Taidolla tulosta - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari 24.9.2015 Keuruu
Työttömyyden pitkittymisellä on suuri vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden alenema synnyttää jopa miljardin euron lisätulon julkiseen talouteen. Yhden prosenttiyksikön lisäys aktivointiin maksaa puolestaan noin 75 miljoonaa euroa. 2
Hallitusohjelma Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia, mistä johtuu heikko kasvu ja korkea työttömyys. Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua. Hallituksen toimenpiteet: - Työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka - Yrittäjyyden ja omistajuuden sekä yritysten rahoituksen vahvistaminen - Kasvua edistävät panostukset - Julkista taloutta nopeasti vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset - Julkisen talouden kestävyyden turvaavat pidemmän aikavälin uudistukset - Työllisyyttä vahvistavat uudistukset 3
Hallitusohjelma Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi Ratkaisuehdotus v 2015 loppuun mennessä työvoimapalvelujen kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Tavoitteena kohtaantoongelman helpottaminen, passivoivien toimien purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen yhdenmukaistaminen sekä työvoimahallinnon resurssien painottaminen aktivointitoimenpiteisiin. TE-toimistojen tehtäväksi kirkastetaan työnvälitystoiminta. Julkisen työnvälityksen vuoropuhelua ja yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan. Uudistus aktivoi työnhakijan omaa roolia työnhaussa, mutta myös varmistaa nykylainsäädännön sanktioiden tehokkaan täytäntöönpanon 4
Selvitetään työvoimapalvelujen siirto resursseineen vaikeammin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Yksityisten työvoimapalvelujen roolia erityisesti helpommin työllistyvien palveluissa lisätään 5
4000 Työttömien työnhakijoiden määrä ikäluokittain vuonna 2008 ja heinäkuussa 2015 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 yli 60 2008 heinä.15 6
35 000 Työttömät työnhakijat ja työvoimapalveluissa oleva työnhakijat Keski-Suomessa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 - Työttömät työnhakijat yhteensä Työvoimapalveluissa yhteensä 7
9 000 Työvoimapalveluissa olevien asiakkaiden määrä Keski-Suomessa 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 - kuntiin työllistetyt yksityiselle sektorille työllistetyt Työvoimakoulutuksessa Työharjottelu/työelämävalmennus Valmennuksessa Kokeiluissa Vuorotteluvapaan sijaisena Kuntouttavassa työtoiminnassa Omaehtoisessa opiskelussa 8
Pitkäaikaistyöttömien ja työvoimapalveluissa olevien pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys Keski-Suomessa Vuosi 2015 vajaa ka. 565 7502 Vuosi 2014 vajaa ka. 416 6284 Vuosi 2013 vajaa ka. 420 4955 Vuosi 2012 vajaa ka. 418 4474 Vuosi 2011 vajaa ka. 436 4029 Vuosi 2010 vajaa ka. 516 3695 Vuosi 2009 vajaa ka. 279 3060 Vuosi 2008 vajaa ka. 366 3342 Vuosi 2007 vajaa ka. 444 3730 Vuosi 2006 vajaa ka. 684 4436 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Palveluissa yhteensä Pitkäaikaistyöttömiä 9
tammi.12 helmi.12 maalis.12 huhti.12 touko.12 kesä.12 heinä.12 elo.12 syys.12 loka.12 marras.12 joulu.12 tammi.13 helmi.13 maalis.13 huhti.13 touko.13 kesä.13 heinä.13 elo.13 syys.13 loka.13 marras.13 joulu.13 tammi.14 helmi.14 maalis.14 huhti.14 touko.14 kesä.14 heinä.14 elo.14 syys.14 loka.14 marras.14 joulu.14 tammi.15 helmi.15 maalis.15 huhti.15 touko.15 kesä.15 heinä.15 Avoimien työpaikkojen kehitys Keski-Suomessa vuosina 2012-2015 4000 3685 3644 3732 3500 3400 3488 3445 3000 3020 2866 3129 3044 2932 3158 2687 2767 2701 2500 2000 2510 2147 20962113 2370 2522 2260 2165 2024 2000 2150 2482 2180 2329 2530 2446 2125 2164 2580 2303 1818 1829 1653 1679 1714 1679 1500 1510 1408 1000 10
Asiakasmäärä Arvio monialaista yhteispalvelua tarvitsevista TE-palveluiden asiakkaista Eteläinen alue, pl. Jyväskylä 450 430 400 397 350 300 250 200 186 187 150 133 161 113 150 100 50 0 79 82 27 23 5 10 45 38 43 28 19 2 6 5 10 17 16 4 0 2 2 6 13 44 44 1 20 10 50 56 31 18 19 0 3 72 62 Kokonaismäärä Sosiaalipalvelujen tarve Terveyspalvelujen tarve
Monialaisen palvelun tarve Ei monialaisen palvelun tarvetta Arvioidut yhteensä Kunta Kokonais-määrä Sosiaali-palvelut Terveys-palvelut Hankasalmi 79 5 27 94 173 Joutsa 82 10 23 122 204 Jyväskylä 2698 398 561 4359 7057 Jämsä 397 45 133 760 1157 Keuruu 161 2 38 223 384 Konnevesi 43 6 19 70 113 Kuhmoinen 28 5 10 53 81 Laukaa 186 17 113 398 584 Luhanka 4-2 18 22 Multia 16 2 6 49 65 Muurame 150 13 44 192 342 Petäjävesi 44 1 20 94 138 Saarijärvi 187 10 50 289 476 Toivakka 31-18 59 90 Uurainen 56 3 19 75 131 Äänekoski 430 62 72 641 1071 Yhteensä 4592 579 1155 7496 12088 % 38 5 10 62 100 12
13
14
15
16
17
18
19
20
Virta/varantokaaviot tammi-kesäkuussa 2015 Virta yli 3, 6 ja 12 kk työttömyyteen on Keuruulla suurempi kuin Keski- Suomessa keskimäärin Edellä mainitut virtaluvut ovat kuitenkin Keuruulla muuta Keski-Suomea pienempiä tuetun työllistämisen palvelulinjan asiakkailla. Näyttäisi myös siltä, että virrat pitkittyneeseen työttömyyteen ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna. Työnvälitys ja yrityspalvelulinjan työttömyysjaksoista 77 % prosenttia päätyy avoimille työmarkkinoille sekä Keski-Suomessa että Keuruulla Osaamisen kehittämispalvelujen työttömyysjaksoista runsas puolet ohjautuu työvoimapalveluihin. Avoimille työmarkkinoille tämän linjan työttömyysjaksoista päättyy Keuruulla suhteellisesti enemmän kuin Keski-Suomessa Tuetun työllistämisen palvelulinjan työttömyysjaksoista 65 % Keski- Suomessa ja 68 % Keuruulla päättyy työvoimapalveluihin. 21
Havainnot työllistymisen vaikeutumiseen liittyen: - liittyy usein muita esim. terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan liittyviä ongelmia - ammatillisen koulutuksen puute on usein taustalla - korreloi iän ja työttömyyden pitkittymisen kanssa - taustalla yhä useammin myös työhistorian puuttumista kokonaan? - kaikilla asiakkailla ei ole edellytyksiä avoimille työmarkkinoille 22
Kuntakokeiluhankkeiden tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja, joilla ratkaistaan työllistymisen vaikeutumisen ongelmaa. Kuntakokeiluhankkeiden lisäarvo: valmistanut kuntia lisääntyvään vastuuseen vaikeammin työllistyvien palvelussa Laajentanut monialaisuuden käsitettä; monialainen yhteispalvelu nykyisiä TYPpejä monialaisempi, esim. yritysyhteistyö Palvelukapeikkojen poistaminen esim. terveydentilan selvittely, eläkeselvittely Asiakkaan poluttamisen vahvistaminen; asiakkaan osaamisen ja edellytysten kehittyminen ja niiden todentaminen prosessin edetessä Eri toimijoiden nykyistä laajempi yhteistyö; asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja edistäminen 23
Työkanavahanke Koonnut eri toimijat yhteistyöhön (kaupungin sisällä sekä suhteessa terveydenhuoltoon, koulutusorganisaatioihin, välityömarkkinatoimijoihin ja yrityskenttään) Mahdollistanut asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun (terveydentila, sosiaalinen tilanne, osaaminen, työllistymisedellytykset jne.) Tuonut resursseja asiakkaan kuuntelemiselle Tarjonnut asiakkaalle mahdollisuuden yhden luukun periaatteeseen => on kehen ottaa yhteyttä Avannut väyliä ongelmien ratkaisemiseen, esim. terveydentilan selvittäminen, eläkeselvittely Tuonut välineitä oman osaamisen osoittamiseen Luonut väyliä avoimille työmarkkinoille 24
Työllisyyden hoito on ensisijassa elinkeinopolitiikkaa ja sen lisäksi aktivointipolitiikkaa työhallinnon välineitä laajemmalla keinovalikoimalla ja laajalla yhteistyöllä. 25