KEMIA 2/2013 Kemi Mukana messuopas! KOULU- VAARIN vauhdikas päivä Laatulinjalla sukupolvesta toiseen! UUSIA uhkia otsonikerrokselle KEMIA kasvoi viennin veturiksi MENTORI opastaa työelämään Ääriolosuhteiden asiantuntija Labo Line Oy Karjalankatu 2, 00520 Helsinki Tervetuloa osastollemme 6b51
Laboratoriopalveluja jo 35 vuoden ajan! Miljoonia vesianalyysejä Paikallislaboratoriosta Suomen suurimmaksi alan toimijaksi. Nab Labs - Analyytikan osaaja Nab Labs on suomalainen analyysi- ja mittauspalveluiden asiantuntija. Keskitymme teollisuuden prosessi- ja tuoteanalytiikkaan, ympäristöanalytiikkaan sekä ilmanpäästöjen seurantamittauksiin. Tuotamme sekä rutiinianalytiikkaa että vaativaa erikoisanalytiikkaa asiakkaidemme tarpeisiin. Nab Labs Klinikka - analytiikan asiantuntija yhden puhelun päässä. Nablabs Klinikka tuottaa ratkaisuja analytiikan tarpeisiin. Se on palvelupuhelin, josta saat vastauksen analytiikkaa koskeviin kysymyksiin vaivattomasti yhdellä puhelulla. Soita numeroon 0404 503 100. ONGELMARATKAISU PROJEKTIANALYTIIKKA ANALYYSIRÄÄTÄLÖINTI SOPIMUSANALYTIIKKA ANALYTIIKAN OSAAJA YHDEN PUHELUN PÄÄSSÄ Olemme mukana ChemBio Finland-messuilla, 20.-21.3.2013. Helsingin Messukeskuksessa, Vesikadulla, osasto 6f40.
Asiantunteva laboratoriokumppanisi Labtium Oy on palveluyritys, joka tarjoaa laboratorio- ja asiantuntijapalveluja teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Tarjoamme monipuolisen valikoima testaus- ja analyysipalveluita sivutuotteiden ja jätteiden karakterisointiin kattaen tarpeet niiden hyödyntämisestä loppusijoitukseen. Hyötykäyttö maanrakentamisessa Hyötykäyttö lannoitevalmisteena Kaatopaikkakelpoisuuden määrittäminen www.labtium.fi Espoo Kuopio Outokumpu Rovaniemi Sodankylä
SISÄLLYS 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kouluvaari on lasten ja opettajan apulainen Voisin viettää kaikki päivät täällä Sanna Alajoki Kun lapsi innostuu, hän oppii, sanoo kouluvaarina toimiva Johan-Fredrik Selin. (s. 6) 10 TÄTÄ MIELTÄ Kiinnostus kemiaan lähtee mielekkäistä kysymyksistä Veli-Matti Vesterinen 12 Ojasta allikkoon? Otsonikerrokselle löytyi uusia uhkia Jarmo Wallenius 40 NÄKÖKULMA Tulisilla hiilillä Anja Nystén 40 KEMIA SILLOIN ENNEN Lauri Lehtinen Matti Nuorteva 42 Meripihka kertoo tarinoita vuosimiljoonien takaa Arja-Leena Paavola 46 KEMIANTEOLLISUUDEN VIENTI Kemianteollisuudesta tuli Suomen tärkein vientiala Miika Vähämaa ja Leena Laitinen Meripihkan uumeniin jääneet hyönteiset välittävät viestin miljoonien vuosien takaa. (s. 42) 48 Venäjän-viennistä viidennes kemiaa Miika Vähämaa 50 Kemian opetuksen pitää vastata ajan haasteisiin Jan Lundell Pahamaineisia CFC-aineita korvaavien fluorattujen hiilivetyjen piti pelastaa ohentunut otsonikerros. Uudet tutkimustulokset osoittavat toiveen ylioptimistiseksi. (s. 12) 16 UUTISIA Scanstockphoto 52 Opiskelijasta ammattilaiseksi Mentori johdattaa noviisin työelämään Sanna Alajoki 56 Suomalaisteknologia uudistaa terveydenhuollon analytiikkaa Maija Pohjakallio 58 Juominen tuhoisaa nuoren aivoille Teinien kännäyskulttuuri huolettaa asiantuntijoita Arja-Leena Paavola Dorothy Hodgkin valitsi kemian elämänurakseen 16-vuotiaana. Määrätietoisesta naisesta tuli nobelisti, rauhanaktivisti ja Ison-Britannian pääministerin esikuva. (s. 64) 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 PIENI SUURI NANO Nanogeeli annostelee lääkkeen Maija Pohjakallio 38 REACH RAKENTUU Tilkkutäkki hapsottaa Riku Rinta-Jouppi 60 Arabit kesyttivät kreikkalaisen tulen Pekka T. Heikura 64 NAISET JA KEMIA Dorothy Hodgkin paljasti penisilliinin rakenteen Sisko Loikkanen 65 KEEMIKKO Parhaassa iässä 66 ULKOMAILTA 68 HENKILÖUUTISIA 72 TULEVIA TAPAHTUMIA 73 SEURASIVU 74 LABORATORIOSTA TUTUT Richard Petri levitti bakteerit maljalle Pekka T. Heikura 75 MESSULUETTELO 4 KEMIA 2/2013
Pääkirjoitus 12. maaliskuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 faksi 09 3296 1520 toimitus@kemia-lehti.fi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla 300 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Omaa paikkaa etsimässä Mennäänkö yhdessä TKK:n pääsykokeisiin? Pääset kyydissä! Luokkakaverin ehdotus taisi aikanaan ratkaista abikevään pähkäilyni. Kemia kiinnosti, mutta myös toimittajan ammatti houkutteli. Onnekkaasti olen sittemmin saanut molemmat. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus. Opettajan kannustava sana tai hyvän tyypin esimerkki saattaa antaa ratkaisevan sysäyksen uravalinnalle. Nostan hattuani kaikille, jotka haluavat keskellä kiireistä työuraansa tai sen jälkeen jakaa aikaansa ja ammattitaitoaan nuorempien hyväksi. Tässä lehdessä tapaamme kaksi vapaaehtoistyöhön sitoutunutta kemistiä, Johan-Fredrik Selinin, joka toimii kouluvaarina alakoulussa (s. 6), ja Mirja Savolaisen, joka käy luennoimassa opiskelijoille työelämästä ja mentoroi nuorta kemistiä (s. 52). Kipinän ammatinvalintaan voi saada myös onnistuneesta kesätyökokemuksesta. Kemianteollisuus ry on haastanut jäsenyrityksensä tarjoamaan ensi kesäksi entistä enemmän paikkoja nuorille ja varsinkin niille, joilla ei ole vielä ensimmäistäkään kokemusta työelämästä. Aloite on kannatettava. Haasteeseen tarttuvat yritykset tekevät palveluksen paitsi pestaamilleen nuorille myös itselleen. Kemianteollisuudesta on kasvanut Suomen johtava vientiala ja yksi suurimmista investoijista. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaavia ammattilaisia. Työmarkkinoille pyrkivien näkökulmasta kilpailu paikoista on kovaa. Vahvoilla ovat ne, jotka ovat hankkineet tutkintonsa lisäksi käytännön työssä tarvittavia taitoja, kuten kielitaitoa, esimiesvalmiuksia tai markkinointi- ja viestintäosaamista. Jos saisin päättää, myös yrittäjyyskurssi kuuluisi pakollisena jokaiseen akateemiseen tutkintoon. Työ itsessään opettaa tekijäänsä, mutta uusia tietoja ja taitoja voi kartuttaa myös osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin. Hyvä tilaisuus on tarjolla Helsingin Messukeskuksessa 20. 21. maaliskuuta. Tervetuloa vuoden ykköstapahtumaan! Löydät tämän lehden lopusta ChemBio Finland -tapahtuman oppaan. Bongaa itsellesi parhaat palat monipuolisesta ja maksuttomasta ohjelmasta. Säästät aikaa, kun ilmoittaudut ennalta osoitteessa www.chembiofinland.fi. 2/2013 KEMIA 5
Negatiivisten lukujen yhteenlasku avautuu viidesluokkalaiselle Rasmus Karhulle kouluvaarin opastuksella. Kuvat Lauri Lehtinen 6 KEMIA 2/2013
KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Kouluvaari on lasten ja opettajan apulainen Voisin viettää kaikki päivät täällä Moderni eläkeläinen ei tyydy istuskelemaan kiikkustuolissa. Johan-Fredrik Selin reippailee kaksi kertaa viikossa kouluvaariksi vuosaarelaiseen alakouluun. Sanna Alajoki Oppilaat tervehtivät iloisesti, kun Johan- Fredrik Selin kulkee ohi käytävällä. Neste Oil Oyj:n palveluksesta eläkkeelle siirtynyt Selin on antanut jo kolmen vuoden ajan aikaansa Vuosaaren ruotsinkieliselle alakoululle vapaaehtoisena kouluvaarina. Selinin aamu on alkanut vauhdikkaasti luistinradalla ensiluokkalaisten kanssa. Monet pikkukoululaiset tarvitsevat vielä apua varusteiden pukemisessa, joten ylimääräinen käsipari on tarpeen. Liikunnalle on varattu aikaa kaksi tuntia, ja siinä ajassa on mentävä kentälle, vaihdettava varusteet ja tultava takaisin koululle. Oppilaat ehtivät tänään luistella vähän yli puoli tuntia. Nyt on alkamassa viidennen luokan matematiikan tunti. Selin tarkistaa taululta, mitä aihetta tällä kertaa käsitellään, ja ryhtyy neuvomaan tehtäviään ratkovia koululaisia yhdessä opettaja Ann-Sofi Gullin kanssa. Tänään on ensimmäinen kerta, kun opastan tätä luokkaa negatiivisten lukujen yhteenlaskussa. Kun ei ole joka tunti luokan mukana, täytyy muistaa tarkistaa, missä mennään, Selin kertoo. Vuosaaren koulun Selin valitsi, koska asuu lähistöllä. Osa hänen lapsenlapsistaan on käynyt saman koulun yhteydessä toimivaa päiväkotia. Enää lasten perheet eivät asu Helsingissä. Selinin mielestä on vain hyvä, että vaari ei näyttäydy omille lapsenlapsille kouluvaarina. Olisi voinut syntyä hankalia tilan- Johan-Fredrik Selin Syntynyt Helsingissä 1944. Naimisissa, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Valmistunut Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi kemiasta 1968, tohtoriksi 1978. Vuosina 1978 1981 tutkijana USA:ssa kahdessa yliopistossa. Neste Oy:n palvelukseen 1981. Tutkinut mm. puukuituja sekä levistä ja bakteereista valmistettavia polttonesteitä. Toiminut kolmen vuoden ajan kouluvaarina Vuosaaren ruotsinkielisessä alakoulussa Helsingissä. teita. Silloin olisin ehkä valinnut toisen koulun tai ainakin pysytellyt poissa heidän luokistaan. Opastaja ja roolimalli Vaarin läsnäolo vaati ensi alkuun tottumista sekä oppilailta ja opettajilta että Seliniltä itseltään. Nyt tämä sujuu jo oikein mallikkaasti. Kouluun sijoittumista helpotti osaltaan se, että tunsin nimeltä osan lastenlasteni aiemmista kavereista. Ann-Sofi Gull vakuuttaa, että koulu- vaarit ja koulumummot ovat tervetulleita kouluun. Ylimääräisiä opastajia tarvitaan aina. Myös kontakti isovanhempien sukupolveen on arvokas asia. Kaikilla lapsilla isovanhemmat eivät asu lähistöllä tai ole enää elossa. Koska peruskoulun luokanopettajista suurin osa on naisia, kouluvaareista voi olla monenlaista hyötyä. Johan-Fredrik lähtee huomenna ryhmän kanssa uimahalliin. Siitä on apua naisopettajallemme, hän kun ei saa mennä miesten puolelle, Gull huomauttaa. Kouluvaarien ja -mummojen osallistuminen tunneille järjestyy pitkälti heidän omien toivomustensa mukaan. Jotkut esimerkiksi kertovat, millaista elämä oli, kun he olivat lapsia, valottaa Selin. Kaikki kouluvaarit ja -mummot eivät halua osallistua esimerkiksi liikuntatunneille, mutta Selinille ne ovat mieluisia, kuten muutkin käytännön aineet. Koulun rehtori opettaa puutöitä, ja olen välillä saanut sijaistaa häntä. Se on hauskaa. Kotona minulla ei ole kuin pari ruuvimeisseliä, enkä oikein pääse nikkaroimaan. Gull huomauttaa, ettei vapaaehtoisilta voida vaatia mitään tiettyä työtä. Kouluvaarilla ei ole tarkoitus korvata palkattuja kouluavustajia, joita on myös Vuosaaren koulussa. Selin on tätä nykyä koulunsa ainoa kouluvaari, mutta tekemistä riittäisi useammalle. 2/2013 KEMIA 7
Kyllä toiselle olisi kysyntää, ja miksei useammallekin. Opettajat välillä kilpailevat siitä, kuka saa minut tunnilleen. Myös päivän pituus on kouluvaarin ja -mummon itsensä päätettävissä. Jotkut tekevät mieluiten aamupäiviä, kun taas Selin tekee mielellään pidempää päivää. Kyllä minä voisin viettää vaikka kaikki päivät täällä, mutta on hyvä tehdä välillä muutakin. Opettaja Ann-Sofi Gull on hyvillään kouluvaarista. Ylimääräinen opastaja luokassa on aina hyödyksi. Selin viettää koululla tiistait ja keskiviikot, ja hänen lukujärjestyksessään on monia eri tunteja. Oma tutkijanura on osaltaan vaikuttanut valintoihin. Lukujärjestyksessä on aika paljon matematiikkaa. Alakoululaisilla ei vielä ole varsinaista kemiaa, mutta olen ollut mukana yhdistetyillä kemian ja fysiikan tunneilla. Selinillä on pitkällistä kokemusta erilaisista tutkimusprojekteista, muun muassa biopolymeerien tutkimuksesta, jota hän veti Nesteellä 1990-luvulla. Se oli aikanaan merkittävä hanke, vaikka ei sitten jatkoa saanutkaan. Viimeksi Selin oli mukana tiimissä, jonka tehtävänä oli selvittää, miten levät ja bakteerit saataisiin tuottamaan polttonesteitä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tutkimme esimerkiksi sitä, mitä bakteereille ja hiivoille kannattaa tarkoitusta varten syöttää, ja miten leviä kannattaa kasvattaa. Hanke on edelleen hyvin tärkeä ja ajankohtainen. Neste Oilin Kilpilahden tuotantoalueella on käynnistetty pilottilaitos polttonesteiden tuottamiseksi levistä ja bakteereista. Kaksikymmentä vuotta kouluvaareja ja -mummoja Johan-Fredrik Selin löysi kouluvaaritoiminnan lehti-ilmoituksen avulla. Olin jäänyt eläkkeelle ja pohdin, mitä ajallani tekisin. Kun näin lehdessä ilmoituksen Folkhälsanin infotilaisuudesta, päätin mennä kuuntelemaan. Toimintaa voi hänen mielestään suositella kaikille senioreille. Se pitää varmasti mielen virkeänä. Nuorten parissa on mukava viettää aikaa. Vaareja ja mummoja ei varsinaisesti kouluteta työhön, vaan jokainen toimii luokissa omien kokemustensa ja taitojensa pohjalta. Ennen kuin vapaaehtoiset pääsevät kouluihin, käydään kuitenkin läpi erilaisia vastuuasioita ja opastetaan ottamaan huomioon esimerkiksi salassapitovelvollisuus. Lasten parissa toimiessaan Selin ammentaa myös työajan kokemuksistaan. Ohjasin aikanaan paljon väitöskirjoja ja työntekijöiden töitä. Kyllä se antaa tietynlaista pohjaa tähänkin toimintaan. Kouluvaaritoiminta on tullut Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Tätä nykyä se on yleistä varsinkin ruotsinkielisissä kouluissa. Helsingissä ruotsinkielistä toimintaa järjestävät yhteistyössä Folkhälsan, Förbundet Hem och Skola, Svenska pensionärförbundet ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. Suomenkielistä vastaavaa toimintaa järjestetään monissa kunnissa, usein yhteistyössä opetusviraston kanssa. Turussa toimii kaksikielinen Kouluvaarit ry, jonka yhteistyökumppanina on Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Työura heijastuu lukujärjestykseen Kuvat Lauri Lehtinen Kouluvaaritoiminnasta on ollut iloa sekä Johan-Fredrik Selinille että alakoululaisille. Kolmessa vuodessa toiminta on vakiintunut hyviin uomiin. 8 KEMIA 2/2013
Maailmanluokan tuotteet, järjestelmät ja palvelut kemianteollisuuteen Kemianteollisuuden prosesseilta vaaditaan yhä parempaa energiatehokkuutta ja tuottavuutta. Toimialan kasvavat ympäristövaatimukset ohjaavat myös ABB:n teknologia- ja palvelukehitystä. ABB on kehittänyt kaikilla kemianteollisuuden aloilla hyödynnettävissä olevan tuote-, järjestelmä- ja palveluvalikoiman, joka ottavat huomioon toimialan terveys-, turvallisuus-, käyttövarmuus- ja ympäristötekijät. ABB Oy Puhelin: 010 22 11 www.abb.fi
TÄTÄ MIELTÄ Kiinnostus kemiaan lähtee mielekkäistä kysymyksistä Veli-Matti Vesterinen on filosofian tohtori, joka väitteli marraskuussa kemian opetuksen kehittämisestä. Kirsi Halkola KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTEN mukaan suomalaisnuoret osaavat hyvin kemiaa ja fysiikkaa. Aineiden syventäviä kursseja valitsevat lukiossa kuitenkin lähinnä vain ne, jotka ovat jo koulussa päättäneet suuntautua kemiaa tai fysiikkaa hyödyntäville aloille. Monen lukiossa kemiaa opiskelevan päätavoite on valmistautua lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen. Onneksemme motivoituneita opiskelijoita on vielä toistaiseksi riittänyt myös kemian ainelaitoksiin. Vähäinen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy erityisesti korkean elintason länsimaissa. Suomessakin on siksi pyritty lisäämään nuorten tietoisuutta luonnontieteellisten alojen taloudellisesta merkityksestä, missä on tutkimusten mukaan myös onnistuttu. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka modernit luonnontieteet ovat mullistaneet tapamme hahmottaa maailmaa ja omaa osaamme siinä, lukiolaiset eivät pidä luonnontieteiden ymmärrystä keskeisenä osana yleissivistystä. ENGLANTILAINEN FYYSIKKO ja kirjailija C. P. Snow väitti 1950-luvun lopulla ilmestyneessä teoksessaan Kaksi kulttuuria, että luonnontieteellisen ja humanististen tieteiden kulttuurien välinen juopa esti yhteiskuntaa ratkaisemasta monia ongelmia. Snow kuvasi, miten kulttuurisivistyneistö oli sitä mieltä, ettei sen tarvitse edes yrittää ymmärtää luonnontieteitä. Vaikka paljon on muuttunut kuudenkymmenen viime vuoden aikana, sama ajattelutapa on yhä havaittavissa lukiolaisten keskuudessa. Toisaalta myös tutkijat eristäytyvät usein oman tieteenalansa sisälle haluamatta ottaa kantaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Onneksi on päinvastaisiakin voimia. Monet suomalaistutkijat ovat mukana luomassa kolmatta kulttuuria välittämällä tietoa omista tutkimusaloistaan suurelle yleisölle ja pyrkimällä laajempaan vuoropuheluun tieteen vaikutuksesta maailmankuvaamme. Muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, kosmologi Kari Enqvist ja elintarvikekemisti Anu Hopia ovat toimineet esimerkillisen aktiivisina tieteen lähettiläinä ja yhteiskunnallisina keskustelijoina. Kolmas kulttuuri elää vahvasti myös populaarikulttuurissa. Esimerkiksi televisiosarja Myytinmurtajat popularisoi tiedettä uudella, viihdyttävällä tavalla. KUINKA ONNISTUNUT tieteen popularisointi sitten poikkeaa koulutieteestä? Yksi keskeinen ero on, että se lähtee liikkeelle meitä jokaista kiinnostavista teemoista. Esimerkiksi Esko Valtaoja ja Kari Enqvist ovat nostaneet esiin maailmankuvamme kannalta keskeisiä kysymyksiä uskonnon ja tieteen suhteesta. Kolmannen kulttuurin edustajat eivät myöskään pelkää tieteenhistoriaa eivätkä tieteenfilosofiaa. Heille vastaus kysymykseen, miten tiedämme, on vähintään yhtä tärkeä kuin se, mitä tiedämme. Anu Hopia ja Myytinmurtajat eivät pelkästään teoretisoi vaan pyrkivät myös koettelemaan teorioitaan kokeellisesti. Perinteiset oppikirjat sen sijaan pullistelevat tietoa, joka ei useimmista opiskelijoista ole mielenkiintoista ja joka esitetään ulkoa opiskeltavina totuuksina. UUDEN VUOSITUHANNEN haasteet edellyttävät uudenlaista tiedeopetusta. Esimerkiksi kestävän kehityksen haasteet ovat monitieteisiä, ja niiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista kulttuurin muutosta, jossa otetaan huomioon sekä ekologiset, sosiaaliset että taloudelliset tekijät. Jotta kemia ja muut luonnontieteet nähtäisiin relevanttina osana yleissivistystä, tiedeopetuksen keskeisten sisältöjen tulee jatkossa rakentua yhä vahvemmin opiskelijoita kiinnostavien kysymysten ympärille. Veli-Matti Vesterinen veli-matti.vesterinen@helsinki.fi 10 KEMIA 2/2013
Tervetuloa tutustumaan laitteisiimme ChemBio 2013 -messuille osastollemme 6d49! Innovation with Integrity
12 KEMIA 2/2013
Ojasta allikkoon? Otsonikerrokselle löytyi uusia uhkia Ilmakehän otsonikerrosta on suojeltu jo neljännesvuosisadan ajan kieltämällä pahamaineiset CFC-aineet. Tuore tutkimus on kuitenkin paljastanut, että uudet, korvaavat yhdisteet voivat olla ympäristön ja maapallon tulevaisuuden kannalta vielä haitallisempia. Jarmo Wallenius Maapallon yläilmakehän otsonikato voidaan pysäyttää, kun lopetetaan otsonia tuhoavien CFC-yhdisteiden eli freonien ja halonien käyttö. Näin on uskottu ja sen mukaan toimittu vuosikymmeniä. Vuonna 1987 solmitun kieltosopimuksen on allekirjoittanut valtaosa maailman maista. Sopimuksen myötä on kuitenkin saatettu joutua ojasta allikkoon. CFC-yhdisteet ja bromatut halonit korvattiin aikoinaan fluoratuilla hiilivedyillä. Nyt ne ovat paljastuneet jopa tuhansia kertoja vaarallisemmiksi kasvihuonekaasuiksi kuin hiilidioksidi. Kasvihuonekaasut lämmittävät maanpinnalta 8 18 kilometrin korkeuteen ulottuvaa alailmakehää eli troposfääriä ja kiihdyttävät sitä kautta ilmastonmuutosta. 50 kilometrin korkeuteen ulottuvan yläilmakehän eli stratosfäärin samat kaasut saavat puolestaan viilenemään. Osa viime vuosina käyttöön otetuista uusista fluoratuista hiilivedyistä eli F-kaasuista on lisäksi osoittautunut samanlaisiksi otsonikerroksen syöjiksi kuin pahiksiksi ennestään tiedetyt CFCyhdisteet. Kaiken huipuksi F-kaasujen joukossa on myös myrkyllisiä PFC-yhdisteitä, jotka eivät helposti hajoa troposfäärissä. Jotkut saattavat säilyä ilmakehässä jopa kymmeniätuhansia vuosia, kuvailee brittiläisessä Itä-Anglian yliopistossa työskentelevä ympäristökemisti ja aerosolitutkija Johannes Laube. Jotkut yhdisteistä saattavat säilyä ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia. Toisista myrkyllisistä yhdisteistä taas on löydetty kaksoissidoksia, jotka pilkkoutuvat helposti jo ilmakehän alemmissa kerroksissa ja jotka mitä ilmeisimmin ovat peräisin muovien polttamisesta, kertoo Laube, joka esitteli tutkimustuloksiaan Aberdeenissä järjestetyllä Britannian tiedeviikolla. sivulle 15 Maailman paras ympäristösopimus? Pohjoiselle napa-alueelle ja Pohjoismaiden ylle syntyi pari vuotta sitten niin voimakas otsonikerroksen ohentuma, että se sai nimen arktinen otsoniaukko. Scanstockphoto Maailman parhaana ympäristösopimuksena pidetty Montrealin sopimus täytti viime syksynä 25 vuotta. Se neuvoteltiin maapallon yläilmakehän luonnollisen otsonikerroksen ja -kierron turvaamiseksi. Sopimuksen ovat ratifioineet lähes kaikki maat. Allekirjoittajat ovat sitoutuneet olemaan käyttämättä täysin halogenoituja kloorifluoriyhdisteitä (CFC) eli freoneja ja haloneja. Ne on korvattu osittain halogenoiduilla kloorifluorihiilivedyillä (HCFC) ja fluorihiilivedyillä (HFC) tai muilla sopivilla hiilivety-yhdisteillä. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan laskelmien mukaan otsonikerroksesta tuhoutuisi vuoteen 2065 mennessä 67 prosenttia, ellei CFCyhdisteiden käyttöä olisi rajoitettu. Haitallista uv-säteilyä pääsisi maahan yli kuusi kertaa nykyistä enemmän. Otsonikato oli suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Nykyinen arvio on, että otsonikerros palautuu CFCkiellon ansiosta 1960-luvun tasolle 2060-luvulla tai sen jälkeen. 2/2013 KEMIA 13
Saksasta Etelä-Afrikkaan lentävien reittilentokoneiden poimimat ilmanäytteet ovat osoittaneet, että useiden uusien, haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat kasvussa. Scanstockphoto Elintärkeä otsonikerros Otsonikerroksen merkitystä elämän menestykselle maapallolla ei voi yliarvioida. Ilman otsonia ei olisi ihmistäkään. Otsonia, hapen kolmeatomista allotrooppista muotoa O 3, alkoi kerrostua maapallon ilmakehään pari kolme miljardia vuotta sitten. Ilman sopivaa otsonikerrosta elämän olisi myöhemmin ollut vaikea siirtyä vedestä maalle. 90 prosenttia otsonista on 20 40 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä ja kymmenesosa 8 14 kilometrin korkeudessa troposfäärissä. Vaikka stratosfäärissä joka sadastuhannes molekyyli on otsonia, koko ilmakehän molekyyleistä otsonia on vain miljoonasosa. Jos otsoni levitettäisiin tasaisesti merenpinnan tasolle, se muodostaisi vain muutaman millimetrin paksuisen vaipan Maan ympärille. Pienellä määrällä on kuitenkin iso merkitys. Kun maapallolla vallitsee luonnollinen otsonitasapaino, Auringon alle 243 nanometrin ultraviolettisäteily hajottaa stratosfäärin happimolekyylejä happiatomeiksi. Otsonia syntyy, kun vapaat atomiset happiradikaalit reagoivat happimolekyylien kanssa. Koska otsoni ei ole kovin stabiili molekyyli, uv-säteily kykenee myös hajottamaan otsonia happiatomeiksi ja -molekyyleiksi. Stratosfäärin nykyisenoloinen otsonikerros suojaa ihmistä ja kaikkia eläviä soluja liialliselta ultraviolettisäteilyltä. Otsoni imee uv-säteet itseensä niin tehokkaasti, että vain yksi kolmaskymmenesmiljoonasosa niistä pääsee Maahan asti. Määrä on meille juuri sopiva. Jos otsonikerros olisi paksumpi ja saisimme vähemmän uv-säteilyä, ihmiselle välttämätöntä D-vitamiinia kehittyisi kehossamme heikommin kuin nyt. Pitoisuuden vaihtelut suuria Ihmisen tuottamien aineiden osuus otsonikerroksen ohentumisessa on ollut yli 80 prosenttia. Otsonikierron ja -kerroksen sykleissä esiintyy luonnollista vaihtelua. Otsonia syntyy ja tuhoutuu eniten päiväntasaajalla, mutta pitoisuudet eivät ole siellä suurimmat, sillä stratosfäärin ilmavirtaukset kuljettavat otsonia kohti maapallon napoja. Suurimmat otsonipitoisuudet esiintyvätkin planeetan keskisillä leveysasteilla ja navoilla pallonpuoliskojen kevätkuukausina. Pohjoisessa otsonia on eniten huhtikuussa ja vähiten lokakuussa. Vuosituhannen vaihteessa huomattiin, että otsonipitoisuus oli sekä Etelämantereen että Pohjoisnavan yläpuolella pudonnut jopa 40 prosenttia. Vuoden 2011 kevättalvella pitoisuudet olivat myös Pohjoismaiden yllä niin alhaiset, että ohentumasta käytettiin nimitystä arktinen otsoniaukko. Tällaisia ohentumia syntyy, kun alueilla on poikkeuksellisen kylmää, alle 75 celsiusastetta. Silloin stratosfääriin muodostuu typpihaposta, rikkihaposta ja vesihöyrystä koostuvia helmiäispilviä. Kloori- ja bromiyhdisteet imeytyvät pilvien jääkiteisiin, joissa ne reagoivat aktivoittaen halogeeneja. Aktivoituneet kloori- ja bromiradikaalit pilkkovat otsonia uv-säteilyn avulla. Yksi atomi voi katalysoida kymmeniätuhansia otsonia tuhoavia reaktioita. Katalyyttinä voivat toimia myös muun muassa vety, hydroksyyli ja typpioksidi. Katalyyttisissä reaktioissa uv-säteilyä ei absorboidu. Pilkkoutuminen on sitä tehokkaampaa, mitä kylmempiä pilvet ovat. Jäähtymistä edesauttavat napa-alueiden polaaripyörteet, lännestä itään puhaltavat tuulivirtaukset. Otsonia syntyy myös alailmakehässä, mutta mekanismi eroaa stratosfäärin reaktioista. Sinne ei pääse tarpeeksi korkeaenergistä uv-säteilyä, vaan vapaita happiatomeita syntyy typen oksidien hään ja hiilivetyjen valokemiallisissa ketjureaktioissa. Toisin kuin stratosfäärin otsoni troposfäärin otsoni on ilmakehän epäpuhtaus, josta on haittaa niin ihmisen hengityselimille kuin kasveille. Vastapainoksi troposfäärin otsoni toimii kuitenkin myös puhdistajana ja saasteiden hapettajana. Veden otsonointi on paljon käytetty menetelmä. 14 KEMIA 2/2013
Otsoniaukko tuli yllätyksenä kaikille Tutkijat salapoliiseina Uusien CFC-yhdisteiden ja halonien metsästäminen on Lauben mukaan varsinaista kaasusalapoliisin työtä, sillä ilmakehän kerrosten pieniä pitoisuuksia on vaikea havaita ja mitata. Tutkijat ovat keränneet aerosolinäytteitä muun muassa isoilla ilmapalloilla, jotka yltävät stratosfääriin asti. Osa tutkimusvälineistöstä on perua kylmän sodan ajoilta. Viime aikoina olemme hyödyntäneet korkealla lentävää entistä vakoilukonetta, Laube kuvaa ryhmänsä kekseliäisyyttä. Kansainvälinen tutkijatiimi on käyttänyt hyväkseen myös puhtaita maanpäällisiä näytteitä, joita otetaan Tasmanian Cape Grimissä. Aseman ilmanäytteet ulottuvat vuoteen 1978. Lisäksi olemme saaneet koko viime vuosisadan käsittäviä näytteitä lumijään kairauksista, joita olemme tehneet Grönlannissa ja Etelämantereella. Hiljattain pullotimme ilmaa Alppien vuoristoasemilla. Ryhmä on erottanut ensin jäännöskaasut typestä ja hapesta ja myöhemmin toisistaan kaasukromatografin avulla. Lopullinen analyysi isotooppierotuksineen on tehty massaspektrometrillä. Tiimi on tähän mennessä löytänyt ilmakehästä yhteensä kolmisenkymmentä uutta kaasuyhdistettä. Osassa niistä on mukana halogeeniatomeja, fluoria, klooria, bromia ja jodia. Stratosfäärissä hajotessaan yhdisteet aiheuttavat otsonikatoa. Sen sijaan troposfäärissä varsinkin eräät uudet perfluorihiilivedyt näyttävät käyttäytyvän hyvin voimakkaina kasvihuonekaasuina. Perinteiset CFC-yhdisteet keksittiin 1920-luvulla. Ne mullistivat jäähdytysja ilmastointitekniikan ja myöhemmin ponnekaasut ja vaahdotuskäytännöt 1950 1960-luvuilla. Ilmakehän otsonimittaukset 1920-luvulla aloittanut tutkija Gordon Dobson havaitsi otsonipitoisuudessa luonnollista vuodenaikojen mukaista vaihtelua. Sydney Chapman alkoi paneutua otsonikerroksen peruskemiaan ja -fysiikkaan 1930-luvulla. Vuoden 1995 kemian nobelisti Paul Crutzen esitti vuonna 1970, että ihmisen toiminnalla saattoi olla osuutta otsonipitoisuuksiin. Peltojen ja metsien lisääntynyt lannoitus kasvatti dityppioksidipäästöjä ja sitä kautta otsonia tuhoavan typpioksidin määrää stratosfäärissä. CFC-yhdisteiden otsonia tuhoava vaikutus havaittiin vuonna 1974. Sittemmin on todistettu, että ihmisen tuottamien aineiden osuus otsonikerroksen ohentumisessa on yli 80 prosenttia. Etelämantereen yläpuolelta vuonna 1985 löytynyt otsoniaukko tuli siitä huolimatta isona yllätyksenä myös tutkijoille. CFC:n merkitystä oli vähätelty, vaikka oli jo osoitettu, että lähes kaikki ihmisen ilmaan päästämät CFC-yhdisteet olivat yhä tallella ilmakehässä. Kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä Johannes Lauben mukaan uudet CFC-, HFC- PFC- ja HCFC-yhdisteet ovat ilmaantuneet ilmakehään vasta 2000-luvulla, osittain aivan viime vuosina. Uudetkin yhdisteet näyttävät olevan peräisin tutuista lähteistä, kuten sammutusjärjestelmistä ja vaahtosammuttimista, vaahtomuovin valmistusprosesseista, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteista sekä elektroniikkateollisuudesta. Yhdisteiden biologisia lähteitä ovat merileväistutukset ja riisipellot. Tuttuja luonnollisia kloorin ja bromin lähteitä ovat tulivuoret ja valtameret. Kloori ja bromi kuitenkin liukenevat jo tavallisesti alailmakehässä sateiden myötä veteen. Yllätyksenä tutkijoille ovat tulleet suoranaiset kaasupylväät, jotka kohoavat korkeuksiin muun muassa Reinin ja Mainin väliseltä alueelta Saksassa. Euroopasta Etelä-Afrikkaan lentävien reittikoneiden ottamista näytteistä on havaittu, että keskisillä leveysasteilla osa pitoisuuksista on kasvamaan päin ja että ne ovat päiväntasaajan pohjoispuolella eteläisiä korkeammat. Uusien halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuudet ilmakehässä ovat silti yhä pieniä muutamasta sadasta biljoonasosasta (ppt) muutamaan tuhannesbiljoonasosaan (ppq) mutta se ei ole koko totuus. Huolestuttavinta on, että yhdisteiden kokonaisvaikutus kasvihuoneilmiöön ja ilmaston lämpenemiseen on suuri, arviolta 20 prosenttia. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. jarmowallenius@hotmail.com Scanstockphoto Tutkijoiden Grönlannissa kairaamat lumi- ja jäänäytteet kertovat samaa tarinaa kuin yläilmakehästä saadut näytteet. Otsoni altistaa sydänkohtauksille Teksasilaisen Rice-yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden sydänkohtausten, alailmakehän haitallisen otsonin ja ilmansaasteiden välillä. Ilman otsonipitoisuuden nousu tappaa Houstonin kaupungissa 45 henkeä vuodessa. Tutkimuksessa yhdistettiin tiedot Houstonin ilmanlaatumittauksista ja sairaalan potilastiedoista kahdeksan vuoden ajalta. Professorit Katherine Ensor ja Loren Raun kertoivat tuloksistaan Yhdysvaltain tiedeseuran vuotuisessa kongressissa helmikuussa. USA:n keuhkoliitto on rankannut Houstonin maan kahdeksanneksi pahimmaksi otsonin haitta-alueeksi. Parin miljoonan asukkaan kaupungissa sattuu vuosittain noin 1 400 sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa sydänpysähdystä. Niistä 90 prosenttia johtaa kuolemaan. Yli puolet tapauksista osuu kuumiin kesäkuukausiin. Ensor kollegoineen on osoittanut, että 30 prosentin eli 20 ppb:n lisäys ilman otsonipitoisuudessa ja 6 mikrogramman lisäys pienhiukkaspitoisuudessa kasvattaa sydänpysähdyksen riskiä viisi prosenttia. Pienhiukkasten vaikutukset näkyvät vuorokauden viipeellä, kun taas otsonilisä heijastuu sydänkohtauksina jo kolmen tunnin kuluttua. 2/2013 KEMIA 15
UUTISIA Labqualitypäivillä esittäytyi lähes 60 näytteilleasettajaa. Kliinisen laboratorioalan luentoja kuultiin yli 90 aiheesta. Sanna Alajoki Rokoterekisteri antaa vielä odottaa itseään Tutkijat toivovat käyttöönsä rekisteriä suomalaisten rokotustiedoista. Rokotukset puhuttivat Labquality-päivillä Helsingissä. Suomessa ei vielä ole kansallista rokoterekisteriä, mutta sitä puuhataan parhaillaan. Sellaista on haluttu käyttöön jo pitkään, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kansallinen rokotusohjelma muuttuu jatkuvasti. Tilastot laahaavat auttamatta jäljessä. Aiemmin rokotetietoja ylläpidettiin lähinnä neuvoloissa tukkimiehen kirjanpidolla. 1990-luvun alusta tilastoja alettiin tehdä otosaineiston avulla. Vuodesta 1998 lähtien on valittu satunnaisotannalla vuosittain tuhat lasta, joiden tiedot on tilastoitu. Näin on saatu tilastoa varten riittävä kattavuus, mutta eihän se lainkaan vastaa sitä, että saisimme kaikki tiedot rekisteriin. Tietoja voisi silloin myös vertailla ristiin eri rekisterien välillä. Kattavamman tiedon lisäksi tutkijat kaipaavat mahdollisuutta käyttää rekisteriin tulevaa reaaliaikaista tietoa ilman aikaa vievää byrokratiaa. Esimerkiksi Tanskassa ollaan paljon meitä edellä. Siellä on hyvät rokote-, tauti- ja lääkkeidenkäyttörekisterit, jotka ovat myös tutkijoiden käytössä lähes reaaliajassa. Joitain rekistereitä Suomesta jo löytyy. Esimerkiksi kohutusta Pandemrixsikainfluenssarokotteesta on olemassa rekisteri, mutta sitä käyttääkseen tutkijan on Nohynekin mukaan läpäistävä varsinainen lupaviidakko. Rekisterit ovat tulossa ensin tutkijoiden käyttöön. Joskus tulevaisuudessa toivottavasti jokainen pääsee tarkastelemaan omia tietojaan, Nohynek sanoo. Rekisteri tulee aikanaan lähtemään tekohetkestä, eli vanhoja tietoja sinne ei mitenkään voida saada mukaan. Rokotuskortit on siis hyvä pitää edelleen tallessa. Nohynek puhui Helsingin messukeskuksessa 7. 8. helmikuuta järjestetyillä Labquality-päivillä. Kliinisen laboratorioalan tapahtumaan osallistui yhteensä yli 1 100 kävijää. Tapahtuma järjestettiin nyt 40. kerran. Uusi toimitusjohtaja tarttui puikkoihin Labquality Oy:n toimitusjohtajana aloitti 4. helmikuuta filosofian maisteri Miia Lindström. 41-vuotias Lindström valmistui kemistiksi Turun yliopistosta vuonna 1997. Lindströmillä on viidentoista vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta kemianteollisuudessa ja terveydenhuollon sektorilla. Hän työskenteli viimeksi sairaalasektorin johtajana Mehiläisessä ja sitä ennen viisi vuotta Oy AGA Ab:n Healthcare-liiketoimintojen johtajana Suomessa ja Baltiassa. Labqualityn toimitusjohtajan vaihtumisen taustalla on viime keväänä paljastunut kavallustapaus. Yhtiön silloisen työntekijän epäillään kavaltaneen systemaattisesti yhtiön varoja vuosien ajan jopa miljoonien eurojen edestä. Tapauksen esitutkinta on käynnissä. Sanna Alajoki SÄHKEITÄ Neste Oil jalostaa yhä enemmän jätteitä Neste Oil on lisännyt jäte- ja tähderaaka-aineiden käyttöä uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa. Yhtiö käytti viime vuonna jätteitä ja tähteitä yhteensä 742 000 tonnia. Vuoden 2011 vastaava luku oli 330 000 tonnia. Etenkin eläinrasvajätteen käyttö on kasvussa. Neste Oil käytti vuonna 2012 noin 2,1 miljoonaa tonnia uusiutuvia raaka-aineita, joista jätteiden osuus oli 35 prosenttia. 65 prosenttia oli palmuöljyä ja vajaat puoli prosenttia muita kasviöljyjä. Biohit kehittää hoitoa helikobakteeri-infektioon Bioyhtiö Biohit jatkaa kliinisiä tutkimuksia, joissa selvitetään yhtiön uuden valmisteen kykyä hoitaa helikobakteeri-infektio. Alustavat kliiniset tutkimukset tehtiin yhteistyössä Husin Gastroentrologian klinikan kanssa. Jatkotutkimuksissa käytetään pitempää hoitoaikaa ja valmiste yhdistetään sellaiseen antibioottiin, joka ei aiheuta antibiootille vastustuskykyisiä helikobakteerikantoja. Helikobakteeri aiheuttaa mahan limakalvon tulehdusta, joka nostaa mahasyövän riskiä. 16 KEMIA 2/2013
TUEMME TYÖTÄSI TUTKIMUKSESTA VWR Internationalin verkkokauppa tarjoaa sinulle yli 800 000 laboratoriotuotetta asiakaskohtaisilla hinnoilla sekä saatavuustiedoilla. Tilauksen teet helposti verkkokaupastamme osoitteessa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. LAAJA VALIKOIMA: - LAITTEET, TARVIKKEET, PIENLAITTEET, KEMIKAALIT, PUHDASTILATUOTTEET, LIFE SCIENCE -TUOTTEET JA PALJON MUUTA - BIOTEKNIIKKA, SOLUDIAGNOSTIIKKA, KROMATOGRAFIA, KLIININEN KEMIA, MIKROBIOLOGIA...
UUTISIA SÄHKEITÄ LUT:lle uusi atomikerroskasvatuslaite Maailmankuulu Body Worlds Heurekassa Polymeeri säilöö ihmiskehon Tiedekeskus Heurekan uudessa näyttelyssä voi tutustua uudella tavalla ihmisen anatomiaan. Esillä on yli 200 aitoa näytettä ja parisenkymmentä polymeerien avulla säilöttyä ihmiskehoa. Maailmankuuluun Body Worlds -näyttelyyn on tutustunut jo yli 35 miljoonaa ihmistä yli 65 kaupungissa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Ruumiit on käsitelty tohtori Gunther von Hagensin jo vuonna 1977 kehittämällä plastinointimenetelmällä. Aluksi ruumiin hajoaminen pysäytetään pumppaamalla siihen valtimoiden kautta formaliinia. Ruumiista poistetaan iho, rasvakudokset ja sidekudokset. Plastinoinnissa ruumis upotetaan ensin asetoniin tai muuhun liuottimeen veden ja liukenevien rasvojen poistamiseksi. Tämän jälkeen ruumis upotetaan polymeeriliuokseen, ja siitä poistetaan tyh- jiössä liuotin, jonka tilalle päästetään silikonikumia tai muuta reaktiivista polymeeria. Polymeerikyllästyksen jälkeen ruumiit voidaan asetella haluttuihin asentoihin. Kun rakenteet on tuettu paikoilleen, ruumis kovetetaan kaasun, valon tai lämmön avulla riippuen käytetystä polymeeristä. Kokonaisen ruumiin leikkely ja plastinointi vie yleensä noin 1500 työtuntia. Näyttelyssä esillä olevat ruumiit on käsitelty huolella, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään. Jos näyttely lopetetaan, ruumiit ja niiden käsittelyssä lisätyt muovit poltetaan krematoriossa. Keho kertoo, miten olemme eläneet Ensimmäinen Body Worlds -näyttely avattiin Japanissa 1995. Varsinkin alkuvuosina näyttely herätti keskustelua ruumiiden esittelyn eettisyydestä. Viime vuosina suurta vastustusta ei ole enää esiintynyt, kertoo näyttelyn kuraattori Angelina Whalley. Gunther von Hagens Body Worlds, Institute for Plastination, Heidelberg, Germa ny, www.bodyworlds.com Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Mikkelin-yksikköön on hankittu uusi atomikerroskasvatukseen perustuva pinnoituslaitteisto. Beneq Oy:n toimittamalla WSC (Web Coating System) -laitteistolla tehdään pinnoituksia rullalta rullalle -menetelmällä teollisessa mittakaavassa. Laitteistolla voidaan päällystää polymeerikalvo tai muu joustava alusta ohuella epäorgaanisella pinnoittella, jonka paksuutta voidaan kasvattaa yhden atomikerroksen tarkkuudella. Pinnoitettuja kalvoja voidaan käyttää seuraavan sukupolven orgaanisen elektroniikan sovelluksiin, orgaanisiin valokennoihin sekä pakkausmateriaaleihin suoja- ja toiminnallisiksi kalvoiksi. Tohtori Gunther von Hagens viimeistelee plastinoitua naiskehoa. Näyttely on avoinna Heurekassa syyskuun lopulle saakka. Näyttelyn antaman tiedon merkitys on alettu ymmärtää. Ihmiset ovat sanoneet, että täällä vierailtuaan he eivät enää koskaan ota kehoaan itsestäänselvyytenä. Nykyinen kehomme on tulosta siitä, miten olemme eläneet. Näyttely on motivoinut vierailijoita lopettamaan tupakoinnin ja lisäämään liikuntaa. Näytteillä olevista ruumiista ei kerrota henkilö- tai muita tietoja, vaan kaikki esillä oleva tieto on anatomista. Mielestämme näyttely on tällä tavalla voimakkaampi. Kun ei tunne ruumiin taustoja, katsojan on helpompi samaistua siihen, Whalley kertoo. Ruumiit on saatu vapaaehtoisilta lahjoittajilta, joita on rekisterissä jo yli 13 000. Uusia lahjoittajia ei oteta tällä erää rekisteriin. Heurekan näyttelyyn on pestattu lääketieteen opiskelijoita vastailemaan yleisön kysymyksiin suomeksi ja ruotsiksi. Oppaita on paikalla torstaisin ja viikonloppuisin. Heurekan verkkosivuilta löytyy myös näyttelyyn liittyvää oppimateriaalia, johon opettaja voi tutustuttaa luokkansa jo ennen näyttelyyn saapumista. Helmikuussa avattu Body Worlds on esillä tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 22. syyskuuta asti. Ikärajaa ei ole, mutta alle 8-vuotiaille näyttelyyn tutustumista suositellaan aikuisen seurassa. Sanna Alajoki 18 KEMIA 2/2013
ORDIORIN UUTUUKSIA CHEMBIO 2013 NÄYTTELYSSÄ Näyttelyssä on esillä paljon uutuustuotteita, esimerkiksi Shimadzun NEXERA X2 UHPLC, FOSS in ensimmäinen täysin automaattinen Soxtec-uuttolaite ja MMM Medcenterin Climacell -olosuhdekaappi. NEXERA X2 TOISEN SUKUPOLVEN UHPLC-LAITE paineen kesto 1300 bar nopea näytteensyöttäjä korkeapaine- ja/tai kvaternäärigradienttitoiminto erityisen pieni carry over herkkä diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä PDeA-dekonvoluutiolaskennalla TÄYSIN AUTOMAATTINEN UUTTOLAITTEISTO täysin automaattinen 12-näytteen hydrolyysilaitteisto Hydrotec 8000 patentoidulla Hydrocap-menetelmällä vaijeriton automaattinen uuttolaitteisto Soxtec 8000 yksittäisillä lämpölevyillä yhdellä kontrollointiyksiköllä voidaan ohjata kahta uuttolaitetta UUSI CLIMACELL-OLOSUHDEKAAPPI 10 kosketusnäytöllinen ohjelmointiyksikkö 30 000 lux:n vähäenerginen LED-valaistus melutaso alle 40 db uudistetun jäähdytyssysteemin ansiosta tiedonsiirtoyksikkö optiona USB, Ethernet ja Wi-Fi lämpötila-alue 20.0 C 99.9 C CO 2 -lisäkaasun syöttömahdollisuus ORDIOR www.ordior.fi myynti@ordior.fi +358 9 530 8000 Tervetuloa tutustumaan ORDIORin laajaan tuotevalikoimaan Chembiossa 20. 21.3.2013! Osasto: 6c39
UUTISIA Aiemmin Kemira Chemicalsissa työskennellyt laborantti Kaisu Jukuri jatkaa nyt työtään Nab Labsin palkkalistoilla. Kemira siirsi laboratoriotoimintojaan Nab Labsille Kemira Chemicals on ulkoistanut Oulun toimipaikkansa laboratoriotoiminnot Nab Labs Oy:lle. Siirto tapahtui helmikuussa liikkeenluovutuksena. Myös laboratoriossa työskentelevät yhdeksän työntekijää siirtyivät Nab Labsin palvelukseen. Samassa yhteydessä solmitun monivuotisen palvelusopimuksen mukaisesti Nab Labs tuottaa vastedes Kemira Chemicalsin Oulun toimipaikan laborato- riopalvelut ja jatkaa palvelujen tuottamista myös Kemira Chemicalsin yhteistyökumppaneille. Laboratoriotoimintojemme siirto Nab Labs Oy:lle on jatkoa valitsemallemme linjalle. Nab Labs Oy Näin voimme keskittyä jatkossa ydintoimintoihimme, muurahaishapon ja vetyperoksidin tuotantoon, toteaa tehtaanjohtaja Juha Kangastalo. Nab Labsin toimitusjohtajan Pekka Lindemanin mukaan sopimus vahvistaa yhtiön asemaa Oulun alueen merkittävimpänä teollisuuden laboratoriopalvelujen tuottajana. Nab Labs on syksystä 2012 alkaen vastannut myös lateksivalmistaja Eka Synthomerin Oulun tehtaan laboratoriotoiminnoista. Kemira Chemicalsista siirtyvälle henkilöstölle Nab Labs tarjoaa laboratoriopalveluihin keskittyneen työnantajan ja mahdollisuuden työskennellä maan johtavassa teollisuus- ja ympäristöanalytiikkaan erikoistuneessa yrityksessä, Lindeman sanoo. St1 valmis tuottamaan bioetanolia sahanpurusta St1 Biofuels Oy kaavailee perustavansa ensimmäisen ns. Cellunolix-laitoksensa Kajaaniin. Etanolitehdas tuottaisi vuosittain noin 10 miljoonaa litraa bioetanolia sahanpurusta, jota tarvitaan noin 80 000 kuutiota. Yhtiön tavoitteena on tehdä investointipäätös vielä tämän vuoden aikana, jolloin tuotanto voisi alkaa vuonna 2015. Yhtiö aikoo laajentaa sahanpurua hyödyntävien Cellunolix-laitostensa verkoston 3 5 laitokseen vuoteen 2020 mennessä. Toimitusjohtaja Mika Ahon mukaan sopivia raaka-aineita olisivat myös olki, metsä- ja kemianteollisuuden kuidut sekä kierrätyskuituvirrat, kuten pakkausjätteet ja kierrätyspolttoaineet. Kierrätyskuituvirtojen käyttö vaatii vielä jatkokehittelyä. Seuraamme nyt tarkasti, kuinka markkinat muuttuvat ja mihin käyttökohteisiin nämä virrat ohjautuvat jatkossa. Laitoksessa syntyisi sivutuotteena merkittävä määrä puusta erotettua ligniiniä. Siitä saatavasta energiasta kolmasosa kuluu etanolin tuotantoprosessissa, lopusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Ligniinistä voidaan valmistaa myös esimerkiksi muovia korvaavia materiaaleja. Cellunolix-laitosten verkosto moninkertaistaisi yhtiön nykyisen tuotannon, joka on 15 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Bioetanolia nykyisin valmistavien Etanolix- ja Bionolix-laitosten raaka-ainevirtoina käytetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä biojätteitä. Yhtiön tavoitteena on päästä 300 miljoonaan tuotantolitraan vuoteen 2020 mennessä. Suurin osuus tästä tehtäisiin nimenomaan selluloosapohjaisilla raaka-aineilla. Elina Saarinen Cellunolix-laitoksen perustamiseen Kajaaniin tarvittaisiin 200 miestyövuotta. Valmistuttuaan laitos työllistäisi suoraan 15 20 ja välillisesti noin 15 henkeä. St1 20 KEMIA 2/2013