Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2019

Suomen leirintämatkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Seurantatutkimus 2019

Sisältö Sivu Tutkimuksen toteutus 3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet 4 Tutkimuksen tiedonkeruu 5 Yhteenveto päätuloksista 6-8 Päätulokset Motiivit leirintämatkailuun 10 Matkojen ajoitus 11 Ajokilometrit Suomessa ja yleensä 12 Leirintämatkailun majoitusmuodot 13 Matkan pääasiallinen tarkoitus 14 Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot 15 Leirintämatkan kesto 16-17 Leirintämatkan kustannukset 18-18 Leirintäalueen suosittelu 20 Leirintämatkojen tulevaisuus 21-23 Leirintäalueiden kehittäminen 24 Rahankäyttö leirintämatkailussa 25 Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla 26 Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan 27 Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset 28 Leirintämatkailun aikaansaamat verot 29 Kuva: Rastila Camping Helsinki Kansikuva: SF-Caravan ry Liitteet: Vastaajaprofiili, leirintäalueiden kapasiteetti, yöpymiset ja muutokset Toimialan tunnuslukuja, kerrannaisvaikutusten laskentaperusteet Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 2

Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu on tehty monikanavaisesti: - Paperilomakekysely asiakkaille, leirintäalueen henkilökunnan avustamana - SF Caravan ry:n asiakasrekisteriin sähköinen nettikysely, osana uutiskirjettä Tutkimusmetodi: tulo- ja työllisyysvaikutusten laskenta Pohjoismaisen menomenetelmän avulla (tiedonkeruu kävijäkyselynä) Tiedonkeruuaika: leirintäalueilla 24.6.-4.8.2019, SF-Caravan ry:n uutiskirje 7.-18.8.2019. Vastaajamäärä: 2 608 Tutkimus tehty neljännen kerran (edellisinä vuosina 2013, 2015, 2017). Tutkimuksen tulokset tarkoitettu vain tilaajien omaan käyttöön. Tulosten luotettavuus hyvä, vastaajamäärä riittävä kokonaisanalyysin tekemiseen. Päätulokset on raportoitu myös leirintäalueittain. Virhemarginaali on suurimmillaan noin +/- 2 %-yksikköä (95%:n luotettavuustasolla). Esitämme kiitokset tuloksellisesta yhteistyöstä kaikille, jotka aktiivisesti myötävaikuttivat tämän tutkimuksen toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Suomen Leirintäalueyhdistys ja SF-Caravan ry. Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, petteri.ohtonen@haaga-helia.fi Teemu Moilanen, yliopettaja, teemu.moilanen@haaga-helia.fi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 3

Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet Tutkimus selvittää leirintämatkailijoiden rahankäytön ja tulo- ja työllisyysvaikutukset. Tulokset sisältävät vertailutiedot 2017 tehtyyn tutkimukseen, jonka toteutustapa oli pääosin sama. Vuoden 2019 tutkitut leirintäalueet ja vastaajamäärät on esitetty ohessa. SLY:n jäsenalueita oli 9 ja SF-Caravan alueita 3. Tutkitut leirintäalueet 2019 n= Helsinki, Rastila 147 Kalajoki, Camping Hiekkasärkät 137 Kouvola, Tykkimäki 125 Kuopio, Rauhalahti 135 Naantali, Naantali Camping 107 Oulu, SF-Caravan Rantasarka 107 Rovaniemi, Ounaskoski 111 Savonlinna, Tanhuvaara 98 Seinäjoki, SF-Caravan Kalajärvi 132 Sotkamo, SF-Caravan Kattivankkuri 130 Tampere, Härmälä 112 Virolahti, Vaalimaa Camping 108 Joku muu 1098 Yhteensä 2547 Kuva: SF-Caravan ry Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 4

Tiedonkeruumetodi (Toimeksiantaja rekrytoinut merkittävimmät leirintäalueet mukaan) Kohderyhmät (vastaajat) Tutkimusten tiedonkeruut 2015, 2017 ja 2019 2019 2017 2015 - Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta) - Sähköinen nettikysely (SF-Caravan ry:n uutiskirje 23 000:lle) - Kieliversiona suomi ja englanti. - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvien leirintäalueiden (9) ja SF-Caravan -leirintäalueiden (3) asiakkaat - SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (23 000 hlöä), karavaanarit.fi -sivuston uutiset ja Facebook-sivut. - Henkilökohtaiset haastattelut (henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (henkilökunta) - Sähköinen nettikysely (SF-Caravan ry:n uutiskirje 17 000:lle) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet, 12 + muita - Henkilökohtaiset haastattelut (tutkija ja henkilökunta) - Informoitu lomakekysely (tutkija ja henkilökunta) Tiedonkeruun aika Leirintäalueilla 24.6.-4.8. ja uutiskirje 7.-18.8.2019 3.7. - 10.8.2017 22.6. - 12.7.2015 Laajuus (vastauksia) Otosperiaatteet Yhteensä: n=2608 A) Informoitu lomakekysely leirintäalueilla: n=1112 - mukana 12 leirintäaluetta B) SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet: n=1496 - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla - SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki) Yhteensä: n=1991 A) Informoitu lomakekysely + flyer kutsu nettikyselyyn - internet-kysely: n=145 - paperilomakevastaajat: n=882 B) SF-Caravan ry:n uutiskirjevastaajat: n=963 - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla - SF-Caravan ry:n uutiskirjeen tilanneet (kaikki) - Suomen Leirintäalueyhdistykseen kuuluvat leirintäalueet Yhteensä: n=804 19 leirintäaluetta - 8:lla leirintäalueella haastattelemalla - 11:lla leirintäalueella paperilomakkeella - Leirintäaluematkailijat: satunnainen otos valituilla leirintäalueilla Vertailtavuudesta: vuosien 2017 ja 2019 kokonaistuloksen vertailtavuus on hyvä. Sen sijaa vertailtavuus vuoden 2015 tuloksiin on suuntaa-antava johtuen tiedonkeruumenetelmien erilaisuudesta. 5

Matkustusmotiivi Leirintämatkailussa houkuttelevat eniten vapaus (paikan ja ajan suhteen) sekä matkakohteiden ja -vaihtoehtojen monipuolisuus. Ajokilometrit Leirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017. Majoitusmuodot ja kulkuneuvot Suosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48%:lla) tai oma matkailuvaunu (35%:lla), matkailuauton suosio on kasvussa. Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla (48%) ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä (34%). Matkan ajoitus ja tarkoitus Leirintämatkailun sesonki on jonkin verran laajentunut toukokesäkuulle ja syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Huippukuukautena heinäkuu säilyttänyt asemansa. Karavaarit tekevät matkoja kesäsesongin ulkopuolellakin. Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95% vastaajista). Leirintäaluemajoituksen sisältävällä matkalla ollaan tyypillisesti noin yksi viikko, noin 2 yötä/leirintäalue. Leirintäalueen suosittelu Matkailijoista 84% suosittelee hyvin tai melko todennäköisesti leirintäaluetta ystäville. Suosittelun keskiarvo 4,3. Tulos on pysynyt ennallaan viime vuosina. Yhteenveto päätuloksista 1 (3) Kulut leirintämatkailusta Leirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut yhden matkan osalta ovat keskimäärin 300 (mediaani). Karavaanarit käyttävät rahaa (300 ) muita leirintäalue-matkailijoita (240 ) enemmän. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017. Leirintämatkat tulevaisuudessa Leirintämatkailijoista jopa 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna. Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina. Leirintämatkailua lisäävät mm. myönteiset kokemukset, vaihtelu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset. Leirintämatkailua vähentävät tyypillisesti ikääntyminen, terveysasia sekä raha-asiat. Tyypillinen leirintäaluematkailija Leirintäalueilla tehdyn kyselyn tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia. Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60-vuotiaita, Länsi- Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia. Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kääntyneet nousuun - Leirintämatkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset (htv): 2 742 htv (2017: 2 520 htv). - Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1 848 htv (2017: 1 829 htv). Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot selvässä kasvussa Verotuloja leirintämatkailuala maksoi 79,3 milj. (2017: 71,3 milj. ), nousua 11 %. Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot 22,2 milj. (pl polttoaine) (2017: 21,4 milj. ) Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj., (2017: 19,8 milj.) Rahankäyttö leirintämatkailussa Koko leirintämatkailun liikevaihto on 215,7 milj, kasvua 9 %. (v. 2017: 198 milj. ). Rahankäyttökohteet leirintäpaikkakunnalla: majoituskulut, ruoka- ja elintarvikkeiden, polttoaineiden ostaminen ja ravintoloissa/ kahviloissa käyminen ovat yleistä. Seurueet käyttävät rahaa matkan aikana 237 /vrk. Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 / vrk / hlö. Rahaa käytetään paikkakunnalla aikaisempaa enemmän (+ 8,3 %). Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden on n. 1 300 (2017: 1 200 ), kasvua 7 %. Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa n. 237 (2017: 235 ), kasvua + 0,8 %. KEHITYS 2017-2019 Päähavaintoja: - Päiväkohtainen rahankäyttö leirintämatkalla on kasvanut - Yöpymisten määrä kasvussa - Verotulovaikutus kasvussa. - Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kasvussa - 97 % leirintämatkailijoista aikoo tehdä uuden matkan seuraavana vuonna, matkailijoiden määrä ennakoidaan kasvavan Majoitustilasto 2018-2017 - Leirintäalueiden kapasiteetti / tarjonta lievästi vähentynyt. - Yöpymisten määrä lisääntynyt (+ 3,4 %). - Huoneiden käyttöaste (32,6 %) lievästi kasvanut (+ 1,4%-yks.). 6

Yhteenveto päätuloksista 2 (3) Matkustusmotiivi Ajokilometrit Suomessa ja yleensä 2019 2017 Mediaani: Ajokilometrit leirintämatkoilla 4 000 3 000 Ajokilometrit Suomessa 2 500 2 500 Majoitusmuodot: Matkailuauto, oma Matkailuvaunu, oma Mökki/loma-asunto Teltta Matkailuauto, vuokrattu Matkailuvaunu, vuokrattu Huone Muu 48% 35% 7% 6% 4% 1% 1% 1% 2017 2019 Kulkuneuvot Matkan kesto Leirintäalueen suosittelu Matkailuauto Auto ja matkailuvaunu Auto Moottoripyörä Polkupyörä Jokin muu 0% 20% 40% 60% 48% 34% 15% 1% 1% 2017 2019 KESKIARVOT 1% Yöpymismäärä muualla koko Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 5 matkalla 7 vrk Tämän matkan kesto 18 Viipymä tällä leirintäalueella 7,1 Yöpymismäärä muualla koko matkalla MEDIAANIT 10,3 Tämän matkan kesto 7 Viipymä tällä leirintäalueella 2 5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti 2017 (ka. 4,3) 2019 (ka. 4,3) 51% 50% 33% 34% 12% 12% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

Leirintäaluematkailu seuraavan 5 vuoden aikana Yhteenveto päätuloksista 3/3 Leirintäaluematkailua lisäävät Leirintämatkailijan rahankäyttö Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee 105 Keskiarvo/ vrk 104 2017 2019 15% 33% 75% 56% 10% 11% 100 95 90 85 91 96 0% 20% 40% 60% 80% 100% % 80 2015 2017 2019 Leirintämatkailun liikevaihto 2015: 197 401 000 2017: 197 807 000 2019: 215 727 000 kasvua 9 % Rahan käyttökohteet (milj. ) Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset (htv): - Kokonaisvaikutus 2 742 (2017: 2520) - Välitön työllisyysvaik. 1 848 hlöä (2017:1829) Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa (2017: 71,3 milj., kasvua 11 %) Syöte Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 8

PÄÄTULOKSET Kuva: SF-Caravan ry Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 9

Motiivit leirintämatkailuun: Leirintämatkailussa houkuttelevat vapaus ja vaihtoehtojen monipuolisuus Vapaus mennä minne tahtoo 69% Aikatauluista riippumaton matkanteko 67% Paljon eri vaihtoehtoja, alueita minne mennä 54% Karavaanarimatkailu 50% Luonnonläheisyys, luontokokemus 42% Virkistäytyminen, vaihtelunhalu 41% Spontaani liikkuminen 31% Edullinen hinta 28% Sosiaalisuus tapaa uusia ihmisiä 21% Ystävien, tuttujen tapaaminen 17% Yhteisöllisyys (ajanvietto samankaltaisten 16% Perinne, aikaisempi osallistuminen Muu syy 12% 5% 2019 2017 Miksi harrastat tai kokeilet leirintämatkailua? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 10

Matkojen ajoitus Leirintämatkailu on jonkin verran laajentunut touko-kesäkuulle ja myös syyskuulle verrattuna vuoteen 2017. Karavaanarit tekevät matkoja varsinaisen kesäsesongin ulkopuolellakin. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 8% 8% 7% 2019 2017 90% 92% 69% 58% 41% 22% 32% 14% 18% 12% 7% 72% 68% 52% 42% 22% 18% 9% 8% 8% 7% % Uutiskirje-vastaajat (n=1496) Leirintäalue-vastaajat (n=1112) 100 94 90 87 82 80 70 60 50 40 30 20 10 0 10 11 4 4 18 9 29 14 52 26 74 61 2019 58 65 35 13 30 12 11 5 5 Missä kuussa olet tehnyt tai tulet todennäköisesti tekemään leirintämatkan vuoden 2019 aikana? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 11

Ajokilometrit Suomessa ja yleensä Ajokilometrit Alle 500 km 500-1000 km 1001-1500 km 1501-2000 km 2001-2500 km 2501-3000 km Yli 3000 km Ajokilometrit Suomessa Alle 500 km 500-1000 km 1001-1500 km 1501-2000 km 2001-2500 km 2501-3000 km Yli 3000 km Keskiarvot 3% 10% 7% 7% 4% 9% 4% 17% 10% 13% 6% 12% 38% 60% 2017 2019 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Leirintämatkailijat ajavat vuodessa tyypillisesti noin 4000 km. (mediaani), josta Suomessa noin 2500 km. Leirintämatkojen ajomatkat ovat pidentyneet vuodesta 2017. v. 2019: Kaikki vastaajat Leirintäalue vastaajat Uutiskirje vastaajat n=2608 n=1112 n=1496 Kilometrit yhteensä Keskiarvo 5740 4652 6302 Kilometrit yhteensä Mediaani 4000 3000 5000 Kilometrit vain Suomessa Keskiarvo 3737 2860 4354 Kilometrit vain Suomessa Mediaani 2500 2000 3000 Ajokilometrit leirintämatkoilla 4 866 5 740 Ajokilometrit Suomessa 3 771 3 737 Mediaanit Ajokilometrit leirintämatkoilla Ajokilometrit Suomessa 2 500 3 000 2 500 4 000 2017 2019 Arvioi, paljonko sinulle / perheelle kertyy leirintämatkoillanne ajokilometrejä 2019 aikana? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 12

Leirintämatkailun majoitusmuodot Suosituimmat majoitusmuodot ovat oma matkailuauto (48% tai oma matkailuvaunu (35%), oman matkailuauton suosio kasvussa. Matkailuauto, oma Matkailuvaunu, oma Mökki/loma-asunto Teltta Matkailuauto, vuokrattu Matkailuvaunu, vuokrattu 48% 35% 7% 6% 4% 1% 2017 2019 v. 2019: Kaikki vastaajat Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat % % % Matkailuauto, oma 48 36 58 Matkailuvaunu, oma 35 31 38 Mökki/loma-asunto 7 13 2 Teltta 6 12 1 Matkailuauto, vuokrattu 4 7 2 Matkailuvaunu, vuokrattu 1 2 1 Huone 1 1 Muu 1 2 1 Huone 1% Muu 1% Majoitusmuoto tällä matkalla? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 13

Matkan pääasiallinen tarkoitus Leirintäaluematkailijat ovat matkalla loman johdosta (95%). Tulos ennallaan. % Lomamatka Työ- tai liikematka 0 20 40 60 80 100 95 95 1 1 v. 2019: Kaikki vastaajat (n=2608) Leirintäaluevastaajat (n=1112) Uutiskirjevastaajat (n=1496) % % % Lomamatka 95 97 94 Työ- tai liikematka 1 1 Muu 4 2 6 Muu 4 4 2017 2019 Matkanne pääasiallinen tarkoitus? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 14

Leirintämatkailuun liittyvät kulkuneuvot Leirintämatkailijat liikkuvat tyypillisesti matkailuautolla ja auto-matkailuvaunu yhdistelmällä. 0% 20% 40% 60% Matkailuauto Auto ja matkailuvaunu Auto Moottoripyörä 48% 34% 15% 1% 2017 2019 v. 2019: Kaikki vastaajat Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat % % % Matkailuauto 48 40 54 Auto ja matkailuvaunu 34 31 36 Auto 15 25 8 Polkupyörä 1 1 Moottoripyörä 1 1 Muu 1 1 1 Polkupyörä 1% Jokin muu 1% Pääasiallinen kulkuneuvo tällä matkalla? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 15

Matkan kesto 1 (2) Mediaani-keskiarvon mukaan leirintäaluemajoituksen sisältävä matka kestää tyypillisesti viikon (2 yötä / leirintäalue). Karavaanareiden matkat ovat kestoltaan selvästi pitempiä kuin muiden leirintäaluematkailijoiden. KESKIARVOT Tämän matkan kesto yht. (vrk) 18 2019: Kaikki vastaajat KESKIARVOT Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat Tämän matkan kesto (vrk) 18 12,3 22,4 Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) Yöpymismäärä muualla koko matkalla 7,1 10,3 Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 7,1 3,1 10,4 Yöpymismäärä muualla koko matkalla 10,3 9,8 10,7 MEDIAANIT MEDIAANIT Tämän matkan kesto (vrk) 7 7 9 Tämän matkan kesto yht. (vrk) Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 2 7 2017 (n=1991) Viipymä tällä leirintäalueella (vrk) 2 2 3 Yöpymismäärä muualla koko matkalla 5 5 5 Yöpymismäärä muualla koko matkalla 5 2019 (n=2608) Montako vuorokautta arvioit olevanne a) matkalla yhteensä tällä matkalla, b) tällä leirintäalueella matkan aikana? Montako yötä arvioit yöpyvänne muualla kuin tällä leirintäalueella tämän matkanne aikana? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 16

Matkan kesto 2 (2) Yleisin matkan kesto on 10-20 vrk. Alle 3 vrk:n lomat ovat kasvussa, niitä on jo lähes neljännes matkoista. Tämän matkan kesto (vrk) 1-3 vrk 4-6 vrk 7-9 vrk 10-20 vrk 21-30 vrk Yli 30 vrk Viipymä tällä /samalla leirintäalueella (vrk) 1-2 vrk 3-4 vrk 5-6 vrk 7-8 vrk Yli 8 vrk Yöpymismäärä muualla koko matkalla 1-2 yötä 3-4 yötä 5-6 yötä 7-8 yötä 9-10 yötä Yli 10 yötä 6% 9% 7% 4% 8% 8% 23% 20% 15% 28% 20% 14% 27% 18% 14% 25% Vrk, mediaani v. 2017 v. 2019 8,0 7,0 2,0 2,0 5,0 5,0 55% 2017 2019 17

Leirintämatkan ajoneuvokulut: Leirintämatkasta johtuvat ajamisen kulut ovat keskimäärin 300 (mediaani) / matka. Karavaanarit käyttävät rahaa muita leirintäaluematkailijoita enemmän leirintämatkan ajomatkaan. Rahan käyttö on jonkin verran lisääntynyt vuodesta 2017. Leirintäalue Uutiskirje Kaikki vastaajat vastaajat n= 2608 1112 1496 Keskiarvo 549 410 652 Mediaani 300 240 300 0% 10% 20% 30% 40% Alle 100 euroa 100-200 euroa 12% 30% Keskiarvo ( ) 475 549 201-300 euroa 301-400 euroa 401-500 euroa Yli 500 euroa 9% 10% 14% 25% 2017 2019 300 Mediaani ( ) 2017 300 2019 Paljonko arvioit ajoneuvon käyttökulujen olevan koko tämän matkasi aikana? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 18

Alle 400 euroa 400-800 euroa 801-1200 euroa Leirintämatkan kustannukset, koko matka: Koko matkan aikana käytettiin rahaa eri asioihin (koko seurue) keskimäärin 1300 (mediaani 700 ). Ulkomaalaiset (ka. 2544 ) käyttivät rahaa suomalaisia (ka. 1222 ) enemmän. Karavanaarit käyttivät rahaa enemmän kuin muut leirintäaluematkailijat 0% 10% 20% 30% 15% 19% 21% 25% 29% Keskiarvo,, kaikki Mediaani, kaikki Suomalaiset (keskiarvo) 800 700 1223 1297 1124 1222 2017 2019 1201-1600 euroa 9% 8% Ulkomaalaiset (keskiarvo) 2975 2544 1601-2000 euroa Yli 2000 euroa 8% 8% 11% 15% 2017 2019 Leirintäalue Uutiskirje v. 2019 Kaikki vastaajat vastaajat Keskiarvo 1297 1095 1450 Mediaani 700 700 800 Paljonko arvioit kuluttavasi rahaa koko tämän matkan aikana yhteensä kaikkeen mahdolliseen (esimerkiksi majoitus, käyntikohteet, veneet, pyörävuokrat, sauna, huvit, ostokset, ravintolat, alkoholi, polttoaineet ym.)? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 19

Leirintäalueen suosittelu 1(2) Matkailijoista 50% suosittelee hyvin todennäköisesti leirintäaluetta ystäville (suosittelijoita yhteensä 84%). Suosittelun keskiarvoksi tulee 4,3. Tulos on pysynyt ennallaan viime vuosina. 5=hyvin todennäköisesti 4 3 2 1=ei lainkaan todennäköisesti 2017 (ka. 4,3) 51% 33% 12% 3% 2019 (ka. 4,3) 50% 34% 12% 3% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Miten todennäköisesti suosittelet tätä leirintäaluetta ystäville? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 20

Leirintämatkojen tulevaisuus Leirintämatkailijoista 97% aikoo tehdä uuden matkan ensi vuonna. Vastaajista joka kolmannes ennakoi oman leirintämatkailun lisääntyvän lähivuosina. Matkojen määrä tulee lisääntymään. Kyllä, ensi vuonna matkaillaan Ei / ei ole varma Lisääntyy Pysyy melko samana Vähenee 2017 97% 3% 2017 15% 75% 10% 2019 97% 3% 2019 33% 56% 11% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% v. 2019 Kaikki vastaajat Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat % % % Lisääntyy 33 29 36 Aiotko tehdä leirintämatkan ensi vuonna 2020? Pysyy ennallaan 56 63 50 Vähenee 11 8 13 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 Miten sinun leirintämatkailu muuttuu seuraavan 5 vuoden aikana? 21

Leirintämatkoja lisäävät Matkailua lisäävät myönteiset kokemukset, vaihteluhalu arkeen ja kivat, mielenkiintoiset kokemukset Kokemukset myönteisiä Vaihtelua arkeen Kivaa, mielenkiintoista Aikaa enemmän Näkee paljon Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt. Loma Uusien asioiden kokeminen Helpompi majoittua Ulkomaat kiinnostaa Auto/vaunu hankittu, harkinnassa Vapauden kaipuu Enemmän aikaa itselle Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän Tukee muuta harrastusta Karavaanari yhteisö Harrastuksena uusi / aloitamme uudest. Kausipaikka varattu Muu syy % 45 43 40 38 37 33 33 31 30 27 26 25 25 23 16 15 13 7 4 0 20 40 60 Kaikki Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat Kokemukset myönteisiä 45 46 45 Vaihtelua arkeen 43 43 44 Kivaa, mielenkiintoista 40 44 38 Aikaa enemmän 38 33 40 Näkee paljon 37 36 38 Mahdollisuudet matkantekoon lisäänt. 33 30 34 Loma 33 33 32 Uusien asioiden kokeminen 31 31 31 Helpompi majoittua 30 29 31 Ulkomaat kiinnostaa 27 16 34 Auto/vaunu hankittu, harkinnassa 26 25 26 Vapauden kaipuu 25 21 27 Enemmän aikaa itselle 25 20 27 Lapset varttuneet, mahdoll. enemmän 23 30 19 Tukee muuta harrastusta 16 16 15 Karavaanari yhteisö 15 11 17 Harrastuksena uusi / aloitamme uudest. 13 15 13 Kausipaikka varattu 7 5 8 Muu syy 4 3 5 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä 22

Leirintäaluematkoja vähentävät Matkailua vähentää tyypillisesti ikääntyminen, terveys ja raha-asiat Ikääntyminen Terveysasia Kallista, ei varaa Ajaminen raskasta Lapset varttuneet Aikaa vähemmän Työesteet Muu syy Mukavuudenhalu Auto, vaunu myyty Kiinnostus loppui Sosiaalisten suhteiden muutos Pienet lapset 19 16 11 10 9 8 8 8 5 5 2 2 59 Leirintäaluevastaajat Uutiskirjevastaajat Kaikki Ikääntyminen 59 52 63 Terveysasia 19 19 19 Kallista, ei varaa 16 9 20 Ajaminen raskasta 11 12 11 Lapset varttuneet 10 15 7 Aikaa vähemmän 9 15 6 Työesteet 8 12 7 Mukavuudenhalu 8 7 8 Auto, vaunu myyty 5 7 4 Kiinnostus loppui 5 6 4 Sosiaalisten suhteiden 2 2 3 muutos Pienet lapset 2 5 0 Muu syy 8 5 10 % 0 10 20 30 40 50 60 70 Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 23

Leirintäalueiden kehittäminen: Leirintäalueille toivotaan parempia saniteetti- ja saunapalveluja Saniteetti- ja saunapalvelujen kehittäminen (nykyaikaistaminen, aukioloajat, sauna ja saunavuorot, suihkuja lisää, isommat tilat, yhteisvuoroja) 19 % WC-palvelujen kehittäminen (parempia, enemmän, siistimpiä, tarvikkeet, peilit, inva) 8 % Ulkoalueiden kehittäminen, siisteys ja viihtyisyys (uudistustarvetta kalusteet, laiturit, katoksia, grillaus-/nuotiopaikat ja -tarvikkeet, ranta- ja uima-alue, ruohonleikkuu, sähköpaikkojen määrä, harmaan veden laskupaikka) 8 % Huolto- ja sosiaali-, keittiötilojen ja tarvikkeiden kehittämistä/laajentamista (keittiön nykyaikaistaminen, tarvikkeet ja -laitteet, pyykinpesu, vesipisteet, tiskipaikat) 7 % Aktiviteetteja ja -paikkoja lisää (pelikenttiä, pingis, veneitä, minigolf, frisbee, pihapelitarvikkeet, kalastuspaikkoja, koirapuisto, vuokrapyöriä, luontopolkuja, illanviettopaikkoja, tapahtumia, trampoliini, ulkokuntolaitteet) 6 % Palvelujen kehittäminen ja lisääminen (nettivaraukset, kuuman veden määrä, vesipisteitä lisää, leikkitätejä, iltatoimintaa, vaunujen pesupaikka, tilojen laajennus, pyörien vuokraus, rantasauna, ajokaivo, roskiksia lisää) 5 % Lasten ja nuorten huomioiminen ( tekemistä, lapsiyhtävällisyyttä, leikkipaikkoja, kiipeilytelineet, leikkipaikkojen nykyaikaistaminen) 5 % Kiinteistöjen huoltoa ja korjausta ja uusimista 4 % Tiedottaminen ja ohjeistus (opasteita, tiedotteita lisää, kyltitykset, karttamerkinnät, kuulutukset) 4 % Kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen (karaoke, leivonnaisia, kasvisruoka, aamiainen, caravan pub) 3 % Siisteyttä, viihtyisyyttä sisätiloihin (huolto- ja keittiö-, yhteistilat) 3 % Kapasiteetin lisääminen (ei mahtunut, lisää huoltotiloja ja palveluja, merkittyjä paikkoja, alueen laajentminen) 3 % Kulkureitit, tiestö, yhteydet (asfaltointia, asfalttipaikkoja lisää, yhteys keskustaan, korjausta) 3 % Kasvillisuuden kehittämistä (puita, pensaita, kukkia lisää, karsintaa) 3 % Paikka, tontti (auto- ja vaunupaikkojen järjestäminen/sijoittelu, enemmän tilaa, tasaisempi, rajamerkinnät, sijannit, sorapinta) 3 % Mökkien varustetaso, toimivuus paremmaksi, kodikkuutta lisää (tv, hyttysverkot, pimennysverhot, kuuma vesi, astiat) 3 % Hintataso (edullisemmat, kausipaikkalaisten alennukset, uimahalli sis. hintaan) 2 % Henkilökunnan asiakaspalvelun kehittäminen 2 % Aukiolojat pitemmäksi (kauppa, keittiö, ravintola, palvelupiste) 2 % Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 Kaikki avoimet vastaukset raportin liitteessä 24

RAHANKÄYTTÖ LEIRINTÄMATKAILUSSA, VEROVAIKUTUKSET Koko leirintämatkailun liikevaihto kasvanut merkittävästi 2015: 197 401 000 2017: 197 807 000 2019: 215 727 000 kasvua 9 % Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 25

Seurueiden rahankäyttökohteet (milj ) Mihin rahaa käytetään? Suurimpia hyötyjiä majoitusala, päivittäistavara- ja huoltamokauppa sekä ravintola-ala. Majoituskulut Ruoka- ja elintarvikkeiden ostaminen (poislukien alkoholi) Polttoaineen- ja/tai nestekaasun ostaminen paikkakunnalta Ravintolassa ja kahvilassa käyminen Kestokulutustavaroiden ostaminen (vaatteet, kengät ym.) Alkoholin ostaminen Alkosta tai ruokakaupasta Huvi- ja vesipuistossa käyminen Aktiviteettien tekeminen (golf, tennis ym.) Muu rahankäyttö Kesäjuhlissa ja festivaaleissa käyminen Tansseissa ja lavatansseissa käyminen Teatterissa käyminen Museot ja muut käyntikohteet Urheilutapahtumissa ja kisoissa käynti 45,0 39,3 37,0 28,7 18,8 11,8 9,6 7,1 5,4 5,2 4,2 1,4 1,0 1,0 Kuinka paljon rahaa olet käyttänyt / tulet arviolta käyttämään seuraaviin asioihin paikkakunnalla, jossa olet tällä hetkellä, leirintäalue mukaan luettuna? Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 26

Rahankäyttö, päivässä ja koko paikkakunnalla olemisen ajan ( ): Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla on 104 / vrk / hlö. Rahaa käytetään aikaisempaa enemmän. 105 100 95 90 Leirintämatkailijan rahankäyttö paikkakunnalla, matkan aikana 91 Keskiarvo/ vrk 96 104 Matkaseurueen rahankäyttö matkaa kohden: 1 298 (2017: 1211, 2015: 991 ) Kotimaiset matkailijat: 1220 (2017:1109, 2015: 817 ) Ulkomaiset matkailijat: 3085 (2017: 2817, 2015: 1821 ) Matkaseurueen rahankäyttö vuorokaudessa: 237 (2017: 235, 2015: 225 ) 85 80 2015 2017 2019 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 27

Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset Leirintämatkailu työllistää, n. 2 500 henkilöä vuodessa Leirintämatkailu työllistää kaikkiaan (=kokonaisvaikutus) 2 742 henkilötyövuotta (2017: 2520 htv, 2015: 2567 htv) Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus 1 848 htv (2017: 1829 htv, 2015:1817 htv) Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 28

Leirintämatkailun aikaansaamat verot Verotuloja leirintämatkailu tuotti 79,3 milj. euroa, nousua 11% vuoteen 2017 verrattuna Leirintämatkailun aikaansaamat verotulot: 79,3 miljoonaa euroa (2017: 71,3 milj.) Polttoaineen myyntiverot: 23,7 milj (2017: 19,8 milj.) Matkailijoiden muun kulutuksen verot (pl polttoaine): 22,2 milj. (2017: 21,4 milj.) Henkilöverotus: 33,4 milj., (2017: 30,2 milj.) Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 29

LIITTEET - Liite 1. Vastaajaprofiili - Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti (Tilastokeskus) - Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset (Tilastokeskus) - Liite 4. Toimialan tunnuslukuja (Tilastokeskus) - Liite 5. Suurimmat kansallisuudet (Tilastokeskus) - Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen, Pohjoismainen malli - Avoimet kommentit, erillinen liite Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 30

Liite 1. Vastaajaprofiili Leirintäaluekyselyssä tyypilliset vastaajat olivat naisia, 35-49 vuotiaita ja Länsi-Suomessa asuvia. Karavaanarit (SF-Caravan ry:n kautta vastanneet) olivat tyypillisesti miehiä, yli 60- vuotiaita, Länsi-Suomessa asuvia, leirintämatkailun aktiiviharrastajia ja 1-2 hengen aikuistaloudessa asuvia. Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 31

Liite 2. Leirintäalueiden kapasiteetti Leirintäalueiden määrä ja kapasiteetti edelleen laskussa Suomessa noin 550 leirintäaluetta (300 ulkoilulain mukaisia). Ympärivuotisesti toimivia leirintäalueita n. 130. Leirintäalueilla vietettiin n. 4 milj. yöpymisvuorokautta, joista 1,8 milj. ulkoilulain muk. alueilla. Merkittävä osa leirintäalueiden yöpymismäärä jää tilastoimatta (arviolta lähes 1/3 osa). Lähde: SF-Caravan ry:n toimintakertomus 2018 2010 2015 Muutos 2015/2010 2016 2017 2018 Muutos 2018/2017 Liikkeet, lkm. 244 236-8 230 226 219-7 Huoneet, lkm. 3 276 2 848-428 2 774 2 627 2 573-54 Vuoteet, lkm. 13 110 11 271-1 839 10 874 10 223 10 023-200 Sähköliitäntäpisteet, lkm. 16 046 16 205 159 16 054 15 623 15 299-324 *Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen yritystoimintatilasto (TOL 2008), majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 32

Liite 3. Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan vuonna 2018* Rekisteröityjä yöpymisiä leirintäalueilla tehtiin vuonna 2018 noin 1,8 milj. - kotimaisia matkailijoita 1,5 milj. (82%) - ulkomaalaisia 0,3 milj. (18%). - Yöpymismäärä on kasvanut 3,4%-yksikköä vuosina 2017-2018. Kasvua nostaa ulkomaalaisten matkailijoiden määrän lisääntyminen. Majoitusmuoto: yöpymisiä matk.pv:ssa/-autossa 61,1%, huoneissa 31,3%, teltassa tai muussa 7,6%. Matkan tarkoitus: Vapaa-aikaan liittyvät 94,5% ja ammattiin liittyvä 5,5%. Koko maa Yhteensä Yöpymisen keskihinta (euro, sis. alv 10 %) 14,34 Yöpymiset yhteensä 1 851 886 Kotimaiset (82%) 1 515 671 Ulkomaiset (18%) 336 215 Kaikki yöpymiset Vapaa-aikaan liittyvät (%) 94,5 Ammattiin liittyvä (%) 5,5 Yöpymiset majoitusmuodon mukaan Huoneessa (%) 31,3 Matk.pv:ssa/-autossa (%) 61,1 Teltassa, muussa (%) 7,6 2018 Tammi-joulukuu Leirintäalueiden kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö sekä yöpymiset ja yöpymisten muutokset (%) asuinmaan mukaan Huoneet Yöpymiset ja muutosprosentti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Alue Käyttöasteen maakunta / kunta Liikkeiden Luku- Käyttö- muutos Yhteensä Suomi Ulkomaat Eurooppa EU-28 Aasia Amerikka Ruotsi Saksa Venäjä lukumäärä määrä aste, % v. %-yks. Koko Suomi 136 1 826 32,6 1,4 1 851 886 3,4 1 515 671 3,1 336 215 4,5 308 623 6,2 222 915 4,3 22 787 10,7 1 775-26,3 60 000-6,5 60 080 10,9 46 021 7,4 *Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 33

Liite 4. Toimialan tunnuslukuja* Leirintäaluetoimipaikkojen määrä ja työllisyys on vähentynyt vuosina 2016-2017. Alan liikevaihto kasvanut n. 34 miljoonaan (kasvua +4,6%). 5530 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet (TOL 2008) 2015 2016 2017 Muutos 2017/2016 Toimipaikat (lkm) 163 176 156-20 Henkilöstö (htv)* 337 368 336-32 Liikevaihto (1 000 euroa)** 29 047 32 829 34 403 1 574 Liikevaihto/henkilö (1 000 euroa) 86 89 102 13 * Henkilöstön lukumäärä käsittää palkansaajat sekä yrittäjät. Palkattu henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi. ** Varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. *Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 34

Liite 5. Suurimmat kansallisuudet 2018* Yöpymismäärän muutoksia (muutos-%) (2018/2017) Suurimman kansallisuudet (ulkomaat) Yöpymismäärän muutoksia Irlanti 210,5 Turkki 80,2 (muutos-%) (2018/2017) (336.000) Taiwan 75,4 Yhteensä 3,4 Portugali 44,3 Saksa 60 080 Suomi 3,1 Intia 38,5 Islanti 27,3 Ruotsi 60 000 Ulkomaat 4,5 Norja 22,9 Venäjä 46 021 Eurooppa 6,2 Kreikka 21,3 EU-28 4,3 Espanja 20,4 Norja 25 416 Skandinavia 0,7 Iso-Britannia 19,5 Italia 19,2 Alankomaat 20 548 Aasia 10,7 Kiina 15,7 Viro 19 222 Oseania -3,5 Alankomaat 15,1 Afrikka -29,4 Belgia 13,4 Thaimaa 15 298 Amerikka -26,3 Unkari 12,2 Ranska 14 370 Saksa 10,9 Viro 7,5 Sveitsi 12 332 Venäjä 7,4 Tsekki 5,7 Thaimaa 4,8 Australia 3,5 Ranska 3,1 Sveitsi 2,5 Tanska 1,6 Ruotsi -6,5 Itävalta -7,8 Latvia -10,3 Puola -10,4 Liettua -11,0 Yhdysvallat - USA -12,2 Israel -13,2 *Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto Etelä-Korea -16,4 Japani -22,1 Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 Kanada -42,1 Brasilia -52,5 35

Liite 6. Leirintämatkailun kerrannaisvaikutusten syntyminen Pohjoismaisen mallin periaatteet, menomenetelmä (matkailijakysely) Leirintämatkailun taloudelliset ja työllistävät vaikutukset perustuvat hyödykkeiden ja palvelujen kysynnän vilkastumiseen kohdepaikkakunnilla. Matkailun välitön vaikutus (myyntitulot, työvoiman tarve) kohdistuu yrityksiin, joiden tuotteita ja palveluja matkailijat ostavat. Välilliset vaikutukset syntyvät, kun matkailijoiden kysyntää tyydyttävät yritykset (leirintäalueet, ravintolat, taksit) suorittavat hankintoja edelleen muista yrityksistä. Näin matkailun taloudelliset vaikutukset ohjautuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät ole välittömästi yhteydessä matkailuun. Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa. Työllisyysvaikutukset: Leirintämatkailun työllisyysvaikutukset kerrannaisvaikutuksineen perustuvat tilinpitoon ja Tilastokeskuksen panos-tuotos matriiseihin, jotka kuvaavat kansantalouden tulo- ja tuotevirtoja eri elinkeinojen/toimialojen välillä. Matriisit kuvaavat toimialojen kokonaistuotoksen työpanossisältöjä. Työpanoksena on työllinen henkilö. Matriisien avulla voidaan määritellä kysynnän kerrannaisvaikutukset muille toimialoille. Taulukot perustuvat koko maan toteutuneisiin vaikutuksiin. Lisätietoja Tilastokeskus Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 36

Avoimet kommentit, erillinen raporttiliite Suomen leirintämatkailun rahavirrat ja tulo- ja työllisyysvaikutukset 2019 37