65-VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN OMAISHOIDONTUEN OHJEISTUS Hyväksytty Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 17.12.2014 162 Tulee voimaan 1.1.2015
1. Yleiset perusteet Omaishoidon tukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Lakia on täydennetty muutoksilla (950/2006). Sen tarkoituksena on edistää omaishoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja tukea omaishoitajan työtä. Laki omaishoidontuesta löytyy tämän omaishoidontuen ohjeistuksen liitteenä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontuki on palkkio, joka maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruuan laitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Arvioinnissa otetaan huomioon perheen tavanomaiset sisäiset vastuut, kuten aviopuolisoiden tavanomainen toistensa auttaminen tai lasten tavanomainen vanhempiensa auttaminen. Omaishoidon tukea ei ole tarkoitettu kattamaan hoidosta aiheutuneita kuluja (esimerkiksi lääke- tai terveydenhuoltokulut). Omaishoidontuki on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa, jota järjestetään tähän tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tulee olla Sastamala tai Punkalaidun. Omaishoidontuki suunnattaan ensisijaisesti niille, joille avun tarve on runsain. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että henkilö tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa ympärivuorokautisesti, jotta hän voisi selviytyä omissa kotioloissaan. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Omaishoidontukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä asumispalveluyksikössä. Toimintayksiköiden tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluita ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella. 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden omaishoidontuen asiat hoidetaan myös vammaisten osalta vanhustyön yksiköissä. Asiakas siirtyy vanhustyön palveluiden piiriin sitä seuraavan vuoden alusta, jona hän on täyttänyt 65 vuotta. 2. Palvelutarpeen arviointi Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin. Omaishoidon tukipäätöstä tehtäessä arvioidaan asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja -kokonaisuus. Arviota tehtäessä huomioidaan myös muut vaihtoehtoiset ja täydentävät tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Omaishoito on osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Omaishoidontuella korvataan vanhainkotihoidon, tehostetun asumispalvelun ja tehostetun kotihoidon tarvetta. Palvelutarpeen arvioi omaishoidon ohjaaja kotikäynnillä. Asiakkaan omaishoidontuen tarvetta arvioitaessa mittareina käytetään RAVA-indeksiä ja MMSE muistitestiä. MMSE:tä täydentämään voidaan käyttää muita testejä, kuten CDR ja GDS FAST- testejä.
Testit lyhyesti: RAVA-toimintakykymittarin avulla arvioidaan asiakkaan avuntarvetta. Mittari koostuu 12 osiosta (näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, pukeutuminen, peseytyminen, lääkitys, virtsaaminen, ulostaminen, muisti, psyyke/käytös ja asuminen), joista jokaisesta valitaan yksi, asiakkaan tilaa parhaiten kuvaava vaihtoehto. Mikäli jokin osio jää täyttämättä, ei ohjelma laske RAVA-indeksin arvoa. RAVA-indeksi vaihtelee välillä 1,29-4,02 avuntarpeen mukaan. Mitä suurempi on RAVA-indeksin arvo, sitä suurempi on asiakkaan avuntarve. Mini Mental Status Examination (MMSE) on älyllisen toimintakyvyn arvioinnissa laajalti käytetty lyhyt ja helposti suoritettava ns. minitesti. MMSE:tä voidaan käyttää sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin. MMSE:n tehtävät heijastavat seuraavia älyllisen toimintakyvyn osa-alueita: orientaatio, mieleen painaminen ja palauttaminen, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja laskeminen. Kielellisiä taitoja kuvaavia tehtäviä ovat nimeäminen, toistaminen, kolmivaiheisen komennon noudattaminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Kuvion kopiointi heijastaa hahmottamiskykyä. MMSE:n kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja sitä heikompi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta. Global Deterioration Scale (GDS) kuvaa Alzheimerin taudin etenemistä ja vaikeusastetta. CDR-testi perustuu omaisen ja potilaan haastatteluun sekä kliiniseen arviointiin. Asiakkaan toimintakyky arvioidaan kuudella osa-alueella: muisti, orientaatio, arvostelukyky, yhteisölliset toiminnat koti ja harrastukset sekä itsestä huolehtiminen Omaishoidontuen tarpeenkartoitus edellyttää myös, että viranhaltijalla on mahdollisuus hankkia tarvitsemiaan täydentäviä tietoja omaishoitotilanteesta. Lääkärinlausuntoa ei aina vaadita. Jos asiakkaalla on hoitosuhde oman alueensa terveyskeskukseen, voidaan asiakkaan terveydentilasta tarvittavat tiedot kerätä Pegasos-potilastietojärjestelmästä. Omaishoidontuen arviointiin tarvittavien olennaisten tietojen keräämiseen hakija antaa luvan allekirjoittamalla omaishoitohakemuksen. 3. Prosessi Hakemuksen saapumisen jälkeen omaishoidon ohjaaja ottaa yhteyttä ja sopii omaishoidontuen kotikäynnin. Kotikäynnillä täytetään omaishoidontuen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Palvelu- ja hoitosuunnitelma käydään yhdessä läpi ja sekä hoitaja että hoidettava allekirjoittavat hoito- ja palvelusuunnitelman. Kotikäynnillä arvioidaan myös omaishoitajan toimintakyky sekä soveltuvuus omaishoitajaksi. Omaishoidon ohjaaja tekee kotikäynnin jälkeen viranomaispäätöksen omaishoidontuesta. Omaishoidontukihakemus voidaan käsitellä SAS- työryhmässä, mikäli päätös vaatii moniammatillisen työryhmän asiantuntijuutta. SAS-työryhmän päätöksen jälkeen omaishoidon ohjaaja tekee päätöksen omaishoidontuesta. Omaishoidontukipäätös toimitetaan kirjallisena omaishoidettavalle. Omaishoidontuki myönnetään hakukuukauden alusta määrärahojen puitteissa. Omaishoidontukea ei myönnetä takautuvasti. Sekä myönteisen että kielteisen päätöksen mukana toimitetaan kopio kotikäynnillä täytetystä palvelu- ja hoitosuunnitelmasta asiakkaalle. Myönteisestä päätöksestä käy ilmi omaishoidontuen palkkio ja alkamisajankohta. Myönteisen päätöksen yhteydessä pyydetään omaishoitajaa toimittamaan verokortti palkanlaskentaan (ohjeistus kirjallisena päätöksen mukana). Omaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus, joka lähetetään myönteisen päätöksen mukana. Sopimuksen allekirjoittavat hoitaja, hoidettava ja omaishoidon ohjaaja. Sopimus tarkistetaan tarpeen mukaan. Kielteinen päätös toimitetaan omaishoidettavalle. Omaishoidontukipäätökseen tyytymättömällä on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnalle 14 vrk:n kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuohje löytyy päätöksestä.
4. Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työeläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Hoitopalkkion ohella kunnan tulee järjestää hoitotyön vaatimat välttämättömät muut palvelut. Jos asiakkaalle myönnetään hoitopalkkion ohella muita palveluja (esim. kotihoitoa, henkilökohtainen avustaja, osavuorokautinen hoito) niin, hoitopalkkio maksetaan sen ryhmän mukaan, joka vastaa hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Hoitoisuusluokkaa ja hoidettavan toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne. Arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen tila, ikä sekä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yhteiskunnan tukimuotojen käyttö. Hoidettavan kodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan omaishoitoon sopiva. 4.1. Omaishoidontuen rahallista palkkiota vähentävät palvelut Säännöllinen jaksottaishoito (ei lakisääteisen vapaan ajan hoito) vähentää hoidon sitovuutta ja vaativuutta, jolloin palkkiota alennetaan seuraavasti: Säännöllisesti viikko lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa kuukauden aikana, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 25 % kuukaudessa hoitoisuusryhmissä 1 ja 2. Hoitoisuusryhmässä 3 alin hoitopalkkion määrä on 385 euroa kuukaudessa. Säännöllisesti kaksi viikkoa kuukaudessa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa, vähentää omaishoidon tuen palkkiota 50 % hoitoisuusryhmissä 1 ja 2. Hoitoisuusryhmässä 3 alin hoitopalkkion määrä on 385 euroa kuukaudessa. Säännölliset kotihoidon käynnit: Jos hoidettavalla on kotihoidon käyntejä 2 kertaa päivässä tai enemmän 5-7 päivänä viikossa, alennetaan omaishoidontuen palkkiota 30 % hoitoisuusryhmissä 1 ja 2. Hoitoisuusryhmässä 3 omaishoidontuen palkkion alin määrä on 385 euroa kuukaudessa. Mikäli omaishoitaja toimii kotihoidon hoitajan työparina hoitotoimenpiteissä, ei vähennystä tehdä. Kotiin annettu palvelu, esim. henkilökohtainen avustaja tai kodin ulkopuolinen palvelu 20 30 tuntia viikossa, alentaa omaishoidontuen palkkiota 100 euroa kuukaudessa hoitoisuusryhmissä 1 ja 2. Kun myönnettyjä tunteja on yli 30 tuntia viikossa, palkkiota alennetaan 200 euroa kuukaudessa. Hoitoisuusryhmässä 3 alin hoitopalkkion määrä on 385 euroa kuukaudessa. Mikäli asiakas on hyväksytty asumispalvelupaikan hakijaksi SAS-ryhmän päätöksellä, ei odotusajalta tehdä hoitopalkkion alennusta. Saattohoitotilanteessa lääkärin tehtyä saattohoitopäätöksen, kotihoidon käyntien perusteella ei omaishoidontuen palkkion määrää alenneta.
Hoitoisuusryhmä 1; hoidon tarve lähes jatkuva, palkkio 475 euroa/kk Hoidon tarve on lähes jatkuva. Hoitotyö sitoo omaishoitajan hoitotyöhön lähes ympäri vuorokauden. Hoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, jatkuvasti apua, valvontaa ja/tai ohjausta henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava ei voi asua yksin Hoidettava selviytyy yksin 2 4 tuntia kerrallaan. Hoidettava ei pystyisi asumaan kotona muiden palveluiden avulla. Omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä eri vuorokauden aikoina. Viitteellinen RAVA-arvo > 2.5 Viitteelliset muistitestitulokset MMSE 22 10/GDS 4-6/CDR 1-2 Hoitoisuusryhmä 2; ympärivuorokautinen, jatkuva hoidon tarve, palkkio 845 euroa/kk Hoidon tarve on jatkuva, ympärivuorokautinen. Hoitotyö sitoo omaishoitajan hoitotyöhön ympärivuorokauden ja hoitotyö on ympärivuorokautista. Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa ja huolenpitoa, jatkuvasti apua, valvontaa ja/tai ohjausta henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava ei voi asua yksin. Hoidettavan voi jättää yksin maksimissaan kahdeksi (2) tunniksi. Hoidettava ei pystyisi asumaan kotona muiden palveluiden avulla. Omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoito korvaa tehostetun asumispalvelun tai pysyvän laitoshoidon. Viitteellinen RAVA-arvo > 3,5 Viitteelliset muistitestien arvot MMSE 12-0/GDS 6-7/CDR 2-3 Hoitoisuusryhmä 3; ympärivuorokautinen, jatkuva hoidon tarve, hoitaja estyy tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio 1584 euroa/kk Hoidon tarve on jatkuva, ympärivuorokautinen, hoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Hoitotyö sitoo omaishoitajan hoitotyöhön ympärivuorokauden ja hoitotyö on ympärivuorokautista. Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa ja huolenpitoa, jatkuvasti apua, valvontaa ja/tai ohjausta henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava ei voi asua yksin. Hoidettavan voi jättää yksin maksimissaan kahdeksi (2) tunniksi. Hoidettava ei pystyisi asumaan kotona muiden palveluiden avulla. Omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis suorittamaan hoitotoimenpiteitä kaikkina vuorokauden aikoina. Omaishoito korvaa tehostetun asumispalvelun tai pysyvän laitoshoidon. Viitteellinen RAVA-arvo > 3,5 Viitteelliset muistitestien arvot MMSE 12-0/GDS 6-7/CDR 2-3 Palkkion maksun edellytyksenä on, että omaishoitajalla ei ole muita vähäisiä suurempia työtuloja, oikeutta sairasvakuutuslain 1224/2004 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan eikä oikeutta vuorotteluvapaa lain 1305/2002 13 mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Omaishoidontuella tarkoitetaan laissa kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontukeen liittyy lain mukaan aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Pelkkien palveluiden myöntämisessä ei ole kyse omaishoidontuesta. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella voidaan hoitopalkkio myöntää lakisääteistä pienempänä tai hoitaja voi kieltäytyä vastaanottamasta hoitopalkkiota. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että hoitajalle ja hänen perheelleen on edullisempaa ottaa vastaan hoitopalkkio tai ainoastaan tukeen liittyvät palvelut. Mikäli hoitaja kieltäytyy ottamasta vastaan palkkiota, hänen kanssaan ei tehdä omaishoitosopimusta. Hoidettavalle tehdään kuitenkin palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon voidaan tarpeen mukaan sisällyttää vastaavat palvelut kuin mitä voitaisiin järjestää omaishoidon tukena. Tällöin omaishoitajalla on oltava riittävät tiedot, jotta hän voi arvioida, tulisiko omaishoidontukeen sisällyttää hoitopalkkio.
Hoitajalle on selvitettävä, ettei häntä katsota lain tarkoittamaksi omaishoitajaksi ja ettei hänellä ole oikeutta omaishoitolain perusteella annettavaan eläke- ja tapaturmavakuutusturvaan tai vapaisiin. 5. Omaishoitaja Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitajan on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Hoitajan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota muun muassa hoitajan omiin sairauksiin, muistiin, liikuntakykyyn ja elämäntapoihin. Hoitajan sopivuuteen vaikuttavat myös sosiaaliset syyt, esimerkiksi hoitajan liiallinen päihteiden käyttö. Hoitajan tulee kantaa vastuu hoidettavan päihteidenkäytöstä niin, ettei päihteiden käyttö aiheuta ongelmia arjessa selviytymisessä. Mikäli valvonnan tai hoidon tarve aiheutuu hoidettavan liiallisesta päihteidenkäytöstä, ei omaishoidontukeen ole oikeutta. Joissain tapauksissa hoitaja itsekin on niin huonokuntoinen, että hoitajan rooli on hänelle kohtuuton. Tällöin riski hoitajan uupumiseen ja kykenemättömyyteen vastata hoidettavan tarvitsemasta hoidosta ja huolenpidosta on suuri. Omaishoitajan voimavaroja arvioidaan käyttämällä COPE- indeksiä. Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa omaishoitajan jaksamista ja tuen tarvetta. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin ja/ tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausunto. Hoitajalle voidaan tehdä myös RAVA- toimintakykytesti, jonka tuloksen on oltava < 1,8 ja MMSE- muistitesti, jonka tuloksen on oltava > 24 pistettä. Hoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) mukaisessa työsuhteessa Sastamalan kaupunkiin eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisen vakuutuksen piirissä. Omaishoidontuki saattaa vaikuttaa Kansaneläkelaitoksen ja työvoimatoimiston etuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa omaishoidontuen vaikutukset omiin etuuksiinsa. 6. Hoitajalle järjestettävä vapaa 6.1. Lakisääteinen vapaa Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja sitä kautta varmistaa hoidon laatu. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jona aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti. Lakisääteisen vapaan ajan hoidosta peritään hoidettavalta asiakasmaksua 11,30 / vuorokausi (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 6 b ). Omaishoitajan on mahdollista säästää lakisääteisiä vapaapäiviä ja pitää vapaata pidempi jakso kerrallaan. Ennen pidempää omaishoitajan lakisääteistä vapaata, vapaapäivät tulee olla kerättyinä etukäteen. Ansaitut lakisääteiset vapaapäivät tulee kuitenkin pitää saman vuoden joulukuun loppuun mennessä.
Lakisääteisen vapaan ajan hoito järjestetään omaishoidettavalle täysimääräisesti ansaittuna kuukautta kohden ensisijaisesti. Kodin ulkopuolinen, ympärivuorokautinen hoito A) ympärivuorokautisessa hoidossa Sotesin omissa yksiköissä 3 x 24 h: terveyskeskussairaala osasto 3, Kiikan vanhainkoti, Kunto- Pakari Punkalaidun, Palvelukoti Ilola B) Palvelusetelillä tehostettuun palveluasumiseen yksityisiin palvelusetelituottajarekisteriin vahvistetuille tehostetun palveluasumisen tuottajille Palveluseteli (arvo 120 / vrk), 3 kpl/ kk Ensisijaisesti käytetään Sotesin omia yksiköitä omaishoidon vapaan tuottamiseen.. Kotiin tuotettu omaishoitajan vapaa A) Omaishoitajan sijaisjärjestelyin kotiin Omaishoitajan sijaisapua kotiin 24 h /kk. Mahdollista saada kaupungin järjestämä omaishoidon sijainen kotiin tai ehdottaa omaa läheistään sijaiseksi. Jos asiakas valitsee omaishoitajan sijaisjärjestelyn kaupungin järjestämän omaishoidon sijaisen turvin kotiin, peritään asiakkaalta asiakasmaksua 11,30 / kk tästä palvelusta. Tämän lisäksi asiakkaalla on oikeus käyttää kaksi (2) ympärivuorokautista vapaata/ kk muulla tavoin niin halutessaan. Kotiin tuotettu omaishoitajan vapaa sisältää omaishoidon tuen asiakkaalle kotiin annettavan hoidon ja huolenpidon hoitajan poissa ollessa. Kotona annettavaan hoitoon kuuluvat henkilökohtainen hoiva- ja huolenpito, ruokailu, tarvittaessa ruuan valmistukseen liittyvät asiat, liikkumisessa avustaminen sekä vaatehuoltoon liittyvät asiat. Asiakasta tuetaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, ihmissuhteisiin, virkistykseen ja harrastuksiin liittyvissä tilanteissa. Jos omaishoidon sijaishoitoa toteuttaa perheen valitsema läheinen, maksetaan sijaishoitajalle 74,00 / vrk eli maksimissaan lakisääteisiltä vapailta (3 vrk) 222 euroa kuukaudessa. Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus. B) 1-3 kpl 120 euron arvoista palveluseteliä kuukaudessa (yksi palveluseteli vastaa yhtä lakisääteistä vuorokautta/ kk) Asiakas ostaa saamallaan palvelusetelillä valitsemaltaan yrittäjältä sen määrän palvelua, että hänen omavastuuosuudekseen jää maksimissaan 11,30 / palveluseteli. Jos asiakas ostaa palvelutuottajalta palveluita tämän yli, tulee hänen tehdä sopimus suoraan palvelutuottajan kanssa. Lakisääteisen vapaan ajaksi järjestettävään hoitoon hakeutuminen tapahtuu keskitetysti omaishoidon ohjaajan kautta. 6.2. Hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikainen hoito Nämä poissaolot voivat olla ennalta suunniteltuja tai äkillisiä. Mikäli poissaolon aikainen hoito ei järjesty asiakkaan omien verkostojen avulla, muita vaihtoehtoja ovat mm. päivätoiminta, omaishoidon sijaisjärjestely kotiin tai kunnan oma kotihoito mahdollisuuksien mukaan. Palveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien asiakasmaksuperusteiden mukaan määräytyvä maksu.
7. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan: omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8. Omaishoitosopimus Kunnan ja hoitajan välillä laaditaan omaishoidosta sopimus, jonka liitteenä on palvelu- ja hoitosuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Erityisenä syynä omaishoitosopimuksen määräaikaisuudelle voi olla esimerkiksi omaishoidettavan tai omaishoitajan elämäntilanteisiin liittyvät muutokset tai omaishoidettavan odotettavissa oleva kuntoutuminen. Omaishoitosopimus sisältää tiedot: hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamistavasta oikeudesta lakisääteisiin vapaapäiviin lakisääteisen ja muun vapaan järjestämisestä määräaikaisen sopimuksen kestosta hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä sopimuksen irtisanomisesta 9. Hoidon keskeytyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Jos omaishoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy heti. Mikäli omaishoidosta huolehtii joku muu omaishoidettavan hyväksymä omainen tai läheinen omaishoitajan poissaolon aikana, voidaan palkkio maksaa kahdelta kalenterikuukaudelta. Pidemmältä ajalta tulee tilapäiselle hoitajalle tehdä uusi sopimus. Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon ohjaajalle omaishoidon keskeytymisestä. 10. Omaishoitosopimuksen irtisanominen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijaosapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.
11. Hoito- ja palvelusuunnitelman ja omaishoitosopimuksen tarkistaminen Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain ja aina, kun hoidon tarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Omaishoitosopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen saattaa johtaa palkkion takaisinperintään. 12. Yksilöllinen harkinta Omaishoidontukea myönnetään omaishoidontuesta annetun lain ja tämän ohjeen mukaisesti. Päätöksenteossa käytetään yksilöllistä harkintaa asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet huomioon ottaen. 13. Asiaa koskevat säädökset Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta (950/2006) Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (938/2005) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n muuttamisesta (939/2005) Perhehoitajalaki (312/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Lähde Sosiaali- ja terveysministeriö 2006 Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille. Stm:n oppaita 2006 YHTEYSTIEDOT: Omaishoidon ohjaaja Teija Suuniittu puh. (03) 5210 2834 tai 050 5450 412 Kotihoito Aarnontie 17 38200 Sastamala teija.suuniittu@sastamala.fi
Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä; 3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen; 4) omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista; 5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua. 3 Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 5 Hoitopalkkio Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/ 2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/ 2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. 6 Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/ 1961) 7 b :n soveltamista varten. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.
Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; 2) oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin; 3) mainitun 4 :n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä; 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. 9 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön. 10 Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).
Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. 11 Palvelun järjestäjä Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 12 Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallintooikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a 27 c niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2006.