ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA

1 ERITYISKALASTUSKOHTEET JA KALASTUSMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA RAUNO JAATINEN KESÄLAHDEN KALASTUS OY 2006 Kuva: Rauno Jaatinen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3. TULOKSET... 4 3.1 Vastanneet yritykset... 4 3.2 Kävijämäärät ja käyttäjäryhmät... 6 3.3 Palvelutarjonta... 7 3.4 Palvelutarjonnan kehittäminen... 10 3.5 Kalastettavat lajit ja kalastajien tyytyväisyys... 12 3.6 Kalastusmatkailun kehittämisen ongelmat... 13 3.7 Odotukset viranomaistaholle (TE-keskus) ja kalatalousneuvonnalle... 14 3.8 Kommentteja kalataloudesta ja sen kehittämisestä... 15 4. YHTEENVETO... 15 5. KIRJALLISUUS... 17

3 1. JOHDANTO Pohjois-Karjalassa on erittäin runsaasti vesistöjä. Pohjoisesta etelään päin tultaessa mainittakoon suurista järvialtaista Pielinen, Höytiäinen, Juojärvi, Orivesi, Koitere, Puruvesi ja Pyhäjärvi. Tämän lisäksi on lukematon määrä pienempiä järviä ja lampia. Jokivesistä Lieksanjoki eli lähinnä Ruunaan alue ja Pielisjoki ovat maakunnan tunnetuimpia kohteita. Pielisjoki, Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki olivat voimalaitosten rakentamiseen saakka järvilohen lisääntymisalueita. Vesiä on perinteisesti hyödynnetty ravinnon tuojina kalastuksen kautta ja kulkuväylinä sekä tavaroiden että ihmisten kuljetuksessa. Pohjois-Karjalaa pidetään myös alueena, jossa on vielä jäljellä ns. puhdasta luontoa. Nykyisin kalastuksen merkitys elinkeinona ja ruuan lähteenä on vähentynyt ja kalastus on useimmiten ns. vapaa-ajan kalastusta. Kuva 1: Ruunaan alue on maakunnan tunnetuimpia jokialueita. Alueella on hyvät mahdollisuudet esim. perhokalastukseen (kuva Ruunaan kalastusalueen internet-sivuilta) Pohjois-Karjalan liitto onkin maakuntaohjelmassa vuonna 2003 määritellyt matkailun ja erityisesti maaseutu-, luonto- ja kalastusmatkailun pohjoiskarjalan tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Pielisen altaan matkailun kehittäminen on nimetty kärkihankkeeksi. (Pohjois-Karjalan liitto 2003) Kalastusmatkailusta ja sen mahdollisuuksista on puhuttu jo vuosia ja aiheesta on tehty aina tasaisin väliajoin erilaisia selvityksiä ja kehittämissuunnitelmia. Vuonna 1989 tehdyssä selvityksessä (Kiiski & Kaijomaa 1989) todettiin, että kalastuspalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta kalastuspalvelujen tarjonta liittyy muuhun yritystoimintaan, eikä maakunnassa ole pelkästään kalastusmatkailuun keskittyviä yrityksiä.

4 Kuva 2: Puhdasta luontoa ja "erämaisia" kalastuselämyksiä voi kokea myös istuta ja ongi - kalastuskohteissa. Kuva Karinlammelta (Kuva: Veikko Pöllänen) 1990-luvulla Pohjois-Karjalassa toteutettiin muutamia kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Laajin toteutetuista hankkeista oli MATIKKA - Matkaile idässä - Kalasta Pohjois-Karjalassa hanke, joka toteutettiin vuosina 1996-1999 (mm. Turunen 2000). Tämän hankkeen tavoitteena oli matkailukalastuksen kytkeminen osaksi maakunnan muuta matkailua ja sen kehittämistä, ympärivuotisen kalastusmatkailun kehittäminen ja yritysten yhteistyön kehittäminen. Hanke ja sitä kautta maakunnan kalastusmatkailu sai paljon julkisuutta. Myös yritysten yhteistyö parani hieman ja alalle tuli myös uusia toimijoita. Pienempinä hankkeina on toteutettu mm. F.I.S.U - projekti, jossa vertailtiin vetouisteluun liittyvää kalastusmatkailua Pohjois-Amerikassa, Ruotsissa, Ahvenenmaalla ja Pohjois-Karjalassa (Räsänen 1999). Tässä hankkeessa johtopäätöksinä olivat, että saalisvarmuuden parantaminen ja yhteistyön lisääminen ovat avainasemassa Pohjois-Karjalan maakunnan kalastusmatkailun kehittämisessä.

5 Kuva 3: Uistelussa on kalastusmatkailullista potentiaalia, jos saaliit ovat tätä luokkaa, kuin näillä kalamiehillä. Kalat saatu Puruvedeltä (Kuva Petri Rutanen) Lisäksi Pohjois-Karjalassa on toteutettu lukuisa määrä pieniä alueellisia hankkeita, joissa on esimerkiksi parannettu alueiden palveluvarustuksia, tehty veneenlaskuluiskia, raivattu rantoja tai tehty veneilykarttoja. Kaikki tämän tyyppiset toimet ovat aina osaltaan hieman parantaneet kalastusmatkailun toimintaedellytyksiä. Kalastusmatkailun kehittämishankkeita on toteutettu myös muualla Suomessa. Pirkanmaalla on ollut jo useamman vuoden käynnissä "Kuhamaa - Hanke" (www.kuhamaa.fi), Simo- (www.simojoki.com) ja Tornionjoella on ponnisteltu lohenkalastuksen kehittämisen kanssa ja uusimpana hankkeena Tervon Lohimaan yhteydessä on alettu kehittää jopa "Kansallista järvilohiohjelmaa". Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa maakunnan erityiskalastuskohteiden ja kalastusmatkailun nykytilaa ja kehittämistarpeita.

6 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö ja Kesälahden Kalastus Oy tekivät 12.9.2006 sopimuksen selvityksestä, jossa kartoitetaan erityskalastuskohteiden ja kalastusmatkailupalveluja tarjoavien yritysten nykytilaa ja kehittämistarpeita. Työn toteuttaja oli Rauno Jaatinen. Kyselylomake (liite1) laadittiin yhteistyössä TE-keskuksen kalatalousyksikön kanssa ja lomake postitettiin kyselyyn osallistuneille viikolla 43. Ensimmäisissä palavereissa otannan suuruudeksi arvioitiin 60-70 toimijaa. Otanta muodostui kuitenkin huomattavasti ennakoitua suuremmaksi. Osoitteisto koottiin TE-keskuksen kalatalousyksikössä. Kyselylomake lähetettiin kaikille Pohjois- Karjalan erityiskalastuskohteille, kalastusopaspalvelujen tarjoajille tai muille kalastuspalvelujen tarjoajille. Näitä oli kaikkiaan 43 kpl. Tämän lisäksi lomake lähetettiin Karelia-Expert matkailupalvelu Oy:n osoitteistossa oleville yrityksille, jotka järjestävät kalastus- tai metsästysmatkailua. Kyselylomake lähettiin yhteensä 114 toimijalle. Metsähallitus jätettiin kyselyn ulkopuolelle, vaikka sillä onkin monia virkistyskalastuskohteita. Vastaajia muistutettiin kyselystä vielä sähköpostitse tai puhelimitse. Varsinaisia haastatteluja tai tarkennuksia vastauksiin ei kuitenkaan kysytty. Vastauksia saatiin kaikkiaan 51 kpl eli vastausprosentiksi muodostui 44 %. Vastausprosentti on samaa luokkaa, kuin aikaisemmissakin tämän tyyppisissä selvityksissä. Vastausten lukumäärä on kuitenkin suurempi, kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Voidaan kuitenkin sanoa, että aktiivisten toimijoiden vastausprosentti on korkea. Vastaamatta jättivät pääasiassa osakaskunnat, joilla ei ole merkittävää kalastusmatkailutoimintaa ja sellaiset yrittäjät, joiden toiminta on vähäistä tai ei liity juuri lainkaan kalastukseen. Otanta oli erittäin laaja, ja tästä syystä kaikki vastaajat eivät kokeneet kyselylomakkeen koskevan heidän toimintaansa. 3. TULOKSET 3.1 Vastanneet yritykset Vastaajista suurin osa oli majoituspalveluja tarjoavia maatilamatkailuyrityksiä / lomakyliä / mökkivuokraajia. Yhteensä 23 yritystä kuului näihin ryhmiin. Ohjelmapalveluyrityksiä vastaajissa oli 12 kpl. Kalaveden omistajia / hallinnoijia eli osakaskuntia ja kalastusalueita vastaajissa oli yhteensä 10. Vastaajien jakaminen ryhmiin on joissakin tapauksissa hieman vaikeaa, sillä sama yrittäjä voi tarjota hyvinkin monipuolisia palveluja.

7 Kpl 14 12 10 8 6 4 2 0 Onkilammikko Osakaskunta Kalastusalue Maatilamatkailu Lomakylä/mökkivuokraus Ohjelamapalveluyritys Muut Kuva 4: Vastaajien jakaantuminen eri ryhmiin Pääosa vastanneista toimijoista oli varsin pieniä yrityksiä / yhteisöjä. 23 vastaajaa (45 %) ilmoitti, että heillä on kokoaikaisia työntekijöitä. Kokoaikaisia työntekijöitä oli useimmiten vain yksi tai kaksi. Näin oli noin 3 / 4:lla vastaajista. Vain kahdella vastaajalla oli yli 10 kokoaikaista työntekijää. 25 vastaajalla oli osa-aikaisia työntekijöitä. Näistä 23:llä oli enintään 2 osa-aikaista työntekijää. Vastaajista 15 ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan työntekijöitä, vaan toimintaa hoidetaan joko talkoilla tai muun työn ohessa. Työntekijämäärän lisäksi tiedusteltiin kalastuspalveluihin käytettyjä henkilötyökuukausia. Vain 26 (51%) vastaajaa vastasi tähän kysymykseen. Yksi vastaaja ilmoitti, että kalastuspalveluihin käytetään vuodessa 15 miestyökuukautta. Toiseksi suurin kalastuspalveluihin käytetty työaika oli seitsemän kuukautta. Vastaajista viidellä ilmoitus oli kaksi kuukautta ja seitsemällä yksi - puolitoista kuukautta. Muilla kalastuspalveluihin käytetty työaika oli alle kuukausi. Vastaamatta jättäneillä työtekijöitä on todennäköisesti hyvin vähän tai sitten toimintaa pyöritetään talkoovoimin.

8 yli 6 kk 8 % alle 1 kk 46 % 2 kk 19 % kuukausi 27 % Kuva 5: Vastaajien (n = 26) kalastuspalveluihin käyttämä työaika (henkilötyökuukautta / vuosi) Vastaajat olivat jakaantuneet melko tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa. Pielisellä palveluja tarjosi 11 vastaajaa. Puru- ja Orivedellä kummallakin toimi viisi vastaajaa. Kaikilla suuremmilla järvi- ja jokivesillä oli tarjolla kalastusmatkailuun liittyviä palveluja. Jokivesistä eniten tarjontaa oli Pielisjoella ja Ruunaalla. Toimintaa harjoitettiin myös hyvin pienilläkin vesialueilla. Esimerkiksi muutamat ongintalammikot olivat kooltaan vain muutamia hehtaareja. Kolme vastaajaa tarjosi palveluja Venäjän Karjalassa ja yksi Ruotsin suurilla järvillä. 58 % (29 kpl) palvelujen tarjoajista osti kalastusluvan kalastusoikeuden haltijalta. Omia vesialueita oli 26 %:lla (13 kpl) palvelujen tarjoajista. Neljä palvelutarjoajaa oli vuokrannut vesialueita käyttöönsä. Vastaajista 21 oli hoitanut vesialueita, joissa he tarjoavat kalastukseen liittyviä palveluita. Yleisin hoitotoimi oli kalojen istuttaminen. Yleisimmät istutuslajit olivat järvitaimen, kirjolohi, siika ja harjus. Muita toteutuneita hoitotoimia olivat rantojen raivaus (5 kpl), koskikunnostus (4 kpl), hoitopyynti (3 kpl), pohjan raivaus ja kalkitus. Aktiivisimpia vesialueiden hoitajia olivat luonnollisesti vesialueiden omistajat. 3.2 Kävijämäärät ja käyttäjäryhmät Vastanneissa yrityksissä kävi hyvin vaihteleva määrä asiakkaita. Suurimmissa lomakohteissa kävijöitä oli vuosittain useita kymmeniä tuhansia, kun taas pienimmillä kalastuspalveluja tarjoavilla yrityksillä vuosittainen asiakasmäärä oli vain hieman yli kymmenen asiakasta. Suurimmilla yrityksillä yöpyjiä oli vuosittain jopa 10 000 ja yöpymisvuorokausia kymmeniä tuhansia. Näiden yritysten ydinliiketoimintaa oli nimenomaan majoituspalveluiden tarjonta ja kalastukseen liittyvät palvelut vain pieni sivujuonne. Kävijämääriä koskeviin kysymyksiin vastaisi 37 (73%) vastaajaa. Kävijämääriä ei useimmissa kohteissa kirjattu kovinkaan tarkasti.

9 Kalastuspalveluja käytettiin hyvin vaihtelevasti. Suurissa lomakylissä kalastukseen liittyviä palveluja käytti tavallisesti vain muutama prosentti kävijöistä, kun taas pienten ohjelmapalveluyrittäjien asiakkaista kaikki käyttivät kalastuspalveluja. Osakaskuntien ja kalastusalueiden vastauksissa kaikki "asiakkaat" käyttivät kalastuspalveluita, koska näillä toimijoilla ei ollut muita palveluita tarjollakaan. 27 vastaajaa ilmoitti, että heillä kävi myös ulkomaalaisia asiakkaita. Ulkomaalaisten asiakkaiden osuus asiakkaiden kokonaismäärästä oli kuitenkin hyvin pieni. Ulkomaisten asiakkaiden osuus vaihteli 1-100 % välillä. Keskimäärin ulkomaalaisia asiakkaita oli 18,8 % (n=22) asiakkaiden kokonaismäärästä. 82 %:lla vastaajista ulkomaisten asiakkaiden osuus oli alle 20 % kokonaiskävijämäärästä. Venäläiset olivat ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä. Venäläisten matkailijoiden osuus ulkomaisista matkailijoista oli useissa vastauksissa 80-95 %. Saksalaiset olivat toiseksi yleisin ulkomaalaisryhmä. Vierailijoita oli ollut myös Itävallasta, Ruotsista, Ranskasta, USA:sta, Espanjasta, Hollannista, Sveitsistä, Englannista, Japanista ja Intiasta. Useimmat vastaajat eivät eritelleet, kalastivatko ulkomaalaiset kävijät. Osalla vastaajista oli kuitenkin tarjolla vain kalastuspalveluja, joten heidän osaltaan kaikki ulkomaalaiset kalastivat. Erityisesti venäläisten todettiin olevan kiinnostuneita kalastuksesta. Kotimaisista kalastavista asiakkaista miehet olivat suurin ryhmä. Perheet ja yritykset tulivat seuraavina. Myös koululaisryhmän mainittiin muutamassa vastauksessa. Koulut käyttävätkin nykyään usein muutamia päiviä tutustumalla kalastukseen, kaloihin ja luontoon erilaisten leirikoulujen ja ulkoilupäivien avulla. Vastaajien mielestä markkinointia tulisi suunnata sekä suomalaisiin että ulkomaisiin urheilukalastajiin, muihin suomalaisiin matkailijoihin ja lapsiperheisiin. Ulkomaisista matkailijoista tärkeimmiksi mainittiin venäläiset, saksalaiset ja eurooppalaiset yleensä. 3.3 Palvelutarjonta Vastanneista vain kolme ilmoitti, että he eivät tarjoa minkäänlaisia kalastukseen liittyviä palveluja. Kokonaisotoksesta (n=114) vastaamatta jättivät kuitenkin useimmiten ne, jotka eivät tarjoa minkäänlaisia kalastuspalveluja. Heittokalastus, uistelu, pilkintä, luvanmyynti, neuvonta, verkkokalastus, vene- ja välinevuokraus sekä kalastusopaspalvelut olivat yleisimmin tarjottuja palveluja. Näitä palveluja tarjosi noin 30 vastaajaa. Sama toimija tarjosi tavallisesti useampaakin palvelua. 33 (65%) vastaajalla oli omat internet- sivut, joiden kautta voi tutustua palvelutarjontaan. Sivut olivat useimmiten hyvin toimivia ja sieltä löytyi matkailijan kannalta tarvittavat tiedot.

10 35 30 25 20 Kpl 15 10 5 0 Välinevuokraus Heittokalastus Uistelu Pilkintä Venevuokraus Luvanmyynti Neuvonta Verkkokalastus Kuljetuspalvelut Kalastusopas Onkilammikko Tuulastus Kurssitoiminta Valvonta Ei mitään Kuva 6: Vastaajien (n = 51) kalastuspalvelutarjonta Vastaajista 29 ilmoitti, että heillä ei ole valmiuksia tarjota kalastukseen liittyviä ohjelmapalveluja. 19 vastaajaa ilmoitti, että he ovat järjestäneet ohjelmapalveluja kuluneen vuoden aikana. Ohjelmapalveluista mainittiin mm. pilkkikilpailut, elämyspäivät, kalakoulut erilaisille ryhmille, perheleirit, kalastusretket, kalan valmistus ruuaksi, nuotanvetoa sekä kesällä että talvella, rantakalaillat sekä erilaiset koulutukset. Vastaajista 31 ilmoitti, että he eivät tarjoa palveluita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 18 vastaajaa ilmoitti, että he tekevät yhteistyötä palvelutarjonnassa. Usein kuvio oli sellainen, että majoituspalvelujen tarjoaja teki yhteistyötä ohjelmapalvelujen tarjoajan kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös kalastusalueiden, osakaskuntien sekä yksittäisten kalastajien kanssa. Eniten yhteistyötä tehtiin maakunnan eteläosissa. Pielisen alueella yhteistyön puute tuntui olevan yksi keskeisimmistä ongelmista. Kalastukseen liittyvää kalustoa yrityksillä oli varsin vaihtelevasti. 11 vastaajaa ilmoitti, että heillä ei ole mitään kalastukseen liittyvää kalustoa. Veneitä oli vastaajista 38:lla. Useimmiten veneet olivat soutuveneitä, joita oli 1-15 kpl yrityksen koosta riippuen. Myös uisteluun sopivia, esim. ht-veneitä oli usealla yrityksellä. Kalastusvälineitä löytyi myös useasta yrityksestä. Usein vuokrattavaan mökkiin sisältyi vene, onkia, verkkoja, katiskoita jne. Ohjelmapalveluyrittäjillä oli luonnollisesti laajin kalustovalikoimakin. Lähes kaikilla vastaajilla oli palvelutarjontaa myös sellaisille vierailla, jotka eivät kalasta. Yleisimmät palvelut kalastamattomille olivat majoitus ja ravintolapalvelut, luontomatkailu, sienestys, marjastus, lähiseudun matkailukohteisiin tutustuminen, kokoustilat, liikuntapalvelut, hiihto- ja ulkoilu, rantakalaillat jne.

11 Kuva 7: Karinlammen palveluvarustus ja ympäristö ovat kunnossa. (Kuva Veikko Pöllänen) Vain 17 (33%) vastaajaa ilmoitti tarjoavansa kalastuspalveluita ympärivuotisesti. Muut tarjosivat palveluita yleensä 3-9 kuukauden ajan vuodessa. Usein palveluita tarjottiin pääasiassa avovesiaikana, mutta myös pilkintään liittyviä palveluja oli tarjolla. 27 vastaajan mielestä heidän palvelutarjontansa vastaa hyvin kysyntää. 14 ilmoitti, että heidän tarjontansa ei vastaa kysyntää. Suurimmat ongelmat palvelutarjonnassa olivat resurssipula ja osaamisen puute, isojen ryhmien opastaminen oli myös ongelmallista. Venekaluston puutteellisuus ja kielitaidon puute mainittiin myös ongelmiksi yksittäisissä vastauksissa. Vaikka kalastukseen liittyviä matkailupalveluja on tarjolla kohtuullisen runsaasti, niiden tuoma taloudellinen hyöty on kuitenkin useimmissa tapauksissa melko pieni. Vain seitsemän vastaajaa (14 %) ilmoitti, että kalastuspalvelujen taloudellinen merkitys on suuri heidän toiminnalleen. Lähes 2 / 3:lle vastaajista kalastuspalvelujen taloudellinen merkitys oli vähäinen tai sillä ei ollut merkitystä.

12 25 20 15 Kpl 10 5 0 Kohtalainen Vähäinen Ei merkitystä PR-arvo Suuri Kuva 8: Kalastuspalvelujen taloudellinen merkitys vastaajien (n=51) toiminnalle 3.4 Palvelutarjonnan kehittäminen Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he halukkaita panostamaan kalastusmatkailuun, jos siihen saisi enemmän tukea ja aikovatko he investoida palvelujen kehittämiseen ensi vuonna. Vastanneista 63 % olisi valmis panostamaan kalastusmatkailupalvelujen kehittämiseen, jos siihen saisi enemmän julkista tukea. Sopivimmaksi tukiprosentiksi vastaajat esittivät 20-60 prosenttia. Yleisin esitys tukiprosentiksi oli 50. Tämä vastaa melko hyvin nykyisin käytössä olevia tukiprosentteja. Käynnissä olevalla tukikaudella kehittämishankkeissa tukiprosentti on ollut 50 ja investoinneissa 35-45 %. Ilmeisesti kaikki palvelutarjoajat eivät ole kovinkaan hyvin perillä siitä, millaisia tukia heidän olisi mahdollisuus saada. 26 vastaajaa ilmoitti investoivansa kalastusmatkailupalvelujen kehittämiseen ensi vuoden aikana. Kalaistutukset, venekaluston uusiminen, laiturien kunnostus, ohjelmapalvelujen lisääminen ja vesistön kunnostaminen olivat yleisimmät investointikohteet.

13 16 14 12 10 Kpl 8 6 4 2 0 Kalaistutus Lisää vuokrakalustoa Laiturie n kunnostus Uusia veneitä Parantaa majoitusta Lisää ohjelmapalveluja Vesistökunnostus Vedenkorkeuden nosto Yhteistyön lisääminen Kuva 9: Vastaajien (n=26) ilmoitus ensi vuonna tehtävistä panostuksista kalastuspalvelujen kehittämiseen Kuva 10: Erityisesti uistelupalveluja tarjoavien yritysten odotetaan panostavan myös venekalustoon

14 Vastaajilta kysyttiin millaisia kalastuspalveluja heidän asiakkaansa haluavat. Uistelu, pilkintä, mato-onginta ja heittokalastus olivat tämän mukaan kysytyimmät palvelut. Kysyntää oli myös venevuokraukselle, opastetuille retkille, kalan valmistukseksi ruuaksi ja kalojen käsittelylle, verkkokalastukselle, majoitukselle ja välinevuokraukselle. Muutama vastaaja oli sitä mieltä, että suomalaiset eivät halua maksaa palveluista ja olettavat, että "isäntä" perkaa ja jalostaa kalan ruuaksi "samaan hintaan". 3.5 Kalastettavat lajit ja kalastajien tyytyväisyys Hauki, ahven, kuha, taimen ja kirjolohi olivat yleisimmät lajit, joita kalastettiin. Ahvenen ja hauen kalastusta tarjosi yli 30 vastaajaa. Kalastettavien kalalajien listaan kertyi kaikkiaan 15 eri lajia. Listalla oli myös merilohi, koska yksi ohjelmapalvelutarjoaja tekee retkiä myös merelle. Voidaan siis sanoa, että asiakkaille tarjottiin mahdollisuus kalastaa kaikkia yleisimpiä järvikalojamme. Pyydettävää lajia vaihdetaan sesongin mukaan, jotta voitaisiin taata jonkinlainen saalisvarmuus. Onkilammikoissa kirjolohi on ylivoimaisesti suosituin laji. Sinänsä yllättävää oli, että vastauksissa esiintyivät särki, säyne ja lahna, joita Suomessa ei pidetä kovinkaan haluttuina saalislajeina. Monet ulkomaalaiset arvostavat suomalaisia järvikaloja kuitenkin erittäin paljon. 45 40 35 30 Kpl 25 20 15 10 5 0 Ahven Hauki Kuha Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Muikku Made Nieriä Siika Lahna Säyne Merilohi Särki Kuva 11: Kalalajit, joita palvelutarjoajat kalastavat asiakkaidensa kanssa Vastanneista 84 % (n= 49) ilmoitti, että heidän asiakkaansa olivat tyytyväisiä saamaansa saaliiseen. Tätä prosenttia voidaan pitää hyvin korkeana ja jopa yllättävän hyvänä. Vain 16 % vastaajista ilmoitti, että heidän asiakkaansa eivät olleet tyytyväisiä saamaansa saaliiseen. Yleisimmät syyt tyytymättömyyteen olivat se, että ei saatu lainkaan saalista (7 kpl) ja saaliskalojen liian pieni koko (6 kpl). Muita syitä tyytymättömyyteen olivat: ei halutut saalislajit, liian vähäiset saaliit ja lohikalojen puute. Yksi vastaaja kertoi lisäksi, että joillekin asiakkaille mikään saalismäärä ei ole riittävästi.

15 3.6 Kalastusmatkailun kehittämisen ongelmat Vastaajilta tiedusteltiin, mitkä ovat keskeisimpiä ongelmia kalastusmatkailun kehittämisessä. Vastauksissa nousi esille viisi ongelmaa, jotka haittasivat selvästi eniten toiminnan kehittämistä. Nämä olivat yhteistyön puute, vähäiset saaliit, asiantuntevan työvoiman puute, rahoituksen puute sekä huono kalastuksen ja kalavesien tuntemus. Useammassa vastauksessa ongelmiksi mainittiin myös riittämätön valvonta, kalatalousneuvonnan puute, paikallisten kielteinen suhtautuminen, liian pieni lupa-alue, lupien saanti sekä markkinointi ja myynti. Kalastuslainsäädäntö, lupien hinta, sopivan kaluston puute, veneenlaskuluiskien huono kunto, koulutus ja matkailijoiden puute mainittiin myös yksittäisissä vastauksissa. Kysynnän puute sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus koettiin myös ongelmiksi. Ongelmakenttä on siis varsin moninainen, joskin viisi ensiksi mainittua perusongelmaa erottuvat selvästi muista. 25 20 Kpl 15 10 5 0 Vähäiset saaliit Yhteistyön puute Työvoiman puute Rahoituksen puute Ei sopivaa kalustoa Lupien saanti Valvonta Huono asiantuntemus Kielteinen suhtautuminen Kalatalousneuvonnan puute Kuva 12: Kalastusmatkailun (n=41) kehittämisen keskeisimmät ongelmat Pieni lupa-alue Muut syyt Vastaajat olivat valmiita kehittämään omaa toimintaansa osallistumalla erilaisiin koulutuksiin. Vain viisi vastaajaa ilmoitti, että ei halua osallistua minkäänlaiseen kalastusmatkailua koskevaan koulutukseen. 29 vastaajaa ilmoitti, että he haluavat osallistua vierailulle muihin kalastusmatkailukohteisiin. 17 vastaajaa oli halukas osallistumaan 1-2 päivää kestävään seminaariin, 13 erilaisille kursseille ja 10 kalastusaluepäiville.

16 3.7 Odotukset viranomaistaholle (TE-keskus) ja kalatalousneuvonnalle Kalatalousviranomaisilta ja kalatalousneuvonnalta vastaajat odottivat mitä moninaisimpia toimia. Odotukset ja toimintaehdotukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä mainittiin saalisvarmuuden parantaminen ja kalavesien hoito. Kalavesien hoidolla tarkoitettiin useimmiten kalojen istuttamista. Vesistökunnostuksista mainittiin koskikunnostukset ja ruovikon niitto. Toisena ryhmänä oli yhteistoiminnan kehittäminen. Toivottiin aktiivisempaa yhteydenpitoa kentälle, verkostojen luomista sekä tukea ja innostamista. Kolmantena ryhmänä oli taloudellinen tuki. Taloudellinen tuki mainittiin yleisesti sekä eriteltynä markkinointitukena. Markkinoinnissa kaivattiin rahan lisäksi myös uusia kalapaikkaoppaita ja esitteitä, joita olisi saatavilla usealla kielellä. Yksittäisissä vastauksissa toivottiin myös yleisvesialueiden varaamista vain virkistyskalastukseen, ns. tavallisen kalan arvostuksen nostamista, alamittojen ja määräysten yhtenäistämistä, lintutornien rakentaminen, hankkeiden käynnistämistä, laskuluiskia ja Metsähallituksen vesien hoidon parantamista. Yleisvesialueella tarkoitetaan valtion omistamaa vesialuetta, jossa kalastuksesta päättää kalastusalue. Yleisvesialueita on mm. Puru- ja Orivedellä. Kalastuslain mukaan yleisvesialueen kalastusta järjestettäessä on otettava huomioon erityisesti ammattikalastuksen tarpeet (kalastuslain 2. luku 7 ) Vastauksista käy ilmi, että kalatalousviranomaisten ja kalatalousneuvonnan roolit, tehtävät, mahdollisuudet ja velvollisuudet eivät ole täysin selkeitä kaikille vastaajille. Muut Tuki ja innostaminen Aktiivisempi yhteydenpito Verkostojen luominen Taloudellinen tuki Avustus markkinoinnissa Kalavesien hoito Saalisvarmuuden parantaminen 0 2 4 6 8 10 Kpl Kuva 13: Odotukset kalatalousviranomaisilta ja kalatalousneuvonnalta (n=31)

17 3.8 Kommentteja kalataloudesta ja sen kehittämisestä Lomakkeen viimeisenä osana kysyttiin vastaajien mielipiteitä ja kokemuksia kalastusmatkailusta ja sen kehittämisestä. Monet vastaajat olivat sitä mieltä, että Pohjois-Karjalan kalastusmatkailussa on valtavasti potentiaalia. Puhtaita vesiä pidettiin selvänä vahvuutena, joskin saalisvarmuuden parantamista kaivattiin edelleen. Maakuntaan kaivattiin selkeitä ykköskohteita myös kalastusmatkailuun. Markkinointia, tietoisuutta ja yhteistyötä tulee kuitenkin kehittää edelleen. Useilla kielillä olevat oppaat ja kartat koettiin tarpeellisiksi, jotta matkailijoita voidaan palvella entistä paremmin. Kalastusmatkailukohteisiin kaivattiin kalankäsittelypaikkoja ja hileasemia. Rahan puute tuntui olevan keskeisin syy sille, miksi haluttuja investointeja ei toteuteta. Negatiivisempia kommenttejakin esiintyi melko runsaasti. Jotkin vastaajat olivat sitä mieltä, että Pohjois-Karjala ei voi kilpailla kalastusmatkailukohteena esim. Lapin ja Norjan kanssa. Todettiin, että suomalaiset eivät ole tottuneet maksamaan kalastukseen liittyvistä palveluista. Vastaavasti osa oli taas sitä mieltä, että tavalliset järvikalamme riittävät hyvin useimmille kalastusmatkailijoille. Vastaajat kokivat, että palvelut ja asiakkaat eivät joissakin tapauksissa kohtaa. Usein tällöin koettiin, että kyse on yhteistyön puutteesta. Yksittäisissä vastauksissa erilaisten määräysten ja talkooväen väsymisen ilmoitettiin olevan keskeisiä ongelmia toiminnan kehittämisessä. Pielisen vedenkorkeuden nostoa pidettiin tärkeänä Pieliseen alueelta tulleissa vastauksissa. Uisteluja pilkkikilpailut mainittiin muutamassa vastauksessa hyvänä keinona pidentää matkailukautta ja luoda tietoisuutta alueesta kalapaikkana. Tätä kilpailumallia on hyödynnetty tehokkaimmin ja kauimmin Puruveden alueella. Vapaaehtois- ja talkoovoimin pyöritettävien toimintojen, kuten esimerkiksi onkilammikoiden ja osakaskuntien ongelmana näyttää olevan talkoolaisten väsyminen. Uusia talkoolaisia kaivataan kipeästi tai on olemassa pelko, että toimintoja joudutaan ajamaan alas tai ne loppuvat ns. luonnollisesti, kun toimijoita ei enää ole. Joillakin vastaajilla oli hyvinkin yksityiskohtaiset ja selvät näkemykset siitä, kuinka maakunnan kalastusmatkailuasiat saadaan kuntoon. Näissä kommenteissa oli paljon asiaa ja käytännön tietoa. Niiden soveltaminen suoraan käytäntöön vaatii kuitenkin monien eri toimijoiden yhteistyötä ja halua asioiden eteenpäin viemiseksi. 4. YHTEENVETO Tiedustelun otos oli laaja ja käsitti varmasti likimain kaikki, jotka toimivat aktiivisesti kalastusmatkailun parissa. Vastauksiakin tuli yli 50, joka on selvästi enemmän, kuin aikaisemmin tehdyissä vastaavan tyyppisissä tutkimuksissa. Tuloksia voidaan näin ollen pitää melko edustavina. Verrattaessa tuloksia vuonna 1989 tehtyyn selvitykseen (Kiiski & Kaijomaa 1989) kalastusmatkailurintamalla on tapahtunut selkeää kehittymistä parempaan suuntaan. 80-luvun lopulla toivottiin, että kalavesien hoidosta olisi saatavissa paremmin tietoja ja luotaisiin yhtenäisiä lupa-alueita. Nämä molemmat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin Pohjois-Karjalassa.

18 Matikka-hankkeen tavoitteena 1990-luvulla oli kalastusmatkailupalvelujen tarjonnan sekä yhteistyön lisääminen. Tämä kehitys on myös osin toteutunut. Kalastukseen liittyviä palveluja on tarjolla aikaisempaa enemmän. Yhteistyön puute ja markkinointi ovat kuitenkin edelleen keskeisiä ongelmia. Erityisesti lisäystä on tapahtunut kalastusopaspalvelujen tarjoajissa. Yritykset ovat kuitenkin pieniä ja toiminta tavallisesti kausiluonteista. Koska toiminta on pienimuotoista, niin ei uskalleta tehdä investointejakaan, jotka voisivat olla ehdoton edellytys sille, että toiminta kehittyisi ympärivuotiseksi. Pohjois-Karjalaan syntyneet kalastusopaspalvelut on osin todettu hyvin toimiviksi. Heikki Mujunen on mm. valittu vuoden kalastusoppaaksi vuonna 2001 ja hänen tarjoamansa "Naiset kalassa Puruvedellä" kalastusmatkapaketti on palkittu kalastusmatkailutuotteena. Ohjelmapalveluyrittäjät tarjoavat palveluja usein laajemmallakin alueella, eikä ainoastaan Pohjois-Karjalassa. Palveluja tarjottiin Venäjän Karjalassa, Ruotsissa ja kotimaan merialueilla. Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden välille on edelleen sektori, jossa on paljon parannettavaa. Ainoastaan maakunnan eteläosissa yhteistyö toimi hyvin. Täällä yhteistyötä tekivät ohjelmapalveluyritykset ja matkailuyrittäjät, virkistyskalastusseurat, kalastusalue ja matkailuyrittäjät jne. Yhteistyö on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä. Vastaavasti maakunnan pohjoisosissa, erityisesti Pielisen alueella, yhteistyön puute tuntui olevan keskeisin ongelma toiminnan kehittämiselle. Syitä sille miksi yhteistyö ei kaikilla alueilla toimi, ei suoraan saatu selville. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että kyse on usein henkilösuhteista ja mahdollisesti vanhoista rasitteista. Usein tarvittaisiin joku ulkopuolinen toimija, jotta yhteistyö saataisiin käyntiin. Erikoista oli se, että asiantuntevan työvoiman puute ja puutteelliset tiedot kalastuksesta mainittiin usein ongelmiksi kalastusmatkailun ja oman toiminnan kehittämiselle. Samanaikaisesti maakunnassa ja laajemmin koko maassa järjestetään jatkuvasti erilaisia kalastus- ja eräopaskursseja, joissa on runsaasti opiskelijoita. Ilmeisesti on niin, että tällainen koulutus ei yksin anna valmiuksia toimia alalla, vaan siihen vaaditaan myös laajempaa harrastuneisuutta ja erityisesti paikallistuntemusta yhdistettynä hyviin sosiaalisiin taitoihin. Työn kausiluonteisuus osaltaan vaikuttaa myös siihen, että alalle ei jäädä töihin, koska siitä ei useinkaan näytä saavan leipää ympärivuotisesti. Selvästi näyttäisi olevan taas tilausta jonkinlaiselle hankkeelle, joissa "ulkopuolinen" henkilö alkaisi kehitellä markkinointia ja toisi eri alojen toimijoita toistensa tietoisuuteen ja kehittäsi heille mallin erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Samalla hankkeen kautta voitaisiin avustaa rahoituksen hakemisessa erilaisiin investointi- ja kehittämistoimiin. Tämmöistä hanketta kaipailtiinkin useissa vastauksissa. Samassa yhteydessä voitaisiin päivittää kalapaikkaoppaat ja erilaiset esitteet ajan tasalle. "MATIKKA II:lle" olisi olemassa selkeä tilaus. Pohjois-Karjalan vesiä ja kalastusmahdollisuuksia on vuosien saatossa esitelty runsaasti julkisuudessa niin lehdissä kuin muissakin tiedotusvälineissä. Tästä huolimatta aluetta ei tunneta kovinkaan hyvin kalastuskohteena, muutamia kohteita lukuun ottamatta. Kalastusmatkailusta ja sen kehittämisestä on puhuttu jo vuosikymmeniä Pohjois-Karjalassakin. Usein on todettu, että maakunnan vesissä ja puhtaassa luonnossa olisi valtavasti potentiaalia. Kehitystäkin on tapahtunut, mutta hitaasti. Alueelle on syntynyt useita pieniä yrityksiä, jotka tarjoavat kalastukseen liittyviä ohjelmapalveluita. Joidenkin toimijoiden palvelut on todettu valtakunnallisestikin laadukkaiksi. Ympärivuotista ja päätoimista toiminta on edelleen varsin harvoin. Yhteistoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen sekä verkostoituminen näyttävät olevan ne asiat, joissa on vielä eniten työtä tehtävänä kalastusmatkailun kehittämisessä.

19 5. KIRJALLISUUS Järveläinen M. 2000. Matikka-hanke Markkinointitoimenpiteet medioissa. Opinnäytetyö. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. Kiiski J. & Kaijomaa V-M. 1989. Matkailukalastuspalvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan kalastuspiirin kalastustoimisto. Tiedotus nro 4. 32 s. + liitteet. Kinnunen K. 2000. Matikka-hanke ja sen vaikutukset hankkeessa mukana olleisiin yrityksiin 1996-1999. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. 37 s. + liitteet. Manninen K (toim.). 2002. VEDEN SATOA 2002 - Vesiviljely matkailun tukena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen XXVI vesiviljelypäivät. Kala- ja riistaraportteja nro 244. 54 s. Pohjois-karjalan liitto 2003. POKAT 2006 Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi. Maakuntaohjelma. 78 s. + liitteet. Räsänen L. 1999. F.I.S.U. - Projekti. Loppuraportti. 53s. Turunen P. 2000. MATIKKA - Matkailu idässä - Kalasta Pohjois-Karjalassa hanke 1996-1999. Loppuraportti. Pohjois-Karjalan Maaseutukeskus. 28 s. + liitteet.

20 LIITE 1 ERITYISKALASTUSKOHTEIDEN JA KALASTUSMATKAILUN NYKYTILANNE JA KEHITYSTARPEET POHJOIS-KARJALASSA - KYSELYLOMAKE ( kaksipuoleinen ) Yrityksen / Yhteisön nimi Vastaaja: Puh: Sähköposti: Internet osoite: Yrityksen / Yhteisön työtekijät: kokoaikaisia,osa-aikaisia, ei työtekijöitä Kalastuspalveluihin käytetty työaika / vuosi miestyökuukautta 1) Millaisia kalastuspalveluja yrityksenne tarjoaa tällä hetkellä? a) Ei minkäänlaisia b) Luvanmyyntiä c) Neuvontaa d) Välinevuokrausta, mitä välineitä on tarjolla e) Heittokalastusta f) Uistelua g) Ongintalammikkotoimintaa h) Pilkintää i) Verkkokalastusta j) Muuta, mitä k) Kalastusopaspalvelua l) Veneen vuokrausta 2) Järjestääkö yrityksenne kalastukseen liittyviä ohjelmapalveluja (nuotanvetonäytöksiä, ohjelmapalveluja, leirejä jne.)? Kyllä Ei Jos järjestää, niin mitä ja kuinka usein viimeisen vuoden aikana? 3) Missä vesistössä yrityksenne tarjoaa kalastukseen liittyviä palveluja? 4) Kuinka kalastusoikeus näille alueille on saatu? a) vesialueet ovat omia b) vesialueet on vuokrattu, keneltä c) luvat ostetaan kalastusoikeuden haltijalta d) jollain muulla tavalla, miten 5) Mitkä ovat tärkeimmät kalalajit, joihin kalastus alueellanne kohdistuu? käännä ---->>>>

21 6) Oletteko itse hoitanut kalavettä, johon tarjoatte palveluja? a) En b) Kyllä, jos vastasitte kyllä, niin millä tavalla Istuttamalla kaloja, lajit ja määrät Kunnostamalla vesialuetta, miten Jollakin muulla tavalla, Kuinka 7) Tarjoatteko kalastuspalveluja yhteistyössä jonkin toisen toimijan kanssa? a) Kyllä, kenen kanssa ja millä tavalla b) En 8) Kuinka paljon yrityksessänne kävi matkailijoita vuoden 2006 aikana henkilöä, joista kpl käytti kalastukseen liittyviä palveluja. Yöpyjiä vuonna 2006 kpl Päiväkävijöitä kpl Ulkomaalaisia kpl, joista suurimmat ryhmät olivat: venäläiset % saksalaiset % ruotsalaiset % ranskalaiset % muut, mitkä 9) Mitä palveluja tarjoatte niille matkailijoille, jotka eivät käytä kalastuspalveluja?

22 10) Millaisia kalastukseen liittyviä palveluja matkailijat eniten käyttävät / haluavat? 11) Vastaako yrityksenne kalastukseen liittyvien palvelujen tarjonta kysyntää? Kyllä Ei, mitä puutteita on tullut esiin 12) Ovatko matkailijat olleet tyytyväisiä saaliiseen? Kyllä Ei, miksi ei Ei saalista Lajit ei-haluttuja Kalojen koko liian pieni Muu syy 13) Minkä tyyppiset matkailijat käyttävät yrityksenne kalastukseen liittyviä palveluja? ( ryhmät, yritykset, perheet, miehet, naiset, ikä jne.) 14) Millaista kalustoa yrityksellänne on kalastajia varten? Veneitä kpl, koko ja tyyppi Kalastusvälineitä, millaisia ja kuinka paljon Muuta, mitä 15) Onko teillä valmiuksia opastaa matkailukalastajia? Kyllä Ei Käännä ---->

23 16) Monena kuukautena vuodessa tarjoatte kalastukseen liittyviä palveluja ja minä kuukausina? 17) Nykyisten kalastuspalvelujen taloudellinen merkitys toiminnallenne? Ei merkitystä Merkitys vähäinen Merkitys kohtalainen Merkitys suuri Vain PR-arvo Jokin muu merkitys 18) Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät ongelmat kalastusmatkailun kehittämisessä (merkitkää viisi tärkeintä)? a) vähäiset saaliit b) lupien saanti c) lupien hinta d) liian pienet lupa-alueet e) paikallisten asukkaiden / osakaskuntien kielteinen suhtautuminen f) Yhteistoiminnan puute g) riittämätön valvonta h) huono kalavesien ja kalastuksen tunteminen i) kalatalousneuvonnan puute j) kalastuslainsäädäntö k) kalastusmatkailuun liittyvän rahoituksen puute l) ei ole asiantuntevaa työvoimaa (oppaat jne.) m) Muu, mikä 19) Mihin kalastajaryhmiin markkinointia tulisi mielestänne suunnata? a) Suomalaiset virkistys- / urheilukalastajat b) Ulkomaalaiset virkistys- / urheilukalastajat, mikä kansallisuus c) Muut suomalaiset matkailijat d) Muut ulkomaalaiset matkailijat e) lapsiperheet f) muu, mikä

24 20) Minkälaista kalastusmatkailuun / kalavesien hoitoon liittyviä odotuksia Teillä on kalatalousviranomaisia (TE-keskus) / kalatalousneuvontaa (kalatalouskeskus) kohtaan? 21) Olisitteko valmis panostamaan yrityksessänne kalastusmatkailuun, jos siihen saisi enemmän julkista tukea? Kyllä, mielestäni sopiva omarahoitusosuus olisi % Ei 22) Millaiseen kalastusmatkailukoulutukseen haluaisitte osallistua? 1-2 päivää kestävään seminaariin erilaisille kursseille kalastusaluepäiville vierailukäynnille kalastusmatkailukohteisiin en halua osallistua koulutukseen Muuhun, millaiseen koulutukseen 23) Aiotteko tehdä seuraavan vuoden aikana jonkinlaisia lisäpanostuksia kalastusmatkailuun? Ei Kyllä, millaisia kalaistutuksia vesistökunnostuksia rakentaa uusia laitureita tms uusia venekalustoa parantaa majoitustarjontaa lisätä ohjelmapalveluja nostaa veden korkeutta Muuta, mitä 25) Mielipiteitänne ja kokemuksia kalastusmatkailusta ja sen kehittämistarpeista?