Anna-Liisa Holopainen & Hannu Huuskonen

Samankaltaiset tiedostot
PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.

Näytteenottokerran tulokset

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Finnpulp Oy, ympäristölupahakemuksen täydennys Liite 11

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu heinäelokuu

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2018

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

LIEKSANJOEN JA MÖNNINSELÄN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Länkimaan vedenottamoiden tarkkailuohjelman uusiminen

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi Tilausnro (1195/BollBeha), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Leif Helander

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT ALKAEN

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesi Tilausnro (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Väle

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TESTAUSSELOSTE Talousvesi

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu syysmarraskuu

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Näytteenotto ja tulosten analysointi

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

17VV VV 01021

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

vaikutuksia sekä mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen selvittämistä koskeva hakemus, Eno

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

KERTARAPORTTI

Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

KUULUTUS Esitys Vapo Oy:n Taipalsaaren Suursuon turvetuotantoalueen kalataloudellisesta tarkkailuohjelmasta

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Endomines Oy:n Rämepuron kaivoksen tarkkailu Toukokesäkuu

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

EU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Transkriptio:

Anna-Liisa Holopainen & Hannu Huuskonen VATTENFALL SÄHKÖNTUOTANTO OY:N PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN KOLMANNEN KONEYKSIKÖN VESISTÖ- JA KALATALOUSVAIKUTUSTEN TARKKAILUOHJELMA Ekologian tutkimusinstituutti Joensuun yliopisto 22.2.2008

2 1 TARKKAILUN PERUSTE Itä-Suomen ympäristölupavirasto antoi 13.2.2006 päätöksen ISY-2003-Y-250 Pamilon voimalaitoksen lisäkoneyksikön rakentamisen jälkeen muutetun juoksutuksen vaikutuksia sekä mahdollisesti aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen selvittämistä koskevaan hakemukseen. Lupaviraston päätökseen haettiin muutoksia ja Vaasan hallinto-oikeus antoi 4.1.2008 asiasta ratkaisunsa 08/0002/1. Päätösten mukaan luvan haltijan on seurattava voimalaitoksen juoksutuksen vaikutuksia vesistön veden laatuun ja vesistön tilaan (vesistötarkkailu) Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastusoloihin sekä kalojen elohopeapitoisuuteen (kalataloustarkkailu) tulee seurata Pohjois-Karjalan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Joensuun yliopiston Ekologian tutkimusinstituutti (ent. Karjalan tutkimuslaitoksen ekologian osasto) on tehnyt Pamilon voimalaitoksen vesistö- ja kalataloustarkkailun vuodesta 1992 lähtien. Aiempaa tietoa velvoitetarkkailualueen veden laadusta, vesibiologiasta ja kalataloudesta löytyy mm. Monosen ym. (1989), Karjalaisen (1993) ja Huuskosen (2003a) julkaisuista. 2 VESISTÖTARKKAILU Tutkimusalue sijaitsee vesistöalueella 4.91, joka on osa Koitajoen vesistöaluetta. Vedenlaadun havaintopaikat sijaitsevat Palojärvessä, Luhtahjanjoessa ja Jäsyksessä. Havaintopaikat ja näytteenotto on tarkemmin esitetty kuvassa 1 sekä taulukoissa 1 ja 2. Vesinäytteet otetaan ja analysoidaan vesi- ja ympäristöviranomaisten hyväksymillä tai käyttämillä menetelmillä (Mäkelä ym. 1992). Velvoitetarkkailun vesinäytteet otetaan maaliskuussa ja elokuussa. Vesinäytteistä analysoidaan hapen määrä ja kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, sameus sekä kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja a-klorofyllipitoisuus (taulukko 2). Analyysimenetelmät käyvät ilmi taulukosta 3. Klorofylli ja kasviplanktonin biomassan ja lajiston näytteet otetaan 0-2 m:n kokoomanäytteenä elokuun näytteenoton aikana. Veden näkösyvyys ja lämpötila määritetään maastossa näytteenoton yhteydessä. Taulukko 1. Velvoitetarkkailun vedenlaadun havaintopaikat. * Havaintopaikka Palojärvi 7 Koordinaatit 696780-452555 Vesistöalue 4.91 Näytesyvyydet* 1,0 m, puoliväli ja -1,0 m Jäsys 6 696917-451692 4.91 1,0 m ja -1,0 m Luhtahjanjoki 23 696580-452076 4.91 1,0 m -1,0 = 1,0 m hjan yläpuolelta.

3 Kuva 1. Vesistötarkkailun havaintopaikat ja hjaeläintarkkailun näytelinjat. Taulukko 2. Velvoitetarkkailun vedenlaadun havaintopaikat, vesianalyysit ja näytteenottoajankohdat. 1= metri pinnasta, vs= välisyvyys, = 1 metri hjan yläpuolelta. syvyys happi Maaliskuu Palojärvi 7 kokonais- *klorofylli *kasviplankton fosfori vs Jäsys 6 Luhtahjanjoki 23 1 m *Klorofyllin ja kasviplanktonin näytesyvyys 0-2 m Jäsys 6 Luhtahjanjoki 23 Elokuu Palojärvi 7 vs ph sähkönjohto- väriluku sameus kiintoaine kyky

4 Taulukko 3. Analyysimenetelmät Fysikaalis-kemialliset vesitutkimukset Alkaliniteetti, Granin menetelmä Ammonium spektrofotometrinen BOD7 (ATU lisäyksellä (sis.laimennokset ) Epäorgaaninen hiili Fosfaatti Happi Kemiallinen hapenkulutus CODMn Kiintoaine Kloridi Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Laskeutuvuus Nitriitti- ja nitraattitypen summa Nitriitti Orgaaninen hiili ph Rauta Sameus Sulfaatti Sähkönjohtavuus Väriluku Menetelmä VYH1 SFS 3032 SFS 5508 (kumottu), SFS 3019 (kumottu), SFS 3040 (kumottu) SFS-EN 1484 SFS 3025 (kumottu) SFS-EN 25813 SFS 3036 (kumottu) SFS-EN 872 SFS-EN ISO 10304-1, SFS-EN ISO 10304-2 SFS 3026 (kumottu) SFS 3030 automaattinen sovellus Imhoff-kartio SFS 3030 automaattinen sovellus SFS 3029 automaattinen sovellus SFS-EN 1484 SFS 3021 SFS 3028 SFS-EN ISO 7027 SFS-EN ISO 10304-1, SFS-EN ISO 10304-2 SFS_EN 27888 SFS-EN ISO 7887 Biologiset vesitutkimukset Fekaaliset koliformiset bakteerit Fekaaliset streptokokit A-klorofylli Perustuotantokyky Kasviplankton SFS-EN ISO 9308-1 SFS 4088 sisältää E.Colin toteamisen SFS-EN ISO 7899-2 SFS 3014 SFS 5772 SFS 3049 2

5 3 POHJAELÄINTARKKAILU Pohjaeläinnäytteet otetaan syys-lokakuun vaihteessa Palojärven (3 linjaa) ja Jäsyksen (3 linjaa) havaintolinjoilta kolmesta eri syvyydestä (0,5 m, 2 m ja linjan syvin kohta, taulukko 4). Havaintopaikat käyvät ilmi kuvasta 1. Litoraalinäytteet (0,5 m) otetaan tkuhaavilla ja muissa syvyyksissä käytetään Ekmannoudinta standardin (SFS 5076, 1989) mukaisesti. Kultakin paikalta otetaan 3 rinnakkaisnäytettä ja näytteet seulotaan noston jälkeen 0,5 mm seulalla. Eläimet tunnistetaan mahdollisuuksien mukaan lajitasolle ja ryhmäkohtaiset biomassat määritetään standardin mukaisesti märkämassana. Vesistön tilan muutoksia arvioidaan eläinmäärien ja lajikoostumukseen perustuvien suureiden avulla. Pohjaeläintarkkailun tulokset rartoidaan perusteellisen rartoinnin yhteydessä (taulukko 5). Taulukko 4. Pohjaeläintarkkailun havaintopaikat ja näytteenottosyvyydet. Havaintopaikka Linjat Näytesyvyydet Palojärvi Jäsys 3 linjaa 3 linjaa 0,5 m, 2 m ja syvin piste 0,5 m, 2 m ja syvin piste 4 KALATALOUSTARKKAILU 4.1 Kalojen elohopeapitoisuus Näytteenottoajankohta 15.9.-15.10. 15.9.-15.10. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen n:o 08/0002/1 mukaan luvan haltijan on jatkettava Palojärven ja Jäsyksen haukien elohopeapitoisuuden seurantaa kolmen vuoden välein niin kauan kuin pitoisuudet ovat suuremmat kuin yläpuolisessa Koitajoen vesistössä. Kalojen elohopeapitoisuuden seuranta on aloitettava myös Koitereessa. Myös kuhien elohopeapitoisuutta on tarkkailtava. Palojärvestä, Jäsyksestä, Koitereesta ja Nuorajärvestä (vertailualue) kerätään 5-10 kpl noin 0,5-2 kg:n painoista haukea. Lisäksi Koitereesta kerätään 15-20 kpl noin 1-2 kg:n painoista kuhaa. Kalat hankitaan paikallisilta kalastajilta ja niistä maksetaan pieni korvaus (hauki 5 /kpl, kuha 10 /kpl). Kalat punnitaan ja pakastetaan. Yksittäisten kalojen kylkilihaksen kokonaiselohopeapitoisuus määritetään kylmähöyryatomiabsorptiometrisesti tuorepainoa kohden (mg kg-1). Kalojen elohopeapitoisuusseuranta aloitetaan vuonna 2009 ja sitä jatketaan kolmen vuoden välein niin kauan kuin Palojärven ja Jäsyksen haukien pitoisuudet ovat suuremmat kuin Nuorajärvessä. Taustatietoa hauen elohopeapitoisuuden kehityksestä tutkimusalueella löytyy Huuskosen (2003a,b) rarteista. Myös Koitereen kuhan elohopeapitoisuutta on selvitetty vuonna 2001 (Huuskonen, julkaisematon).

6 4.2 Pyydysten likaantuminen Pyydysten likaantumista seurataan havaskokein (Turunen 1986) Koitereen eteläpäässä (Alanteenlahti), Tekojärvessä, Palojärvessä ja Jäsyksessä (kuva 2). Näytepaikoille lasketaan kaksi teräskehikkoa, joissa on rinnakkain kaksi 25 50 cm:n havaskappaletta. Havaksen silmäharvuus on 16 mm. Toinen kehikoista asetetaan 1 m syvyyteen pinnan alapuolelle ja toinen 1 m hjan yläpuolelle. Havaskokeita tehdään kesä-, elo- ja lokakuussa. Havaksia pidetään havaintopaikalla yhden vuorokauden ajan. Kehikoiden noston jälkeen havakset irrotetaan varovasti, suljetaan tiiviisiin muovipusseihin ja säilötään pakastamalla. Havasten kiintoainepitoisuus määritetään standardin (SFS-EN 872) mukaisesti ja tulokset ilmoitetaan havasneliömetriä kohden. Pyydysten likaantumiskokeet aloitetaan vuonna 2009 ja niitä jatketaan kolmen vuoden välein (taulukko 5). Kuva 2. Pamilo Oy:n kalataloustarkkailualue. Pyydysten likaantumiskokeiden havaintopaikat on merkitty pisteillä: 1 = Koitere, 2 = Tekojärvi, 3 = Palojärvi ja 4 = Jäsys. Roomalaiset numerot ilmaisevat kalastustiedustelussa käytetyn jaon voimalaitoksen ala- ja yläpuoliseen alueeseen. 4.3 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelulla kerätään tietoa mm. tutkimusalueen (kuva 2) kalastuksen rakenteesta ja voimakkuudesta, saaliin määrästä ja koostumuksesta sekä havaintoja pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. Tiedustelu tehdään samalla tavalla kuin edellinen, vuoden 2001 kalastusta selvittänyt tiedustelu (Huuskonen 2003a). Kalastajien nimi- ja osoitetiedot kerätään tutkimusalueen kolmen osakaskunnan luvanmyyntitietojen perusteella. Seuraava kalastustiedustelu tehdään vuonna 2009, jolloin se koskee vuoden 2008 kalastusta. Tiedustelu uusitaan viiden vuoden välein (taulukko 5). Kalastustiedustelun tulokset rartoidaan perusteellisen rartin yhteydessä.

7 5 TULOSTEN RAPORTOINTI Vesistötarkkailun kunkin havaintokerran tulokset toimitetaan tulostettuina ja lyhyesti kommentoituina Vattenfall Sähköntuotanto Oy:lle, Enon ympäristölautakunnalle sekä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto toimitetaan tarkkailun osallisille huhtikuun loppuun mennessä. Pohjaeläintarkkailun ja kalastustiedustelun tulokset rartoidaan perusteellisessa rartissa, joka tehdään joka neljäs vuosi alkaen vuonna 2011. Lyhyt vuosiyhteenveto kalojen elohopeapitoisuuksista ja pyydysten likaantumiskokeista toimitetaan Vattenfall Sähköntuotannolle, Pohjois-Karjalan TE-keskukselle ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Velvoitetarkkailun toteutusaikataulu on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Velvoitetarkkailun toteutusaikataulu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vedenlaatu Pohjaeläimet Kalojen Hg-pitoisuus Pyydysten likaantuminen Kalastustiedustelu Perusteellinen rartti 6 KIRJALLISUUS Huuskonen, H. (toim.) 2003a. Pamilon voimalaitoksen kolmannen koneyksikön käytön velvoitetarkkailu 1998-2002. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen rartteja 1/2003. Huuskonen, H. 2003b. Pamilon voimalaitoksen lisäkoneyksikön käytön kalataloudellinen tarkkailu 2003. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, julkaisematon rartti. Karjalainen, J. (toim.) 1993. Pamilon voimalaitoksen lisäkoneyksikön rakentamista ja käyttöönottoa edeltävää tilannetta koskeva vedenlaatu-, hjaeläimistö- ja kalataloudellinen selvitys. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen monisteita 2/1993. Mononen, P., Antikainen, S. & Kiiski, J. 1989. Koitajoen vesistöalueen tila ja siihen vaikuttaneet tekijät 1977-1987. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 244, 141 s. Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I. Kivinen, J. & Leppänen, T. 1992. Vesitutkimuksen näytteenottomenetelmät. Vesihallituksen julkaisuja n:o B 10/1992. Turunen, T. 1986. Kokemuksia verkkohavaksen limoittumiskokeista vesistö- ja kalataloustarkkailussa. Vesitalous 6/1986: 20-22.