Aika: torstai 2.4.2015 klo 10:00 Paikka: Tampereen kaupungin virastotalo, Ryhmähuone 1, 5 krs. Aleksis Kiven katu 14-16 c Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Vitikka Harri suunnittelupäällikkö Pirkanmaan ELY-keskus Erika Helin liikennejärj.asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Tiedoksi: Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto 1/16
Käsiteltävät asiat: 21 KOKOUKSEN AVAUS 3 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 23 MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI, LUONNOS 4 24 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN 2030 SEURANTA VUODELTA 2014 5 25 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU, LÄHETEKESKUSTELU 9 26 KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 12 27 JOUKKOLIIKENNEUUDISTUS 2014 15 28 SEURAAVAT KOKOUKSET 16 29 MUUT ASIAT 16 30 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 16 Liitteet: 22 Edellisen kokouksen muistio 22 Rakennesuunnitelman 2040 valtuustoponnet, sh 25.3.2015 23 MAL2-aiesopimuksen seurantaraportti, luonnos (toimitetaan 30.3.) 23 Pienet liikennejärjestelmähankkeet, tilanne 3/2015. 25 MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti, luonnos (9.3.2015) 2/16
21 KOKOUKSEN AVAUS (10:00) Puheenjohtaja Laaksonen avasi kokouksen. 22 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen 19.2.2015 muistio on jaettu asialistan liitteenä ja on nähtävissä seututoimiston extranet-sivuilla. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Rakennesuunnitelma 2040 Liikennetutkimus (HLT) TALLI 2015 -malli MAL-aiesopimus Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Toimenpiteiden eteneminen Kaikki kunnat hyväksyneet. Ponnet käsitelty kjk:ssa 6.3. ja sh:ssa 25.3. Yhteenveto tämän asialistan liitteenä. Sopimukset allekirjoitettu. Tutkimuskysymykset päätetty ohjausryhmässä 25.3. Työ on dokumentointivaiheessa. Vuoden 2014 seurantaraportin luonnos käsitelty Mastossa 27.3. ja LJ tässä kokouksessa. Seurantaryhmän kokous 16.4. Työohjelmasta laadittu luonnos Uudentyyppisten pyöräilyopasteiden asennustyöt on aloitettu Tampere- Kangasala osuudella. Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen 19.2.2015 muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/16
23 MAL2-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI, LUONNOS (10:10) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 26.3.2015 Paikkatietoryhmän kokouksessa 26.1.2015 päätettiin, että ryhmä toimittaa edellisen vuoden seurantaraportin mukaiset kunnilta kerättävät tiedot seutuyksikköön 10.3. mennessä. Lisäksi ryhmä pyrkii toimittamaan mahdollisuuksien mukaan uutta paikkatietoaineistoa seurannan monipuolistamiseksi. Kansallisten tietokanta-aineistojen keräämisestä vastaa seutuyksikkö. Seurantaraportin laatimisesta vastaa seutuyksikkö. Seudullinen paikkatietoryhmä on toimittanut seurantaraportissa tarvittavia aineistoja. Osa aineistoista vielä puuttuu, mutta saatujen tietojen pohjalta on tehtävissä ensimmäisiä yhteenvetoja. Osa kansallisesta tietokannasta otettavista aineistoista on ollut puutteellisia, jolloin on turvauduttu kunnilta suoraan saataviin tietoihin. Kokouksessa esitellään seurannan yhteenvedot ja todetaan mahdolliset täydennystarpeet. MASTO-työryhmä on käsitellyt raporttiluonnoksen osaltaan 27.3.2015. MAL-aiesopimukseen sisältyy pieniä liikennejärjestelmähankkeita, jotka toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. MALseurantaraportin liitteenä on taulukko, johon on kuvattu hankkeiden tilanne 3/2015. Mahdolliset liikenteeseen liittyvät puuttuvat aineistot ja tiedot tulee toimittaa seutuyksikköön 9.4.2015 mennessä. Seurantaraportti käsitellään aiesopimuksen seurantaryhmän kokouksessa 16.4., kuntajohtajakokouksessa 17.4. ja seutuhallituksessa 29.4.2015. Kuntien ja valtion yhteisen seurantakokouksen ajankohta on sopimatta. Liitteet. MAL2-aiesopimuksen seurantaraportti, luonnos (toimitetaan 30.3.) Pienet liikennejärjestelmähankkeet, tilanne 3/2015. Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää että seurantaraportin valmistelutilanne merkitään tiedoksi, että raporttiluonnos viimeistellään kuntajohtajakokoukseen 17.4.2015, ja että liikenteeseen liittyvät puuttuvat tiedot toimitetaan seutuyksikköön 9.4.2015 mennessä. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/16
24 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN 2030 SEURANTA VUODELTA 2014 (10:40) Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen 17.3.2015 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia kuuluu kaupunkiseudun laajaan seudulliseen yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuuteen. Ilmastovisiot on asetettu strategiassa maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle, energiatehokkuudelle, sähkönkulutukselle, hankinnoille, kulutukselle, jätteenkäsittelylle, energiantuotannolle ja elinkeinoelämälle. Kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet ilmastostrategian valtuustoissaan keväällä 2010 ja kunnat ovat siinä sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Strategian toteutumisesta on raportoitu vuosittain ja nyt koottava strategian tavoitteiden seuranta tehdään vuodelta 2014. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 26.3.2015 Liikennejärjestelmätyön keskeisimmät tavoitteet ilmastotyössä vuonna 2014 olivat liikenteen päästöjen vähentäminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn edistäminen. Seuraavassa on todettu näihin tavoitteisiin sisältyvien toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2014. Päästöjen vähentäminen 5. Sovitetaan yhteen maankäytön ja liikenteen toteutus Kunnat kehittivät kävelyä ja pyöräilyä tukevaa maankäyttöä ja kaavoittivat hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä olevia alueita. Rakennesuunnitelma 2040 valmistui. Seudun kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikennekäytäviä. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymisen. 6. Tuetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen ja yhteisautojen käyttöä. Tampereella käynnistyi Sähköisen liikenteen ratkaisut hanke vuonna 2014. Hankkeessa valmistellaan vuonna 2016 käyttöönotettavien sähköbussien hankintaa. Tavoitteena on sähköistää yksi bussilinja (mahdollisesti linja 2) ja toteuttaa latauspiste Pyynikintorille. Tampereella on käynnissä yhteisautokokeiluja. Vuoreksessa Vuores Palvelu ja 24 Rent toteuttavat yhdessä vuokra-auto kokeilun vastauksena asukkailta tulleisiin toiveisiin. Käytettävissä ovat kaikki 24 Rentin autot, joista yksi on sijoitettu Vuorekseen. Hervannassa yhteiskäyttökokeilu käynnistyi keväällä 2015. 5/16
7. Hyödynnetään uutta ajoneuvo- ja polttoaineteknologiaa. Kesällä 2014 käynnistyi seudullinen joukkoliikenne. Kilpailutuksessa edellytettiin, että tarjottava kalusto täyttää EU-direktiivien mukaiset päästövaatimukset. 8. Lisätään informaatio-ohjausta liikkumisen ohjauskeskuksen avulla. Vuonna 2014 jatkettiin Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston rahoittamana liikkumisen ohjauksen hanketta. Hankkeessa keskityttiin työmatkalipun markkinointiin työpaikoilla ja kestävien kulkumuotojen esillä pitämiseen perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa sekä sivustolla www.liikkumisenohjaus.fi. Lisäksi toteutettiin kestävään liikkumiseen liittyviä kampanjoita ja tapahtumia. Vuonna 2014 koulutettiin yhteistyössä Eco2 hankeen kanssa Tampereen kaupungin yksiköihin yli 200 ekotukihenkilöä. Hankkeen toteutti Ekokumppanit Oy. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja tarjonnan kasvattaminen 9. Lisätään raideliikenteen osuutta. Vuonna 2014 valmistui Tampereen raitiotien yleissuunnitelma. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2014, että raitiotien suunnittelua jatketaan ja että rakentamisesta päätetään vuonna 2016. Syksyllä 2014 on kilpailutettu raitiotien toteuttaminen allianssimallilla sekä valmisteltu kalustohankinnan kilpailutusta. Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen. 10. Parannetaan matkaketjujen toimivuutta. Matkaketjujen konkreettinen parantaminen on ohjelmoitu pieninä MALhankkeina, joita toteutetaan vuosien 2014-2015 aikana. Hankkeita ovat pysäkki-informaation lisääminen (pysäkkikohtaiset tunnukset, joiden avulla saa lisätietoa netistä), bussipysäkeille polkupyöräpysäköinnin lisääminen, lähijuna-asemien liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä joukkoliikenteen etuisuuksien rakentaminen (liikennevalo-ohitukset ja joukkoliikennekaistat). Joukkoliikenneuudistuksessa on huomioitu linjaston ja aikataulujen suunnittelussa vaihtopisteiden muodostuminen. 11. Lisätään lähijunatarjontaa. Vuonna 2013 käynnistettyä VR+seutulippu -kokeilua on jatkettu toistaiseksi Lempäälän ja Nokian asukkaille kotikuntansa ja Tampereen välisessä junaliikenteessä. Vuoden 2015 aikana ratkaistaan lippujen nettilataamisen toteutus, jonka jälkeen lippu voidaan ottaa käyttöön seudun muissakin kunnissa. Syksyllä 2014 on käynnistetty neuvottelut lisävuorojen hankinnasta mm. Nokian suunnalle osana LVM:n ja VR:n ostoliikenteen 2016-2019 sopimusneuvotteluita. Neuvottelut jatkuvat vuonna 2015. 6/16
12. Kilpailutetaan seudullinen joukkoliikenne. 30.6.2014 käynnistyi seutuliikenne, johon kuuluu vuonna 2013 kilpailutetut Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Vesilahden suuntien joukkoliikennekokonaisuudet. Orivedellä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen 13. Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn (KÄPY) ohjelman toimenpiteitä. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttamista on valmisteltu kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä huolehtivassa seurantaryhmässä, joka on kokoontunut seitsemän kertaa vuoden 2014 aikana. Ryhmä on priorisoinut kehittämisohjelmassa esitetyistä 31 kärkihankkeesta kuusi vuosien 2014 2015 aikana edistettävää toimenpidettä, joiden toteutus aloitettiin vuonna 2014. MAL-hankkeena kehitetään seudullisia pyöräilyn pääreittejä välillä Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala. Vuoden 2014 aikana tehtiin kummankin reitin rakennussuunnitelmia ja Tampere-Kangasala osuus myös pääosin toteutettiin. Tampere-Pirkkala reitin toteutus on vuonna 2015. Pyöräilyviitoituksen kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Liikenneministeriön, Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa ja saatiin kokeilulupa uudentyyppisten opasteiden käytölle. Pyöräilyn seudullisesta viitoitussuunnitelmasta valmistui ensimmäinen vaihe ja toisen vaiheen suunnittelu valmistuu keväällä 2015. Kangasalan kunnan ja Ylöjärven kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kuntakohtaiset kehittämisohjelmat valmistuivat. Ylöjärven suunnitelma toimii valtakunnallisena pilottina kuntakohtaisen suunnitelman laatimisesta. Vuonna 2014 käynnistettiin myös kävelyn ja pyöräilyn seurannan suunnittelu, josta valmistui diplomityö. Seurantasuunnitelman viimeistely jatkuu keväällä 2015. Kävelyn ja pyöräilyn käyttäjämäärien laskennat käynnistetään kesällä 2015 kaikissa seudun kunnissa. Kuntakohtaisten pyöräpysäköintinormien suunnittelu ajoittuu vuodelle 2015. Työssä hyödynnetään Tampereella vuonna 2014 käynnistettyä pysäköintipolitiikka -työtä sekä vuonna 2014 valmistunutta valtakunnallista jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjetta. Liikkumisen ohjaus ilmastostrategiassa omana kohtanaan. 7/16
Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä seurantatilanteen tiedoksi ja täydentää seurantaa puuttuvilta osin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/16
25 MAL3-AIESOPIMUKSEN VALMISTELU, LÄHETEKESKUSTELU (10:50) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 20.3.2015 ja liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 26.3.2015 MAL2-aiesopimuksesta 2013-2015 MAL2-aiesopimuksen 2013-2015 allekirjoittivat 7.4.2013 LVM, YM, Liikennevirasto, ARA, Pirkanmaan ELY-keskus sekä seudun kunnat. Aiesopimuksen valmistelusta vastasivat em. valtion osapuolet, seutuhallituksen nimeämä neuvotteluryhmä ja näiden ohjauksessa toiminut kirjoittajaryhmä. MAL2-aiesopimuksen yleiset tavoitteet ovat: 1. tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuutta, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kestävän kasvun periaatteiden toteutumista, 2. tukea kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä, 3. tukea palveluverkon ja elinkeinojen kehittämistä, 4. vahvistaa seudun kuntien ja valtion välistä kumppanuutta MAL-yhteistyössä, ja 5. lisätä resurssien käytön vaikuttavuutta kaupunkiseudun hankekokonaisuuden 2030 toimeenpanossa. Erityisiä tavoitteita ovat väestönkasvuun varautuminen, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, keskustojen kehittäminen, asuntotuotannon monipuolistaminen, elinkeinoelämän kasvun tukeminen, liikkumisen tapojen uudistaminen ja palveluverkon yhtenäinen tarkastelu sekä energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä. MAL2-aiesopimus rakentuu maankäytön ja palveluverkon, asumisen ja liikenteen sisältöteemoihin sekä toteuttamista ja seurantaa koskeviin linjauksiin. Teemojen sisällä listatut toimenpiteet on esitetty kokonaisvaltaista MAL(PE)-ajattelua ja toteutuksen yhteisvaikutuksia tukien. MAL2-aiesopimuksen liitteinä ovat lista merkittävistä maankäytön toteutuskohteista, kartta joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin sijoittuvista merkittävistä asuntorakentamiskohteista, taulukot asuntotuotantotavoitteista sekä taulukko liikenteen pienistä MAL-hankkeista. MAL3-aiesopimuksesta Kaupunkiseudun kunnat pitävät MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista ja ulottamista koko hallituskaudelle tärkeänä. Tavoitteena on MAL3- aiesopimuksen valmistelu vuoden 2015 aikana. Aiesopimus laaditaan tukeutuen Rakennesuunnitelmaan 2040 ja valmisteilla olevaan maakuntakaavaan. Myös valtio-osapuoli on ilmaissut, että MAL-aiesopimusmenettelyä on tarpeen jatkaa (ks. liite). Menettelyn jatkaminen ja aiesopimusten henki ovat riippuvaisia tulevasta hallituksesta. 9/16
MAL-aiesopimusten lisäksi valtion sopimuspolitiikkaan kuuluvat kasvusopimukset vuosille 2013-2015. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen (12) kesken strategisista kehittämisen painopisteistä. Kasvusopimukset kattavat joukon strategisesti merkittäviä kehittämisteemoja, joista kaikille yhteisenä teemana ovat satsaukset innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Valtio-osapuolen MALraporttiluonnoksen mukaan valtio näkee tarpeelliseksi jatkaa neljän kaupunkiseudun sekä uutena mahdollisesti Lahden seudun kanssa erityistä MAL-aiesopimusmenettelyä. Tampereen kaupunkiseutu on nähnyt tärkeäksi, että MAL-menettely kohdistuu nimenomaan suuriin kaupunkiseutuihin. Valtio-osapuolen mukaan MAL-aiesopimusten tulisi jatkossa olla entistä strategisempia painottuen vain muutamaan keskeiseen toimenpiteeseen. Kuntien välisen yhteistyön ja sitoutumisen näkökulmasta aiesopimukseen on tarve saada myös konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia linjauksia. Pienemmillä kestävää yhdyskuntarakennetta toteuttavilla toimenpiteillä voi olla keskeinen rooli yhteistyön edistämisessä ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Myös rakennusmaailman edustajat peräänkuuluttavat konkreettisuutta aiesopimuksiin. Strategisuus ja konkreettisuus liittyvät kysymykseen, millä tavoin aiesopimuksessa painottuu yhtäältä valtion rahoituksen varmistaminen merkittäviin infrastruktuurihankkeisiin ja toisaalta kaupunkiseudun oman toiminnan tehostaminen. Liikennejärjestelmätyöryhmä käy lähetekeskustelun MAL3-aiesopimuksen tarpeesta, tavoitteista, painopisteistä sekä mahdollisista uusista teemoista, toimenpiteistä ja seurantakohteista. Uuden aiesopimuksen tavoitteita ja valmistelun organisointia käsitellään kuntajohtajakokouksessa 17.4.2015. Asiaa käsitellään liikennejärjestelmätyöryhmässä seuraavan kerran 11.6.2015. Liite. Kokousseloste. MAL-aiesopimusmenettelyn kehittäminen, valtio-osapuolen valmisteluryhmän loppuraportti, luonnos (9.3.2015) Käytiin keskustelua MAL-sopimusmenettelyn jatkamisesta. Todettiin, että seudun yhteinen tahto on jatkaa ja kehittää sopimusmenettelyä. Rakennesuunnitelman toteutuminen edellyttää joka tapauksessa kunnilta sitoutumista lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Mahdolliseen uuteen sopimukseen tulee sisällyttää käynnissä olevien kehityskohteiden jatkaminen kuten raitiotien, lähijunaliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen seuraavat askeleet. Lisäksi voidaan nostaa mukaan uusia kehityskohteita, joista mainittiin AiRRport, aseman seutujen kehittäminen ja liityntäpysäköinti tai laajemmin solmupisteiden kehittyminen. MAL3-sopimuksen työstämiselle ei ole sovittu organisoitumista, mutta todennäköisesti työryhmien rooli valmistelussa korostuu edelliseen sopimusvalmisteluun verrattuna. 10/16
Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä lähetekeskustelun tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/16
26 KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO MAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA (11:15) Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 20.3.2015 Maakuntakaavan 2040 luonnos on valmistunut. Luonnos on asetettu nähtäville ja lausuntoaikaa on 5.5.2015 saakka. Kaupunkiseudun kuntayhtymä antaa luonnoksesta lausunnon. Kuntayhtymä lausui maakuntakaavan maankäyttövaihtoehdoista keväällä 2014. Lisäksi Rakennesuunnitelman 2040 ja maakuntakaavan aiemmissa valmisteluvaiheissa sovitettiin sisältöjä yhteen kokouksissa ja työpajoissa keväällä ja kesällä 2014. Yhteen sovitettavia kysymyksiä olivat lähinnä läntinen rata, järjestelyratapihan siirto, keskusverkko sekä Saarenmaan ja Nurmi-Sorilan alueet. Suunnitelmien sisällöt lähenivät toisiaan keskustelujen myötä. Maakuntakaavan luonnos vastaa olennaisilta osiltaan Rakennesuunnitelmaa 2040. Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty seutuhallituksessa ja kuntien valtuustoissa. Kuntayhtymän lausunto perustuu rakennesuunnitelmaan, huomioiden edellä mainittujen yksittäisten kysymysten yhteensovittaminen. Maankäyttö ja asuminen -työryhmä keskustelee lausunnosta vastaavalla yleisellä rakennesuunnitelman tasolla. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä lausuu seuraavaa: Kaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että kaupunkiseudun yhteinen viesti ja kokonaisvaltainen näkemys välittyvät maakuntakaavan 2040 valmisteluun. Näkemys kokonaisuudesta on kiteytetty Rakennesuunnitelmaan 2040. Rakennesuunnitelma 2040 tulee huomioida maakuntakaavan valmisteluaineistona. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kokonaiskaava, joka laaditaan koko maakunnan alueelle kaikista yhdyskuntarakenteen teemoista. Kaavan yleistavoitteet ovat: vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä, kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta ja tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Tarkemmat tavoitteet liittyvät muun muassa yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, keskuksien kehittämiseen ja kaupan ohjaamiseen keskuksiin, kestävään liikenteeseen sekä arjen sujuvuuteen. Tavoitteet vastaavat Rakennesuunnitelman 2040 tavoitteita ja kaupunkiseudun kuntien yhteistä näkemystä. Tavoitteet näkyvät strategisella tasolla hyvin kehittämisperiaatemerkinnöissä ja -määräyksissä, jotka koskevat esimerkiksi kaupunkiseudun keskusakselia, vt3- ja 2-kehävyöhykkeitä, Pyhäjärven ympäristöä sekä kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Maakuntakaavan luonnos painottaa tiivistyvää ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia sekä maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista, kasvusuuntaa. Aluekehityksen ajurina on Helsinki Hämeenlinna Tampere - 12/16
kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Kaupunkiseudun kuntayhtymä näkee välttämättömänä Pirkanmaan menestykselle kaupunkiseudun kehittymisen tulevaisuudessakin valtakunnallisena keskuksena, Suomen kasvukäytävän (HHT) pohjoisena vetovoima-alueena ja kansainvälisten yhteyksien kohteena. Maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa kehityksen edellytyksiä tukemalla kaupunkiseudun saavutettavuutta. Vaikuttavimpia kehittämiskohteita ovat pääradan välityskyvyn parantaminen ja Tampere- Pirkkalan lentokentän kehittäminen. Myös parannettavat ja uudet valtatieyhteydet tukevat saavutettavuutta kokonaisuudessaan. Rakennesuunnitelma painottaa kaupunkiseudun sisäisen toiminnallisuuden parantamista ja kasvua sisäänpäin. Suunnitelma on rajattu koskemaan kaupunkiseudun yhtenäistä taajama-aluetta sekä Oriveden ja Vesilahden kytkeytymistä kaupunkiseudun ytimeen. Myös maakuntakaavan tulee osaltaan vahvistaa seudun sisäisen toiminnallisuuden edellytyksiä. Seudun sisäisessä saavutettavuudessa ja toiminnallisuudessa raitiotie, lähijuna ja niihin kytkeytyvä maankäyttö muodostavat koko yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja sujuvan arjen rungon. Keskusten vahvistaminen ja keskusten väliset yhteydet tukevat myös kävelyn ja pyöräilyn kasvua nykyistä merkittävämmiksi kulkumuodoiksi. Maakuntakaavan luonnos vastaa pääosin Rakennesuunnitelmassa 2040 esitettyä kaupunkiseudun raideliikenteen kokonaisratkaisua. Rakennesuunnitelma osoittaa raitiotien kehittymisen Tampereen sisäisestä seudulliseksi kulkumuodoksi vuoteen 2040 mennessä. Ratkaisuun sisältyy raitiotie Pirkkalan ja Ylöjärven keskustoihin, kuten myös maakuntakaavan luonnoksessa esitetään. Lisäksi rakennesuunnitelmassa osoitetaan mahdollisuus laajentaa raitiotieyhteydet edelleen Kangasalle ja Tampere-Pirkkalan lentokentälle vuoden 2040 jälkeen. Maakuntakaavan luonnoksessa näitä vuoden 2040 jälkeisiä laajentumissuuntia ei ole huomioitu, mutta maakuntakaava ei estä niiden toteuttamista. Maakuntakaavan luonnoksessa mainitut suunnat on merkitty joukkoliikenteen pääväyliksi. Lähijunaliikenteen osalta rakennesuunnitelmassa esitetään useampia seisakkeita kuin maakuntakaavan luonnoksessa. Maakuntakaava rajaa lähijunaa koskevat asemamerkinnät koskemaan asemia, joilla on merkittävä maankäytöllinen vaikutus. Lisäksi maakuntakaavan luonnoksessa Oriveden suuntaan on osoitettu kaukoliikenteeseen perustuva ratkaisu, kun taas rakennesuunnitelmassa yhteys perustuu taajamajunaan seisakkeineen. Maakuntakaavan ei tule estää rakennesuunnitelman mukaista ratkaisua. Rakennesuunnitelman keskus- ja palveluverkko sisältää seutukeskus Tampereen ja 12 lähipalvelukeskuksen lisäksi 13 aluekeskusta. Aluekeskuksista 11 vastaa maakuntakaavan luonnoksessa keskustatoimintojen alueiksi merkittyjä alueita, eli tiiviitä keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueita. Rakennesuunnitelmassa Partola muodostaa yhdessä Lakalaivan ja Härmälän kanssa aluekeskuskokonaisuuden, jota tulee kehittää monipuolisena kaupunkimaisena 13/16
kokonaisuutena. Maakuntakaavan luonnoksessa Partola on merkitty kaupallisten palvelujen alueeksi, jota ympäröi taajamatoimintojen alue. Luonnoksessa todetaan kuitenkin, että Tampereen eteläisen alakeskuksen (Lakalaivan-Rautaharkon keskustatoimintojen alue), Sarankulman, Härmälän ja Partolan ympäristöä kehitetään vetovoimaisena messukeskusalueena sekä monipuolisena työpaikkojen ja asumisen kasvualueena. Tämän voidaan nähdä vastaavan rakennesuunnitelmassa esitettyä aluekeskuskokonaisuutta. Lentolan alue on rakennesuunnitelmassa aluekeskus, kun taas maakuntakaavan luonnoksessa vastaava alue sisältää erilliset kaupallisten palvelujen, taajamatoimintojen ja työpaikka-alueen merkinnät. Lisäksi luonnoksessa Lentola sijaitsee tiivistettävän joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeellä. Merkinnän mukaan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Erilliset kaavamerkinnät tukevat Lentolan kehittämistä rakennesuunnitelman mukaisesti, kunhan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa panostetaan asuntotuotannon ja maankäytön monipuolisuuteen sekä asukkaita tukeviin kävellen saavutettaviin julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Rakennesuunnitelman 2040 suunnittelualue on rajattu kaupunkiseudun ydintaajamaan. Kaupunkiseudun kuntayhtymä pitää hyvänä, että maakuntakaavan luonnoksessa huomioidaan maaseutu- ja kyläalueet. Asemakaavan läheisiä alueita koskevassa maankäytön ohjauksessa tulee huomioida seudun kuntien hyväksymät periaatteet asemakaavan ulkopuolisesta rakentamisesta (seutuhallitus 30.1.2013). Luonnoksessa esitetty kasvutaajamien kehittämisvyöhykemerkintä tukee hyvin seudullisia periaatteita. Lausunto käsitellään kuntajohtajakokouksessa 17.4. ja seutuhallituksessa 29.4. Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä lausunnon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/16
27 JOUKKOLIIKENNEUUDISTUS 2014 (11:30) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 24.3.2015 Seudullinen joukkoliikenne käynnistyi 30.6.2014. Joukkoliikennepäällikkö Periviita kertoo kokouksessa kokemuksia joukkoliikenneuudistuksesta sekä muita joukkoliikenteen ajankohtaisia kehitysasioita. Joukkoliikennesuunnittelussa valmistaudutaan kesän ja syksyn 2015 liikenteisiin sekä valmistellaan kesällä 2016 toteutettavaa vyöhykeuudistusta. Kokousseloste. Periviita kertoi joukkoliikenneuudistuksesta sekä linjaston ja vuorotarjonnan muutoksista syksyllä 2015. Hän esitteli myös vuonna 2016 toteutettavan seudullisen lippu- ja tariffiuudistuksen valmistelua. Kokouksen jälkeen asiaa on esitelty kuntajohtajille 17.4. ja käsitelty seudun joukkoliikennetyöryhmässä 22.4 ja joukkoliikennelautakunnan kokouksessa 29.4. Muistion liitteenä on joukkoliikennetyöryhmän kokoukseen päivitetyt esittelydiat. Liikennejärjestelmätyöryhmä 2.4.2015 Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/16
28 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset ovat vuonna 2015 seuraavasti: to 7.5.2015 klo 10:00 to 11.6.2015 klo 10:00 to 20.8.2015 klo 10:00 to 24.9.2015 koko päivä to 29.10.2015 klo 10:00 to 10.12.2015 klo 10:00 MAL-seuranta, raportin hyväksyminen Tavaraliikenneselvitys, lähetekeskustelu Liikennemallin päivitystyön hyväksyminen MAL3-aiesopimuksen valmistelu, kohteet INKA-ohjelma, esittely Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, edistymisen tilannekatsaus (käpy seuranta, viitoitus) LVM:n ja VR:n ostoliikennesopimuksen sisältöehdotus Lähijunaliikenteen asemapaikkaselvitys, tilannekatsaus Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, työn käynnistäminen Liikkumisen ohjaus, tilannekatsaus LVM:n ja VR:n ostoliikennesopimus, rahoituspäätös Tavaraliikenneselvitys, työn käynnistäminen kehittämispäivä MAL3-aiesopimus, luonnos MAL-hankkeiden tilannekatsaus Lähijunaliikenteen asemapaikkaselvitys, työn hyväksyminen Tavaraliikenneselvitys, tilannekatsaus Raitiotien 2-vaihe, työn käynnistäminen Raitiotien 2-vaihe, tilannekatsaus 29 MUUT ASIAT Ei käsitelty muita asioita. 30 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:05. 16/16