KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2002-2005. Osavuosikatsaus 1-4/2003



Samankaltaiset tiedostot
KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-8/2003

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-8/2002

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-11/2003

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari , Finlandia-talo

KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA (KYT) Hankekohtaiset vuosikatsaukset 2003

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-11/2002

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2006

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

KYT seminaari

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA

KYT2010 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA. KYT2010-tutkimusohjelman esittely Heikki Leinonen (Carrum Oy)

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-4/2004

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN GEOLOGINEN LOPPUSIJOITUS JOHDANTO TURVALLISUUDEN ARVIOIMISEN PERUSTEISIIN (SYVENTÄVÄ OSUUS)

IPBEStyöohjelmaluonnos. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Kansallinen IPBES-sidosryhmäseminaari Säätytalo

Nuklidikulkeutuminen

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2011

TIETOTEKNIIKAN TUTKIMUSLAITOS HIIT PÖYTÄKIRJA HIIT/4/ (5)

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä turvallisuusperustelun tukena. KYT2010 tutkimusseminaari

Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

KYT2022 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2011

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-8/2004

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2014) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-11/2004

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2012

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Osavuosikatsaus 1-4/2005

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

Soveltamisala: Tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi

MUISTIO JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Kallion In Situ tutkimukset Huokostilan kuvaus 14 C-PMMA menetelmällä

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

KYT2014 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Loppuraportti

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

EU FP7 EURATOM vuoden 2011 työohjelman valmistelu, mitä tiedetää. ään n? Reaktoriturvallisuus

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

LCP BREFin päivityksen tilanne

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Kallioperätutkimukset:

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

RAPORTOINTISUUNNITELMA 2012

GEN4FIN SAFIR2014 seminaari

Kuntapalvelutoimiston raportointi, tammi-huhtikuu vuosi 2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

Oma kansainvälisten projektien kokemus

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Hallitus on päättänyt kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Käyttöehdot ja sopimusmallit - työryhmä. Matti Holopainen

DIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy

Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Prosessimetallurgian opintosuunta

TML-laboratorion Tekes-projektiesittely

MTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari. Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Sivu 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KYT2010 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma Loppuraportti

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys

Kehittyneet polttoainekierrot UUDET EROTUSTEKNIIKAT

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Soveltamisala: KYT-tutkimusohjelman valmistelu, toteuttaminen, valvonta ja raportointi. Laatija: Tero Varjoranta 18.5.

KEHITTYNEET POLTTOAINEKIERROT

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS 2/09 PÖYTÄKIRJA. vararehtori Johanna Björkroth johtaja Dan-Olof Riska hallintopäällikkö Mikko Sainio

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Transkriptio:

KYT KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA 2002-2005 Osavuosikatsaus 1-4/2003 Kari Rasilainen

Tutkimushankkeiden tulosten yhteenvedot 1...4/2003 1. Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman koordinointi VTT Prosessit, Kari Rasilainen 2. Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus VTT Prosessit, Markku Anttila 3. PORFLOW-lähialuemallin käyttöönotto STUKissa VTT Prosessit, Henrik Nordman 4. Ydinjätehuollon teknistieteelliset perusteet (TEPE) VTT Prosessit, Kari Rasilainen 5. NEA TDB III, NEA Sorption Forum II VTT Prosessit, Ulla Vuorinen; Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Martti Hakanen 6. Loppusijoituskapselin elinikä VTT Tuotteet ja tuotanto, Pertti Aaltonen 7. Kuparin korroosion on-line anturien pitkäaikaiskestävyys bentoniitissa VTT Tuotteet ja tuotanto, Petri Kinnunen 8. Hauraan kiven kriittisten venymien määrittäminen laboratoriokokeilla TKK Kalliotekniikka, Juha Antikainen 9. Radionuklidien ja kuparin korroosiotuotteiden vuorovaikutus suolaisessa ja pelkistävässä ympäristössä TKK Kalliotekniikka, Nuria Marcos 10. Harvinaisten maametallien käyttäytyminen uraaniin nähden jääkausiskenaariossa TKK Kalliotekniikka, Nuria Marcos 11. Palmotun tulosten yhteenveto Geologian tutkimuskeskus, Runar Blomqvist 12. Ikiroutatutkimus Lupin Mine, Kanada Geologian tutkimuskeskus, Timo Ruskeeniemi 13. Jääkauden jälkeiset kallioperän liikunnot Geologian tutkimuskeskus, Paavo Vuorela 14. DECOVALEX III tutkimukset vuonna 2003 Säteilyturvakeskus, Esko Eloranta 15. Luonnon geokemialliset pitoisuudet ja vuot Baltian kilvellä Suomessa ydinjätteiden loppusijoitustilan turvallisuusindikaattorina (IAEA) Säteilyturvakeskus, Karl-Heinz Hellmuth 16. Olkiluodon merialueen kaasututkimus Säteilyturvakeskus, Kaisa-Leena Hutri 17. Ympäristön säteilysuojelu Säteilyturvakeskus, Kirsti-Liisa Sjöblom 18. Ydinjäteaineiden kulkeutuminen (KULKE) Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Martti Hakanen 19. Kallion huokosgeometrian in-situ karakterisointi C-14-PMMA -menetelmällä Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Marja Siitari-Kauppi 20. Jääkauden geokemialliset merkit kallioperässä Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Juhani Suksi

Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman koordinointi VTT Prosessit, Kari Rasilainen 1. Laaditaan yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma vuodelle 2003. 2. Laaditaan raportti vuoden 2002 tutkimushankkeiden toteutumisesta. 3. Järjestetään tutkimusprojektien tiedonvaihtoa varten temaattisia workshoppeja. Tutkimussuunnitelma vuodelle 2003 on laadittu ja se on esillä KYT-verkkosivuille Vuosikatsaus 2002 on laadittu ja se on esillä KYT-verkkosivuilla. On suunniteltu 4 workshoppia vuonna 2003, jokaisella on nimetty koordinaattori. Ensimmäinen workshop koskee radionuklidien kulkeutumista, koordinointi M. Hakanen (HYRL). 4. Ylläpidetään tutkimusohjelman verkkosivut. Verkkosivuja päivitetään sitä mukaa kun uusia asioita ilmaantuu. Ylläpito toteutetaan jatkuvana, se tukeutuu teknisesti VTT Prosessien viestintäsihteerin asiantuntemukseen. 5. Viimeistellään tutkimusohjelman verkkosivujen englanninkielinen versio. 6. Viimeistellään tutkimusohjelman puiteohjelman englanninkielinen versio ja asetetaan se englanninkielisille verkkosivuille 7. Valmistellaan johtoryhmän kokoukset ja toimitaan kokousten sihteerinä. Englanninkielisten verkkosivujen laadinta on käynnissä. Englanninkieliset sivut ovat suomenkielisiä suppeampia, lähinnä peruskuvaukseen ja mahdollisten yhteydenottojen kanavointiin tarkoitettuja. Puiteohjelman englanninkielisen version luonnos on valmis ja se lähetetään KYT-johtoryhmään kommenteille toukokuun alussa. KYT-johtoryhmä on kokoontunut vuonna 2003 kahdesti. Kokouspöytäkirjat on laadittu.

Suomalainen erotus- ja transmutaatiotekniikan tutkimus VTT Prosessit, Markku Anttila 1. Transmutaatiolaitosten reaktorifysikaalisen laskentakyvyn kehittäminen. 2. Aktiivinen osallistuminen OECD/NEA:n tiedekomitean P&T-työryhmän toimintaan 3. Aktiivinen osallistuminen OECD/NEA:n kehityskomitean tutkimusprojektiin kehittyneiden polttoainekiertojen vaikutuksesta ydinjätehuoltoon 4. Kirjallisuusselvitys sekundäärijätteen käsittelytekniikoista osana P&T-konseptin ydinjätehuoltoa (HYRL) 5. Tiedonvälitys P&T-tekniikan tutkimus- ja kehitystyön nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista Osallistuttu WPPT:n ja sen reaktorifysiikkaaliryhmän kokoukseen 13.-14.3.2003 (matkakertomus tekeillä); toimitettu MUSE-4- benchmarkin lopulliset VTT-tulokset työn koordinaattoreille Kari Rasilainen osallistui projektin aloituskokoukseen helmikuussa 2003 (TEPEprojekti); seuraava kokous kesäkuussa 2003 VTT tilannut HYRLltä ao. kirjallisuusselvityksen Seurattu alan kansainvälistä kehitystä, erityisesti Yhdysvaltain uuden Advanced Fuel Cycle aloitteen (AFCI) käynnistymistä

PORFLOW-lähialuemallin käyttöönotto STUKissa VTT Prosessit, Henrik Nordman 1. Luovutetaan PORFLOW mallin inputit ja Tilausta ei ole vielä saatu. ajoja ohjaavat PYTHON skriptit STUK:lle. Neuvotaan STUK:ia asiaan liittyen.

Ydinjätehuollon teknistieteelliset perusteet (TEPE) VTT Prosessit, Kari Rasilainen 1. Turvallisuusanalyysimetodologia. Osallistutaan aktiivisesti käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyysimetodiikan kehittämistä tukeviin kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyöhankkeisiin. 2. Ydinpolttoainekierron yleiset säteilyturvallisuustarkastelut. Osallistutaan aktiivisesti strategisiin, erilaisten ydinpolttoainekiertojen radiologisiin vaikutuksiin keskittyviin kansainvälisiin ja niitä tukeviin kansallisiin hankkeisiin 3. Kustannusselvitykset. Laaditaan KTM:lle olemassa olevien kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten pohjalta lausunto ydinjätehuollon varautumistarpeesta. Osallistuttu IAEA:n ydinjätekonvention Suomen maaraportin kommentointiin; maaraportin kirjoitustyö oli STUKin koordinoima. MRS2003- konferenssin on lähetetty abstrakti ja käsikirjoitus USD-menetelmän kriittisestä arvioinnista. On osallistuttu aktiivisesti TKK/KALin koordinoiman MRS2003-konferenssiin lähetetyn abstraktin ja käsikirjoituksen kirjoitustyöhön. Migration 2003-konferenssiin lähetettyjen HYRLin ja TKK/KALin koordinoimien abstraktien kirjoitustyöhön on osallistuttu. On osallistuttu OECD/NEA:n Expert Group on Advanced Nuclear Fuel Cycles Options on Waste Management Policies ryhmän ensimmäiseen kokoukseen 3.-4.2.2003. Suomen intressit ryhmässä liittyvät transmutaatiostrategian säteilyvaikutusten laskemiseen referenssiksi suoran loppusijoituksen lasketuille säteilyvaikutuksille. Osaprojektissa vuonna 2002 aloitettu tutkimussuunnitelman laatiminen synkronoidaan tämän ryhmän työn etenemiseen. Lausunto pyydetään yleensä loppuvuodesta.

NEA TDB III, NEA Sorption Forum II VTT Prosessit, Ulla Vuorinen; Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Martti Hakanen 1. TDB III:n käynnistyminen. Organisaatioltaan projektin noudattaa TDB II:n pääpiirteitä: - projekti toimii OECD NEA:n suojeluksessa - projektin tukijaorganisaatioita eri maista on 13, mahdollisesti 14 (Australian ANSTO on ilmoittanut kiinnostuksensa osallistumisesta) TDB III alkoi virallisesti 1. helmikuuta 2003 - projektin johtokunnan ensimmäinen kokous pidetään heinäkuun alussa. 2. TDB II:n päättäminen TDB II on virallisesti saanut jatkoajan vuoden 2003 loppuun. 3. TDB III:n päätavoitteeksi on asetettu neljän alkuaineen, Th, Fe, Sn ja Mo, epäorgaanisten spesiesten ja yhdisteiden tarkistaminen olemassa olevasta kirjallisuudesta. - ensimmäisen vuoden aikana keskitytään saatavilla olevan kirjallisuuden läpikäymiseen - varsinaiset alkuaineiden tarkistajaryhmät muodostetaan helmikuussa 2004, - johtoryhmän hyväksyttyä tarkistajaryhmien työsuunnitelmat ryhmien varsinainen tarkistustyö jatkuu kolmen vuoden ajan. 4. Sorption Forumin TDT (technical direction team) analysoi mallitusryhmien tulokset 5. Tuloksista laaditaan NEA:n julkaisuksi suunnitellun raportin käsikirjoitus ulkopuolista peer-review:a varten 6. Sorption Forumin MD (management board) kokoontuu antamaan arvion raportista ja päättämään jatkotoimista Tulosten analysointi on pääosin tehty Raportin ensimmäinen luonnos on toimitettu MD:n arvioitavaksi MD kokoontui ja teki päätöksiä raportin toimittamisesta

Loppusijoituskapselin elinikä VTT Tuotteet ja tuotanto, Pertti Aaltonen Tutkimushanke ei ole vielä käynnistynyt.

Kuparin korroosion on-line anturien pitkäaikaiskestävyys bentoniitissa VTT Tuotteet ja tuotanto, Petri Kinnunen 1. Laaditaan yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma vuodelle 2003. 2. Varmistaa aikaisemmin KYT-ohjelmassa v. 2002 kehitettyjen korroosion on-line anturin ja korroosiotutkimuksissa tarvittavan referenssielektrodin pitkäaikaiskestävyys loppusijoitus-olosuhteissa 3. Tutkitaan bentoniitin kompaktointiasteen vaikutusta kuparin korroosioon pohjavesiolosuhteissa Tutkimussuunnitelma vuodelle 2003 on laadittu ja rahoitus sovittu. Työsuunnitelma on tehty ja työ aloitetaan toukokesäkuussa. Työsuunnitelma on tehty ja työ aloitetaan toukokesäkuussa.

Hauraan kiven kriittisten venymien määrittäminen laboratoriokokeilla TKK Kalliotekniikka, Juha Antikainen 1. Koekivilajin valinta Tutkittava ilmiö on kirjallisuuden perusteella parhaiten havaittavissa tasarakeisessa, suuntautumattomassa ja hauraassa syväkivessä. Koemateriaali tulee olemaan graniittia tai sitä mineralogisesti lähellä olevaa kivilajia. 2. Näytteiden valmistus Näytteiden valmistus tapahtuu kesällä 2003. Näytteiden normaalista poikkeavan geometrian vuoksi myös valmistusmenetelmää joudutaan modifioimaan. 3. Laboratoriokokeet Laboratoriokokeet tehdään alkusyksyllä 2003. 4. Raportointi Tutkimus raportoidaan vuoden 2003 loppuun mennessä.

Radionuklidien ja kuparin korroosiotuotteiden vuorovaikutus suolaisessa ja pelkistävässä ympäristössä TKK Kalliotekniikka, Nuria Marcos 1. Tehdään kirjallisuuskatsaus radionuklidien ja Tutkimus aloitetaan 1.6. alkaen. kuparin yhteisesiintymisestä luonnossa.

Harvinaisten maametallien käyttäytyminen uraanin nähden jääkausiskenaariossa TKK Kalliotekniikka, Nuria Marcos 1. Laaditaan artikkeli aiheesta kansainväliseen julkaisuun Abstrakti lähetetään (Journal of Geochemical Exploration) lehteen 15.5.2003

Palmotun tulosten yhteenveto Geologian tutkimuskeskus, Runar Blomqvist 1. Palmottu-hankkeen ydinjätteiden loppusijoituksen kannalta merkittävimmistä tuloksista tehdään englanninkielinen yhteenvetoraportti ja aiheesta järjestetään ydinjätteiden piirissä toimiville tahoille suunnattu seminaari. Alustavat yhteydenotot (SKB, ENRESA ja BRGM) on otettu ja seminaarin alustavaa ohjelmaa sekä raportin sisältöä on luonnosteltu. Raportti ja tulokset julkistetaan lokakuussa 2003 Otaniemessä pidettävässä kansainvälisessä seminaarissa. Yhteenvetoraportin arvioitu valmistumisaika on syyskuun lopussa.

Ikiroutatutkimus Lupin Mine, Kanada Geologian tutkimuskeskus, Timo Ruskeeniemi 1. Phase II: Seurantakokous helmikuussa 2003 Kokous pidettiin 4.2.2003. Kokouksessa käsiteltiin toisen vaiheen tutkimusten edistymistä ja käytiin lävitse vielä jäljellä olevia tehtäviä. 2. Kenttämatka helmikuussa 2003 Työsuunnitelman mukainen viikon mittainen kenttämatka tehtiin helmikuun puolivälissä. Kaivoksella jatkettiin kairanreikien videokuvauksia vettäjohtavien rakenteiden paikantamiseksi, asennettiin neljään uuteen reikään tulppia ja painemittareita pohjaveden painekorkeuksien määrittämiseksi, sekä otettiin kaasu- ja pohjavesinäytteitä. Lisäksi tehtiin läpivirtauskennostoa käyttäen redox yms. mittauksia. 3. Kenttämatka toukokuussa 2003 Valmisteltu tutkimuskohteeseen lyhyiden, matriisivesien näytteenottoa varten tehtävien reikien kairausta ja instrumentointia yhdessä kanadalaisen osapuolen kanssa. Samalla tehdään muutamasta reiästä jalokaasunäytteenottoa ja hydraulisia testauksia. Matka toteutuu toukokuun lopussa. 4. Phase II raportointi Raportin kirjoittamista on jatkettu ja alustava versio toimitetaan kommentoitavaksi kesäkuun lopulla. 5. Phase II: Evaluointikokous elokuussa 2003

Jääkauden jälkeiset kallioperän liikunnot Geologian tutkimuskeskus, Paavo Vuorela 1. Yhteenvetoraportti postglasiaalisiirrosten ja seismisyyden esiintymisestä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta Aihetta sivuavia siirros- ja pohjasedimenttitutkimuksia on viety eteenpäin GTK:n omana työnä. Varsinainen yhteenvetoraportti koostetaan syksyn 2003 aikana.

DECOVALEX III tutkimukset vuonna 2003 Säteilyturvakeskus, Esko Eloranta 2. Osallistutaan FEBEX-bentoniitin käyttäytymistä mallintavaan Task 1:een. 3. Osallistutaan Task 3, BMT 2:n simulointeihin (hydrologinen ja mekaaninen mallinnus). 4. Osallistutaan Task 3, BMT 3:n simulointeihin ikiroutamallinnuksen osalta. Osallistuminen on jatkoa vuonna 2002 tehdylle työlle. Ymmärrystä bentoniitin TH-mallinnuksen teoreettisesta perustasta syvennetään TKK:n matematiikan laitoksella. Loppuraportointi on käynnistynyt. Osallistuttu Berliinin workshopiin tammikuussa 2003 sekä kansallisen DECOVALEX III -ryhmän kokoukseen TKK:ssa maaliskuussa 2003. Uppsalan ryhmän työ on loppuraportointivaiheessa. Joitakin täydentäviä simulointeja tehdään. TKK:n kalliotekniikan laboratorio on osallistunut kalliomekaniikkasimulointeihin UDEClaskennoin. Uppsalan ryhmä osallistui Berliinin workshopiin. Uppsala ja TKK/KAL osallistuivat kansallisen ryhmän kokoukseen maaliskuussa 2003 TKK:lla. TKK:n rakenteiden mekaniikan laboratorio tekee simuloinnit ja loppuraportoi ne. Johtuen probleemissa tarkasteltavista pitkistä ajanjaksoista sekä suuresta spatiaalisesta ulottuvuudesta numeerisissa laskuissa on ilmennyt ongelmia, joiden syitä on selvitetty. Loppusimuloinnit tehdään numeeristen ongelmien saatua hyväksyttävän ratkaisun. Sen jälkeen alkaa varsinainen loppuraportointi. TKK/RAK on osallistunut sekä Berliinin tammikuiseen workshopiin että maaliskuiseen kansallisen ryhmän kokoukseen.

Luonnon geokemialliset pitoisuudet ja vuot Baltian kilvellä Suomessa ydinjätteiden loppusijoitustilan turvallisuusindikaattorina (IAEA) Säteilyturvakeskus, Karl-Heinz Hellmuth 1. Hankkeen loppuraportointi Suomen osalta GTK: Raporttien editointi julkaisua varten VTT: Loppuraportin toimittaminen (Site-specific natural geochemical concentrations and fluxes at four repository investigation sites in Finland for use as indicators of nuclear waste repository safety. P. Pitkänen, J. Löfman, A. Luukkonen, S. Partamies Enterpris, D. Read + subcontractors: V. and S. Oziabkin (Univ. St. Petersburg): Lähetetty kaksi abstraktia Journal of Geochemical Exploration lehteen. Lehti ilmoittaa abstraktien mahdollisesta hyväksymisestä myöhemmin, jonka jälkeen laaditaan itse artikkelit. 2. Koko CRP:n loppuraportointi myöhemmin IAEA:n TECDOC-sarjassa Työt käynnissä 5/03 saakka

Olkiluodon merialueen kaasututkimus Säteilyturvakeskus, Kaisa-Leena Hutri 1. Otetaan ja analysoidaan kaasupitoisia näytteitä Näytteenotto ajoittuu kesälle 2003. tutkimusalueelta. 2. Tulosten pohjalta laaditaan tieteellisen artikkelin luonnos (julkaisuversio vuonna 2004), jossa esitetään käsitys kaasujen alkuperästä ja kytkennästä neotektoniikkaan.

Ympäristön säteilysuojelu Säteilyturvakeskus, Kirsti-Liisa Sjöblom 1. STUKissa käytettävissä olevaa eliöiden annoslaskentamallia (NHDC Non-Human Dose Calculation) testataan vertaamalla sillä laskettuja annoksia muilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. 2. Selvitetään tarve ja mahdollisuudet tehdä kokeellinen mittausjärjestely esimerkkitilanteessa. 3. Työstä laaditaan englanninkielinen tutkimusraportti. Vertailuja on laskettu kolmella eri laskentamenetelmällä saatuihin tuloksiin ja niiden vertailuja jatketaan. Mittausjärjestelyn mahdollisuutta ollaan selvittämässä ja kartoittamassa mahdollisuus käyttää jo tehtyjä mittauksia vertailuun. Tutkimusraportin kirjoittaminen aloitetaan toukokuussa.

Ydinjäteaineiden kulkeutuminen (KULKE) Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Martti Hakanen 1. Laaditaan Posivan rahoituksella tehtävää ydinjäteaineiden kulkeutumistutkimusta koordinoiva ja suuntaava suunnitelma. Hankkeen suunnittelua on jatkettu VTT PRO:n, GTK:n, ja HYRL:n yhteistyönä.

Kallion huokosgeometrian in-situ karakterisointi C-14-PMMA -menetelmällä Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Marja Siitari-Kauppi 1. Laboratoriokokeet C-14-PMMA menetelmän kehittämiseksi in situ olosuhteisiin 2. Yhteistyön suunnitteleminen (HYRL+NAGRA/GEOTECHNISCHES INSTITUT+HYDRASA,Poitiers) 3. Heterogeenisen kivimatriisin vaikutuksen ymmärtäminen kulkeutumisilmiöissä. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty kansainvälisessä kokouksessa: EGS-AGU-EUG Joint meeting, sessio Nuclear Waste Disposal in Deep Geological Formations 6-11.4.2003 ja toukokuun loppuun mennessä valmistunee projektin ensimmäinen raportti laboratoriokokeita koskien. Mineraalispesifiset huokoisuudet määritetty Poitiersin yliopistossa ja Berliinissä on tehty granodioriitin elohopeaporosimetrimääritykset. Nagran edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena suunniteltu in situ koe tullaan suorittamaan vuoden 2004 puolella Grimselin vuorilaboratoriossa sveitsiläisten käyttämällä insitu impregnointitekniikalla ja impregnoinnin jälkeisellä näytteiden porauskäytännöllä. Tutkijanvaihto ohjelman mukaisesti projektin yksi tutkijoista on palannut Poitiersin Yliopistosta. Heterogeenisen matriisidiffusiomallinnuksen kehitystyö jatkuu suunnitellulla tavalla ja työssä on edistytty; analyyttinen ratkaisu inversiotekniikalla laskettavien mineraalispesifisten diff. kertoimien aikaansaamiseksi jatkuu 4. Kokoukset Projektin puitteissa on pidetty työkokous koskien PMMA menetelmän sovelluksia: 1. heterogeenisen matriisin diffuusio-ominaisuusien tutkiminen 2. savien ja bentoniitin rakenteen tutkiminen 3. menetelmän kehittäminen in-situ olosuhteisiin. Kokous pidettiin 27-28.1.2003. Osallistuttu EGS-AGU-EUG Joint meeting: sessioon Nuclear Waste Disposal in Deep Geological Formations 6-11.4.2003, Nizzassa Ranskassa 5. Temaattiset workshopit

Jääkauden geokemialliset merkit kallioperässä Helsingin yliopisto, Kemian laitos, Radiokemian laboratorio, Juhani Suksi 1. Tavoitteena on saattaa loppuun 3-vuotinen projekti, jossa on tutkittu jääkauden aikaan saamia geokemiallisia merkkejä Palmotun kallioperän yläosissa. Jäljellä olevissa kokeellisissa tutkimuksissa selvitetään 34 metrin syvyydessä tavatun virtauskanavan vaikutuksia ja ulottuvuutta kivessä. Tavoitteena on varmentaa ja tarkentaa aiempia havaintoja hapekkaan pohjaveden ja uraanin mobilisaation välisestä yhteydestä. Vaikutuksia selvitetään USD-tutkimusten sekä raudan ja mangaanin avulla. 2. Koko projektin loppuraportointi. Virtauskanavaan rajoittuvan kivimatriisin näytteenotto on valmistunut.