lisätä energiapuun hankintaa ja käyttöä sekä kehittää uusia energiapuun korjuutekniikoita ja varastointimenetelmiä. Tutkimuksen avulla selvitettiin kokopuun paalaintekniikan soveltuvuutta 26 JAMK

ja tuottavuutta aines- ja energiapuun korjuussa sekä mäntykantojen nostoteknologiaa. Lisäksi tutkittiin kuivatus- ja varastointitekniikoiden vaikutuksia puun laatuun ja hävikkiin. Tavoitteena on päästä pienempiin varastotappioihin ja parempaan polttoaineen laatuun. Uusilla ja kehittyneemmillä korjuumenetelmillä voidaan mahdollistaa uusien energiajakeiden hankinta (muun muassa mäntykannot), energiapuun korjuukustannuksia saadaan pienemmäksi ja sitä kautta ennen tuotantokustannuksiltaan liian kalliita puueriä markkinoille. Projektin toinen osa tähtää tutkimustulosten jalkauttamiseen tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla. Tässä yhteydessä myös päivitettiin maakunnan energiapuupotentiaali. Jotta neuvonta ja koulutus osataan kohdentaa oikein, projektissa tehtiin selvitys Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoista ja kartoitettiin koulutustarpeet. Retkeilyt ja työnäytökset tuovat uudet menetelmät konkreettisella tavalla yleisön nähtäville. Tavoitteena on saada metsänomistajat tarjoamaan energiapuuta markkinoille aktiivisemmin. Projektin toimintasuunnitelma Projektin tutkimuksellisen osan tehtävät on tehty ja niiden raportointi on käynnissä. Tulosten jalkauttaminen jatkuu projektin loppuun asti. Projektin välitulokset Projektissa on toistaiseksi julkaistu seuraavat raportit: Metsäenergian lisäkäytön mahdollisuudet ja resurssit Keski- Suomessa Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa Nykyisten kannonnostomenetelmien soveltuvuus mäntykantojen nostoon Energiapuun kuivaus ja varastointi Kokopuun paalauksen tuottavuus ja kustannukset Metsäenergian infosivut Projektilla on oma infosivustonsa Metsäkeskus Keski-Suomen Internetsivuilla, jonne kaikki raportit on koottu. Lisäksi siellä on paljon käytännönläheistä tietoa energiapuun hankinnasta, myynnistä, korjuusta, varastoinnista, ympäristövaikutuksista sekä sen poltosta. Sivuille on JAMK 27