Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 24.6.2004.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PPO 2004 Y 215 111 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2005 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Niemitalon Juustolan ja jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien johtamista ojan ja Syväojan kautta Iijokeen. LUVAN HAKIJA Niemitalon Juustola Hetekyläntie 8 93140 Kipinä LAITOS JA SEN SIJAINTI Niemitalon Juustola ja jätevedenpuhdistamo sijaitsevat Pudasjärven kaupungin Kollajan kylässä Pudasjärven kaupungin omistamalla tilalla Juustola RN:o 615 404 54 17. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 2 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n kohtien 10d ja 13a perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Juustola (maidon käsittelylaitos) ja jätevedenpuhdistamo muodostavat ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n tarkoittaman toimintakokonaisuuden, jonka ympäristölupahakemus käsitellään ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 2 momentin kohdan 12e perusteella alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 24.6.2004.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oulun vesi ja ympäristöpiirin lausunto 25.2.1992 nro 11 92 A 142/12 Niemitalon Juustolan tekemästä ennakkotoimenpideasetuksen (283/62) mukaisesta ilmoituksesta jätevesien käsittelystä ja johtamisesta ojaan. Pudasjärven kunnan ympäristönsuojelulautakunnan 17.12.1992 myöntämä ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa (sijoituspaikan hyväksyminen) Niemitalon Juustolan jätevedenpuhdistamolle. Kaavoitustilanne Pohjois Pohjanmaan seutukaavassa Niemitalon juustolan alue on osoitettu merkinnällä ME (maatalous ja metsätalousvaltaista aluetta, jolle kohdistuu tai on odotettavissa maaainesten käytön yleissuunnittelutarve). Seutukaavan korvaavassa luonnosvaiheessa olevassa Pohjois Pohjanmaan maakuntakaavassa juustolan kohdalla ei ole merkintöjä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Niemitalon Juustola sijaitsee Pudasjärven kaupungissa valtatie 20:n varrella noin 20 km keskustaajamasta lounaaseen. Juustola sijaitsee luokkaan III (muu pohjavesialue) kuuluvalla Naiskangas Kollajan pohjavesialueella. Vedenottamoita ei alueella ole. Lähin asutus (3 kpl.) ja loma asutus (3 kpl.) sijaitsee Syväojan alaosalla noin 1,5 km:n etäisyydellä puhdistamon purkupaikasta. Toiminnan vaikutusalueella ei ole Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita eikä muita suojelualueita. Syväojan valuma alueen yläosalla johdetaan ojaan Vapo Oy:n hallinnassa olevan Kortesuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan kuvaus Niemitalon Juustolassa valmistetaan 2 4 kertaa viikossa juustoja. Valmistuksessa käytetään kerrallaan maitoa 4 m 3 eli 8 16 m 3 viikossa. Juuston valmistuksessa aluksi maito pastöroidaan 72 C o lämpötilassa 20 minuutin ajan ja jäähdytetään 37 C o lämpötilaan. Maito juoksutetaan juoksutusaltaassa biologisella juoksutteella. Heran erottamiseksi massaa hämmennetään. Hera ohjataan tankkiin, josta hera haetaan tankkiautoilla sikaloiden rehuksi. Massa jaetaan kuppeihin ja erottuva hera kerätään talteen tankkiin. Massa laitetaan paistopelleille uuniin paistettavaksi. Juusto paistetaan molemmin puolin ja paistossa erottuva hera n. 500 litraa kerätään talteen. Aiemmin paistossa erottuva hera on joutunut pesuvesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Paistetut juustot jäähdytetään, pakataan ja toimitetaan lähtevän tavaran varastoon, josta ne joko haetaan tai yritys toimittaa ne myyntiin. Juustolan yhteydessä on kahvila, jonka asiakasmääräksi arvioidaan noin 150 asiakasta vuorokaudessa. Kahvio on auki seitsemän päivää viikossa. Kahvilan vedenkulutus on noin 3 m 3 /d. Jätevedet vastaavat laadultaan normaalia yhdyskuntajätevettä. Henkilökun

3 taa juustojen valmistuksessa nykyisellä tuotantomäärällä ja kahvion hoidossa tarvitaan yhteensä 7 henkilöä. Juuston valmistusprosessissa kuluu vettä 17 m 3 /d tuotantopäivinä lähinnä prosessilaitteistojen pesuun ja huuhteluun. Laitteistojen pesussa käytetään pesu ja desinfiointiaineita (happamia ja emäksisiä). Osa käytettävistä pesuaineista sisältää klooriyhdisteitä. Juustoja valmistetaan neljänä päivänä viikossa kesällä ja 2 3 päivänä viikossa talvella. Vuonna 2003 tuotantopäiviä oli 165. Kokonaisjätevesimäärä tuotantopäivinä on noin 20 m 3 /d, muina päivinä 3 m 3 /d ja keskimäärin noin 10,7 m 3 /d. Jätevesiä johdetaan puhdistamolle n. 4000 m 3 vuodessa. Jätevedenpuhdistamon toiminta Niemitalon Juustolan jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivojen kautta samalla kiinteistöllä sijaitsevalle jätevedenpuhdistamolle. Saniteettijätevedet johdetaan oman kaivon kautta puhdistamolle. Vuonna 1993 valmistunut puhdistamo on prosessiltaan kaksivaiheinen jälkisaostuksella varustettu bioroottorilaitos. Viemäriverkosto, joka on rakennettu muoviputkesta, on pituudeltaan 350 metriä. Laitos on mitoitettu seuraavasti: Mitoitusvirtaama 12 m 3 /d BOD 7 22,5 kg/d Kok.P 0,3 kg/d Kok.N 0,6 kg/d Jätevesi johdetaan puhdistamon tasausaltaaseen. Tasausallas toimii samalla etuselkeyttimenä, josta liete poistetaan määrävälein. Tasausaltaasta jätevesi johdetaan biologisen prosessin ensimmäiseen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen jätevesi johdetaan väliselkeytykseen ja sieltä biologisen osan toiseen vaiheeseen. Väliselkeytyksestä liete poistetaan määrävälein. Toisen vaiheen jälkeen käsitelty jätevesi johdetaan pikasekoituksen ja flokkauksen (pystylapahämmennin) jälkeen jälkiselkeyttimeen, joka on Dortmud tyyppinen pystyselkeytin. Fosforin saostuskemikalia (Kempac 10) syötetään 250 300 g/ m 3. Jälkiselkeytyksestä liete poistetaan määrävälein lietevarastoon. Lietteenpoiston tasausaltaasta, väliselkeytyksestä ja lietevarastosta hoitaa jätehuoltoyhtiö yleensä kaksi kertaa vuodessa. Lietettä, jonka kiintoainepitoisuus on noin 1 2 %, kertyy noin 60 m 3 vuodessa. Liete viedään Pudasjärven jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu jätevesi johdetaan jälkiselkeytyksestä n. 350 m pitkää purkuviemäriä pitkin pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle avo ojaan, joka laskee noin 1 km:n päässä Syväojaan ja edelle Iijokeen. Kemikaalit ja polttoaineet ja niiden varastointi Juustolan toiminnassa käytetään vuosittain pesu ja desinfiointiaineita 7,5 m 3, kevyttä polttoöljyä lämmitykseen 80 m 3 ja Kempac 10 kemikaalia 1 200 kg fosforin saostukseen jätevedenpuhdistamolla. Osa pesuaineista sisältää klooriyhdisteitä, osa on happamia tai emäksisiä. Kemikaalit säilytetään sisätiloissa varastohallissa. Kevyt polttoöljy säilytetään maan alla olevassa 10 m 3 säiliössä. Säiliö tarkastetaan ohjeiden mukaan joka viides vuosi.

Toiminnasta syntyvät jätteet 4 Vuosittain heraa erottuu juuston valmistuksen yhteydessä noin 400 m 3 ja jäteveden puhdistuksessa lietettä syntyy noin 160 tonnia. Taulukko 1. Toiminnassa syntyvät jätteet vuonna 2003 Jäte Määrä Käsittely Jätevedenpuhdistamon liete 157,4 t Kaatopaikka Muovikanisterit, isot 200 l pienet 30 l 6 7 kpl n. 50 kpl Hyödynnettäväksi materiaalina Pahvit 1 m 3 /vk Hyödynnettäväksi Sekajäte 6 m 3 /kk Kaatopaikka Jäteöljy 15 l/a Ongelmajätteenä käsiteltäväksi Hera 400 m 3 /a Pääosin sikaloihin YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Oulun vesi ja ympäristöpiirin antaman ennakkolausunnon mukaan juustolan jätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologis kemiallisessa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo saa olla enintään 40 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l ja puhdistusteho molempien kuormitteiden suhteen vähintään 90 %. Puhdistamo ei ole saavuttanut nykyisiä ennakkolausunnon mukaisia rajoja. BOD 7 :n osalta lähtevän veden raja arvoon (40 mg/l) on päästy vain kerran vuonna 1994 ja tehovaatimus on saavutettu kolmena vuonna. Fosforin osalta raja arvoon (1,5 mg/l) on päästy vuosina 1994, 1998 ja 1999. Puhdistustehoon (yli 90 %) ei ole päästy yhtenäkään vuotena. Vesistökuormitus Jätevesimäärä on juustolan tuotantopäivinä noin 20 m 3 /d ja vuositasolla keskimäärin noin 10,7 m 3 /d vedenkulutuksen perusteella arvioituna. Jätevesimäärän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla lähivuosina. Taulukko 2. Puhdistamolle tulevan ja lähtevän veden laatu vuosina 1996 2005. Vuosi BOD 7ATU kok P tuleva lähtevä teho (%) tuleva lähtevä teho (%) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) 1996 1203 58 95 25 16,8 33 1997 3370 1071 68 43 19,3 56 1998 1285 563 56 17 13,3 23 1999 1011 98 90 11 8,4 26 2000 1955 1368 30 19 16,8 11 2001 1211 175 86 25 15,5 39 2002 1685 561 67 16 17 2003 2874 610 79 26 15,8 39 2004 2210 870 61 37 20 46 2005 1020 1010 1 52 110 keskiarvo 1867 597 70 24 15,8 34

5 Puhdistamolle tulevan ja myös sieltä lähtevän veden pitoisuustasot ovat korkeampia kuin tavanomaisissa yhdyskuntajätevesissä. Erityisesti BOD 7ATU arvot ovat korkeita maidon jalostuksessa muodostuville jätevesille tyypillisen tapaan. Puhdistamolle tulevan veden ph on ollut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta alle 6, alimmillaan alle 4,1. Lähtevän veden ph on vaihdellut 4,3 7,1 välillä. Jätevedenpuhdistamolle tuleva kuormitus vuosina on 1994 2005 ylittänyt mitoituskuorman BOD:n ja fosforin osalta kaksi kertaa ja typen osalta useita kertoja. Puhdistamo on kuormittanut vesistöä seuraavasti: BOD 7 4,9 kg/d, kok.p 0,15 kg/d, kok.n 0,4 kg/d ja kiintoaine 1,5 kg/d. Puhdistamon puhdistusteho on vaihdellut huomattavasti.. Tuotantopäivinä puhdistamolle tuleva virtaama ylittää 8 m 3 :lla mitoitusvirtaaman. Tulevan jäteveden sisältämän BOD 7 :n mukaan laskettu asukasvastineluku on ollut keskimäärin 222 ja on vaihdellut 32:n ja 450:n välillä. Lähtevän jäteveden sisältämän BOD 7 :n mukaan laskettu asukasvastineluku on ollut keskimäärin 68 ja on vaihdellut 1:n ja 183:n välillä Jätevedenpuhdistamo on tarkkailutulosten mukaan toiminut vaihtelevasti. Maidonjalostuksen jätevedet varsinkin suurina määrinä aiheuttavat ongelmia jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi vuoroin happamat ja vuoroin emäksiset laitteistojen pesuvedet vaikeuttavat jätevesien biologista puhdistusprosessia. Puhdistamo ei ole toiminut suunnitellulla tavalla, koska puhdistamolle tulevan jäteveden ph on liian alhainen biologiselle prosessille, puhdistamolle joutuva hera häiritsee prosessia. Lisäksi puhdistamolla on hajonnutta lietettä, joka häiritsee puhdistusprosessia. Kuormitus ilmaan Jätevesien puhdistaminen ja lietteen käsittely tapahtuvat sisätiloissa, joten niistä ei aiheudu merkittävää hajua ympäristölle. Kuormitus maaperään ja pohjaveteen Tuotantoprosessit ja jätevesien käsittely tapahtuvat sisätiloissa. Puhdistamon altaat ovat vesitiiviit. Tuotantotilojen piha alue on asfaltoitu. Tuotannossa ja jätevedenpuhdistuksessa käytettävät kemikaalit säilytetään sisätiloissa. Käsitellyt jätevedet johdetaan muovisessa viettoviemärissä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan normaalioloissa haitallisia päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Melu Toiminnasta ei aiheudu melua eikä tärinää ympäristöön. Liikenne Juustolaan tuodaan maitoa 165, pesuaineita 10, kevyttä polttoöljyä 15 ja viedään heraa 52 kertaa vuodessa rekka autoilla. Häiriötilanteet Puhdistamon toimintahäiriöt, esim. ph päästön tai sähkökatkoksen seurauksena pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Puhdistamon tekniikka on hakijan mukaan hyvää ja käyttökelpoista. 6 TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Niemitalon Juustolan jätevesien eniten vaikutuksia aiheuttavat aineet ovat ravinteet ja happea kuluttava orgaaninen aines. Puhdistamolta lähtevässä vedessä on todettu myös huomattavia määriä fekaalisia kolibakteereja (vuosina 2003 2004 yli 10 000 kpl/100 ml.) Jätevesien ensisijaista vaikutusaluetta on metsäoja, jota pitkin vedet kulkeutuvat noin 1 km:n matkan ennen laskuaan Syväojaan. Metsäojassa jätevesien vaikutus on selvä. Syväojassa jätevesien vaikutuksen erottaminen muista veden laatuun vaikuttavista tekijöistä kuten turvetuotannosta ja metsätaloudesta on vaikeaa, mutta kesän 2003 tarkkailutulosten perusteella mm. kokonais ja fosfaattifosforin pitoisuudet olivat suurempia purkupaikan alapuolella Rintelässä kuin muut alueella mitatut arvot. Taulukko 3. Arvio Niemitalon Juustolan jätevesikuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Syväojassa ja Iijoessa keskivirtaama ja alivirtaamatilanteessa/ kautena ja vuosien 1994 2004 keskimääräisellä kuormituksella. Kuormitus kg/d BOD 7ATU Kok.P Kok.N vv.1994 2004 4,9 0,15 0,4 Virtaama m 3 /s Syväoja MQW Syväoja elokuu Iijoki MQ 0,12 0,06 137 37 Pitoisuuslisä BOD 7ATU (mg/l) 0,5 0,9 0,00 Kok.P (µg/l) 14 29 0,01 Kok.N (µg/l) 39 77 0,03 Iijoki MNQ 0,00 0,05 0,15 Syväojan luonne ja muu kuormitus huomioiden ravinnepitoisuuden kasvulla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ojan rehevyystasoon. Iijoessa jätevesien vaikutus ei ole käytössä olevilla analyysimenetelmillä havaittavissa. Syväojan valuma alueen pinta alue on 9,88 km 2 ja Iijoen valuma alueen pinta ala Kipinän kohdalla on 10 882 km 2. Iijoen keskivirtaama Syväojan laskukohdan alapuolella Kipinässä on ollut v. 1956 1995 137 m 3 /s, keskialivirtaama 37 m 3 /s ja keskiylivirtaama 685 m 3 /s. Syväojan keskivirtaama on noin 120 l/s. Arvio kalatalousvaikutuksista Syväojan kalasto koostuu veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin jätevesien johtamisella ei ole merkittävää vaikutusta. Syväojan alaosalla harjoitetaan keväällä tulvan jälkeen pienimuotoista nousukalan pyyntiä, johon jätevesien johtamisen vaikutus on vähäinen. Kalastus tapahtuu kylmän veden aikana, jolloin pyydysten limoittuminen on vähäistä ja kalojen makuvirheet ovat epätodennäköisiä. Hakijan mukaan jätevesien johtamisella ei ole vaikutusta Iijoen kalakantoihin tai kalastukseen.

Arvio vahingoista ja esitys niiden korvaamiseksi 7 Syväojan vesistön luonne ja käyttö huomioiden toiminnasta ei arvioida aihetutuvan tilakohtaisesti korvattavia vahinkoja. Kalastoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa. TOIMINNAN PARANTAMINEN Toteutetut toimenpiteet Hakija on uusinut jätevedenpuhdistamolla automatiikkaa, lietepumppuja (3 kpl.), bioroottorin lamelleja, putkistoja, korjannut puhdistamorakennuksen seiniä ja ulko ovia. Lisäksi kulmavaihteisto on uusittu kaksi kertaa ja vaihteistomoottori kolme kertaa. Juustolan maidon jakopäässä hera kerätään nykyisin säiliöön, josta Polar Farm Oy noutaa sen ja toimittaa hyötykäyttöön sikaloille. Jätevedenpuhdistamolle joutuvan heran määrää on vähennetty siten, että juustolan paistopäässä syntyvä hera n 500 l päivässä kerätään uuteen noin 200 l koontiastiaan, josta se johdetaan edelleen nykyiseen jakopäässä sijaitsevaan säiliöön. Pieniä määrää heraa, arviolta noin 50 l/d, joutuu eri työvaiheissa lattiakaivojen kautta viemäriin. Suunnitellut toimenpiteet Laitteistoja pestään emäksisillä ja happamilla liuoksilla, joita ei nykyisin yhdistetä, eikä viemäriin johdettavan veden ph arvoa tarkkailla. Jatkossa tullaan kokoamaan happamat ja emäksiset pesuvedet noin 600 l:n säiliöön. Viemäriin johdettavan veden ph mitataan ennen viemäriin johtamista ja tarvittaessa vesi neutraloidaan siten, että sen ph on 7 8 välillä. Lisäksi hakija on suunnitellut, että puhdistamo tyhjennetään lietteestä ja bioroottorit pestään, minkä jälkeen puhdistamolle johdetaan vain ph säädettyä jätevettä. Fosforikemikaalin annostus tarkistetaan (tasolle noin 250 300 g/m 3 ) ja säädetään virtaaman mukaan fosforin poiston tehostamiseksi. Lietteenpoistoa tasausaltaasta ja väliselkeyttimestä tehostetaan siten, ettei liete pääse mätänemään ja heikentämään puhdistustulosta. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja kuormitustarkkailu Juustolan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu on suoritettu Iijoen yhteistarkkailun ohjelmaan liittyen. Viimeisin ohjelma on laadittu vuosille 2003 2005. Kuormitustarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa, maalis huhtikuussa ja syys lokakuussa. Tarkkailua on hoitanut vuosina 1997 2003 Lapin Vesitutkimus Oy ja vuodesta 2004 lähtien PSV Maa ja Vesi Oy. Vuosina 1997, 2000, 2003 2005 on otettu vain yksi tarkkailunäyte. Puhdistamon käyttötarkkailu käsittää puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, hoidon, kemikaalikulutuksen tarkkailun. Käyttötarkkailusta pidetään kirjaa ja tarkkailun tietoja käytetään hyväksi mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Niemitalon Juustolan puhdistamolla on osa aikainen puhdistamonhoitaja.

8 Kuormitustarkkailussa tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat perusmääritykset: lämpötila, ph, johtokyky, BOD 7ATU, COD Cr, kok.p, kok.n, kiintoaine, alkaliniteetti. Lisäksi lähtevästä vedestä tehdään seuraavat määritykset: happi, PO 4 P, NH 4 N, NO 3 N, fekaaliset koliformiset bakteerit, saostuskemikaalien jäännöspitoisuus. Kuormitustarkkailun tuloksien raportoinnin periaate on esitetty yhteistarkkailuohjelmassa. Raportoinnista viranomaisille ja muille tahoille huolehtii tarkkailua suorittava konsultti. Esitys luparajoiksi Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt luparajoiksi korkeampia arvoja lähtevälle jätevedelle kuin vesi ja ympäristöpiirin ennakkolausunnossa on mainittu. Korotus perustuu nykyisin puhdistamolle tulevan veden keskimääräiseen laatuun (BOD 7ATU noin 1 800 mg/l ja kok.p 25 mg/l) ja asetettuun puhdistustehoon. Raja arvoiksi esitetään hakemuksessa seuraavia vuosikeskiarvona laskettavia raja arvoja: lähtevä teho BOD 7ATU 200 mg/l 90 % Kok.P 3 mg/l 90 % Tuotantopäivinä jäteveden kuormitus on lähtevän veden arvoilla seuraava: BOD 7 4,0 kg/d ja kok. P 0,060 kg/d. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Pudasjärven kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 28.10. 26.11.2004. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Pudasjärven kaupungissa ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu Paikallislehti Iijokiseudussa 28.10.2004 ja erikseen tiedotettu kirjeellä asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lupapäätöksestä on pidetty neuvottelu ja tarkastus 26.4.2005. Neuvottelusta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt asiassa lausunnot Pudasjärven kaupunginhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kainuun TE keskuksen kalatalousyksiköltä. Pudasjärven kaupungin valvontalautakunta on lausunnossaan todennut, että Niemitalon Juustolan jätevesien käsittelyä tulee tehostaa nykyisestä. Heran viemäriin pääsyn estämiseen nykyistä tehokkaammin, kemikaalin syötön tehostamiseen ja muuhun puhdistamon toiminnan parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Syväoja laskee Iijokeen Kipinään suunnitteilla olevan kalastusmatkailukeskuksen yläpuolella.

9 Kainuun TE keskuksen lausunnossa todetaan, että puhdistamon teho on ollut huono, ja kuormitus lupaehtojen mukaiseen tasoon nähden moninkertainen. Hakemuksessa onkin esitetty suunnitelma toiminnan tehostamiseksi. Ympäristölupa on laitoksen epävarman toimintahistorian takia syytä myöntää aluksi määräaikaisena ja verrattain lyhyenä, vuoden 2009 loppuun saakka. Uuden lupaehtoesityksen mukainen kuormitus on samaa suuruusluokka kuin Syväojaan vetensä laskevan Kortesuon kuormitus. Kortesuolle on määrätty Pohjois Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 62/04/01 kalatalousmaksu ja kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. Päätöksestä on valitettu, eikä se ole vielä lainvoimainen. Hakija on määrättävä maksamaan Kainuun TE keskukselle vuotuinen 50 euron suuruinen kalatalousmaksu Iijoessa käytettäväksi. Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on arvioitava vesistö ja kuormitustarkkailun tulosten perusteella. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. A B:n perikunnan edustajana on muistutuksessaan todennut, että Niemitalon Juustola sijaitsee B:n perikunnan omistaman metsäpalstan (Joutenmaa 54:18) naapurina. Juustolan jätevedet ovat sen perustamista lähtien valuneet naapurikiinteistölle eli kyseiselle metsäpalstalle tai sen kautta palstan läpi kulkevaan ojaan. Alun perin jätevesiä ei käsitelty millään tavalla vaan ne imeytyivät sellaisenaan palstan maaperään. Muutama vuosi juustolan perustamisen jälkeen metsäpalstan puut alkoivat kuolla juuri imeytysalueen kohdalta. Tämän takia tehtiin perikunnan ja Pudasjärven kunnan välillä vuonna 1992 sopimus jätevesien johtamisesta. Palstan läpi rakennettiin jätevesiputki ja perattiin noin 1 km verran metsäojaa, jonka kautta päästöt ohjautuivat Syväojaan. Kuolleet puut poistettiin ja niiden tilalle entiselle imeytysalueelle istutettiin männyntaimia. Kunta joutui myös mätästämän imeytysaluetta, etteivät taimet kuolisi. Samana vuonna Oulun vesi ja ympäristöpiiri antoi juustolalle jätevesien käsittelystä määräykset. Lähtevän jäteveden laadulle annettiin raja arvot. Jäteveden käsittelyssä syntyvät lietteet tuli sijoittaa niin ettei vesien pilaantumista tapahtuisi. Kuitenkaan hakemuksessa olevien tietojen mukaan lähtevä jätevesi ei ole likimainkaan täyttänyt laatuehtoja viimeisen 10 vuoden aikana. Lisäksi jäteveden poisto ojaan kertyy jatkuvasti haisevaa lietettä. Eniten jätevesistä aiheutunutta haittaa kärsineinä maanomistajina haluamme, että Niemitalon juustolan jätevesien käsittely järjestetään niin, että aiheutuva ekologinen, taloudellinen ja esteettinen haitta saadaan loppumaan. Edellytämme, että jätevedenpuhdistamosta lähtevän veden laatu tulee olemaan ympäristöviranomaisten vaatimusten mukainen. Uusia ojia tai viemärilinjoja ei saa tilamme läpi kaivaa. Lisäksi huomautamme, että ympäristökeskuksella oleva kartta viemärilinjan sijainnista on virheellinen. C, jolla on maapalsta ja vapaa ajan asunto Syväojan suussa, on muistutuksessa taustatietona todennut, että vuonna 1997 mökin kohdalla on ollut puhdas hiekkaranta eikä rehevöitymisestä ollut tietoakaan. Saastumis ja rehevöitymisprosessi lähti hitaasti liikkeelle 1980 luvulla, mutta kiihtyi nopeasti 1990 luvulla. Syväojaa myöten tuli ikävän hajuista lietettä, jopa kurrivaahtoa. Oja täyttyi myös turvekuntasta ja noin 10 cm paksu lieju peitti entisen hiekkapohjan, tähän tosin pääasiallisena syynä lienevät Kortesuon turvetuotantoalueelta laskettavat kuivatusvedet. Kesinä 2003 ja 2004 kalat ovat mennet syömäkelvottomiksi kitkerän ja mutaisen makunsa vuoksi. Etenkin kuivana kesänä 2003 Syväoja muistutti likaviemäriä ja mökin arvo ja virkistyskäyttö on haittojen vuoksi vähentynyt oleellisesti. C esittää muistutuksessaan, että puhdistamolta lähtevän jäteveden arvot saavat olla enimmillään ympäristökeskuksen määrittämät BOD 7ATU 40 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 1,5 mg/l, puhdistusteho 90 %. Samalla tulee selvittää jätevesien osittainen imeytys maaperään ennen kuin ne lasketaan avo ojaa myöten Syväojaan. Puhdistamolta lähtevän jäteveden kuormitusta ja Syväojan vedenlaatua tulee tarkkailla puolueettoman (ympäristökeskuksen valtuuttaman) tarkkailijan toimesta useita kertoja vuodessa eri vuo

10 denaikoina. Niemitalon Juustolan esittämät raja arvot ovat niin korkeita, että ne johtavat vääjäämättä Syväojassa, jossa on heikko virtaama, voimakas humus, fosfori ja typpipitoisuus, ympäristökatastrofiin. Ympäristökeskuksen esittämillä arvoilla prosessia voidaan ainakin hidastaa. C toteaa muistutuksessaan, että hän vastustaa ehdottomasti ympäristöluvan myöntämistä Niemitalon Juustolan esittämässä muodossa. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija on antanut suullisen vastineen 26.4.2005 pidetyssä neuvottelussa. Vastineen mukaan heran talteenottoa on tehostettu ja nykyisin paistohera toimitetaan sikaloille. Hajuhaitat puhdistamolla ovat vähentyneet. Tarkkailunäytteen, joka otetaan toukokuussa, perusteella voidaan toimenpiteiden vaikutus nähdä. Laitokselle suunnitellut tehostamistoimet voidaan tehdä vuoden kuluessa. Jäteveden purkuputken sijoitusta ei ole tarkoitus muuttaa. Puhdistamon toimintaa on tehostettu ja mm. BOD 7 :n jäteveden pitoisuus tulee olemaan alle 200 mg/l ja tämä tulee lupaviranomaisen huomioida luvan käsittelyssä ja kalatalousmaksua määritettäessä. POHJOIS POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkastanut hakemuksen, tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yksityisen ja yleisen edun turvaamiseksi säädetään. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Niemitalon Juustolalle juustolan ja jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Luvan saajan tulee toiminnassaan noudattaa ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä jäljempänä tässä päätöksessä esitettyjä lupamääräyksiä. Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu vesistön pilaantumista eikä siitä johtuvia korvattavia vahinkoja. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Valvontalautakunnan lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 1 3. Kainuun TEkeskuksen lausunto on otettu huomioon määräämällä lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämisajaksi 31.12.2010. B:n perikunnan muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2 ja 3. C:n muistutus on tarkkailun osalta huomioitu lupamääräyksessä 7 ja jäteveden pitoisuusvaatimuksen osalta osittain lupamääräyksessä 2. Lupamääräykset 1. Rakenteet Juustolan ja puhdistamon rakenteet, laitteet ja prosessit on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Rakenteisiin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun. Mahdolliset muutokset on tehtävä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Puhdistamolta ei saa päästää puhdistamattomia tai puhdistettuja jätevesiä pohjaveden muodostumisalueelle. Häiriötilanteessa jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai muutoin käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä voi aiheutua pohjaveden pilaantumista.

11 Puhdistamolta tulevat jätevedet on johdettava Syväojaan purkuputkea ja viemäriojaa pitkin nykyiselle purkupaikalle. 2. Päästöt vesiin ja viemäriin Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että vesistöön johdettava BOD 7ATU kuormitus saa olla enintään 3 kg päivässä ja kokonaisfosforin kuormitus 60 g päivässä. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. BOD 7ATU :n ja kokonaisfosforin puhdistustehon tavoitetaso on 80 %. Kuormitukset tulee laskea vuosikeskiarvona. Puhdistamolla on toteutettava 31.12.2005 mennessä seuraavat parannustoimenpiteet: jätevedenpuhdistamolle joutuvan heran määrän tulee vähentää, pesuvedet tulee kerätä ja ph:n säätää ennen viemäriin johtamista, puhdistamolla oleva liete tulee poistaa, puhdistamon bioroottorit tulee pestä, puhdistamon kemikaaliannostelu tulee tarkistaa ja syötettävien kemikaalien määrän tulee vaihdella virtaaman mukaan. Tehdyistä toimenpiteistä tulee tehdä helmikuun 2006 loppuun mennessä Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle selvitys toimenpiteiden vaikutuksista puhdistamon toimintaan. 3. Juustolan toiminta ja puhdistamon käyttö ja hoito Juustolasta puhdistamolle johdettavista jätevesistä ei saa aiheutua haittaa puhdistamon toiminnalle. Jätevedet on käsiteltävä sellaisiksi, että puhdistamo voi ne käsitellä Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden puhdistamon hoitajalla on oltava riittävä kirjallinen ohjeistus menettelytapoineen puhdistamon eri ongelmatilanteita varten. Juustolan jätevesistä ei saa aiheutua haittaa tai toiminnan häiriöitä jätevedenpuhdistamolle. Juustolasta puhdistamolle joutuvan heran määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä rakenteilla ja toiminnallisin keinoin. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä tai niiden johtamisesta vesistöön ei aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamoon kertyvää lietteen määrää on tarkkailtava säännöllisesti ja liete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään 4 kertaa vuodessa. 4. Raaka aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden varastointi Raaka aineet, kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niiden pääsy maaperään tai viemäriverkkoon estyy normaalitoiminnassa ja myös mahdollisissa vahinkotilanteissa. 5. Lietteiden ja muiden jätteiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Juustolan ja puhdistamon jätehuolto ja jätteiden kuljetus on järjestettävä asianmukaisesti voimassa olevien Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä. Toiminta tulee järjestää siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilliskerättävät hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana.

12 Toiminnassa muodostuva yhdyskuntajäte ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on toimitettava luvan omaavalle vastaanottajalle tai ongelmajätelaitokselle. Ongelmajätteiden määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee raportointia varten luokitella ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) liitteen mukaisesti. Lietteestä ei saa aiheutua haittaa työntekijöille tai ympäristölle. Liete on toimitettava Pudasjärven kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 6. Viemäriksi määrääminen Jätevesien purkuojana toimiva metsäoja Syväojaan asti määrätään ympäristönsuojelulain 48 :n perusteella vesilain 10 luvun 2 :n tarkoittamaksi viemäriksi. Hakijan on kustannuksellaan pidettävä huolta viemärin kunnosta mm. tarvittavin perkauksin. 7. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Jos vesistöön, maaperään tai ilmaan joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia, ympäristölle tai sen käytölle haitallisia päästöjä, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin niistä aiheutuvien vahinkojen estämiseksi sekä häiriöiden ehkäisemiseksi vastaisuudessa. Tapahtumasta on viipymättä ilmoitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriötilanteita ja poikkeuksellisia oloja varten on hakijan laadittava toimintaohjeet. Ohjeessa on esitettävä puhdistamon ja viemäriverkoston ympäristövahinkoriskiä aiheuttavien häiriötilanteiden hälytysjärjestelmä toimenpideohjeineen. Ohje on säilytettävä puhdistamolla ja päivitettävä tarvittaessa. Ohjeet on esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaiselle. 8. Valvonta ja tarkkailumääräykset Jätevedenpuhdistamolle on nimettävä riittävän koulutuksen saanut vastuunalainen hoitaja, jonka henkilö ja yhteystiedot sekä pätevyys on ilmoitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailu Käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailu on toteutettava esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti muutettuna siten, että kuormitustarkkailunäytteitä on otettava neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein. Näytteet tulee ottaa vuorokauden virtaamapainotteisena kokoomanäytteenä tuotannon ollessa käynnissä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus voi harventaa tarkkailukertoja toiminnanharjoittajan esityksestä, mikäli jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää lupamääräykset. Jätevedenpuhdistamon tarkkailu on liitettävä Iijoen yhteistarkkailuohjelmaan. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tulee arvioida kuormitus ja vesistötarkkailun tulosten perusteella osana niiden raportointia.

13 Kunkin tarkkailukerran tulokset tulee toimittaa viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot tulee toimittaa ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla myös sähköisessä muodossa siirrettäväksi asianomaisiin tietojärjestelmiin. Vuosiyhteenveto tulee toimittaa helmikuun loppuun mennessä edellä manituille viranomaisille. 9. Vuosiraportointi Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti laitoksen toiminnasta. Raportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: Tuotanto: Vuotuinen tuotanto (tuotteen laatu ja määrä), käytetyt raaka ja apuaineet sekä energian käyttö (sähkö, lämpö) Jätehuolto: Laitoksella syntyneiden jätteiden, ongelmajätteiden ja hyötykäyttöön soveltuvien jätteiden määrät, lajit, edelleen toimittaminen, varastointi, ongelmajätteiden kuljettajat ja toimituskohteet Jätevedet: Jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrä, analyysitulosten yhteenveto ja selvitys lupamääräyksen 2:n kuormitusarvojen ja puhdistuksen tavoitetasojen saavuttamisesta. Muu tarkkailu: Muut toimintaan liittyvät ympäristönsuojelun kannalta tehdyt oleelliset selvitykset, tarkastukset, huollot ja korjaustoimenpiteet Häiriötilanteet: Tehtaalla tapahtuneet, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet (ajankohta, syy, kestoaika, päästölisäys, korjaustoimenpiteet ja mahdolliset valitukset), niiden vaikutus ympäristöön 10. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Mikäli tämän päätöksen tarkoittamasta toiminnasta aiheutuu sellainen vesistön pilaantumisesta johtuva vahinko, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä vaatia siitä korvausta luvanhaltijalta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Samassa yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 11. Muutokset toiminnassa Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 6 kk ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

12. Kalatalousmaksu 14 Niemitalon juustolan tulee maksaa vuosittain Kainuun TE keskukselle 50 euron suuruinen kalatalousmaksu Iijoessa käytettäväksi aiheutuvan kalataloudellisen haitan kompensoimiseen. Mikäli jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vähenee pysyvästi, voi ympäristökeskus muuttaa kalatalousmaksua toiminnanharjoittajan hakemuksesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Jätevedenpuhdistamon toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain vaatimusten mukaisesti. Lupaviranomainen on ottanut harkinnassa huomioon mitä on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetusta laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Puhdistamo ei sijaitse yleis tai asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi toiminta sijoittuu siten, ettei siitä aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Jätevesiä ei johdeta pohjavesialueelle. Laitoksen välittömässä läheisyydessä ole suojelukohteita. Jätevedenpuhdistamon toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyrkinyt siihen, että toiminta toteutetaan siten, että ympäristön pilaaminen estetään, mutta toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus valita asianmukaiset menetelmät estämään pilaantuminen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, ympäristövaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös 365/1994, jolla pannaan täytäntöön yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 91/271/ETY.

15 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kunnossapitovelvoite on annettu, jotta ehkäistään toiminnasta aiheutuva vaara tai haitta terveydelle ja ympäristölle tai kohtuutonta rasitusta naapureille. (lupamääräys 1) Jäteveden käsittelyvaatimukset on annettu varmistamaan, että laitosta käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Jätevesien johtamisella ei saa aiheuttaa vesistön pilaantumista. Ravinteiden kuormitusraja arvoja koskevat määräykset ovat tarpeen rehevöitymisen ja muiden haittojen vähentämiseksi. Laitoksen jätevesimäärä huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa typen poistoa koskevia määräyksiä. Lisäksi on annettu määräyksiä puhdistustehon laskemisesta, jotta voidaan vertailla tarkkailun tuloksia annettuihin puhdistustehoihin. Ympäristökeskus ei ole hyväksynyt toiminnanharjoittajan esitystä lähtevän jäteveden BOD 7ATU :n pitoisuudeksi. Vesistöön johdettavan BOD 7ATU :n alittaessa lupamääräyksessä annetun kuormitusraja arvon voidaan ympäristöhaittojen määrän katsoa olevan vähäisiä. Kokonaisfosforin osalta jäteveden kuormitusraja arvo 60 g päivässä vastaa hakijan esittämää 3 mg/l jätevedenpitoisuutta. Lisäksi ympäristökeskus on arvioinut, että lupamääräyksessä annettujen kuormitusraja arvojen alittuessa vesistövaikutukset Syväojassa ja Iijoessa jäävät vähäisiksi. Lupamääräyksessä annettua puhdistustehon tavoitetasoa seuraamalla voidaan varmistua puhdistusprosessin toimivuudesta. Mikäli tavoitetasoa ei saavuteta voi ympäristökeskus antaa tarvittaessa puhdistamon toimintaa koskevia määräyksiä. Kuormituksen selvittämiseksi ei kertanäytteenottoa voi pitää riittävänä ja ympäristökeskus on sen vuoksi tarkkailua koskevissa lupamääräyksessä pitänyt vuorokauden mittaista näytteenottojaksoa sopivana. (lupamääräys 2) Ravinnekuormituksen vähentäminen ja vesistöhaittojen ehkäisy edellyttää, että puhdistamon toiminta on kaikissa olosuhteissa varmistettu. (lupamääräys 3) Määräyksen avulla pyritään estämään kemikaaleista, poltto ja raaka aineista sekä jätevesistä aiheutuvat ympäristö, terveys ja viihtyisyyshaitat. Terveydelle tai ympäristölle voi aiheutua vaaraa ja haittaa jätevesien tai kemikaalien pääsystä maaperän tai viemäriverkostoon. Samalla voi aiheutua vaaraa ja haittaa viemäriverkostolle ja jätevedenpuhdistamolle. (lupamääräys 4) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (lupamääräys 5) Vesilain 10 luvun 2 :n perusteella ojaa, jossa kulkee olennaisessa määrin jätevettä, on pidettävä viemärinä. Jätevettä johtavan on pidettävä viemäriksi määritelty oja kunnossa, koska jätevesien johtaminen ojaa pitkin lisää ojan kunnossapitotarvetta. (määräys 6) Mahdollisissa häiriötilanteissa saattaa ympäristöön kohdistua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Toimintaohjeiden avulla voidaan välttyä häiriöiltä tai saadaan niiden kestoaikaa lyhennettyä sekä vähennettyä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Vahinkojen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien toimenpiteiden ohella ilmoittaminen valvontaviranomaisille on välttämätöntä tiedon välittämisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteiden ohjaamisen ja laitosvalvonnan vuoksi. (lupamääräys 7) Nimeämällä riittävän pätevyyden omaava puhdistamonhoitaja voidaan varmistua laitoksen asianmukaisesta hoidosta. Laitoksen tarkkailua ja siitä raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen laitoksen toiminnan, käytön ja ympäristövaikutusten sekä jäteveden puhdistustehon riittävyyden arvioimiseksi. Laitoksen kuormitustarkkailun tulee olla jatkuvaa ja näytteenottoajan riittävän pitkä, jotta sen toiminnasta voidaan olla selvillä ja

16 otettavat näytteet kuvaavat luotettavasti puhdistamon toimintaa. Vuosittaisella riittävän tiheällä tarkkailulla tästä voidaan varmistua. Jätevedenpuhdistusprosessissa on ollut häiriöitä ja sen vuoksi syytä ottaa vuosittain neljä kuormitustarkkailunäytettä, jotta puhdistusprosessin toimivuus voitaisiin luotettavasti selvittää. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja tarkkailun avulla tämä velvoite voidaan toteuttaa. (lupamääräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan toteuttamiseksi. Tietojen perusteella voidaan seurata laitoksen toimintaa suhteessa annettuihin lupaehtoihin. (lupamääräys 9) Toiminnanharjoittaja on vastuussa pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta ja siitä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lupamääräys 10 perustuu ympäristönsuojelulain 72 :ään, jossa säädetään korvausten vaatimisesta ympäristönsuojelulain mukaan korvattavien, lupakäsittelyn yhteydessä ennakoimattomien edunmenetysten osalta. (lupamääräys 10) Ilmoitusvelvoite on tarpeen, jotta valvontaviranomainen olisi selvillä toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja keskeytyksistä. (lupamääräys 11) Jätevesistä arvioidaan aiheutuvan haittaa kalastolle ja haitan korvaamiseksi on tarpeen määrätä kalatalousmaksusta Iijoessa käytettäväksi. Kuormituksen muuttuessa voidaan maksun määrää tarkistaa hakemuksesta. (lupamääräys 12) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lainvoiman saatuaan tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä, mikäli toimintaa aiotaan jatkaa mainitun ajankohdan jälkeen. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä lupamääräyksessä 6 mainittujen tarkkailujen tulokset sekä selvitys jätevesipuhdistamon kuormituksesta tehtävän jätevesitarkkailun perusteella. Hakemukseen on lisäksi liitettävä muut tarpeelliset, ympäristönsuojeluasetuksen 3 luvussa mainitut tiedot ja selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Muutoinkin luvan voimassaoloon ja tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 9, 28, 31, 36 38, 41 43, 45 48, 52 56, 67, 72, 76 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19 ja 23 Jätelaki (1072/1993) 1, 6, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 7 9

17 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 sellaisena kuin se on kyseisen lain muuttamisesta annetussa laissa (90/2000) Vesilaki (264/1961) 10 luku 2 Valtioneuvoston päätös (365/1994) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1078 euroa, ei arvonlisäverollista myyntiä Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen maksutaulukon mukaan maidon käsittelylaitoksen ja jäteveden puhdistamon muodostaman kokonaisuuden luvan käsittelyyn menee keskimäärin 23 37 henkilötyöpäivää. Luvan käsittelyyn ei ole kulunut maksutaulukon mukaista aikaa. Mikäli asetuksen maksutaulukon mukainen maksu on luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 euroa/h. Luvan käsittelyyn on kulunut aikaa yhteensä 28 tuntia ja täten asetuksen mukaisen tuntimaksun (38,5 ) mukaan maksuksi tulee 1078. Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 :ssä on säädetty. Päätös Hakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaan. Jäljennös päätöksestä Pudasjärven kaupunginhallitus Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun TE keskus, kalatalousyksikkö Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus, vesihuoltoryhmä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Ilmoitus päätöksestä Hakemuksesta tiedonannon saaneet.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla 18 Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pudasjärven kaupungin ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä ilmoitetaan Iijokiseutu lehdessä. Lisätietoja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus ylitarkastaja Juha Koskela p: (08) 315 8360. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika päättyy 15.9.2005. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä Ylitarkastaja Juha Koskela LIITE Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen 19 Liite Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätökseen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja toimitettava valitusajan kuluessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valituksen toimittaminen Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä. Valitusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmässä on ilmoitettava: 1) päätös, johon haetaan muutosta 2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä: 1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto oikeus niin määrää. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001 ja 1024/2002) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot: postiosoite: käyntiosoite: aukioloaika: 8.00 16.15 puhelin: (08) 315 8300 PL 124, 90101 OULU Isokatu 9, 90100 OULU telekopio: (08) 315 8305 sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi