Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
Timo Mantila 15.4.2010
Timo Mantila 15.4.2010
Biokaasun keräily ja hyödyntäminen Vaasan asuntomessualueella Timo Mantila 15.4.2010
Mikroturbiinilaitos / New Energy Sähköteho 130 kw Lämpöteho 230 kw 30 % biokaasusta hyödynnetään sähkö-energiaksi 60 % biokaasusta hyödyn-netäännetään lämpöenergiaksi Energiantuotanto vastaa n. 150 omakotitalon vuotuista energiankulutusta Tehokas biokaasun puhdistus, erittäin pienet päästöt Timo Mantila 15.4.2010
Tuottaa sähköä ja lämpöä Polttokenno Ekologista teknologiaa Erittäin matalat t typpioksidipäästöt Ei rikkidioksidipäästöjä Ei hiukkaspäästöjä Korkea hyötysuhde = Erittäin alhainen polttoaineen kulutus Hiljaineni Ei värinää Voi käyttää erilaisia polttoaineita - nestemäistä ja kaasua Timo Mantila 15.4.2010
Timo Mantila 15.4.2010
Teirinkatu 1 A ja B Timo Mantila 15.4.2010
Teirinkatu 1 A Kerrosala 3 500 m2 Huoneistoala 2 646,5 Asuntoja 51 kpl, keskipinta-ala 51,9 m2 Lämpöenergia Maalämpöpumput 60 ja 40 kw 14 kpl 200m:n porakaivoa Tyhjiöputkipaneelit 33,6 m2 Timo Mantila 15.4.2010
Teirinkatu 1 A Timo Mantila 15.4.2010
Teirinkatu 1 A Timo Mantila 15.4.2010
Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Vaasassa Suvilahteen on tulossa neljä 8-kerroksista kerrostaloa, joista ensimmäinen on rakenteilla ja toinen suunnittelussa -Rakenteilla oleva ensimmäinen kerrostalo valmistuu ensi syksynä 31.08.2010 ja toisen kerrostalon suunnittelu on alkamassa. -Rakennukset ovat muodoltaan ja tilasuunnittelultaan täysin identtiset. - Rakennukset eroavat toisistaan lämmöneristämisen tasossa, jolloin seinän paksuuden kasvaessa rakennuksen ulkomitat kasvavat eristepaksuuden verran. Vaasa 18.03.2010
Asemakaava Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Lämmöntuotto Kummankin rakennuksen lämmöntuotto toteutetaan maalämmöllä porakaivoista lämpöpumpuilla. Syksyllä 2010 valmistuvan rakennuksen lämpö tuotetaan neljästätoista 200 m:n syvyyteen poratuista porakaivoista. Lisäksi rakennusten katoilla on aurinkopaneelit kesäajan lämpimän käyttöveden tuottamiseksi. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Hankkeessa seurataan rakenteeseen asennettujen kiinteiden antureiden avulla rakennusten vaipan lämpö- ja kosteusteknistä k toimivuutta i kaikissa ilmansuunnissa i II-, IVja VIII-kerroksessa ja tuloksia verrataan toisiinsa eri tavalla eristetyissä rakennuksissa. Seurantatuloksia verrataan laskentamallien antamiin tuloksiin. Seurataan rakennuksissa kahdeksassa huoneistossa kokonaisenergiakulutusta ja ilmanvaihdon kautta kuluvaa energiamäärää sekä IV-koneiden poistoilman LTO:n vuosihyötysuhdetta hd tt Selvitetään rakennusten lämmitysjärjestelmän kokonaisenergian kulutusta Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Kosteus- ja lämpöantureiden seurantapisteet Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Rakentamisen laatu ja rakenteiden tiiveys Rakentamiseen osallistuvien työntekijöiden koulutus, jossa erityisesti kiinnitetään huomiota rakentamisen laatuun ja tiiveyteen Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin syyskuussa 2009, johon osallistui pää- ja aliurakoitsijoiden työntekijät Lämmöneristyksen toimivuus ja vaipan ilmatiiveys todennetaan lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen avulla ennen sisäpintojen viimeistelyä sekä toisen kerran rakennuksen käyttöönoton yhteydessä. Tiiveydelle asetetaan t passiivi i rakentamisen tavoite, jolloin ilmanvuotoluvun n 50 < 0.6. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Hankkeen tavoitteet (jatkoa) Hankkeen tavoitteena on seurantamittauksin eristeen sisä- ja ulkopinnasta selvittää, mikä on optimaalinen eristämisen taso, kasvaako eristeen paksuuden lisääntyessä riski kosteuden tiivistymiseen rakenteen sisään. Työssä selvitetään millaisiin rakenteiden lämpötiloihin ja kosteuksiin jatkuvuustilassa ja dynaamisissa muutostilanteissa päädytään erilaisilla kerrostalojen seinärakenteilla. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Hankkeen tavoitteet Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Rakennusfysikaalisia analyysejä tehdään lisäksi laskentamallien avulla ja mallien antamia tuloksia verrataan saatuihin mittaustuloksiin. Mittaustuloksista saadaan laskentamalleille tarkat reunaehdot, jolloin laskentamallien tulosten luotettavuus rakenteiden toiminnan analysoinnissa on hyvä. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Hankkeen tavoitteet (jatkoa) Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Saadaan perustietoa t käyttöolosuhteissa IV-koneiden toiminnasta, poistoilman todellisesta lämmön talteenoton vuosihyötysuhteesta, ja ilmanvaihdon osuudesta koko huoneiston energiankulutuksesta. Seurantaa toteutetaan useamman vuoden ajan. Rakennusten erilaisen nettoenergian ominaistarpeen perusteella voidaan arvioida ja seurantatulosten perusteella tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä on tarpeellinen maalämmön tuottokapasiteetti. Tavoitteena on seurantatulosten perusteella kehittää suhteellisen yksinkertainen malli, jonka avulla pystytään arvioimaan eri uusiutuvien energialähteiden tuottokapasiteetti. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
Matalaenergiarakentaminen kerrostalotuotannossa Hankkeen tavoitteet (jatkoa) Laskentamallin avulla voidaan myös realistisesti arvioida suunnitteluvaiheessa asetettujen energiatehokkuustavoitteiden toteutuksesta aiheutuvat rakennuksen elinkaaren aikaiset kustannuserät ja eri vaihtoehtojen taloudellinen kannattavuus. Vaasa 18.03.2010 Tapani Hahtokari
KIITOS!