FIC Consulting Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Jatkokyselyn 2014 loppuraportti Hannu Mölsä 9.5.2014
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen - Jatkokyselyn 2014 Loppuraportti Hannu Mölsä, FIC Consulting. Rantaraitti 16 C 13, 70820 KUOPIO, E-mail: hannu.molsa@fic.fi Sisältö 1. Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Hankkeen tiedotustoimia ja -tuloksia... 4 3. Tutkimuksen toteutus... 5 4. Kyselytutkimukseen vastanneet kalastajat... 6 Ikäjakauma... 6 Ammattijakauma... 7 Kalastusalue ja osakaskunnat... 7 Kalastajaryhmät... 7 5. Kalastuksessa käytetyt pyydykset ja kalansaalis vuonna 2013... 8 5.1. Ammattikalastajat... 10 5.2. Sivuammattikalastajat... 11 5.3. Vapaa-ajankalastajat... 11 6. Eri kalalajien arvostus elämyksenä ja niiden taloudellinen merkitys... 13 6.1. Arvostus elämyksenä... 14 6.2. Taloudellinen merkitys... 15 7. Tietämys uhanalaisten lohikalojen suojelutarpeesta... 16 7.1. Uhanalaiset lohikalat... 16 7.2. Tietolähteet lohikalojen suojelutarpeesta... 19 7.3. Lohikalojen suojelutoimenpiteet... 21 Lohikalojen alamittamääräykset... 21 Oikea verkkojen solmuväli yli 60 cm lohille... 22 Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä... 22 Järvilohien istutusmäärät... 22 Järvilohen emokalapyynti... 23 8. Kalastuksen säätely ja keinot lohikalojen suojelemiseksi... 24 8.1. Pyyntimuodot lohikalakantojen uhkana... 24 1
8.2. Lohikalojen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessa... 27 8.3. Rajoitukset kalastuksessa... 29 Uisteluvapojen rajoittaminen... 29 Koukkujen lukumäärärajoitukset... 30 Verkkojen lukumäärän rajoitukset vapaa-ajan kalastuksessa... 30 Lohisiimapyynnin rajoitukset... 31 Verkkokalastuksen korvaaminen katiskapyynnillä... 31 8.4. Lohikalojen suojelua edistävät käytännöt... 32 Kumipintainen ja solmuton havas... 32 Alamittaisten kalojen vapauttaminen... 33 Rasvaevällisen järvilohen tai järvitaimenen vapauttaminen... 33 9. Näkemykset kestävän kalastuksen kehittämisestä... 34 9.1. Väitteet kalastuksen säätelystä... 34 9.2. Kestävän kalatalouden haasteet... 39 9.3. Onnistumisia kalastusasioiden hoidossa... 41 10. Hankkeen vaikutusten arviointi... 42 10.1. Jatkokyselyn toteutus... 42 10.2. Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hankkeen vaikutusten arviointi... 43 Tietämys lohikalojen suojelutarpeesta... 43 Keinot lohikalojen suojelun edistämiseksi... 45 Liite 1 Kyselylomake... 49 2
1. Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaninaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset käynnisti 1.10.2011 alkaen LIFE+ -osarahoitteisen hankkeen Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen. Hankkeen yleistavoitteena on arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta edistävän tiedotus- ja neuvotteluprosessin avulla. Yksityiskohtaisemmin hankkeessa pyrittiin seuraaviin tavoitteisiin: 1. Kalastuksen järjestämisestä vastaavien kalastusalueiden ja vesialueiden omistajayksiköiden tietoisuuden lisääminen Saimaan uhanalaisten kalakantojen tilasta ja kalastuksen vaikutuksesta niihin. 2. Vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastajien tietoisuuden lisääminen Saimaan uhanalaisten lohikalakantojen tilasta ja kalastuksen vaikutuksesta niihin. 3. Kalatalousjärjestöjen neuvontaorganisaatioiden henkilöstön tietojen ja taitojen lisääminen. 4. Kalakantojen tilaan vaikuttavien kalastusta ohjaavien toimenpide-esitysten laatiminen ja toimenpiteiden saattaminen käytäntöön (tärkein yksittäinen tavoite). Hankkeen käynnistyttyä toteutettiin vuonna 2012 hankkeen kohderyhmien jäsenistölle kohdistettu lähtötilanteen kartoitus kirjallisena kyselynä. Tuolloin arvioitiin eri kalastajaryhmien ja osakaskuntien toimijoiden tietämystä Saimaan lohikalojen tilasta ja suojelun tarpeista. Kyselyllä voitiin myös ottaa esille lohikalojen suojeluun liittyviä periaatteita ja erityisesti kalastuksen säätelyyn liittyviä käytännön toimenpiteitä, mikä on osaltaan jo palvellut hankkeelle asetettuja tiedotustavoitteita. Kalastukseen osallistuvien toimijoiden huomiota kiinnitettiin lohikalojen suojeluun liittyviin ongelmiin ja samalla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään niiden ratkaisemisesta. Kyselytutkimuksella selvitettiin vastaajien omaa kalastusaktiivisuutta, tietämystä ja kokemusta uhanalaisista lohikaloista sekä heidän asenteitaan lohikalojen suojelua kohtaan. Samalla alueen toimijoita, ammatti- ja vapaa-ajankalastajia voitiin osaltaan sitouttaa lohikalojen suojeluprosessiin sekä hyviin käytäntöihin. Osana hankkeen tiedotuskampanjaa vuoden 2012 kyselytutkimuksen tulokset julkaistiin ja siinä esitettyjen tietokysymysten oikeat vastaukset esitettiin hankkeen wwwsivuilla. Vuonna 2014 tehtiin samoille kohderyhmille suunnattu jatkokysely, jonka tuloksia käytetään hyväksi hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeessa on tuotettu informaatiota ja levitetty sitä Itä-Suomen kalastajille ja muille toimijoille. Tällä pyrittiin lisäämään tietoa Vuoksen vesistön lohikalojen tilasta ja suojelutarpeista sekä edistämään uusien asenteiden syntyä ja käytäntöjen käyttöönottoa kalastuksessa. Vuosien 2012 2014 aikana tuotettiin Vuoksen uhanalaisten lohikalojen biologiaa ja suojelua kuvaava esite, josta tehtiin myös englannin- ja venäjänkieliset versiot. Esitteitä jaettiin osakaskuntien ja kalastusalueiden kokouksissa, messuilla sekä eri tapahtumissa ja niitä on 3
postitettu laajalti ympäri Itä-Suomea esim. luvanmyyjille ja huoltoasemille. Yleisesitettä painettiin yhteensä 31 000 kpl ja sen kieliversioita kutakin 10 000 kpl. Lisäksi hankkeessa on tuotettu seuraavat esitteet: saimaannieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl ja rasvaevällisten järvilohien ja -taimenien vapautustarra 3000 kpl. Sähköiset versiot esitteistä on saatavilla hankkeen www-sivuilla. Hankkeessa on keskitytty jakamaan tietoa myös Internetissä. Näin tavoitetaan kalastajia kustannustehokkaasti ja annetaan mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen toisten toimijoiden kanssa. Parhaimmillaan hankkeen www-sivuilla on vieraillut yli 800 kävijää päivittäin ja Facebook-seuraajia hankkeen ryhmässä on yli 2500. Projektipäällikkö osallistui yli 100 kalastusalueen ja osakaskunnan kokoukseen hankkeen aikana. Lisäksi osaan kokouksista osallistui myös ELY-keskusten kalatalouspäälliköt tai muut asiantuntijat. Kalastusseurojen neuvontatyö (18 seuraa) toteutettiin ostopalveluna. Näille kohderyhmille (kalastusalueet ja osakaskunnat) laadittiin toimenpide-esityksiä (yht. 60 kpl) kalastuksen järjestämiseksi kestävämmin. Hanke saavutti laajaa medianäkyvyyttä, josta tarkemmin luvussa 2. Nyt raportoitavalla jatkokyselyllä voitiin arvioida, miten Saimaan lohikalat -hankkeessa tuotettu koulutusmateriaali, www-sivuilla jaettu informaatio, muu julkaisutoiminta sekä ammatti- ja vapaaajankalastajien tapaamiset kalastusalueiden ja osakaskuntien sekä kalastusseurojen kokouksissa ovat edistäneet em. tiedotukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kyselyllä ei voitu kuitenkaan arvioida esimerkiksi sellaisten kalastajien tietoisuuden lisääntymistä, jotka eivät ole mukana kalastusalue- tai seuratoiminnassa. Tällainen arviointi tulisi tehdä erikseen. 2. Hankkeen tiedotustoimia ja -tuloksia Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -hanke on toteuttanut vuosina 2012-2014 seuraavia toimenpiteitä (tilanne 1.5.2014). Kalastusalue- ja osakaskuntakokoukset: yli sata kokousosallistumista 60 suunnitelmaa kalastuksen järjestämiseksi lohikalojen elinkierron ja uhanalaisuuden esittely Muut kokoukset, seminaarit ja tilaisuudet: 18 messu- tai muuta tapahtumaosallistumista kymmeniä seminaariosallistumisia keskustelutilaisuudet (Puumala ja Savonlinna) lukuisat virastojen sisäiset kokoukset, esim. Vuoksen järvitaimenohjelma 4
Muuta: alkukartoitus postikyselynä vuonna 2012 (520 kirjettä) jatkokysely vuonna 2014 (520 kirjettä) Tiedottaminen: yli 100 lehtijuttua tallessa yli 100 Internet-juttua tallessa 33 radiojuttua 3 tv-juttua esitteet: 31 000 kpl (suomi), 10 000 kpl (venäjä), 10 000 kpl (englanti), nieriäesite 5000 kpl, kalanvapautusesite 5000 kpl, järvilohi/taimentarrra 3000 kpl nettisivut noin 3500 yksilöityä käyttäjää ja 13 500 käyntiä kuukaudessa (Google- Analytics) osallistuminen foorumikeskusteluihin yli 200 kertaa Facebook-seuraajat yli 2500 henkilöä PowerPoint -muotoinen koulutusmateriaali Henkilökohtainen kirje 196 ammattikalastajalle Kirjeet kalastusalueille ja osakaskunnille Kestävän kalastuksen vieheitä 400 kpl, kolmanneksi tullutta viehettä 100 kpl (jaettu kohderyhmille) T-paitoja 200 kpl muita mainostarvikkeita 3. Tutkimuksen toteutus Kyselyn suunnittelusta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELYkeskuksessa toimivan hankkeen projektipäällikön kanssa. Tutkimuksen suoritti FIC Consulting ajalla 1.2. 30.4.2014 asiantuntijana FT Hannu Mölsä, joka toteutti myös ensimmäisen vaiheen kyselyn ja osallistui myös toisen vaiheen suunnitteluun. Kysely suunnattiin vapaa-ajankalastajille, ammattikalastajille sekä kalastuksen järjestämisestä vastaaville kalastusalueille ja osakaskunnille Vuoksen vesistöalueella. Tutkimus tehtiin saman laajuisena kuin ensimmäisessä vaiheessa ja kohdistettiin nytkin yhteensä 520 henkilölle, joille kysely toimitettiin numeroituna vastausten rekisteröintiä ja uusintakyselyä varten. Projektipäällikkö valitsi satunnaisesti tutkimukseen osallistuvat kalastusalueiden ja kalastusseurojen edustajat Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilta käytettävissä olevien osoitetietojen perusteella. Kysely lähetettiin yhteensä 300 osakaskunnan edustajalle, jotka valittiin satunnaisesti 20 kalastusalueelta. Kysely lähetettiin myös 150 kalastusseuran jäsenelle, jotka valittiin 18 itäsuomalaisesta kalastusseurasta. 5
Ammattikalastajia Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilta valittiin satunnaisesti yhteensä 70 henkilöä. Erityisesti tässä ryhmässä on todennäköisesti runsaasti samoja henkilöitä kuin v. 2012 tehdyssä kyselyssä. Tutkimukseen valitut henkilöt koottiin osakaskuntien, ammattikalastajien ja kalastusseurojen osoiterekistereistä, mutta vastaukset pyydettiin jättämään yksityishenkilönä. Vastauksia pyydettiin sen Vuoksen alueen tai vesistön osalta, missä kalastus pääosin tapahtui vuonna 2013. Jatkokyselyyn valittiin satunnaisesti eri kalastajaryhmien edustajia, jolloin kyselyyn osallistui osin samoja henkilöitä kuin vuonna 2012. Osa tieto- ja asennekysymyksistä oli samoja molemmilla kerroilla, jolloin tulosten vertailu oli mahdollista. Kysymyksiä myös päivitettiin vuoden 2013 tilanteen mukaisiksi. Esimerkiksi lohikaloille vahvistetut uudet alamitat, nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä sekä uuden kalastuslain valmistelu olivat ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttivat kalatalouden toimintaympäristöön sekä Saimaan lohikalat -hankkeeseen. Ensimmäinen kysely lähetettiin 18.2.2014 ja vastausaikaa annettiin 2 viikkoa 7.3.2014 saakka. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 165 kpl eli ensimmäisen vaiheen palautusprosentti oli 31,7 %. Uusintakysely lähetettiin kaikille ei-vastanneille 18.3.2014 ja vastausaikaa annettiin taas 2 viikkoa 31.3.2014 saakka. Täysin tyhjiä lomakkeita palautettiin 13 kpl. Kahden kyselyn jälkeen raportoitavia vastauksia saatiin 250 kpl eli lopullinen palautusprosentti oli 48,1 %. Vuonna 2012 lähtötilanteen kartoituksessa palautusprosentti oli jonkinverran korkeampi eli 54,8 %. Nyt saatua vastausten määrää pidettiin projektiryhmässä kuitenkin riittävänä arvioitaessa hankkeen tiedotustoiminnan vaikutuksia. Kooste kyselytutkimuksesta julkaistaan hankkeen verkkosivuilla www.jarvilohi.fi, missä kerrotaan myös vastaukset tietokysymyksiin. Tämä on osa hankkeen tiedotus- ja koulutuskampanjaa. 4. Kyselytutkimukseen vastanneet kalastajat Ikäjakauma Kaikista vastanneista oli 86,4 % yli 40-vuotiaita ja 54,7 % yli 60-vuotiaita, eli vain 13,6 % oli alle 40- vuotiaita. Tulos kuvaa kalastajien korkeaa ikää tai osakaskunnissa toimivien henkilöiden korkeaa ikää. Samanlainen ikäjakauma tuli esille myös aiemmin. Vastanneiden ammattikalastajien keski-ikä oli lähes yhtä korkea, eli ammatti- ja puoliammattikalastajista oli 27 kpl (70,2 %) yli 40-vuotiaita ja 37,8 % yli 60-vuotiaita. 6
Ammattijakauma Vastaajista oli eläkeläisiä 43,3 %, kalastajia 13,0 % sekä maatalousyrittäjiä ja muita ammatinharjoittajia 7-12 %, mikä myös kuvastaa kalastajaryhmien korkeaa ikää ja ammatillista toimintaa maaseudulla. Nyt saadussa otoksessa vastaajien ammattijakauma oli samansuuntainen kuin edelliselläkin kerralla. Kalastusalue ja osakaskunnat Kysely osoitettiin tasaisesti 20 kalastusalueelle, joista valittiin kalastusalueen koosta riippuen satunnaisesti 7-17 edustajaa. Vastaajat ilmoittivat sen kalastusalueen ja ne osakaskunnat, joiden alueella kalastus pääosin tapahtui. Tämän perusteella voitiin tuloksia tarvittaessa analysoida myös kalastusalueittain tai maakunnittain. Kalastajaryhmät Vastaajia pyydettiin itse määrittämään, mihin kalastajaryhmään he kuuluvat vuoden 2013 kalastustoimintansa perusteella. Ammattikalastajaksi määritettiin henkilöt, joiden kalastuksen myyntitulot ovat yli 30 % kokonaistuloista ja sivuammattikalastajiksi henkilöt, joiden kalastuksen myyntitulot ovat 1-30 % kokonaistuloista. Kysely kohdistettiin 70 ammattikalastajalle, jotka tavoitettiin lähinnä ammattikalastajarekisterin mukaan. Palautus-% tässä ryhmässä oli 35,7 % eli hieman alhaisempi kuin koko aineistossa keskimäärin. Erityisesti Kaakkois-Suomen rekisteröidyiltä ammattikalastajilta vastauksia tuli erittäin vähän (Taulukko 2). Oman luokituksensa mukaan pääammattikalastajilta vastauksia saatiin 25 kpl ja sivuammattikalastajilta 13 kpl, mikä on noin 15 % kaikista vastanneista. Kolmantena ryhmänä ovat vapaa-ajankalastajat, joille lähetettiin 450 kyselykirjettä kalastusseuran kautta tai osakaskuntien osoiterekisterien avulla. Vapaa-ajankalastajille kalan myynti ei ole merkittävänä tulonlähteenä ja kalastus on osa harrastus- ja virkistystoimintaa. Kalalla on kuitenkin merkitystä kotitalouksien ruokataloudessa ja siten myös jonkinverran taloudellista merkitystä. Myös harrastuksesta aiheutuneet kustannukset lisäävät kalastuksen taloudellista arvoa, vaikka näitä kustannuksia ei kyselyssä kartoitettukaan. Vapaa-ajan kalastajat muodostivat kyselyyn vastanneista suurimman osan eli 212 henkilöä. Tämä on noin 85 % kaikista vastanneista. Kyselyyn vastasi myös 20 henkilöä, jotka eivät aktiivisesti kalastaneet vuonna 2013, mutta itse luokittelivat kuuluvansa vapaa-ajan kalastajiin. Syitä olemattomaan kalastukseen tai kalastuksesta luopumiseen oli mm. korkea ikä, sairaus, paikkakunnalta muutto sekä ammattikalastuksen kannattamattomuus. Näiltä henkilöiltä saatiin kuitenkin myös tietoa ja näkemyksiä, jotka on kirjattu tähän raporttiin. 7
Taulukko 1. Kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden kalastusaktiviteetti v. 2013 oman ilmoituksensa mukaan N Osuus vastanneista (%) Pääammattikalastajat 25 10,0 Sivuammattikalastajat 13 5,2 Vapaa-ajan kalastajat 212 84,8 Ei-kalastavia 20 Taulukko 2. Rekisteröityneiden pää- ja sivuammattikalastajien jakauma maakunnittain ja vastausprosentti N Vastaus-% Pohjois-Karjala 10 41,6 Kaakkois-Suomi 1 9,1 Etelä-Savo 14 42,8 Taulukko 3. Vapaa-ajankalastajien jakauma maakunnittain ja vastausprosentti N Vastaus-% Pohjois-Karjala 44 52,3 Kaakkois-Suomi 28 56,4 Pohjois-Savo 29 60,4 Etelä-Savo 100 37,0 Maakunnittain tarkasteltuna ammattikalastajien vastausaktiviteetti oli kohtalainen P-Karjalassa ja E-Savossa, mutta Kaakkois-Suomessa erittäin alhainen (Taulukko 2). Vapaa-ajankalastajista selkeästi muita vähäisempi osallistuminen suhteellisesti tuli Etelä-Savosta, josta yhteensä saatiin kuitenkin 100 palautettua lomaketta (Taulukko 3). 5. Kalastuksessa käytetyt pyydykset ja kalansaalis vuonna 2013 Kyselyssä tiedusteltiin kalastuksessa käytettyjä pyydyksiä asteikolla (1) eniten käytetty, (2) toiseksi eniten käytetty ja (3) kolmanneksi eniten käytetty. Useat vastaajat tyytyivät kuitenkin merkitsemään vain (x):llä käyttämänsä pyydykset ilman em. luokittelua. Eri pyyntimuotojen tärkeyttä ja käytön määrää on ilmeisen vaikea myös verrata keskenään, kun kyseessä on sekä passiivisia että aktiivisia pyydyksiä ja kalastus vaihtelee vuodenaikojen sekä kohdelajien mukaan. Lisäksi eri pyyntimuotoja voidaan yhdistää saman lajin kohdalla. Taulukossa 4 lukumääräisesti ilmoitetut kolme eniten käytettyä pyydystä kuvaavat kuitenkin suuntaa antavasti eri kalastajaryhmien suosimia pyyntimuotoja ja heidän tärkeimpiä 8
kohdelajejaan. Pyydystietoja voitiin käyttää tässä selvityksessä siinä vaiheessa, kun arvioitiin vastaajien asennetta lohikalojen suojeluun ja erilaisiin rajoituksiin. Taulukko 4. Vastaajien sijoittuminen kalastajaryhmiin oman ilmoituksensa mukaan ja heidän vuonna 2013 eniten käyttämänsä pyyntimuodot. Käyttöaste (1) eniten käytetty, (2) toiseksi eniten käytetty ja (3) kolmanneksi eniten käytetty. 2013 Pyydykset Pyyntimuodon 1 2 3 1 2 3 käyttöaste Pyyntimuodon käyttöaste Pyyntimuodon käyttöaste Ammattikalastajat (n= 25) - kalastuksen myyntitulot ovat yli 30 % kokonaistuloista Sivuammattikalastajat (n= 13) - kalastuksen myyntitulot ovat - 1 30 % kokonaistuloista Vapaaajankalastajat (n= 211) Trooli 5 2 0 Lohi/ 0 0 0 Pitkäsiima Rysä 2 2 2 Vetouistelu 0 2 0 Verkko 12 1 2 Heitto- 0 0 0 kalastus Katiska 0 3 5 Onki/pilkki 0 1 0 Nuotta 10 3 1 Muut 0 0 0 1 2 3 1 2 3 Trooli 0 0 0 Lohi/ 1 0 0 Pitkäsiima Rysä 2 2 1 Vetouistelu 0 2 2 Verkko 7 2 0 Heitto- 0 1 0 kalastus Katiska 1 3 3 Onki/pilkki 1 2 0 Nuotta 4 1 1 Muut 0 0 0 1 2 3 1 2 3 Trooli 0 0 0 Lohi/ 1 2 1 Pitkäsiima Rysä 1 1 0 Vetouistelu 46 37 21 Verkko 114 20 15 Heitto- 18 29 23 kalastus Katiska 31 60 14 Onki/pilkki 46 49 45 Nuotta 3 4 0 Muut 2 1 1 9
5.1. Ammattikalastajat Ammattikalastajien eniten käyttämiä pyydyksiä olivat verkot, nuotta ja trooli ja seuraavina tärkeimpinä rysä ja katiskat (Taulukko 4). Vastaajien joukossa oli nyt vain seitsemän troolikalastajaa (edellisellä kerralla 25). Heillä toiseksi tärkeimpinä pyydyksinä olivat verkot tai nuotta. Nuottakalastus oli yleisin Etelä-Savossa ja 14 nuottakalastajan käyttämiä muita pyydyksiä olivat rysä, katiska ja verkot. Ammattikalastuksen käyttämät pyydykset kuvastavat luonnollisesti sitä, miten elinkeino kalastus kohdistuu ensisijaisesti muikkuun ja kuhaan, jotka olivat taloudellisesti selkeästi tärkeimpiä lajeja. Muikku mainittiin 14 kertaa ja kuha 13 kertaa tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä lajina. Myös hauki mainittiin 13 kertaa ja ahven 12 kertaa kolmen tärkeimmän lajin joukossa. Ammattikalastajista vastaajien vuotuinen keskisaalis muikulla oli 16810 kg/v, kuhaa 3350 kg/v, ahventa 1530 kg/v ja haukea 420 kg/v (Taulukko 5). Vastanneiden joukossa pienimmät muikkusaaliit ammattikalastajien kesken olivat vuonna 2013 alle 100 kg/v. Troolipyynnissä saaliit olivat 5-20 tonnia/v ja nuottapyynnissä tällä kertaa suuremmat eli 20-45 tonnia/v. Troolipyynnissä oli muu saalis muikun ohella vuonna 2011 muutaman ilmoituksen mukaan kuhaa keskimäärin 3,2 tonnia/v, haukea 2 tonnia/v ja ahventa 3 tonnia/v. Jatkokyselyssä ei troolauksen oheissaaliista tullut aineistoa. Nuottapyynnissä oheislajeina saatiin vuonna 2011 kuhaa, haukea ja ahventa keskimäärin kutakin alle 1 tonnia/v ja uusintakyselyssä noin 100-200 kg. Alamitat täyttäneitä järvilohia otettiin ammattikalastuksessa nyt saaliiksi keskimäärin 15 kg/v (vuonna 2011: 10 kg/v) ja järvitaimenia 67 kg/v (vuonna 2011: 92 kg/v). Nämä ovat tärkeitä havaintoja, kun arvioidaan ammattikalastuksen eli trooli- ja nuottapyynnin vaikutuksia lohikalojen kantoihin, mutta ne eivät toisaalta sisällä trooliin mahdollisesti joutuneiden, vapaaksi päästettyjen kalojen määrää. Taulukko 5. Ammattikalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v. 2013. N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku 13 16810 45000 Kuha 9 3350 15000 Järvilohi 1 15 15 Järvitaimen 3 67 180 Hauki 11 420 2200 Nieriä 0 0 0 Ahven 8 1530 9000 Harjus 0 0 0 Siika 4 60 100 Made 8 300 720 10
5.2. Sivuammattikalastajat Sivuammattikalastajien eniten käyttämiä pyydyksiä olivat troolin ja nuotan sijasta verkot, mutta tärkeinä pyydyksinä olivat myös katiska ja nuotta (Taulukko 4). Ammattimainen pyynti kohdistuu muikun ohella enemmän myös kuhaan (kaksi taloudellisesti tärkeintä lajia) sekä toisaalta myös haukeen, mateeseen ja ahveneen, jotka myös mainitaan taloudellisesti tärkeimpinä lajeina. Sivuammattikalastajien vuotuiset muikkusaaliit vaihtelivat 200-500 kilosta aina 12 tonniin, ja kuhalla tyypillisesti 150-500 kg/v. Hauen saaliit olivat tyypillisesti noin 200 kg/v ja ahvenen 20-500 kg/v. Ilmoitetut saalismäärät olivat kaikki pienempiä kuin edellisellä kerralla, mutta todennäköiseti sattumasta johtuen. Myös made (keskisaalis 74 kg/v) sekä salakka ja lahna, jotka puuttuivat lomakkeesta, olivat merkittäviä saalislajeja eräillä kalastajilla (Taulukko 6). Molemmat ammattikalastajaryhmät ilmoittivat lisäksi pyydyksinä vetouistelun ja onginnan. Tämä voi liittyä vapaa-ajankalastukseen, mutta nykyisin kuhaa myös uistellaan myytäväksi. Taulukko 6. Sivuammattikalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v. 2013. N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku 8 2680 12000 Kuha 7 544 2000 Järvilohi 3 15 20 Järvitaimen 5 18 40 Hauki 6 148 200 Nieriä 0 0 0 Ahven 8 140 500 Harjus 1 3 3 Siika 4 20 50 Made 6 74 200 5.3. Vapaa-ajankalastajat Vapaa-ajankalastajien ylivoimaisesti tärkeimpänä passiivisina pyydyksinä olivat verkko ja katiska, minkä lisäksi aktiivista kalastusta edustivat vetouistelu, heittokalastus ja onginta/ pilkkiminen (Taulukko 4). Verkkopyynti kohdistuu selkeästi muikkuun, kuhaan, mateeseen ja ahveneen, jotka olivat taloudellisesti useimmin mainittu kolmen tärkeimmän lajin joukossa. Kuha, hauki ja ahven ovat kohdelajeina myös katiskapyynnissä, veto- ja heittouistelussa, sekä onginnassa. Pyydysten välisiä saaliseroja ei tutkimuksessa selvitetty. 11
Taulukko 7. Vapaa-ajan kalastajien ilmoittamat eri lajien saalismäärät v. 2013. N= Vastaajat, joilla ko. laji oli kohdelajina. Laji N= vastaajien Keskisaalis kg/v Max saalis kg/v lukumäärä Muikku 72 54,5 500 Kuha 102 40,0 500 Järvilohi 30 6,0 20 Järvitaimen 31 6,0 30 Hauki 128 37,9 500-1000 Nieriä 3 6,5 12 Ahven 144 35,3 350 Harjus 7 2,0 5 Siika 50 28,1 140 Made 55 15,8 80 Noin kolmasosa vapaa-ajankalastajista kohdistaa pyyntinsä muikkuun, jolloin verkkokalastuksen merkitys kohoaa varsin suureksi. Vapaa-ajan kalastajien muikkusaaliit ovat tyypillisesti 5-30 kg/v, eräillä kuitenkin 100-200 kg/v ja enimmillään jopa 500 kg/v. Nyt ilmoitettu keskisaalis 54,5 kg/v oli pienempi kuin edellisellä tutkimuskerralla saatu 71 kg/v. Muikulla on selkeästi kohtalainen merkitys sekä elämyksenä että taloudellisesti. Verkko- ja uistelukalastus kohdistuvat kuhaan, jonka tyypilliset saaliit ovat 10-20 kg/v. Keskiarvo 40,0 kg/v oli hieman suurempi kuin edellisiellä kerralla saatu 32,8 kg/v ja sitä nostivat 12 vastaajaa, joiden saaliit olivat 100-500 kg/v. Myös hauki ja ahven ovat vapaa-ajan kalastuksessa kohdelajeina tärkeitä lajeja, joilla on sekä taloudellista merkitystä että elämyksellistä arvoa. Pyydyksinä ovat verkkokalastus, onginta, uistelu ja pilkkiminen sekä katiska. Haukisaaliit olivat keskimäärin 38 kg/v ja valtaosalla vuosisaaliit alle 50 kg/v. Vain muutama vastaaja ilmoitti saaliikseen 100-250 kg/v. Noin 50 % vastaajista ilmoitti ahvensaaliikseen alle 20 kg/v ja noin 10 % vastaajista sai ahventa 100-250 kg/v verkolla, katiskalla ja jopa pilkillä. Vapaa-ajan kalastajista 30 kpl eli noin kuudesosa ilmoitti saaliikseen järvilohia ja keskimäärin 6,0 kg/v (vuonna 2011: 7,5 kg/v) ja maksimissaan tällä kertaa 20 kg/v. Järvilohen pyynnissä käytetään joko verkkopyyntiä tai vetouistelua, mitkä kohdistuvat myös muihin lajeihin. 12
Järvitaimenen keskisaaliit 31:n vapaa-ajankalastajan ilmoituksen mukaan olivat samoin 6,0 kg/v (vuonna 2011: 6,2 kg/v) ja valtaosalla alle 5 kg/v. Verkkopyynti ja vetouistelu olivat näilläkin tärkeimmät pyyntimuodot kohdistuen samoin myös muihin lajeihin. 6. Eri kalalajien arvostus elämyksenä ja niiden taloudellinen merkitys Kalastajia pyydettiin arvioimaan kymmenen lajin kohdalta, miten niitä arvostetaan elämyksenä ja toisaalta kuvaamaan niiden taloudellista merkitystä (Taulukko 8). Tällä pyrittiin selvittämään sitä, miten kalastus kohdistuu eri lajeihin ja vaikuttaako pyyntiaktiivisuuteen niistä saatu elämys vai taloudellinen arvo. Tällä arviolla on merkitystä myös lajien suojelun kannalta eli asetettaessa kalastukselle rajoituksia. Taulukko 8. Kalastajien lukumäärä, jotka arvostavat ko. lajia elämyksenä tai taloudellisesti eniten (1), toiseksi eniten (2) ja kolmanneksi eniten (3). Yht. = Vastaajien kokonaislukumäärä, jotka sijoittivat ko. lajin kolmen tärkeimmän lajin joukkoon. Tummennettu alue = eniten arvostetut kolme lajia. Pääammattikalastajat N= 25 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji 1 2 3 Yht. 1 2 3 Yht. Muikku 5 3 1 9 14 2 0 16 Kuha 5 1 2 8 9 4 1 14 Järvilohi 0 1 1 2 0 1 1 2 Järvitaimen 1 0 1 2 0 0 1 1 Hauki 1 3 3 7 0 8 5 13 Nieriä 0 0 0 0 0 0 0 0 Ahven 1 5 1 7 1 5 6 12 Harjus 0 0 0 0 0 0 0 0 Siika 0 0 1 1 0 1 2 3 Made 1 1 3 5 1 2 5 9 13
Sivuammattikalastajat N= 13 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji 1 2 3 Yht. 1 2 3 Yht. Muikku 5 3 2 10 2 3 1 6 Kuha 2 4 2 8 5 1 2 8 Järvilohi 3 0 0 3 0 0 1 1 Järvitaimen 2 1 1 4 0 0 1 1 Hauki 0 2 0 2 0 2 2 4 Nieriä 1 0 0 1 0 0 1 1 Ahven 0 3 3 6 3 3 0 6 Harjus 0 1 1 2 0 0 1 1 Siika 0 0 1 1 0 0 1 1 Made 1 1 2 4 0 1 5 6 Vapaa-ajankalastajat N= 120 Laji Arvostus elämyksenä Taloudellisesti tärkein saalislaji 1 2 3 Yht. 1 2 3 Yht. Muikku 21 23 8 52 42 18 8 68 Kuha 44 26 31 101 56 21 14 91 Järvilohi 47 11 5 63 6 3 2 11 Järvitaimen 20 24 9 53 2 6 5 13 Hauki 13 26 33 72 24 29 32 85 Nieriä 1 0 0 1 0 0 3 3 Ahven 26 44 30 100 25 49 30 104 Harjus 3 5 3 11 0 2 1 3 Siika 9 6 13 28 6 6 15 27 Made 3 5 14 22 2 7 15 25 6.1. Arvostus elämyksenä Taulukossa 8 on vastaukset jaettu kalastajaryhmittäin eli ammattikalastajiin, sivuammattikalastajiin ja vapaa-ajankalastajiin, mikä tuo selvästi lisävalaistusta kohdelajien arvostukseen elämyksenä tai taloudellisesti. Tosin ammattimaisesti kalastavat henkilöt eivät aina ilmoittaneet eri lajien arvostusta elämyksenä, vaan korostivat kalastuksen taloudellista merkitystä. Ammattikalastajat pitivät muikkua ja kuhaa sekä taloudellisesti että elämyksenä tärkeimpinä. Myös ahven ja hauki noteerattiin sekä taloudellisesti että varsinkin elämyksenä, mikä viittaa myös kalastusharrastukseen. Sivuammattikalastajien arvostus taloudellisesti ja elämyksenä kohdistui myös muikkuun ja kuhaan. Järvilohta arvostettiin myös elämyksenä. 14
Vapaa-ajankalastajat sijoittivat järvilohen useimmin 1-sijalle (47 kertaa), vaikka vain 30 henkilöä ilmoitti saaneensa lajia vuonna 2013. Toisena lajina tällä kertaa kuha (44 kertaa) ja kolmantena ahven (26 kertaa). Järvitaimen oli nyt neljänneksi tavoitelluin laji elämyksenä. Järvilohi on vapaa-ajankalastajille elämyksellisesti tärkein laji ja siten saaliina eniten tavoiteltu. Mutta kun mukaan otetaan toiseksi ja kolmanneksi eniten elämyksellisesti arvostetut lajit, nousevatkin kuha ja ahven yhteenlaskettujen sijoitusten mukaan eniten tavoitelluiksi: kuhalla yhteensä 101 sijoitusta ja ahvenella 100 sijoitusta. Muikkusaaliit tuottavat siten myös elämyksellistä arvoa, mutta tähän vaikuttanee myös muikun korkea sijoittuminen taloudellisesti tärkeimmäksi lajiksi (63 kertaa 1-sijalla koko aineistossa). Kaikkien kalastajaryhmien keskuudessa taloudellisesti korkealle arvostama muikku vaikutti myönteisesti lajin arvostukseen myös elämyksenä. Ahvenen suosio kuvastaa sen merkitystä vapaa-ajan kalastuksessa onki- ja pilkkisaaliina. Eri lajien arvostus elämyksenä riippuukin selkeästi kalastuksessa käytetyistä pyydyksistä: Jos vetouistelu on eniten käytetty pyyntimuoto, elämyksenä arvostetaan eniten järvilohta ja kuhaa (molemmat 10-12 kertaa 1-sijalla). Vetouistelijoille järvilohen arvo elämyksenä on selkeä, kun taas lajin taloudellista arvoa ei sijoitettu 1-sijalle kertaakaan. Taloudellista merkitystä heille oli eniten kuhalla ja ahvenella. Jos verkko on eniten käytetty pyydys, elämyksenä arvostetaan nytkin kuhaa ja järvilohta saman verran (22-27 kertaa 1-sijalla), mutta muikkua selkeästi vähemmän. Onki- ja pilkkikalastajat arvostivat kokonaisuutena eniten ahventa, mutta 1-sijoituksia saivat runsaasti myös järvilohi, kuha ja hauki. Näin siksi, että pilkkionkijoilla on käytössään myös verkkoja. 6.2. Taloudellinen merkitys Taloudellisesti arvostetuimmaksi lajiksi nousi koko aineistossa kuha (70 kertaa 1-sijalla), toisena muikku (57 kertaa 1-sijalla) ja kolmantena ahven (29 kertaa). Kolmen tärkeimmän lajin joukkoon sijoitettiin kaikkien kalastajien kesken useimmin ahven (yhteensä 122 kertaa), toisena kuha (112 kertaa) ja kolmantena hauki (100 kertaa). Tähän tulokseen vaikutti vapaa-ajankalastajien ylivoimaisesti hallitseva osuus vastaajissa. Taloudellinen arvostus riippuu myös selkeästi pyydyksistä: ammattikalastajilla trooli- ja nuottapyynnissä taloudellisesti ylivoimaisimpia ovat muikku (56 % ammattikalastajista) ja kuha (34 % ammattikalastajista), joiden jälkeen mainittiin myös hauki ja ahven. Ammattikalastajilla verkkokalastus kohdistuu ensisijaisesti kuhaan ja toiseksi muikkuun, jos saalista arvioidaan taloudellisesti. Sivuammattikalastajilla verkkopyynnissä myös hauki on tärkempi kuin muikku. Nämä kolme lajia olivat myös verkkopyyntiä harrastaville vapaaajankalastajilla taloudellisesti merkittäviä ja lajeina kuha tärkeämpi kuin muikku tai ahven. 15
Ahvenen valitsi taloudellisesti kolmen tärkeimmän lajin joukkoon noin puolet vapaaajankalastajista, minkä jälkeen tulivat hauki ja kuha (noin 40 % vapaa-ajankalastajista). 7. Tietämys uhanalaisten lohikalojen suojelutarpeesta 7.1. Uhanalaiset lohikalat Kyselytutkimus kohdistettiin neljään Vuoksen vesistön uhanalaiseen lohikalalajiin, joiden kestävää kalastusta hanke pyrkii edistämään: järvilohi, nieriä, harjus ja taimen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan ko. lajien uhanalaisuutta oman tietämyksensä mukaan viidestä vaihtoehdosta, mikäli asiasta on tietoa. Taulukko 9. Lohikalojen uhanalaisuus Vuoksen vesistössä. Oikeiden vastausten osuus v. 2012 ja 2014 kyselyssä (koko aineisto). Laji Uhanalaisuus 2012 2014 (2010 luokituksen mukaan) Järvilohi Äärimmäisen uhanalainen 10,4 20,7 Nieriä Äärimmäisen uhanalainen 28,1 35,4 Harjus Silmällä pidettävä 12,5 16,7 Taimen Erittäin uhanalainen 10,2 19,5 Lohikalojen uhanalaisuus oli edelleenkin varsin heikosti tunnettu asia, vaikkakin tietämys edelliseen kyselyyn verrattuna oli selvästi parantunut. En-osaa-sanoa -vaihtoehto oli nytkin yleisin valinta, ja sen osuus kaikista vastauksista oli keskimäärin 28.1 % (edellisellä kerralla 32.3 %). Täsmälliset termit uhanalaisuudesta lienevät vieraita ja eroja on käytännössä vaikea hahmottaa. Parhaiten tiedettiin nieriän uhanalaisuuden aste (83:llä vastaajalla oikein, eli 35,4 % vastanneista) ja heikoiten tällä kertaa harjuksen tilanne (38 vastaajalla oikein; 16,7 % vastanneista). Kenties nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä 1.1.2014 alkaen on lisännyt kalastajien kiinnostusta ja tuntemusta lajin suojelua kohtaan. Oikeita vastauksia saatiin eri maakunnista jokseenkin tasaisesti, paitsi että nieriän uhanalaisuus oli Etelä-Karjalassa tunnetumpi kuin muiden lajien uhanalaisuus siellä. Vastaukset annettiin yleisesti oman kalastuskokemukseen ja saaliiseen perustuen. Jos saaliiksi ei tule lohikaloja tai niitä ei omalla kalastusalueella esiinny, uhanalaisuus oli vähän tunnettu tai se koettiin vähän kiinnostavaksi aiheeksi.. Kaikki kalastajaryhmät tiesivät lohikalojen uhanalaisuuden asteen lähes yhtä hyvin eli ammattikalastajilla 20,0 %, sivuammattikalastajilla 25,0 % ja vapaa-ajankalastajilla 23,0 % 16
vastauksista oli oikein eli edes jonkin lajin uhanalaisuus tiedettiin. En osaa sanoa -vastauksia oli ammattikalastajilla 22,5 %, sivuammattikalastajilla 9,6 % ja vapaa-ajankalastajilla 29,3 %. Pyydysten suhteen eri kalastajaryhmien välillä ei nyt tullut olennaisia eroja. Vetouistelijoilla oikeita vastauksia oli nyt 27,2 %:ssa kaikista vastauksista, kun taas verkkokalastajilla tietämys oli 21,7 %. Edellisellä kerralla vetouistelijoiden tietämys lohikalojen uhanalaisuudesta oli 26 %:n luokkaa ja verkkokalastajilla 14 %. Hankkeen aikana on tietoisuus kaikkien lohikalojen uhanalaisuudesta selkeästi lisääntynyt (taulukko 9, kuva 1). Parhaiten kasvoi tietämys järvilohen ja taimenen uhanalaisuudesta eli molemmissa lajeissa noin 10 %-yksikköä. Hankkeen tiedotustoiminta on siten tuottanut hyvin tulosta. Lohikalojen uhanalaisuudet oli kerrotu selkeästi kalastajille jaetussa materiaalissa, jota on ollut saatavilla kalastusalueiden ja osakaskunnan kokouksissa sekä hankkeen www-sivuilla. Ainakin niiden henkilöiden joukossa, jotka olivat vierailleet usein näillä sivuilla, eri lajien uhanalaisuus tiedettiin merkittävästä paremmin kuin koko aineistossa: oikeita vastauksia oli järvilohesta 41 %:lla, nieriästä 57 %:lla, harjuksesta 33 %:lla ja järvitaimenesta 38 %:lla netin käyttäjistä, mikä on kaikissa lajeissa noin 20 prosenttiyksikköä parempi tulos kuin kaikilla vastaajilla keskimäärin. Sama myönteinen vaikutus on saattanut olla myös esitemateriaalilla, jota on jaettu kokouksissa ja muissa yleisötilaisuuksissa. Osakaskunnan kokoukset olivat tästä aiheesta kolmanneksi tärkein tietolähde. 17
% 40 30 Järvilohi 2012 40 30 Järvilohi 2014 20 20 10 10 0 40 30 1 2 3 4 5 6 7 Nieriä 2012 0 40 30 1 2 3 4 5 6 7 Nieriä 2014 20 20 10 10 0 1 2 3 4 5 6 7 0 1 2 3 4 5 6 7 40 30 Harjus 2012 40 30 Harjus 2014 20 20 10 10 0 1 2 3 4 5 6 7 0 1 2 3 4 5 6 7 40 30 Taimen 2012 40 30 Taimen 2014 20 20 10 10 0 1 2 3 4 5 6 7 0 1 2 3 4 5 6 7 Uhanalaisuuden luokat Kuva 1. Vastaajien arviot (% lajikohtaisista vastauksista) lohikalojen uhanalaisuuden asteesta Vuoksen vesistössä v. 2012 ja 2014 kyselyissä. Uhanalaisuuden asteikko (2010 luokituksen mukaan): 1. Luonnosta hävinnyt, 2. Äärimmäisen uhanalainen, 3. Erittäin uhanalainen, 4. Vaarantunut, 5. Silmällä pidettävä, 6. Ei uhanalainen, 7. En osaa sanoa. ( = oikea vastaus) 18
7.2. Tietolähteet lohikalojen suojelutarpeesta Kysymys: Mitkä ovat tärkeimmät tiedonlähteenne järvilohi-, järvitaimen-, harjus- ja nieriäkantojen tilanteesta? Merkitkää (1) tärkein, (2) toiseksi tärkein ja (3) kolmanneksi tärkein. Eri vaihtoehtoja tietolähteistä, joista saa tietoa lohikalojen uhanalaisuudesta ja suojelutarpeista, annettiin yksitoista. Niistä piti valita tärkein, toiseksi tärkein ja kolmanneksi tärkein. Hyvin moni tyytyi kuitenkin merkitsemään vaihtoehtoja vain x:lla, joten tässä raportissa tuloksena ilmoitetaan tietolähteet, jotka valittiin useimmin kolmen tärkeimmän joukkoon: 2012 2014 Muut kalastajat 191 114 Kalastuslehdet 137 147 Kalastusalueen kokoukset 103 95 Seuraavina mainittiin tärkeysjärjestyksessä osakaskunnan kokoukset ja kalatalouskeskukset. Myös Internet, paikallislehdet ja media mainittiin tietolähteinä. Saimaan Lohikalat -hanke oli kuudenneksi eniten mainittu tietolähde, jonka jälkeen tulevat ELY-keskus, RKTL ja yliopistot. Kalastusseuran jäsenille muut kalastajat ja kalastuslehdet olivat tärkeimpiä, mutta kalastusalueiden kokousten sijasta kalastusseurojen oma tiedotustoiminta nousi kolmannelle sijalle. Kysymys: Oletteko vierailleet Saimaan lohikalat -hankkeen Internet-sivustolla osoitteessa www.jarvilohi.fi? Taulukko 10. Vierailut Saimaan lohikalat -hankkeen Internet-sivustolla v. 2013. Olen vieraillut Saimaan lohikalat -hankkeen Internetsivuilla % vastauksista 2014 Kyllä, kerran 12,3 Kyllä, useammin kuin kerran 21,7 En koskaan 66,0 19
Kysymys: Missä olette törmänneet Saimaan lohikalat -hankkeeseen? Voitte valita useamman vaihtoehdon. Taulukko 11. Tietolähteet ja media, joissa on törmätty Saimaan lohikalat -hankkeeseen Vastauksia Tietolähde, media 62 Internet 110 Lehtiuutiset 48 Radiossa, televisiossa 36 Messuilla, kalamarkkinoilla, uistelukilpailuissa 46 Seminaareissa, kalastusaluepäivillä, keskustelutilaisuuksissa 112 Kalastusalueen tai osakaskunnan kokouksessa 18 Jossain muualla Tärkeimpinä tietolähteinä todettiin kalastualueen tai osakaskunnan kokoukset sekä paikalliset lehtiuutiset. Vaikka hanketta ei erikseen nostettu esiin tietolähteenä erityisen selkeästi, on nähtävissä että hankkeen tulosten ja informaation jakaminen mm. lohikalojen suojelutarpeesta yli sadassa kalastusalueen ja osakaskunnan kokouksessa on koettu tärkeäksi. Samoin lukuisat kirjoitukset paikallislehdissä ja tiedotteiden jakaminen on lisännyt kiinnostusta aihetta kohtaan. Myös tässä tutkimuksessa tuli selvästi esille se, kuinka tietoa ja näkemyksiä vaihdetaan usein toisten kalastajien kesken, eli omaa tietämystä lohikalojen suojelusta ja käsityksiä kalastuksen järjestämisestä täydennetään keskusteluilla muiden kanssa. Lehtiuutiset sekä kalastusalueiden ja osakaskunnan kokoukset ovat siten olleet tärkeämpiä tiedon ja mielipiteiden vaikuttajia kuin internet tai hankkeen www-sivut kyselyn kohderyhmissä. Vain kolmannes vastaajista oli käynyt hankkeen kotisivuilla, useat nyt ensimmäistä kertaa, kun sivujen osoite annettiin kyselylomakkeessa. Syynä vähäiseen Internetin käyttöön on luonnollisesti vastaajien eli kalastajien ja toimielimissä aktiivisten henkilöiden korkea ikä ja muutenkin tietokoneiden vähäinen käyttö. Eri tiedotustoiminnan ja informaation jakelukanavien vaikutusta voidaan arvioida mm. tietokysymyksillä, joihin liittyviä oikeita vastauksia on käsitelty hankkeen tiedotuksissa, wwwsivuilla ja informaatiotilaisuuksissa. 20
7.3. Lohikalojen suojelutoimenpiteet Lohikalojen alamittamääräykset Kysymys: Mitkä ovat alla lueteltujen lohikalojen alamitat Vuoksen vesistössä tällä hetkellä? Uusi alamittoja koskeva Valtioneuvoston asetus astui voimaan 1.1.2014. Merkitkää (x), mikäli ette osaa sanoa. Laji Taulukko 12. Vastaajien arviot järvilohen, järvitaimenen ja harjuksen alamitasta. Oikea alamitta (cm) 1.1.2014 asetuksen mukaan Oikeiden vastausten osuus (%) En osaa sanoa vastausten osuus (%) Järvilohi 60 67,2 24,1 Järvitaimen 60 55,2 24,5 Harjus 35 37,9 39,6 Järvilohen ja järvitaimenen uudet alamitat olivat melko hyvin tunnettuja: 67,2 % vastanneista tiesi järvilohen ja 55,2 % vastanneista tiesi järvitaimenen oikean alamitan. Noin neljännes ei osannut sanoa. Harjuksen alamitan sen sijaan tiesi alle 40 %, mikä oli myös en osaa sanoa -vastanneiden osuus. Hankkeen tiedotustoiminnan kannalta mielenkiintoista on se, että niiden henkilöiden joukossa, jotka ovat vierailleet usein hankkeen www-sivuilla, oikein vastanneiden osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko aineistossa: järvilohesta 85 %, järvitaimenesta 75 % ja harjuksesta 53 % oli oikeita vastauksia. Myös kerran tehty vierailu näillä sivuilla paransi tulosta jopa vielä enemmän oikeat vastaukset oli helppo tarkistaa sieltä esim. tämän kyselyn yhteydessä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että nyt asetetut alamitat ovat hyviä, kohdallaan ja järkeviä. Alamittoja perusteltiin ylivoimaisesti eniten kalojen sukukypsyydellä eli alamittaiset ehtivät ainakin kerran kutemaan, mikä on kestävän kalastuksen kannalta olennaista. Osa toivoi järvilohelle 50 tai 55 cm alamittaa. Myös taimenen 60 cm oli eräiden mielestä liian korkea miksi vapauttaa yli 2 kg:n painoinen lohi tai taimen? Tehostettua valvontaa toivottiin ja vastuuntuntoa vuoroin uistelijoiden vuoroin verkkokalastajien keskuudesta. Alamittojen asetusta pidettiin myös turhana, jos ryöstöpyynti troolarilla, verkoilla ja uistelulla sallitaan, eikä alamittaisia (vahingoittuneita) voida tai haluta vapauttaa. 21
Oikea verkkojen solmuväli yli 60 cm lohille Kysymys: Mikä tulee verkon solmuvälin vähintään olla, jotta saaliiksi ei jäisi alle 60 cm mittaisia järvilohia? Valitkaa yksi vaihtoehto oman tietämyksenne mukaan. Taulukko 13. Kalastajien näkemys oikeasta verkon solmuvälistä, jotta saaliiksi ei jäisi alle 60 cm mittaisia järvilohia (% koko aineistosta). Koko aineisto Oikea vastaus Solmuväli % vastauksista 2012 % vastauksista 2014 40 mm 0,4 2,5 50 mm 9,3 9,6 60 mm 48,6 38,9 70 mm 28,2 27,6 x 80 mm 13,5 21,3 Alle 40 % vastaajista ehdotti oikeaksi solmuväliksi 60 mm, ja vain 21,3 % tiesi oikean vastauksen, 80 mm. Edellisellä kerralla lähes 50 % ehdotti solmuväliksi 60 mm ja 13,5 % tiesi oikean vastauksen. Tietämys on siten selkeästi kasvanut. Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä Kysymys: Mikä seuraavista lohikaloista on täysin rauhoitettu ja sen pyynti on kielletty ympäri vuoden Vuoksen vesistöalueella? Taulukko 14. Kalastajien näkemys täysin rauhoitetusta lohikalasta Vuoksen vesistössä. Laji Vastausten osuus (% vastauksista) Järvilohi 5,3 Järvitaimen 2,3 Nieriä 86,8 Harjus 5,3 Nieriän täysrauhoitus Vuoksen vesistössä 1.1.2014 oli erittäin hyvin tunnettu. Vain muutama yksittäinen vastaus annettiin nieriän lisäksi tai yksin muille lajeille. Hankkeessa jaettu tieto sekä laaja muu julkinen tiedotus aiheesta ovat siten menneet hyvin perille. Järvilohien istutusmäärät Kysymys: Kuinka monta järvilohi-istukasta on tavoitteena istuttaa vuosittain keskimäärin Pielisjokeen Vuoksen vesistön kannanhoitoa varten? 22
Taulukko 15. Kalastajien näkemys, kuinka monta järvilohi-istukasta on tavoitteena istuttaa vuosittain keskimäärin Pielisjokeen Vuoksen vesistön kannanhoitoa varten? (% koko aineistosta). Oikea vastaus % vastauksista 2012 % vastauksista 2014 noin 1 000 yksilöä 3,0 7,2 noin 10 000 yksilöä 42,1 52,4 X noin 100 000 yksilöä 49,7 38,9 noin 500 000 yksilöä 5,2 1,5 Vastaajista siis alle 40 % tiesi oikean vaihtoehdon. Oikeiden vastausten osuus on vähentynyt v. 2012 verrattuna. Järvilohen emokalapyynti Kysymys: Kuinka monta järvilohta saadaan keskimäärin vuosittain emokalapyynnissä Pielisjoesta? Taulukko 16. Kalastajien näkemys, kuinka monta järvilohta saadaan keskimäärin vuosittain emokalapyynnissä Pielisjoesta (% koko aineistosta). Oikea vastaus % vastauksista 2012 % vastauksista 2014 10 tai alle 10 19,7 14,0 X 11 100 58,1 66,7 101-200 15,8 15,0 201-500 5,6 3,9 Yli 500 0,8 0,4 Vastaajista yli puolet tiesi oikean vastauksen. Oikeiden vastausten osuus oli tässä kysymyksessä lievästi kasvanut v. 2012 verrattuna. 23
8. Kalastuksen säätely ja keinot lohikalojen suojelemiseksi 8.1. Pyyntimuodot lohikalakantojen uhkana Kysymys: Mikä pyyntimuoto on mielestänne uhkaavin lohikalakantojen (järvilohi, järvitaimen, nieriä) säilyttämisen kannalta Saimaan vesistössä? Tarjolla oli kolme vaihtoehtoa (1) uhkaavin, (2) toiseksi uhkaavin ja (3) kolmanneksi uhkaavin. Taulukko 17. Kalastajaryhmien käsitys eri pyyntimuotojen aiheuttamasta uhasta (uhkaavuus asteikolla 1-3) lohikalakantojen säilyttämisen kannalta Saimaan vesistössä. n = vastanneiden määrä N = Vastausten kokonaislukumäärä, kun pyyntimuoto oli kolmen uhkaavimman joukossa. %-osuus = N:n osuus ryhmän kaikista vastuksista. Tummennettu alue= Kolme uhkaavimmaksi koettua pyyntimuotoa. 2013 Ammatti- ja sivuammattikalastajat (n= 33) Vapaa-ajankalastajat (n= 206) Uhkaavuus Vastaukset Uhkaavuus Vastaukset Pyyntimuoto 1 2 3 N % 1 2 3 N % Verkkokalastus 5 6 5 16 11,6 68 35 51 154 26,5 Rysäpyynti 0 0 1 1 1,1 3 10 14 27 4,6 Troolipyynti 7 2 6 15 17,4 89 49 27 165 28,3 Katiskapyynti 0 0 0 0 0 0 2 2 4 1,0 Lohisiima/ pitkäsiima 6 5 9 20 23,2 9 33 24 66 11,3 Nuotta 0 0 2 2 2,3 8 31 14 53 9,1 Vetouistelu 14 10 2 26 30,2 27 29 44 100 17,2 Heittokalastus 1 3 2 6 7,0 1 4 7 12 20 Lähes kaikki haastatteluun osallistuneet ilmaisivat kantansa eri pyyntimuotojen uhkaavuudesta. Asia on ilmeisen konkreettinen ja kiinnostava lohikalojen suojelun ja kestävän kalastuksen kannalta. Ammattikalastajien keskuudessa 92 % ja vapaa-ajankalastajista 97 % vastasi kysymykseen. 24
Verkkokalastus, troolaus, lohisiimakalastus sekä vetouistelu koettiin kaikkein uhkaavimmiksi kalastusmuodoiksi Vuoksen vesistön lohikaloille. Kun edellisellä tutkimuskerralla verkkopyynti ja troolaus nousivat kärkisijoille lähes kaikissa vastaajaryhmissä, korostuivat nyt ammattikalastajien sekä vapaa-ajankalastajien erilaiset näkemykset nyt kenties hieman enemmän. Itse harjoitettua kalastusta ei pidetä uhkana. Kun ammatti- ja sivuammattikalastajat pitävät vetouistelua kaikkein uhkaavimpana, vapaa-ajan kalastajat pitivät sitä selvästi vähemmän uhkaavana kuin verkkokalastusta tai troolausta. Ammattikalastuksen harjoittama troolipyynti sai eniten 1-sijoituksia vapaa-ajan kalastajilta, mutta ammattikalastajat noteerasivat sen puolta harvemmin kuin uistelun tai verkkokalastuksen. Troolikalastajia oli nyt vastaajien joukossa edellistä kertaa vähemmän, eli ammattikalastajien itse eniten käyttämiä pyydyksiä olivat nyt verkot ja nuotta. Vapaa-ajankalastajista lähes puolet nosti troolauksen kaikkein uhkaavimmaksi pyyntimuodoksi ja 80 % sijoitti sen kolmen uhkaavimman pyyntimuodon joukkoon. Käsitykset perustuvat joko omiin havaintoihin tai toisilta kuultuihin kertomuksiin suurista lohikalamääristä troolauksen sivusaaliina. Troolausta pidetään järviympäristössä liian teollisena pyyntimuotoja ja totaalisena uhkana, koska se on valikoimaton, vie kaikki lajit ja kohdistuu myös poikasiin. Muina perusteluina todettiin, että trooliin joutuneet lohikalat ja muut sivusaaliina pidettävät lajit vahingoittuvat tai tukehtuvat muikkumassan joukkoon ja siksi alamittaisten palauttaminen ei onnistu. Troolaus uhkaa vastaajien mukaan myös kuhakantoja. Usein todettiin istutusten olevan täysin turhaa, mikäli samoilla vesillä sallitaan troolaus. Ammattikalastajat itse totesivat edellisessä kyselyssä, että trooliin joutuu vuosittain muutamia kappaleita järvilohta ja taimenta, ja ammattikalastuksen saaliiksi tuli vuonna 2011 järvilohta keskimäärin 10 kg/v ja taimenta 92 kg/v, kun muikkusaalis oli noin 34 tn/v. Vuoden 2013 tietoja troolipyynnin sivusaaliista ei juuri saatu. Verkkokalastus oli kaikissa kalastajaryhmissä lohikaloja kolmen eniten uhkaavan pyyntimuodon joukossa, mutta ei kuitenkaan yhtä useasti 1-sijalla kuin troolikalastus. Ammatti- ja sivuammattikalastajat sijoittivat tämän pyyntimuodon tällä kertaa vetouistelun ja lohisiimapyynnin jälkeen kolmanneksi uhkaavimmaksi, vapaa-ajankalastajat puolestaan troolauksen jälkeen lähes yhtä uhkaavaksi kalastusmuodoksi. Vastaajien mukaan verkkopyynti on paikoin varsin tehokasta ja ammattimaista, jolloin seuraukset ovat lohikaloille haitallisia. Sen todettiin kohdistuvan valikoimattomasti myös alamittaisiin kaloihin, mikäli sääntöjä verkon silmäkoosta ei noudateta. Liian tiheät verkot mainittiin melkein aina perusteluna. Lisäksi todettiin, että muikkuverkot pyytävät myös lohikalojen poikasia, verkkokalastus on uhkana vaelluskaloille ja kuoriutuneille poikasille, verkkoon joutuneet kalat vahingoittuvat ja kuolevat varmuudella ja että vahingoittuneiden takaisin päästö ei onnistu. Lisää valvontaa ja vastuuntuntoa toivottiin. Vuoden 2013 tiedot sivusaaliista olivat etupäässä verkko- ja nuottapyynnissä, ja sisälsivät ammattija sivuammattikalastajilla järvilohta 8-15 kg/v ja järvitaimenta 12-67 kg/v (Taulukko 5). 25
Koko aineistosta nousi esille myös lohisiima uhkaavana pyyntimuotona sijoittuen ammattikalastajien mielestä toiselle sijalle ja vapaa-ajankalastajien mielestä neljännelle sijalle. Noin 60 % ammattikalastajista ja 32 % vapaa-ajankalastajista mainitsi sen eräänä uhkaavana pyyntimuotona, mutta harvoin kaikkein uhkaavimpana. Siimapyyntiä pidettiin vahingollisena, mutta onneksi sen harjoittaminen on vähentynyt. Lohisiiman ja syöttikalojen todettiin pyytävän valikoimattomasti kaikkia kokoluokkia, myös alamittaisia, ja koukkuun tarttuneet kalat vahingoittuvat ja kuolevat helposti. Ylitehokkaaksi kehittynyt vetouistelu, jossa koneellisesti kalastetaan useilla vavoilla, arvioitiin koko aineistossa myös kolmen uhkaavimman pyyntimuodon joukkoon. Perusteluina todettiin, että uistelu kohdistuu ensisijaisesti lohikaloihin, se on valikoimatonta ja koukut vahingoittavat myös alamittaisia yksilöitä. Eniten ongelmia aiheutuu silloin, kun käytössä on yli 10 vapaa eikä uistimiin tarttuneita kaloja edes huomata. Ammattikalastajat pitivät uistelua useimmin vahingollisimpana pyyntimuotona, ja uhka on heidän mukaansa suurempi kuin verkko- tai troolikalastuksessa. Vetouistelun yleistyminen sai aikaan eräissä vastaajissa voimakkaita tunteenpurkauksia. Vapaaajankalastajat tunnistivat pyyntimuotoon liittyvät riskit, ja heidän keskuudessaan se sijoittui kolmanneksi uhkaavaksi. Useat toivoivat, että vastuuntunne uhanalaisia lajeja kohtaan kasvaa, kalojen vahingoittumista vältetään oikeiden välineiden ja koukkujen avulla ja että alamittaisten vapauttamista valvotaan nykyistä paremmin. Muikun nuottapyynnin todettiin usein myös olevan valikoimaton ja haitallinen lohikalojen poikasille. Tilastollisesti sen uhkaavuus jäi kuitenkin viidennelle sijalle; ammattikalastajien keskuudessa ongelmaa ei juuri edes mainittu. Eri kalastajaryhmien välinen näkemysero uhkaavista pyyntimuodoista korostuu edelleen, kun tarkastelua tehdään pyyntimuodoittain. Jos troolaus on ammattikalastuksessa itsellä tärkein pyyntimuoto, vetouistelu esiintyy pienessä aineistossa 4 kertaa uhkaavimpana, mutta verkot, lohisiima ja troolaus vain kerran Jos nuottakalastus on itsellä tärkeä pyyntimuoto (sivuammattikalastajilla), uhkaavimpana pidetään lohisiimakalastusta. Ammattimaisilla verkkokalastajilla korostuu nyt selkeästi vetouistelu tärkeimpänä uhkaavana pyyntimuotona (ks. taulukko 17 ja taulukko 18). Sen sijaan vapaa-ajankalastajissa verkkokalastajat pitivät puolestaan troolausta uhkaavimpana, toisena verkkokalastusta ja vasta kolmantena vetouistelua. Vapaa-ajankalastajista vetouistelijat ja onkijat pitivät myös troolausta uhkaavimpana. 26
Taulukko 18. Eri ammattikalastaja (amk)- ja vapaa-ajankalastajaryhmien (vap.) käsitys eri pyyntimuotojen aiheuttamasta uhasta järvilohen ja järvitaimenen säilyttämisen kannalta 2013. Niiden vastaajien lukumääärä, jotka sijoittivat ko. pyyntimuodon eniten uhkaavaksi (1) tai sijoittivat sen kolmen uhkaavimman pyyntimuodon (1-3 yht.) joukkoon. Tummennettu alue on kunkin kalastajaryhmän eniten uhkaavaksi kokema kalastusmuoto. Pyyntimuotojen uhkaavuuden arviointi Verkkokalastus Troolaus Lohisiima Vetouistelu Kalastajaryhmä 1. 1-3 yht. 1. 1-3 yht. 1. 1-3 yht. 1. 1-3 yht. Troolikalastajat, 1 4 1 3 1 3 4 6 amk (n= 7) Verkkokalastajat, 1 8 5 10 3 12 10 17 amk (n= 19) Verkkokalastajat, 46 112 66 123 5 54 21 75 vap. (n= 150) Vetouistelijat, 37 83 41 84 6 36 10 46 vap. (n= 104) Onki/pilkki kalastajat, vap. (n=141) 46 106 56 112 6 48 6 37 8.2. Lohikalojen saaliskiintiöt vapaa-ajankalastuksessa Kalastajilta tiedusteltiin mielipidettä, kuinka monta alamitan täyttävää yksilöä saisi yksi kalastaja vapaa-ajankalastuksessa ottaa saaliiksi päivässä ja vuodessa. Vastausvaihtoehtoja annettiin neljä (taulukko 19). 27