Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HANKESUUNNITELMA Peltoniemen paineenkorotusaseman rakentaminen
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00240 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Arto Kallio 09 1561 3200 arto.kallio@hsy.fi Helsinki Elokuu 2019
Sisällys 1 Tausta... 1 2 Hankkeen toteutustarve... 1 3 Hankeen kuvaus... 1 4 Ympäristövaikutukset... 2 5 Toteutus... 2 5.1 Suunnittelutyö... 2 5.2 Rakentaminen... 3 5.3 Aikataulu... 3 6 Lupamenettelyt... 3 6.1 YVA... 3 6.2 Ympäristölupa... 3 6.3 Rakennuslupa... 3 7 Käyttö... 3 7.1 Johtaminen ja vastuuorganisaatio... 3 7.2 Vaikutukset käyttötalouteen... 4 7.3 Vaikutukset henkilöstöön... 4 8 Kustannusarvio... 4 9 Riskit... 5 10 Tiedottaminen... 5
1 Tausta Koivukylän säätöpaineenkorotusaseman kautta johdetaan valtaosa Korson painepiirin vedestä. Painepiirissä asuu noin 55 000 asukasta. Paineenkorotusasema on huonokuntoinen eikä se vastaa nykyisiä vaatimuksia. 2 Hankkeen toteutustarve Korson painepiirin vedenjakelun varmuus on heikko. Painepiiriin johdetaan vettä Tikkurilan painepiiristä Koivukylän paineenkorotusaseman kautta sekä Kuninkaanlähteen pohjavesilaitokselta. Lisäksi painepiiriin on varayhteys Keravalta. Koivukylän paineenkorotusaseman tai sen syöttöyhteyden häiriötilanteessa muut syöttöyhteydet eivät ole riittäviä. Koivukylän paineenkorotusasema on saneerauksen tarpeessa ja nykyinen sijainti on ongelmallinen huollon kannalta. Paineenkorotusaseman siirtäminen nykyisestä sijainnista Peltoniemen kentälle mahdollistaa Tikkurilan ja Korson painepiirirajan siirtämisen ja täten sopivamman verkostopaineen Asolassa. Korson vedenjakelun varmistaminen edellyttää nykyisen syöttöyhteyden kahdentamisen Tikkurilan vesitornilta Korson vesitornille asti. Koivukylän paineenkorotusasema siirretään ja painepiiriraja muutetaan verkostopaineiden kannalta edullisemmaksi. 3 Hankeen kuvaus Koivukylän paineenkorotusasema korvataan uudella Peltoniemen paineenkorotusasemalla, joka rakennetaan noin kilometrin nykyisestä paineenkorotusasemasta koilliseen päin. Lisäksi rakennetaan Asolantielle säätöventtiiliasema ja tehdään verkostomuutoksia. Paineenkorotusaseman siirto ja muut muutokset mahdollistavat Asolan alueen siirtämisen Tikkurilan painepiiriin, mikä vähentää veden pumppaustarvetta ja palvelee alueen asukkaita sopivammalla verkostopaineella. Korson painepiirin vedenkulutuksen pieneneminen painerajasiirron myötä pidentää sitä aikaa, jonka painepiiri selviää pelkän vesitornin varassa noin tunnilla. Paineenkorotusaseman siirron vuoksi välttämättömien verkostomuutosten lisäksi hankkeessa saneerataan yhteensä n. 700 m päävesijohtoa, jakeluvesijohtoa ja keräilyviemäriä. Uudelle paineenkorotusasemalle tulee kiinteä varavoima, mikä parantaa Korson painepiirin vedenjakelun varmuutta, kun pumppaus ei keskeydy sähkökatkon takia. Vanha Koivukylän paineenkorotusasema puretaan.
4 Ympäristövaikutukset Vanhojen, kuluneiden pumppujen uusiminen nykyaikaisiin, taajuusmuuttajalla ohjattuihin pumppuihin voi arvioida vähentävän pumppauksen energiankulutusta merkittävästi, jopa useilla kymmenillä prosenteilla. Verkostopaineen aleneminen Asolassa vähentää alueen verkoston vuotavuutta noin kolmanneksella. 5 Toteutus 5.1 Suunnittelutyö Urakka-asiakirjojen laadinta on tehty tai tehdään ulkopuolisen konsultin toimesta.
5.2 Rakentaminen Paineenkorotusaseman rakentaminen toteutetaan pääurakkana. Automaation osuus toteutetaan sivuurakkana. Liitostyöt olemassa olevaan vesijohtoverkostoon tehdään verkko-osaston toimesta. 5.3 Aikataulu Paineenkorotusaseman toteutussuunnittelu valmistui 4/2019 ja urakka kilpailutettiin 5/2019 aikana. Paineenkorotusaseman rakentamisaikataulu tarkentuu, kun HSY:n hallitus tekee päätöksen urakoitsijavalinnasta ja urakoitsija esittää hyväksyttäväksi hankkeen rakentamisaikataulun. Alustavasti urakka alkaisi 9/2019 ja tehollinen rakentamisaika olisi 9 kuukautta. Säätöventtiiliaseman rakennustyöt tehdään syksyn 2019 aikana. Paineenkorotusaseman siirron vaatimien verkostojärjestelyjen tulee olla valmiit viimeistään, kun paineenkorotusasemaan koekäytöt alkavat. Verkostojärjestelyjen suunnittelu aloitetaan syyskuussa 2019. 6 Lupamenettelyt 6.1 YVA Hanke ei laukaise ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön mukaista YVAmenettelytarvetta. 6.2 Ympäristölupa Hanke ei tarvitse ympäristölupaa 6.3 Rakennuslupa Hankkeelle haetaan tarvittava sijoituslupa Vantaan kaupungin viheralueyksiköltä. Hanke ei tarvitse rakennuslupaa, koska paineenkorotusasema rakennetaan pääosin maanlaisena lukuunottamatta pientä maanpäällistä sisäänkäyntirakennusta. 7 Käyttö 7.1 Johtaminen ja vastuuorganisaatio Hankkeen vastuu jakaantuu HSY:n sisällä vesihuollon toimialan investointiosaston ja vedenpuhdistusosaston (paineenkorotusasema ja säätöventtiiliasema) ja verkko-osaston (verkostojärjestelyjen osalta) kesken. Investoinnit vastaavat hankkeen suunnittelusta, urakoiden kilpailutuksesta ja hankkeen johdosta sekä valvonnasta. Urakoiden valmistuttua paineenkorotusasema ja säätöventtiiliasema luovutetaan vedenpuhdistuksen organisaatiolle ja verkostot verkko-osastolle organisaatiolle. Vedenpuhdistuksen organisaatio vastaa laitosrakennusten operoinnista myös urakan aikana, joten se on tärkeä osatekijä hankkeen johdon ja pääsuunnittelijan muodostamassa tiimissä.
7.2 Vaikutukset käyttötalouteen Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta käyttötalouteen. 7.3 Vaikutukset henkilöstöön Hankkeella ei ole henkilöstövaikutuksia 8 Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio on paineenkorotusaseman osalta tehty suunnittelijan toimesta ja säätöventtiiliaseman sekä verkostojärjestelyjen osalta HSY:n toimesta. Rakentamisen kustannusarvio Peltoniemen paineenkorotusasema Maatyöt 196 110 Rakennustyöt 360 690 Tyhjennyspumppu, virtausmittarit, pumput 63 900 Venttiilit 30 920 Sisäinen putkisto 94 800 LVI 95 000 Liitokset rakennettuun verkostoon + venttiilit 49 100 Sähkö ja automaatio, varavoimakone 109 000 Maisemointi 30 200 Rakennusosat yhteensä 1 029 720 Yleiskustannukset (20 %) 205 944 Yhteensä 1 235 664 Asolantien säätöventtiiliasema Maatyöt 50 000 Kaivo kalustettuna 25 000 Sähköliittymä, sähkötyöt, automaation käyttöönotto 25 000 Yhteensä 100 000 Verkostotyöt Paineenkorotusaseman siirron vaatimat verkostojärjestelyt 580 000 Verkostosaneeraukset 740 000 Yhteensä 1 320 000 Kaikki yhteensä 2 700 000
9 Riskit Projektihallinnan riskit kohdistuvat urakan toteutukseen olemassa olevan verkoston vieressä ja aseman koekäyttöihin. Urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla kaikki laitteistohankinnat, jolloin HSY:n intresseissä oleva operatiivinen ja kunnossapidollinen selkeys ja laadukkuus pystytään varmentamaan. Rakentamisen järjestelyt tullaan ohjelmoimaan tarkoin urakan aikana, jotta verkoston toiminta ei vaarannu ja uuden paineenkorotusaseman koekäytöt pystytään tekemään luotettavasti. Liitostöiden ja koekäyttöjen aikataulu sekä toteutus tehdään yhteistyössä vedenpuhdistusosaston, investointiosaston, verkko-osaston ja urakoitsijan kanssa. Työsuojelulliset riskit ovat osa hankeprosessia ja tässä osiossa tullaan käyttämään jo luotuja työsuojelun perusperiaatteita toiminnassa olevan verkoston vieressä ja uuden paineenkorotusaseman käyttöönotossa. Hankkeen toteuttamatta jättäminen aiheuttaisi toimintavarmuusriskin, vanhentuneiden ja alimitoitettujen laitteistojen muodossa, joiden vaikutukset pumppauksen pysähtyessä olisivat välittömiä ja laaja-alaisia talousveden toimituksen kuluttajille pysähtyessä. 10 Tiedottaminen Hanke vaikuttaa rakentamisen aikana lähiympäristössä oleviin kiinteistöihin ja alueella liikkuviin ihmisiin. Urakan alussa urakoitsijan toimesta lähikiinteistöihin jaetaan tiedotteet, joissa kerrotaan mm. hankkeen kesto, työjohdon yhteystiedot sekä työmaasta aiheutuvat haitat alueen asukkaille (mm. kallion louhintatyöt ja muuttuneet liikennejärjestelyt), muihin erityisiin tiedotusjärjestelyihin ei ole tarvetta. Hankkeesta tiedotetaan tarvittaessa HSY:n normaalien tiedotuskanavien kautta ja tiedotuksesta vastaa HSY:n viestintäorganisaatio yhdessä hankkeen toteutusorganisaation kanssa