Kurikan kaupunginkirjasto Kokoelmapolitiikka 2010 Laatinut Kurikan kaupunginkirjaston kokoelmapoliittinen työryhmä Kirsti Länsikallio, pj Merja Halonen Piia Isoaho Arja Oja Paula Rönni Toni Talja, siht. Timo Nevala, kuvat
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 KURIKAN KAUPUNKI JA KIRJASTO 2.1 KAUPUNKI 2.2 KIRJASTOLAITOS 3 KOKOELMAPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 KURIKAN PÄÄKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 4.1 PÄÄKIRJASTO 4.2 KOKOELMAN HISTORIA 4.3 NYKYINEN KOKOELMA 4.4 KOKOELMAN SAAVUTETTAVUUS 4.5 KOKOELMAN ARVIOINTI 4.6 MÄÄRÄRAHAT 4.7 YLEISET VALINTAPERIAATTEET 4.8 VALINTAPERUSTEET AINEISTORYHMITTÄIN 4.9 HANKINTA 4.10 ASIAKKAIDEN KOKOELMAA KOSKEVAT TOIVEET JA VALITUKSET 4.11 KOKOELMIEN HUOLTO 5 JURVAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 5.1 YHTEISÖN JA YHTEISTYÖN ANALYYSI 5.2 NYKYINEN KOKOELMA 5.3 KOKOELMAPOLIITTISET LINJAUKSET 6 KIRJASTOAUTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA 7 KOKOELMAN ARVIOINTI 8 KOKOELMAPOLITIIKAN YLLÄPITO
3 1 JOHDANTO Tämän kokoelmapolitiikan tarkoituksena on kuvata Kurikan kaupunginkirjaston kokoelmat. Siinä kerrotaan kokoelman muodostamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Kokoelmapolitiikasta selviää, ketkä ovat vastuussa kokoelmasta ja sen kehittämisestä. Kokoelmapolitiikka ohjaa kokoelman kehittämistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Se toimii kirjaston henkilökunnan työvälineenä ja asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja kehysorganisaation tietopakettina kirjaston toiminnasta. Kirjaston kokoelman kehittämisen lähtökohtana on kirjastolaki ja siinä mainittu sivistyksellinen tasa-arvo. Kokoelman tulee tarjota asiakkaille tietoa, tukea opiskelua ja harrastusta sekä tarjota elämyksiä ja virkistystä. Kokoelman tulee olla uusiutuva, riittävän kattava ja vastata kysyntää. Vastuu kokoelmapolitiikasta on kirjastotoimen johtajalla. Osa käytännön työstä on delegoitu vastuullisille kirjastonhoitajille ja kirjastovirkailijoille. 2 KURIKAN KAUPUNKI JA KIRJASTO 2.1 Kaupunki Kurikka on kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Seinäjoen seutukunnassa. Kaupungin pinta-ala on noin 913,53 km². Kurikan väkiluku on 14 582 henkeä (1.9.2010). Kurikkalaisista oli vuonna 2009 15,7 % 0-14-vuotiaita, 63,9 % 15-64-vuotiaita ja 20,4 % yli 64- vuotiaita. Kurikkalaisista 98,7 % puhui vuonna 2009 äidinkielenään suomea. Suurin osa kaupungin väestöstä saa elantonsa palveluista ja teollisuudesta. Työllisestä työvoimasta 53,2 % työskentelee palvelusektorilla, 37,4 % teollisuudessa ja 9,4 % maa- ja metsätaloudessa. Keskiasteen tutkinnon on suorittanut 5349, alemman korkea-asteen 1742, ylemmän korkea-asteen 297 ja tutkijakoulutuksen 11 kurikkalaista. Kurikan kaupungissa on 10 perusopetuksen koulua, 2 lukiota, 2 ammatillisen toisen asteen yksikköä, ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksikkö ja kansalaisopisto. Kurikassa voi opiskella teollista muotoilua ammattikorkeakoulutasolla, toisella asteella koristeveistoa, rakennusalaa, tekstiili- ja vaatetusalaa sekä 14 muuta koulutusalaa. Kurikassa on monipuolinen kulttuurielämä. Strategiassaan vuosille 2010-2016 Kurikan kaupunki on määritellyt itselleen vision: Kurikka on perinteitään kunnioittava, tulevaisuuteen suuntautuva, innovatiivinen, asukkaitaan ja yrityksiään monipuolisesti palveleva, taloudellisesti vahva kuntakentän suunnannäyttäjä!
4 2.2 Kirjastolaitos Kurikan kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto, Jurvan kirjasto ja kaksi kirjastoautoa. Kurikan kirjasto liittyi joulukuussa 2008 Krannit-kirjastoihin. Krannit-kirjastoja ovat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnankirjastot sekä Kaskisten, Kauhajoen ja Kurikan kaupunginkirjastot. Krannitkirjastojen aineistokuljetukset alkoivat kesäkuussa 2009. Kirjastojen uudistettu verkkopalvelu Krannit-Arena julkaistiin kesäkuussa 2010. Vuonna 2009 Kurikan kaupunginkirjastossa oli käyntejä 118 270 ja verkkokäyntejä 71 921. Lainoja oli 250 869, mikä on 17,01 lainaa asukasta kohden. Lainaajia oli 5 026 eli 34,08 % kaupunkilaisista. Kokoelmaan kuului 171 182 nidettä ja kirjastoon hankittiin 7 822 nidettä. Lehtivuosikertoja tilattiin 351. Vakituiseen henkilökuntaan kuului 9 työntekijää. Toimintakulut olivat 51,06 asukasta kohden. Kirjaston toiminta-ajatus ja tehtävä määritellään kirjastolaissa, jonka mukaan kirjasto ja tietopalveluilla edistetään väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminta-ajatuksessa painotetaan erityisesti sivistyksellisen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen tukemista. Kurikan kirjaston visiona on: Kirjasto on kuntalaisten aktiivisesti käyttämä maksuton peruspalvelu, joka tarjoaa asiakaslähtöisesti ajankohtaisen ja monipuolisen kokoelman erilaisia aineistoja sekä henkilökunnan asiantuntemuksen tiedonhankinnassa. Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa riittävien aukioloaikojen, kattavan palveluverkon sekä sähköisten asiointipalvelujen avulla. Kirjasto on aktiivinen yhteistyökumppani. Kirjasto toimii viihtyisissä ja ajanmukaisissa tiloissa. Kirjasto on tärkeä osatekijä vetomaisen kuntakuvan muodostumisessa. Kirjaston tehtävänä on kokoelmien jatkuva ja järjestelmällinen arviointi, kartuttaminen ja karsiminen. Kirjaston tehtävänä on myös kokoelman käytön ja saatavuuden helpottaminen sekä kokoelman hoidosta huolehtiminen.
5 Kirjaston tärkeimpiä asiakasryhmiä erilaisine palvelu- ja kirjastonkäyttötarpeineen ovat Lapset ja lapsiperheet Nuoret Opiskelijat Aikuiset Työttömät Seniorien kasvava ryhmä Harrastusryhmät Työelämän ulkopuoliset Vapaa-aikaa viettävät Kirjastolla on myös potentiaalisia asiakkaita eli ne kuntalaiset, jotka eivät vielä käytä kirjastoa. Kokoelman muodostuksessa ei pyritä vastaamaan erikoistuneita työelämän, tieteellisen tutkimuksen eikä korkeamman koulutuksen tarpeisiin. 3 KOKOELMAPOLITIIKAN TAVOITTEET Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoja. Kokoelman muodostamisessa otetaan huomioon kunnan asukkaiden ikä- ja kielijakauma sekä ammattirakenne. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. Lasten lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittämiseksi sekä medialukutaidon ja oppimistaitojen kehittämisen turvaamiseksi tarjolla on monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat. Painetun ja muun perinteisen aineiston rinnalla asukkaiden käyttöön tarjotaan kansalliseen käyttöön lisensoituja e-aineistoja ja asiakaskunnan tarpeiden mukaan muita e-aineistoja. Kirjasto ottaa kokoelmatyössään huomioon e-kirjarintamalla tapahtuvan kehityksen ja muun formaattimuotoja koskevan kehityksen. Kurikan kaupunginkirjasto on mukana seudullisessa hankintayhteistyössä. Oma kokoelma nähdään osana Krannit-kirjastojen alueellista tarjontaa. Krannit-kirjastojen yhteisen alueellisen kokoelmapolitiikan muodostamiseen osallistutaan. Kirjasto osallistuu myös kokoelmia koskevaan arviointiyhteistyöhön. Kokoelman sisältöjen avaaminen ja esittely on luonteva osa kokoelmatyötä. Kokoelman saavutettavuutta parannetaan asiakkaita tehokkaasti palvelevalla logistiikalla. Yleinen kirjasto on avoin kaikille. Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa täyttämällä ilmoittautumislomakkeen ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Samalla kirjastokortilla voi lainata kaikista Krannit-kirjastoista. Jos jotain teosta ei ole kirjaston omissa kokoelmissa, se tilataan joko muista Krannit-kirjastoista tai kaukolainataan muista kirjastoista. Kirjaston aineistotietokanta on verkossa vapaasti käytettävissä osoitteessa www.krannit.net. Aineistotietokanta on käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa.
6 4 KURIKAN PÄÄKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 4.1 Pääkirjasto Kurikan pääkirjasto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Kirjaston välittömässä läheisyydessä ovat yhteiskoulu, lukio, uimahalli, kansalaisopiston tiloja sekä nuorisotilat. Vuonna 2009 pääkirjastossa käytti lainausoikeuttaan 3568 asiakasta ja kävi 73 280 asiakasta. Kokoelmassa oli 99 479 nidettä, lainoja oli 148 487 kappaletta. Kirjastoon hankittiin 4591 nidettä ja kokoelmasta poistettiin 3074 nidettä. Pääkirjaston osastot sijaitsevat samassa tilassa, mutta lehdet, musiikki- ja käsikirjastoaineisto erillisissä huoneissa. Kaikki aineisto palautetaan samaan paikkaan. Lainauspisteitä kirjastossa on kaksi, lainaustiski ja automaatti. Kirjastossa on yksi neuvontapiste. Pääkirjaston aikuisten osaston käyttäjinä ovat tavalliset aikuiset. Yhä enemmän asiakkaina on eläkeläisiä, joilla on entistä korkeampi koulutus ja runsaasti vapaa-aikaa. Myös koululaiset hakevat tietoa aikuisten osastolta. Erillinen musiikkiosasto on Kurikassa ainoastaan pääkirjastossa ja sen käyttäjäryhmiä ovat musiikin harrastajat, soittajat ja musiikin opiskelijat. Pääkirjastossa on erilliset lasten- ja nuortenosastot. Lastenosaston yhteydessä on lasten satutila. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston asiakkaita ovat ala- ja yläkouluikäiset lapset ja nuoret, esikoululaiset, lapsiperheet, koulut, opettajat, perhepäivähoitajat, päiväkodit ja seurakunnan päiväkerhot. 4.2 Kokoelman historia Pääkirjasto avattiin nykyisissä tiloissaan joulukuussa 1982. Vuoden 1984 alussa kokoelma oli noin 60 000 niteen suuruinen. Kokoelmat 2008 Kokoelmat 2007 Kokoelmat 2006 Kokoelmat 2005 Kokoelmat 2004 105111 104362 103280 101389 100064 Hankinnat 2008 Hankinnat 2007 Hankinnat 2006 Hankinnat 2005 Hankinnat 2004 4467 4450 4578 4353 3538 Poistot 2008 Poistot 2007 Poistot 2006 Poistot 2005 Poistot 2004 3609 3341 3673 3883 3881 4.3 Nykyinen kokoelma Nykyinen kokoelma kattaa kaikki yleisen kirjaston normaalit aihealueet. Kokoelmaan kuuluu kirjoja, äänikirjoja, kielikursseja, aikakaus- ja sanomalehtiä, romppuja, videoita, dvd-levyjä, cdlevyjä, lp-levyjä, äänikasetteja ja nuotteja sekä e-kirjoja. Kirjaston hankkimat tietokannat ovat Aleksi ja Ebsco. Linnea-tietokannat Arto, Fennica, Linda ja Viola ovat verkossa vapaasti käytettävissä. Kysynnän vähäisyyden ja aineiston suppeuden takia e-
7 kirjoja on hankittu kokoelmaan vähäinen määrä. Krannit-kirjastojen hankkimat e-kirjat ovat kaikki myös Kurikan kaupunginkirjaston asiakkaiden käytettävissä. Kirjakokoelmasta 92,75 % on suomenkielistä, 1,34 % ruotsinkielistä ja 5,91 % englannin- tai muunkielistä. Vieraskielisestä aineistosta eniten on hankittu englanninkielellä harrastekirjoja. Kirjasto tilaa pääsääntöisesti suomenkielisiä lehtiä, mutta vuosittain tilataan myös joitakin ruotsin ja vieraskielisiä lehtiä. Nykyisin kokoelmat ovat noin 100 000 niteen suuruiset. Lehtiä tilataan noin 200 vuosikertaa. Muiden Krannit-kirjastojen kokoelmat ovat selattavissa yhteisen verkkopalvelun kautta. Krannitkirjastoilla on toimivat aineistokuljetukset. Pääkirjaston aikuisten osaston kirjakokoelma oli vuoden 2009 lopussa 67 747 niteen suuruinen. Kokoelmasta 88,3 % oli kirjoja. dvd-levyjä pääkirjastossa oli 796 kappaletta eli 0,8 % kokoelmasta. Aikuisten osaston muuta aineistoa ovat vhs-kasetit, kielikurssit, äänikirjat, ja cd levyt ja romput. Varastoituna on myös lp-levyjä ja äänikasetteja. Aikuisten osaston kokoelman kasvattaminen nykyisissä tiloissa ei ole mahdollista. Kokoelmaa pidetään määrätietoisesti ajantasaisena ja hyväkuntoisena. Uutta aineistoa hankitaan ja samalla poistetaan vanhentunutta, huonokuntoista ja vähän käytettyä aineistoa. Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston kirjakokoelma oli vuoden 2009 lopussa 20 112 niteen suuruinen. 4.5 Kokoelman arviointi Kokoelman vahvuudet ovat ajantasaisuus, monipuolisuus ja uudistuvuus. Kokoelma vastaa käyttäjäkunnan tarpeita ja sen fyysinen kunto on kohtalainen. Kokoelman heikkoutena voidaan pitää passiivisen, vähän lainatun aineiston suurta määrää. Heikkoutena on myös musiikkiäänitekokoelman uutuushankintojen vähäinen määrä. 4.6 Määrärahat Määrärahat ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hyvät. Vuonna 2009 kirjastoaineistoa hankittiin Kurikan kaupunginkirjastoon 10,26 eurolla asukasta kohden kun koko maassa käytettiin 7,50 euroa asukasta kohti. Kirjastotoiminta neljässä toimipisteessä lisää määrärahatarvetta, koska kysytyintä aineistoa on hankittava useina kappaleina. Kurikan kaupunki on mukana Kirjatalkoissa. Kirjallisuuteen, av-aineistoon ja lehtiin osoitetaan määrärahat erikseen. 4.7 Yleiset valintaperiaatteet Aineiston valinnasta vastaavat siihen nimetyt kirjaston työntekijät. Aikuisten osaston eri aineistoista vastaa kirjastotoimenjohtaja. Lasten ja nuorten osastojen aineiston valinnasta vastaa kyseiseen aineistoon erikoistunut kirjastonhoitaja. Musiikkiäänitteiden ja nuottien valinnasta vastaa kirjastonhoitaja. Valinnan apuna käytetään Kirjavälityksen tuotetietopalvelua, kustantajien luetteloita, kirjallisuuden ja muun aineiston arvosteluja ja hankintaehdotuksia. Lehdet valitsee kirjastovirkailija henkilökunnan ehdotusten perusteella.
8 Valinnassa otetaan huomioon aineiston sisällön laatu, ajankohtaisuus ja kotimaisuus asiakasryhmien tarpeet ja kysyntä kirjaston asema kirjastoverkossa ja kirjaston yhteistyö kokoelman uusiutuvuus ja kokoelmapoliittiset linjaukset puutteet kokoelmassa, kokoelman jonkin osan täydentäminen Aineistolajit Perinteistä tallennetta, kirjaa, suositaan. Muuten suositaan käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvaa muotoa. Tässäkin kysyntä on olennainen tekijä esimerkkinä musiikki ja dvd-elokuvat. Kielet Enimmäkseen suomenkielistä, harraste- ja tietokirjoja myös englanniksi, kysytyimmät kielet vieraiden kielten opiskelua ja kaunokirjallisuuden harrastusta varten Kirjastoon tulisi hankkia myös sellaista materiaalia, joka voi yksityiselle ihmiselle olla liian kallista. Lehtien hankinnassa katsotaan kysynnän ohella sitä, minkä alan tietoa on paremmin, käytännöllisemmin ja ajankohtaisemmin saatavissa lehtimuodossa. Elektronisen aineiston hankinnassa tehdään yhteistyötä Krannit-kirjastojen kanssa. Elektronisten lehtien, kirjojen ja tietokantojen hankinnassa käytetään FinElib-konsortion palveluja. Kirjastoon ei pääsääntöisesti hankita erittäin spesifiä aineistoa kuten väitöskirjoja, komiteamietintöjä, erikoistunutta ammattikirjallisuutta, vieraskielistä tieteellistä kirjallisuutta, antikvaarista aineistoa eikä ihmisarvoa loukkaavaa aineistoa. Videokasetteja, lp-levyjä ja äänikasetteja ei kokoelmaan enää liitetä. 4.8 Valintaperusteet aineistoryhmittäin Aikuisten kaunokirjallisuus Kotimaisesta ja käännetystä kaunokirjallisuudesta hankitaan perinteisten, isojen kustantajien asemansa vakiinnuttaneiden kirjailijoiden teokset. Myös uusien kirjailijoiden esikoisteoksia tai muuten huomiota herättäneitä teoksia hankitaan. Pienilevikkistä, sisällöltään laadukasta aineistoa hankitaan jonkin verran. Ruotsinkielisestä kaunokirjallisuudesta hankintaan alkukielistä ja kysyttyä aineistoa ja englanninkielisestä kaunokirjallisuudesta alkukielisiä klassikkoja ja kysyttyä aineistoa. Myös vierailla kielillä hankitaan kaunokirjallisuutta kysynnän mukaan. Pääkirjastoon hankitaan kaunokirjallisuutta pääsääntöisesti yksi kappale, kysytyimmistä nimekkeistä 2-3 kappaletta.
9 Aikuisten tietokirjallisuus Suomenkielisestä tietokirjallisuudesta hankitaan arkielämän kannalta keskeinen aineisto sekä eri alojen perusteokset ja yleistajuiset teokset. Opiskelun tukemiseksi hankitaan suomenkielisiä kurssikirjoja erityisesti kasvatus-, sosiaali-, terveydenhoito- ja liiketalouden alalta sekä oikeustieteestä. Yleisen kirjaston tehtävänä ei kuitenkaan ole tyydyttää oppilaitosten koko kurssikirjatarvetta. Kurssi- ja pääsykoekirjoista hankitaan uudistetut painokset. Opiskelua ja harrastuksia tukevaa aineistoa hankitaan erityisesti kansalaisopiston sekä ammattioppilaitoksen edustamilta aloilta. Näitä aloja ovat mm. kädentaidot, kielten aikuisopiskelu, auto-, catering-, kone-, metalli-, puu-, rakennus-, talotekniikka-, sähkö-, tietotekniikka-, turvallisuus-, sekä sisustus- ja verhoiluala. Lukion tai ammattioppilaitoksen oppikirjoja ei hankita, ellei niillä ole yleistä kiinnostavuutta. Paikkakunnan omaleimaista kulttuuri-, taide- ja harrastustoimintaa tukevaa tietokirjallisuutta hankitaan. Vuosittain uudistuvista tietokirjoista hankitaan uudet painokset kysynnän mukaan 1-5 vuoden välein. Hakuteoksia ei pääsääntöisesti enää hankita paperiversioina, sillä tiedonhaussa käytetään nykyisin sähköisiä lähteitä. Tietokirjallisuutta hankitaan pääsääntöisesti yksi kappale. Lasten ja nuorten aineisto Pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankintaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä materiaalia, pääpainon ollessa suomenkielisessä materiaalissa. Lastenosastolle valittavissa kuvakirjoissa huomioidaan tarina ja kuvitus. Lasten- ja nuorten kaunokirjallisuudesta hankitaan lähes kaikki tarjolla olevat kirjat. Suosituimpia lasten ja nuorten kuvakirjoja, romaaneja sekä sarjakirjoja hankitaan useita kappaleita. Lisäksi helppolukuisia kirjoja ja kirjavinkkarin vinkkaamia kirjoja hankitaan useita kappaleita. Suosituimmista kirjoista tehdään myös täydennyshankintoja. Kouluja varten hankitaan luokkasarjoina samaa teosta 25 kpl. Luokkasarjoja kartutetaan pääosin ostotuella. Lasten ja nuorten tietokirja-aineistoa uudistetaan sitä mukaa, kun laadukkaita kirjoja ilmestyy. Kirjastoon hankittavien lasten ja nuorten DVD-levyjen on oltava sisällöltään ikäryhmälle soveltuvia. Ruotsinkielisten kirjojen hankinta painottuu kuvakirjojen, helppolukuisten kirjojen ja lasten romaanien hankintaan. Kirjoja hankitaan yksi kappale per teos. Englanninkielellä hankintaan kuvakirjoja ja nuortenkirjoja, jotka ovat suosittuja myös suomeksi. Suomenkielisen lasten musiikkiaineiston tarjonta on melko vähäistä ja tämän vuoksi pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle hankitaan lähes kaikki julkaisut. Lasten aineistoa hankintaan 1/3 ja aikuisten 2/3 kokonaishankinnasta. Musiikki Musiikkiäänitteiden hankinnassa painotetaan toistaiseksi pop- ja rockmusiikkia. Klassisen musiikin äänitekokoelma on nykyisellään riittävä, mutta sitä täydennetään valikoiden. Nuottihankinnoissa painopiste on pop- ja rockmusiikissa, soitonoppaissa ja laulukokoelmissa. Musiikin dvd-levyjä hankitaan valikoidusti tarpeen ja tarjonnan mukaan kuten konserttitaltiointeja ja karaoke-levyjä. Tärkeimmät kotimaiset musiikkilehdet tilataan sekä muutama vieraskielinen pop- ja rocklehti. Elokuvat Dvd-muodossa hankitaan klassikkoja ja viihdettä sekä palkittuja ja laadukkaita elokuvia ja tvsarjoja. Tieto- ja dokumenttiteoksista hankitaan dvd-muodossa esim. tanssikursseja sekä liikunta-, matkailu- ja luontodokumentteja. Samaa dvd-levyä hankitaan vain yksi kappale. Päällekkäisyyksiä Jurvan kirjaston kokoelman kanssa pyritään välttämään. Blu-ray-levyjä ei vielä toistaiseksi hankita, vaan seurataan kysynnän kehittymistä. Kirjastoon hankittavilla elokuvatallenteilla tulee olla tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus.
10 Muu aineisto Suomenkieliset äänikirjat hankitaan. Vieraskielisiä äänikirjoja hankitaan opiskelun tueksi. Hyödynnetään Celia-kirjaston kokoelmia äänikirjojen saatavuuden parantamiseksi erityisryhmille. Isotekstisiä- ja selkokirjoja hankitaan. Kielikursseja hankitaan opiskelu- ja harrastustarpeisiin. Konsolipelejä ei toistaiseksi hankita. Lehdet Sanomalehdistä tilataan valtakunnalliset päälehdet, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntalehdet, valtuustopuolueiden puoluelehdet sekä oman ja lähikuntien paikallislehdet. Aikakauslehdistä tilataan tärkeimmät yleislehdet ja eri alojen päälehtiä. Vieraskielisiä lehtiä tilataan valikoidusti. Painettujen lehtien kokoelmaa täydennetään tarjoamalla pääsy lehtiportaaleihin, kun ne tulevat FinElib-konsortion piiriin. Kotiseutuaineisto Kotiseutukokoelmaan hankitaan Kurikan koko aluetta koskevaa tietokirjallisuutta sekä kurikkalaisten tuottamaa elokuva- ja musiikkiaineistoa. Pääkirjastoon hankitaan Kurikassa syntyneiden ja asuneiden kirjailijoiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta sekä Kurikkaa käsittelevää kaunokirjallisuutta. 4.9 Hankinta Aineistotilaukset tehdään pääsääntöisesti sähköisesti. Aineistoa hankitaan tarjouspyyntöjen perusteella valituista hankintapaikoista. Hankintapaikkojen valinnassa määräävimmät tekijät ovat edullinen hinta, palvelun laatu ja laajuus sekä toimituksen sujuvuus. Saman nimekkeen kappaleita hankitaan yleensä yksi, kysytyintä aineistoa useampi kappale. Varausjonoja tarkkailemalla seurataan kysyntää. Kappalemääriä lisätään kysynnän mukaan. Lahjoitukset Lahjoituksena tulevia lehtiä liitetään kokoelmaan, jos ne ovat Aleksi-tietokannan lehtiluettelossa. Kaikkien lahjoitusten on oltava kirjaston kokoelmapolitiikan mukaisia. Kirjasto voi ottaa lahjoituksia sillä ehdolla, että aineisto on kirjaston omaisuutta lahjoituksen jälkeen ja kirjasto päättää otetaanko se kokoelmiin vai ei. Kirjasto päättää lahjoitusaineiston sijoituspaikasta.
11 Lahjoituksia ei pystytä sijoittamaan erityiskokoelmiin eikä niitä ole pakko vastaanottaa. Kirjasto ei voi vastaanottaa kuvatallenteita, sillä yksittäisillä tallenteilla ei ole lainausoikeutta tekijänoikeuslupien puuttuessa. 4.10 Asiakkaiden kokoelmaa koskevat toiveet ja valitukset Sekä asiakkaiden hankintaehdotukset että kokoelmaa koskevat valitukset pyydetään kirjallisena. Hankintaehdotukset käsittelee ehdotuksen aihealan hankinnasta vastaava henkilö. Asiakkaiden hankintaehdotukset toteutetaan, jos ne eivät ole kokoelmapolitiikan vastaisia. Jos asiakkaan hankintaehdotus koskee vanhaa tietokirjaa, sitä ei hankita, sillä kokoelma pyritään pitämään mahdollisimman tuoreena ja ajantasaisena. Valitukset käsittelee kirjastotoimenjohtaja. 4.11 Kokoelmien huolto Kokoelmien huolto on aineiston arviointia, karsintaa ja varastointia, mutta myös aineiston esillepanosta, järjestyksestä ja fyysisestä kunnosta huolehtimista. Varastointiperiaatteet Kokoelmapolitiikan pääpaino on aktiivisen, lainattavissa olevan kokoelman kehittämisessä, jolloin varasto pidetään mahdollisimman pienenä. Vanha harvoin kysytty aineisto on helposti saatavissa Krannit-kirjastojen kokoelmia hyödyntämällä, Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta tai Varastokirjastosta. Varastoitavaa aineistoa ovat keskeiset suomalaiset kaunokirjalliset teokset huonokuntoiset, kysytyt kaunokirjalliset teokset, joiden saatavuus halutaan varmistaa kysytyt käännöskirjat, eri kääntäjät huomioidaan klassikoiksi muodostuneet vieraskieliset teokset ei alojen perusteokset ja keskeiset tutkimukset matkakertomukset, historialliset ajankuvat ja elämäkerrat kysynnän mukaan matrikkelit, sukututkimukset eri alojen perushakuteokset vuosittaisjulkaisuja harkinnan mukaan kotiseutuaineiston kaksoiskappaleet Aleksi-tietokantaan indeksoidut aikakauslehdet enintään 10 vuodeksi Kurikka-lehden, Jurvan Sanomien, Suomen kuvalehden ja Kotilieden vanhat vuosikerrat sesonkiluonteinen aineisto kuten joulukirjat Krannit-kirjastojen yhteisen kokoelman ainoat kappaleet teosten sivistyksellisen merkityksen ja kysynnän huomioiden Poistoperiaatteet Poistoperusteita ovat aineiston vanhentuminen, vähäinen käyttö ja huonokuntoisuus. Poistoja tehdessä huomioidaan aineiston saatavuus muissa Krannit-kirjastoissa. Määrällisesti pyritään poistamaan ainakin yhtä paljon aineistoa kuin uutta hankitaan. Sanomalehtiä säilytetään 1 kuukausi ja aikakauslehtiä 1-10 vuotta sen mukaan löytyvätkö artikkelit indeksoituna Aleksi-tietokannasta. Lisäkappaleet poistetaan, kun suurin kysyntä on ohi.
12 Poistoperusteita ovat kuluminen ja likaantuminen sisällön vanheneminen tallennemuodon vanheneminen (esim. äänikasetti, vhs-kasetti) vähäinen käyttö katoaminen aineisto on jäänyt palauttamatta eikä sitä ole saatu kolmen vuoden aikana korvatuksi muut harkinnanvaraiset perusteet Kokoelman kunto on kohtalainen, paitsi sen aineiston, johon kohdistuu erittäin suuri lainaus kuten rakkaus-, sota- ja jännitysromaanit. Kierrossa on joitakin huonokuntoisia kauno- ja tietokirjoja, joista ei saa uutta painosta ja jotka ovat edelleen alallaan merkityksellisiä. Kokoelman kuntoa ja hyllyjärjestystä tarkkaillaan päivittäin hyllytyksen yhteydessä. Erikoiskokoelmia ei kirjastossa ole. 5 JURVAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA 5.1 Yhteisön ja yhteistyön analyysi Jurvan kaupunginosa muodostuu entisestä Jurvan kunnasta. Jurva liitettiin Kurikkaan vuoden 2009 alussa. Asukkaita alueella on noin 4 300. Jurvan kirjasto sijaitsee kaupunginosan keskustassa. Yläkoulu ja lukio sekä Kurikan kaupungin palvelupiste sijaitsevat kirjaston välittömässä läheisyydessä, alakoulu, keskeiset kauppaliikkeet ja asiointipaikat kilometrin säteellä. Jurvan kirjasto toimii vuonna 1983 käyttöönotetuissa tiloissa. Vuonna 2009 kirjaston asiakkaista 1 299 käytti lainausoikeuttaan ja kävi 13 887 asiakasta. Kokoelmassa oli 58 500 nidettä ja lainoja annettiin 44 250 kappaletta. Kirjastoon hankittiin 1800 nidettä ja kokoelmasta poistettiin 3680 nidettä. Muusta kirjastotilasta erillisissä huoneissa ovat lehdet, kirjallisuustieteen ja historian aineisto sekä käsikirjastoaineisto. Lainaus, palautus ja neuvonta on keskitetty samaan pisteeseen. Suurimpia Jurvan kirjaston käyttäjäryhmiä ovat nuoret, lapsiperheet sekä yhä kasvava eläkeläisten käyttäjäryhmä. Ammattikorkeakoulun ja keskiasteen opiskelijat ja opettajat käyttävät Muotoilun kirjaston lisäksi myös Jurvan kirjaston palveluita. Jurvalle on ominaista voimakas huonekaluteollisuus- ja käsityöperinne, alueella toimii kolmisenkymmentä huonekalualan yritystä. Kokoelmat 2008 Kokoelmat 2007 Kokoelmat 2006 Kokoelmat 2005 Kokoelmat 2004 65196 63896 63678 63287 64413 Hankinnat 2008 Hankinnat 2007 Hankinnat 2006 Hankinnat 2005 Hankinnat 2004 2227 2188 2293 2874 1508 Poistot 2008 Poistot 2007 Poistot 2006 Poistot 2005 Poistot 2004 927 1970 1902 4000 192
13 5.2 Nykyinen kokoelma Nykyinen kokoelma perustuu entisen Jurvan kunnan pääkirjaston kokoelmaan. Kirjaston kokoelma kattaa kaikki normaalit yleisen kirjaston aihealueet. Kokoelmaan kuuluu kirjoja, äänikirjoja, kielikursseja, sanoma- ja aikakauslehtiä, romppuja, dvd-levyjä ja nuotteja. Kirjastoon tilattiin noin 150 lehtivuosikertaa. Kokoelma on pääosin suomenkielinen. Kokoelmavastuu on Jurvan kirjaston kirjastonhoitajalla. Kirjastolla on oma kirjastoaineistomääräraha, joka on jaettu kirjallisuuden, lehtien ja av-aineiston kesken. 5.3 Kokoelmapoliittiset linjaukset Jurvan kirjaston kokoelmaa koskevat pääosin samat linjaukset kuin pääkirjaston kokoelmaakin. Lasten kokoelmaan hankitaan suomenkielistä kirjallisuutta. Laajimmin hankitaan kuvakirjoja, helppolukuisia ja satukirjoja. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat lastenromaanit, elokuvat, runot ja lorut, tietokirjat sekä lasten musiikkiaineisto. Valikoiden hankitaan äänikirjoja, romppuja, kansanrunoutta, näytelmiä ja lehtiä. Lasten ja nuorten kokoelmaan hankitaan edellisten lisäksi myös englannin ja ruotsinkielistä aineistoa, sarjakuvia, kielikursseja ja soitonoppaita. Aikuisten kokoelmaa luonnehtii suomenkielisyys, uusiutuvuus ja monipuolisuus. Valikoiden hankitaan vieraskielistä kaunokirjallisuutta, runoja, kansanrunoutta, äänikirjoja, elokuvia ja sarjakuvia. Musiikkiosastolle hankitaan populaarimusiikkia sekä valikoiden hengellistä musiikkia ja klassisen musiikin merkkiteoksia. Suosioltaan hyvin lyhytaikaisten sesonkituotteiden hankkimista vältetään. Vanhusten ja erityisryhmien tarpeisiin hankitaan isotekstisiä ja selkokirjoja sekä äänikirjoja. Tietokirjallisuuden hankinnassa painopiste on ajankohtaisissa yleis- ja perusteoksissa sekä arkeen ja harrastuksiin liittyvissä tietokirjoissa. Kädentaitojen, taiteiden ja taideteollisuuden kokoelma on Jurvan kulttuurihistoriasta ja koulutusaloista johtuen kokoelman kokoon suhteutettuna keskimääräistä laajempi. Näiltä aihealueilta pyritään hankkimaan hyvin laajasti suomeksi ilmestyvät teokset ja myös vieraskielisiä teoksia. Kielikursseja hankitaan koululaisten ja kansalaisopiston opiskelijoiden sekä matkailun tarpeisiin. Soitonoppaita hankitaan valikoiden. Aikakauslehtiä tilataan melko laajasti: etupäässä yleisaikakauslehtiä ja harrastelehtiä. Sanomalehdistä tilataan oman ja lähikuntien paikallislehdet ja suurimmat valtakunnalliset lehdet.
14 Tietokirjakokoelmaan ei hankita suppea-alaista ammattikirjallisuutta ja tieteellistä kirjallisuutta. Lasten aineiston hankinta on 1/3 ja aikuisten 2/3. Kappaleita hankitaan pääsääntöisesti vain yksi. Erittäin kysyttyä aineistoa ja esimerkiksi lasten kuvakirjoja voidaan hankkia 2-3 kappaletta. Jurvan kirjastossa on varastoituna melko laaja kokoelma c-kasetteja. Tämä kokoelma poistuu vähitellen kysynnän vähenemisen myötä. Varastoituna on myös ns. vanhojen kirjojen kokoelma, johon kuuluu ennen vuotta 1960 julkaistuja kirjoja. Kokoelma on kulttuurisesti arvokas ja melko hyväkuntoinen, joten sen varastointia jatketaan. Muutoin voidaan varastoida laadukasta sekä kysyttyä kaunokirjallisuutta, jolle ei ole tilaa aktiivihyllyssä, sesonkiluonteisesti lainattavaa aineistoa (esim. joulukirjat) ja lehtiä. Lehtien varastointiajat pidetään lyhyinä, sanomalehtien osalta varastoituna on yksi kuukausi ja aikakauslehdistä enintään viisi vuotta (poikkeuksena kotiseutuaineisto). Tietokirjallisuuden laajamittaista varastointia vältetään, kirjat poistetaan sitä mukaa kun ne ovat sisällöltään vanhentuneita tai kysyntä on heikkoa. Jurvan kokoelmaa koskevat hankintaehdotukset ja valitukset käsittelee Jurvan kirjastonhoitaja. 6 KIRJASTOAUTOJEN KOKOELMAPOLITIIKKA Kirjastoautot palvelevat haja-asutusalueiden asukkaita sekä ala-asteen kouluja, päiväkoteja, perhepäivähoitajia ja vanhustentaloja. Lapset ja nuoret sekä ikääntyneet ovat kirjastoautojen suurimpia käyttäjäryhmiä. Aineiston hankinnassa otetaan huomioon erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden monipuolisuus, riittävyys ja kysyntä. Aikuisille hankitaan omat kappaleet niitä uutuuskirjoja, joilla on autoissa eniten kysyntää. Lainattavia aikakauslehtiä tilataan eri ikäryhmille. Kirjastoautoissa on lainattavissa myös musiikkiäänitteitä, elokuvia, äänikirjoja, isotekstisiä ja selkokirjoja. Kirjastoautojen kokoelmat ovat ajankohtaisia ja niihin sisältyy vain kysyttyä aineistoa. Aineiston vaihtuvuus on kirjastoautoissa suuri. Kokoelmia täydennetään pääkirjaston ja Jurvan kirjaston kokoelmista asiakkaiden tarpeiden mukaan. 7 KOKOELMAN ARVIOINTI Kokoelmien arvioinnilla varmistetaan, että kokoelmat ovat helposti käytettävissä, ajantasaisia ja vastaavat asiakkaiden tarpeita. Arvioinnin pohjana ovat kirjaston tilastot, asiakaskyselyt ja asiakaspalaute. Vuosittain koottavista tilastoista tehdään vertailuja kokoelman, hankinnan, lainauksen ja poistojen suhteesta. Ajankohtaisuuden takaamiseksi seurataan tuoreen, alle 5 vuoden ikäisen aineiston osuutta avokokoelmassa sekä aineiston kiertonopeutta. Myös suoraa asiakaspalautetta ja asiakkaiden tekemiä hankintaehdotuksia käytetään arvioinnin apuvälineenä. Seurantaa tapahtuu myös koko ajan käytännön työssä: hyllytyksessä, lainauksessa, palautuksessa ja varausten seurannassa. Kirjastojärjestelmän mahdollisuuksia seurata määrärahojen käyttöä ja hankintoja käytetään. Kokoelmaa vertaillaan myös suhteessa OKM:n yleisten kirjastojen toimintaa koskeviin laatusuosituksiin.
15 8 KOKOELMAPOLITIIKAN YLLÄPITO Kokoelmapolitiikka tarkistetaan vastuuhenkilöiden kokouksessa aina edellisen vuoden tilastoseurannan yhteydessä. Samalla suunnitellaan myös kuluvan vuoden kokoelmapoliittisia painotuksia ja määrärahojen suuntausta. Syksyllä seurataan kokoelmapolitiikan toteutumista ja tehdään tarvittavat tarkennukset sekä arvioidaan määrärahojen käyttöä. kuva Saara Ihamäki