Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus SUOVI hanke: suojelualueiden ominaisuuksien vaikutus virkistyskäyttöön Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus 26.1.2009 2
Tutkimuksen tavoitteet Tehtävä: Kansallispuistojen käyntimäärien selittäminen Tavoite: Tunnistaa tekijät, jotka selittävät puistojen käyntimääriä Arvioida eri tekijöiden tärkeyttä käyntimäärien selittämisessä 26.1.2009 3
Teoreettista taustaa Kävijämääriin vaikuttavia tekijöitä ovat: 1. Tarjontatekijät Luontoympäristön ominaispiirteet (esim. Deng et al. 2002) Puiston tarjoamat virkistyspalvelut (Priskin 2001, Gonnerman et al 2001) Puistoa ympäröivän seudun matkailupalvelut (Machlis & Field 2000) 2. Kysyntätekijät väestöpohja potentiaalisten kävijöiden etäisyys puistosta spatial demand (Hanink & White 1999) 26.1.2009 4
Kansallispuistot 35 kansallispuistoa Pinta-ala 8730 km2 5 vanhinta perustettu 1938 1,4 million käyntikertaa vuonna 2005 Tyypillinen kävijä on hyvinkoulutettu toimihenkilö mies (Metsähallituksen kävijätutkimukset) 26.1.2009 5
Aineisto ja menetelmät Aineisto: 35 kansallispuiston ominaisuustiedot ja käyntimäärät Luokittelumenetelmä Kolme erityyppistä ominaisuutta 4 ryhmää luonto-ominaisuuksista (ryhmittelyanalyysi) 3 ryhmää virkistyspalveluista: korkea,keskitaso ja matala 3 matkailupalveluista: korkea, keski-taso ja matala Puistoryhmien ja käyntimäärien välistä suhdetta testattiin yksisuuntaisella varianssi-analyysilla Malli multiple regression analysis käyntikerrat selitettävänä muuttujana Tarjonta- ja kysyntämuuttujat selittäjinä 26.1.2009 6
Luonto-ominaisuus muuttujat 1. puiston pinta-ala (km2) 2. monimuotoisuus (biotooppien lkm) 3. maisema (onko kansallisesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia) 4. suo (jos vallitseva maisemapiirre) 5. vesistöt (jos vallitseva maisemapiirre) 6. tunturi (jos vallitseva maisemapiirre) 26.1.2009 7
Luontoominaisuudet 26.1.2009 8
Puiston virkistyspalvelut 1. reitit (km) 2. tulipaikat 3. rakennukset/autiotuvat/muut suojat 4. harrastusmahdollisuudet 5. opaspalvelut 26.1.2009 9
Puuistojen virkistyspalvelut 26.1.2009 10
Matkailupalvelut 1 vuodepaikat lkm 2. merkityt reitit (puison ulkopuolella) 3. ravitsemuspalvelut lkm 4. ohjelmapalvelut 5. kulttuuritarjonta ja historialliset paikat 26.1.2009 11
Tulos1: luonto-ominaisuuksien luokittelu Ryhmän nimi K-puistojen lk Biotoppien lukumäärä Pinta-ala km2 Käyntimäärä 2003 mean Suo 7 7,3 43,6 13 500 Metsä 15 11,7 53,4 21 900 Vesistö ja maisenma 11 17,5 110,6 51 400 Tunturi 4 18,3 1640,5 120 500 F.testi p-arvo 0.002 Tukey s multiple comp. p-values fjeld-water fjeld-forest fjeld-mire water and scenery-forest water and scenery-mire forest-mire 0.056 0.002 0.004 0.365 0.353 0.979 26.1.2009 12
Tulos2: Virkistyspalvelujen luokittelu Puiston saama pistemäärä Korkea 11-15 Puistojen lukumäärä 11 Käyntimäärä 2003 88 500 Keskitaso 8-10 12 24 200 Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp. p-values high-moderate high-low moderate-low 12 11 800 <0.002 0.003 <0.001 0.755 26.1.2009 13
Tulos 3: Matkailupalvelujen luokittelu Puiston saama pistemäärä Puistojen lukumäärä Käyntimäärä 2003 Korkea11-15 9 92800 Keskitaso 8-10 15 28400 Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp. p-values high-moderate high-low moderate-low 11 13000 <0.001 0.001 <0.001 0.804 26.1.2009 14
Tulos 2: yhdistetty luokitus ja käyntimäärät Palvelut mire forest water & scenary fjeld & scenary puisto muualla Puistojen lukumäärä/ käyntimäärien keskiarvo matala matala 2/13 000 4/13 600 keskitaso 2/10 000 2/ 6 800 1/7 200 korkea 1/20 000 keski matala 4/14 300 1/6 000 taso keskitaso 2/19 500 5/37 600 korkea korkea matala keskitaso 2/32 000 1/95 000 korkea 1/15 000 1/100 000 3/104 300 3/129 000 26.1.2009 15
Käyntimäärien multiple regression malli malli 1 mallil 2 β p-value β p-value Etäisyys x etelä & länsi*) -.003.062 -.003.021 Harrastusmahdollisuudet.273.000.328.000 Biotooppien lukumäärä.037.039.037.037 Reitit (km).004.073 Puiston ikä.013.053 R2.676.682 N 35 35 *) lähimpään kaupunkiin missä enemmän kuin 100 000 asukasta 26.1.2009 16
Yhteenveto ja vertailu 10 km lisäys etäisyyteen puistosta lähimpään suureen kaupunkiin Etelä- tai Länsi-Suomessa vähentää käyntimäärää 3 %:lla Spatial demand effect toimii alueilla, missä on suuria asutuskeskuksia, mutta ei harvaan asutussa Pohjois-Suomessa, missä kansallispusitoissa käynti perustuu luontomatkiluun 10 km lisäys retkeilyreittien määrässä lisää käyntimääriä 4 %:lla Erilaiset harrastusmahdollisuudet vaikuttavat voimakkaastikäyntimääriin: virkistyspalvelujen tarjonnalla on suuri vaikutus 26.1.2009 17
Johtopäätökset Luokittelun perusteella: Erilaisten palvelujen tarjonnan korkea taso sekä puistossa että puistossa ulkopuolisella seudulla vaikuttavat positiivisesti käyntimääriin riippumatta luonto-ympäristön ominaisuuksista; poikkeuksen tekevät suoluontopuistot Mallintamisen perusteella Tarjontatekijät ovat kaikissa puistoissa vahvoja selittäjiä Kysyntätekijät selittävät käyntimääriä puistoissa, jotka sijaitsevat asutuskeskusten lähellä user-oriented resource-based parks (Clawson & Knetsch 1966) 26.1.2009 18
Johtopäätökset jatk. Luokittelumenetelmä tarjoaa yleiskuvan kansallispuistojen ominaisuuksien ja kävijävirtojen välisestä yhteydestä Mallintamislähetymistapa tarjoaa tarkemman kuvan selittävien muuttujien suhteellisesta tärkeydestä ja yhteisvaikutuksesta Keino tehdä ennusteita ja arvioida erilaisten toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista Molemmat menetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi ja täydentävät toisiaan 26.1.2009 19
26.1.2009 20 kiitos!