Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. marraskuuta 2017 (OR. en) EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI 1 Asia: 13204/1/17 REV 1 LIMITE PV/CONS 54 ENV 845 CLIMA 277 Euroopan unionin neuvoston 3565. istunto (ympäristö), Luxemburg, 13. lokakuuta 2017 1 Tiedot lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten käsittelystä neuvostossa, muista yleisölle avoimista neuvoston käsittelyistä ja julkisista keskusteluista ovat tämän pöytäkirjan lisäyksessä 1. 13204/1/17 REV 1 1
SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistan hyväksyminen... 3 LAINSÄÄDÄNTÖKÄSITTELYT 2. Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää [ensimmäinen käsittely]... 3 a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021 2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta MUUT KUIN LAINSÄÄDÄNTÖASIAT 3. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan unionin prioriteeteista Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokouksen kolmatta istuntoa varten (UNEA-3) (Nairobi, 4. 6. joulukuuta 2017)... 4 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Pariisin sopimuksesta ja Bonnissa (6. 17. marraskuuta 2017) pidettävien UNFCCC:n kokousten valmistelusta... 4 5. Muut asiat... 5 a) Yhteenvedot äskettäisistä kansainvälisistä kokouksista b) Kemiallisten aineiden avoimempi, tehokkaampi ja turvallisempi arviointi c) Kiinan ja Euroopan vesifoorumin (CEWP) korkean tason konferenssi (Turku, Suomi, 21. 22. syyskuuta 2017) d) Vuoteen 2030 ulottuvien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioiden välisen moitteettoman koordinoinnin ja johdonmukaisuuden sekä vähimmäislaatua, vertailukelpoisuutta ja avoimuutta koskevien vaatimusten merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon kannalta e) Kansainvälisen seminaarin "Science for Peace the World Over" 50. istunto (Erice, Italia, 18. 24. elokuuta 2017) f) Montrealin pöytäkirjaa koskevan Kigalin muutoksen ratifiointi LIITE Neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat... 7 * * * 13204/1/17 REV 1 2
1. Esityslistan hyväksyminen 12790/17 OJ CONS 51 ENV 794 CLIMA 255 Neuvosto hyväksyi edellä mainitun esityslistan. LAINSÄÄDÄNTÖKÄSITTELYT (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää [ensimmäinen käsittely] a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021 2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0231 (COD) = Yleisnäkemys 12830/17 CLIMA 258 ENV 798 ENER 382 TRANS 388 AGRI 520 COMPET 638 ECOFIN 776 CODEC 1505 11483/16 CLIMA 92 ENV 511 ENER 293 TRANS 315 AGRI 432 COMPET 432 ECOFIN 730 CODEC 1098 IA 55 + REV 1 (it, da) + ADD 1 + ADD 1 REV 1 (it, da) Neuvosto pääsi yksimieliseen yhteisymmärrykseen edellä mainittua ehdotusta koskevasta yleisnäkemyksestä. Neuvostossa käytyjen keskustelujen jälkeen hyväksytty teksti esitettiin asiakirjassa 13224/17. Malta pyysi lausuman merkitsemistä neuvoston pöytäkirjaan sellaisena kuin se on liitteessä. 13204/1/17 REV 1 3
b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0230 (COD) = Yleisnäkemys 12829/17 CLIMA 257 ENV 797 AGRI 519 FORETS 36 ONU 122 CODEC 1504 11494/16 CLIMA 93 ENV 512 AGRI 434 FORETS 35 ONU 88 CODEC 1101 IA 56 + ADD 1 Neuvosto hyväksyi asiakirjassa 12829/17 olevan yleisnäkemyksen. Komissio antoi liitteessä olevan lausunnon metsäalan vertailutason määrittämisestä. Kroatia ja Puola ilmoittivat aikovansa äänestää vastaan. Suomi ilmoitti pidättyvänsä äänestämästä. Kyseiset kolme valtuuskuntaa antoivat liitteessä olevat lausumat kannastaan. MUUT KUIN LAINSÄÄDÄNTÖASIAT 3. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Euroopan unionin prioriteeteista Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökokouksen kolmatta istuntoa varten (UNEA-3) (Nairobi, 4. 6. joulukuuta 2017) = Hyväksyminen 12862/17 ENV 802 DEVGEN 215 ONU 125 Neuvosto hyväksyi asiakirjassa 13070/17 olevat päätelmät. 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi Pariisin sopimuksesta ja Bonnissa (6. 17. marraskuuta 2017) pidettävien UNFCCC:n kokousten valmistelusta = Hyväksyminen 12911/17 CLIMA 261 ENV 805 ONU 126 DEVGEN 220 ECOFIN 789 ENER 384 FORETS 39 MAR 166 AVIATION 127 Neuvosto hyväksyi asiakirjassa 13198/17 olevat päätelmät. 13204/1/17 REV 1 4
5. Muut asiat a) Yhteenvedot äskettäisistä kansainvälisistä kokouksista i) Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) osapuolten kokouksen kuudes istunto (MOP 6) (Budva, Montenegro, 11. 13 syyskuuta 2017) ii) Yhteinen korkean tason osuus Århusin yleissopimuksen ja sen PRTR-rekistereitä koskevan pöytäkirjan osapuolten kokouksissa (Budva, Montenegro, 14. syyskuuta 2017) iii) Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn pöytäkirjan osapuolten kokouksen kolmas istunto (MOPP) (Budva, Montenegro, 15. syyskuuta 2017) 12930/17 ENV 809 JUR 467 DEVGEN 222 RELEX 830 ONU 127 = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia iv) Elohopeaa koskevan Minamatan yleissopimuksen osapuolten konferenssin ensimmäinen kokous (COP 1) (Geneve, 24. 29. syyskuuta 2017) 12997/17 ENV 824 COMER 105 MI 690 ONU 129 SAN 345 IND 244 v) Aavikoitumisen estämistä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen osapuolten konferenssin 13. kokous (UNCCD COP 13) (Ordos, Kiina, 6. 16. syyskuuta 2017) 13000/17 DEVGEN 224 ACP 108 RELEX 835 ONU 130 CLIMA 268 ENV 825 = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion ja komission antamat tiedot sekä Belgian, Ranskan ja Luxemburg valtuuskuntien komissiolle esittämän pyynnön ryhtyä toimiin, jotta EU alkaisi noudattaa täysimääräisesti Århusin yleissopimusta. b) Kemiallisten aineiden avoimempi, tehokkaampi ja turvallisempi arviointi = Ranskan, Italian ja Luxemburgin valtuuskuntien tiedotusasia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [Ranskan valtuuskunnan pyynnöstä]) 12893/17 ENV 804 COMPET 640 IND 233 RECH 322 SAN 338 CONSOM 310 MI 675 CHIMIE 82 Neuvosto pani merkille Ranskan, Italian ja Luxemburgin valtuuskuntien joita Ruotsin, Saksan, Alankomaiden, Slovakian ja Tanskan valtuuskunnat tukivat esittämät tiedot sekä komission puheenvuoron. 13204/1/17 REV 1 5
c) Kiinan ja Euroopan vesifoorumin (CEWP) korkean tason konferenssi (Turku, Suomi, 21. 22. syyskuuta 2017) = Komission tiedotusasia 13047/17 ENV 828 ASIE 42 Neuvosto pani merkille komission antamat tiedot sekä Portugalin ja Suomen valtuuskuntien esittämät huomiot. d) Vuoteen 2030 ulottuvien yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja pitkän aikavälin päästövähennysstrategioiden välisen moitteettoman koordinoinnin ja johdonmukaisuuden sekä vähimmäislaatua, vertailukelpoisuutta ja avoimuutta koskevien vaatimusten merkitys Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon kannalta = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia 12914/17 CLIMA 262 ENV 806 ENER 387 Neuvosto pani merkille Luxemburgin valtuuskunnan jota Belgian, Ruotsin, Irlannin ja Itävallan valtuuskunnat tukivat esittämät tiedot. e) Kansainvälisen seminaarin "Science for Peace the World Over" 50. istunto (Erice, Italia, 18. 24. elokuuta 2017) = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia 12924/17 ENV 807 CLIMA 263 Neuvosto pani merkille Puolan valtuuskunnan tiedotusasian ja komission puheenvuoron. f) Montrealin pöytäkirjaa koskevan Kigalin muutoksen ratifiointi = Yhdistyneen kuningaskunnan valtuuskunnan tiedoksianto, Luxemburgin valtuuskunnan tukemana 12962/1/17 CLIMA 265 ENV 815 MI 682 DEVGEN 223 ONU 128 REV 1 Neuvosto pani merkille Yhdistyneen kuningaskunnan ja Luxemburgin valtuuskuntien esittämät tiedot sekä Unkarin valtuuskunnan ja komission esittämät huomautukset. 13204/1/17 REV 1 6
LIITE NEUVOSTON PÖYTÄKIRJAAN MERKITTÄVÄT LAUSUMAT B-kohtien luettelon 2a kohdan osalta: Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää (ensimmäinen käsittely) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021 2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0231 (COD) = Yleisnäkemys MALTAN LAUSUMA "Malta suhtautuu myönteisesti neuvoston pyrkimykseen ottaa huomioon erityiset rajoitteet, joita Maltalla on matalan tulotason maana saavuttaa kehitys, jossa sen on vähennettävä jyrkimmin päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen kasvihuonepäästöjä vuodesta 2013 vuoteen 2030, sisällyttämällä Malta ehdotetusta taakanjakoasetuksesta saavutetun yhteisymmärryksen liitteeseen IV. Malta kuitenkin katsoo, että mukautuksen taso ei vastaa riittävästi Maltan vuoden 2020 jälkeisen ajan realiteetteja ottaen huomioon, että Maltan kasvihuonekaasupäästöt päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla ovat asukasta kohden EU:n vähäisimmät; taloudellinen rakenne ei ole hiili-intensiivinen. Tarkemmin sanottuna Malta hyväksyy laskentamenetelmän, jota on käytetty yleisnäkemyksessä Maltaa koskevan mukautuksen määrittämiseksi kaudelle 2021 2029 vuosien 2020 2030 kehityssuuntauksen pohjalta (alkaen uusimmista todennetuista päästöistä ja loppuen liitteessä I ilmaistuun tavoitteeseen, laskettuna vuoden 2005 perusvuoden arvojen perusteella ja noudattaen komission päätöksessä (EU) 2017/1471 käytettyjä tarkistettuja tietoja ), samoin kuin nykyisen liikkumavaran; Malta kuitenkin katsoo, ettei se, että mukautus kattaa vain 50 prosenttia tämän laskelman edellyttämistä päästöjen vähennyksistä, perustu oikeudenmukaiseen tulkintaan yleisnäkemyksen johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitetuista erityispiirteistä, eikä se näin ollen täysin kuvasta Maltalta tosiasiassa vaadittavaa ponnistusta. Kansallisten ennusteiden perusteella on laskettu, että Maltan lisäponnistus vuosina 2021 2030 on edelleen yksi jäsenvaltioiden suurimmista, ja yhteensä sen on 170 prosenttia odotetuista keskimääräisistä vuotuisista päästöoikeuksista vuosina 2021 2030. Näin ollen yleisnäkemykseen sisältyy edelleen kehitystavoite, joka tämän jäsenvaltion on hyvin vaikea saavuttaa vuoteen 2030 mennessä." 13204/1/17 REV 1 7 LIITE
B-kohtien luettelon 2b kohdan osalta: Alat, joilla ei sovelleta päästökauppajärjestelmää (ensimmäinen käsittely) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta Toimielinten välinen asia: 2016/0230 (COD) = Yleisnäkemys KOMISSION LAUSUNTO "Useiden jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio haluaa täsmentää tulkintaansa hoidetun metsämaan tilinpitosäännöistä, jotka on esitetty sen ehdotuksessa LULUCF-asetukseksi. Komissio muistuttaa, että hoidetun metsämaan poistumat ja päästöt raportoidaan kyseisen asetusehdotuksen mukaan suhteessa metsäalan vertailutasoon. Komissio palauttaa mieleen myös, että ehdotettu metsäalan vertailutaso perustuu asetusehdotuksen mukaan arvioon tulevista hiilinieluista metsissä. Arvion perusteena oleva ennuste pohjautuu niihin metsien ominaisuuksiin sekä metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, jotka on dokumentoitu vertailukaudella 2. Komissio korostaa, että ehdotetussa metsäalan vertailutasossa otetaan huomioon kaikki tulevat vaikutukset, joita on metsien dynaamisilla ikään liittyvillä ominaisuuksilla, kuten halkaisijalla, lajeilla, kiertoajalla ja kasvulla, ja ettei metsäalan vertailutaso estä puunkorjuun lisäämistä tulevaisuudessa. Näillä ominaisuuksilla voidaan asianmukaisesti dokumentoiduissa tapauksissa perustella puunkorjuut, jotka vastaavat vuosittaista kasvua. Tällainen puunkorjuun lisääminen on yhdenmukainen metsäalan vertailutasoa koskevan lähestymistavan kanssa. Tätä varten tarvittava väheneminen poistumissa olisi otettava huomioon vahvistettaessa metsäalan vertailutasoa. Metsien epätasapainoinen ikärakenne (liian paljon vanhoja puita) voi pienentää metsänieluja pitkällä aikavälillä. Komissio vakuuttaa jäsenvaltioille, että metsäalan vertailutasoja koskeva lähestymistapa ei rajoita perusteettomasti metsänhoidon intensiivisyyden tulevia mukautuksia, joilla pyritään ylläpitämään tai vahvistamaan pitkän aikavälin hiilinieluja Pariisin sopimuksen mukaisesti." KROATIAN LAUSUMA "Vaikka LULUCF-ehdotuksen uusimmassa versiossa otetaan osittain huomioon Kroatian osalta tehdyt muutokset ja vahvistetaan näin Kroatian tasavallan erityisolosuhteet, jotka johtuvat 1990- luvun sotatoimista, joilla oli tuolloin ja on edelleenkin välittömiä vaikutuksia metsätalouteen, Kroatian tasavallan mielestä asetusehdotukseen on tarpeen tehdä lisämuutoksia, jotta yksittäiset erityispiirteet voitaisiin ottaa huomioon erityisesti liitteessä VII tarkoitettujen kompensaation määrien osalta. 2 Asiakirjassa 12829/17 tämä kausi kattaa vuodet 2000 2009. 13204/1/17 REV 1 8 LIITE
Koska Kroatiassa on runsaasti metsää (yhteensä 43 prosenttia kokonaispinta-alasta), LULUCFasetusta koskevan yleisnäkemyksen ehdotettu teksti ja erityisesti vuosia 2021-2030 varten ehdotettu jousto 9,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia sekä ehdotettu 12 prosentin kompensointitekijä saattavat Kroatian tasavallan epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä tarkoittaa myös, että teollisuus ja talous joutuisivat kompensoimaan LULUCF-alojen päästöjä, vaikka todellisuudessa kyseisten alojen päästöt alenevat vuoteen 2030 saakka. Äskettäiset asiantuntija-arviot osoittavat, että Kroatian tasavalta tarvitsee suuremman kompensaation (kompensointitekijä 32 prosenttia), ts. 2,5 miljoonan tonnin vuosittaisen kompensaation enimmäismäärän. Arvioissa otetaan huomioon se, että viitekausi (2000-2009) ei ollut edustava Kroatian tasavallan kannalta, sillä hyödyntämisaste oli sisällissodan ja miinoitettujen metsäalueiden vuoksi suhteellisen pieni ja optimaalisen tason alapuolella. Tämän vuoksi Kroatian tasavalta on suunnitellut hyödyntämisasteen korottamista, huolehtien kuitenkin kestävästä metsänhoidosta sekä hiilidioksidipäästöjen pitämisestä alhaisina. Edellä mainitun perusteella Kroatian tasavalta pitää edelleen tarpeellisena liitteessä VII määritellyn kompensaation määrän korottamista eikä voi siten kannattaa yleisnäkemyksen hyväksymistä." SUOMEN LAUSUMA "Suomi on vahvasti sitoutunut globaaliin ilmastoagendaan, mukaan lukien Pariisin sopimukseen ja EU:n kunnianhimoiseen ilmasto- ja energiapakettiin. Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisten materiaalien korvaamiseen kestävällä tavalla tuotetuilla biopohjaisilla materiaaleilla. Suomi on päättänyt nostaa uusiutuvan energian osuuden energian kokonaisloppukulutuksesta yli 50 prosenttiin, poistaa kivihiilen asteittain energiantuotannosta ja puolittaa fossiilisen öljyn käytön vuoteen 2030 mennessä. Tähtäimessämme on olla vuoteen 2045 mennessä hiilineutraali. Suomi painottaa, että 13. lokakuuta 2017 pidetyn ympäristöneuvoston tulokset johtaisivat merkittävään riskiin siitä, etteivät tilinpitosäännöt heijasta todellisuutta. Tuloksilla ei kannustettaisi kestävää metsänhoitoa eikä kestävien ja pitkäikäisten metsätaloustuotteiden käyttöä eikä myöskään siirtymistä biopohjaiseen talouteen. Asetuksen mukainen kompensaatio on myönteinen tapa edetä, mutta Suomelle osoitettu määrä ei ole riittävä tilinpitosääntöjen aiheuttamien debetsaldojen käsittelyyn. Suomessa LULUCF-sektori ja erityisesti metsät ovat nyt ja jatkossakin merkittävä nettonielu. Mutta tilinpitosääntöjen mukaisesti metsiä pidettäisiin päästölähteenä, ja Suomen tosiasiallinen päästövähennystavoite olisi paljon yli 40 prosenttia. Tämä ei ole lokakuussa 2014 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaista." PUOLAN LAUSUMA "Metsät ja maaperä muodostavat maailman suurimmat hiilivarastot. Metsien ja maaperän tilan heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti veden laatuun ja saatavuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja pahentaa globaaleja ongelmia, kuten nälänhätää, köyhyyttä ja muuttoliikettä. Näiden ongelmien lieventäminen tai jopa poistaminen maailmasta on yksi Pariisin sopimuksen osaalueista. Veden laatua on parannettava ja luonnon monimuotoisuutta suojeltava ennen kaikkea luonnonjärjestelmien, kuten metsien ja maaperän, uusiutumisen avulla. Luonnonjärjestelmien uusiutumista kunnioittava metsien korjuu parantaa ympäristön tilaa, suojelee luonnon monimuotoisuutta ja luo työpaikkoja myös maaseutualueilla. 13204/1/17 REV 1 9 LIITE
Puola haluaisi tämän vuoksi tuoda esiin ehdotettua asetusta koskevan huolensa ja ilmaista syvän pettymyksensä siihen, että ympäristöneuvoston istunnossa 13. lokakuuta 2017 yleisnäkemyksenä hyväksytyn asiakirjan uudet tekstiehdotukset ovat niin monimutkaisia. Hyväksytty teksti ei ole keskivertolukijan ymmärrettävissä. Uskomme, että meidän on saatava aikaan avoin ja ymmärrettävä ratkaisu, jonka kaikki voivat hyväksyä. Laadittu asiakirja esitetään ilmastosopimuksen foorumilla. Ehdotettu hoidetun metsäalan vertailutaso on osa Pariisin sopimuksen mukaista unionin kansallisesti määriteltyä panosta, ja sen on oltava menetelmä, jonka muut osapuolet voivat hyväksyä. Lisäksi huolehdittava siitä, että ratkaisuehdotus ei lisää byrokratiaa ja että siinä otetaan huomioon tieteen ja koulutuksen kehitys. EU:n on tässä suhteessa oltava esimerkkinä kehittyville maille. Säädösehdotuksessa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon sitä, että metsäekosysteemit ovat Euroopan suurimpia ja tärkeimpiä hiilinieluja. Jäsenvaltiot harjoittavat kestävää metsänhoitoa, minkä tuloksena vuotuinen nettopoistuma on 440 Mt CO2eq. Säädösehdotus ei kannusta jäsenvaltioita toimimaan niin, että metsänhoidosta tulisi ammattimaisempaa, minkä avulla voitaisiin lisätä metsien hillitsemispotentiaalia ja ottaa huomioon metsien maaperässä oleva orgaaninen hiili. Ehdotuksessa ei mainita mahdollisuutta lisätä metsien aikaansaaman poistuman määrää uusilla metsänhoitotoimilla esimerkiksi muuttamalla metsätyyppiä, tukemalla luonnonmetsien potentiaalia ja sääntelemällä varttuneiden metsien kiertoaikaa. Meidän ei myöskään pitäisi luoda sellaisia tilinpitosääntöjä, jotka johtavat debetsaldoihin, kun vuoteen 2030 asti ennustetut metsän biomassavarastot kasvavat ja muodostavat merkittävän nielun. Myös unionin "ei debetsaldoa -sääntö" on huolestuttava. Tämä on uusi sääntö, joka ei ole Kioton pöytäkirjan nojalla sitova ja joka otettiin käyttöön unionin tasolla. Ensinnäkin tämä sääntö perustuu asetusehdotuksen 4 artiklaan, joka velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, ettei niillä ole nettopäästöjä LULUCF-sektorilla. Toiseksi se luo huolestuttavan ennakkotapauksen asettamalla tavoitteen EU:lle. Se voisi vaikuttaa huomattavasti tapaan, jolla metsiä hoidetaan yksittäisissä jäsenvaltioissa. Korostamme painokkaasti, että metsätalous on jäsenvaltioiden vastuulla, joten unionin tavoitteen asettaminen heikentäisi jäsenvaltioiden toimivaltaa. Kolmanneksi kestävä metsänhoito on itseisarvo, eikä se saa olla riippuvainen naapurimaiden toimista. Jäsenvaltioita, jotka täyttävät asetuksen 4 artiklan velvoitteet ja harjoittavat kestävää metsänhoitoa, ei saa rangaista niille asetettujen velvoitteiden täyttämisestä. Kompensaatio annetaan jäsenvaltioille noudattaen satunnaisesti valitun kauden perusteella vahvistettua hoidetun metsäalan vertailutasoa. Näin ollen kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus käyttää tarvittaessa kompensaatiota. Neljänneksi jäsenvaltioille selviää vasta tilinpitokauden lähetessä loppuaan, onko niillä oikeus käyttää kompensaatiotaan. Tämän vuoksi on mahdotonta tehdä merkittäviä strategiasuunnitelmia, koska on epävarmaa, ovatko ne EU:n tavoitteen mukaisia. Haluamme myös ilmaista kantamme hoidetun metsäalan vertailutasoon ja esittää tulkintamme siitä, miten vertailutaso olisi asetettava ja mitkä tekijät sen määrittämisessä olisi otettava huomioon. Näkemyksemme mukaan tietyiksi vuosiksi määritetyn hoidetun metsäalan vertailutason olisi oltava metsävarojen luonnollisen kehityksen mukainen. Siinä olisi otettava huomioon tarve lisätä metsän kasvupotentiaalia sekä tietyn jäsenvaltion metsäalueiden nykyinen ja odotettavissa oleva ikärakenne. 13204/1/17 REV 1 10 LIITE
Korostamme, että hoidetun metsäalan vertailutason määrittämisessä olisi otettava huomioon sellaisen luonnon monimuotoisuuden seuranta ja määräajoin toistuva arviointi, joka vastaa metsien asemaa jäsenvaltion luonnonvarojen suojelujärjestelmässä. Kaikki metsävarojen kasvuun vaikuttavat toimet, jotka johtavat "edulliseen" poikkeamaan tarkoitetusta mallista, ovat uusia ihmistoimia, jotka on otettava huomioon ehdotetussa tilinpitomenetelmässä. Asetusehdotuksessa esitettyä vertailutasojärjestelyjä koskevaa menetelmää on ehdottomasti muutettava. Muutosta ei pidä tehdä käytäntöön, joka poikkeaisi aiemmin kiistattomasta linjasta ja johtaisi siihen, että tietyn maan kasvavia metsävaroja pidetään keinotekoisten rajoitusten vuoksi tilinpitojärjestelmää varten päästölähteinä pikemminkin kuin luonnollisina nieluina. Ehdotamme, että hoidetun metsäalan vertailutasossa olisi otettava huomioon sellaisten muutosten vaikutukset, jotka liittyvät metsien luonnolliseen dynamiikkaan ja ikärakenteeseen. On tärkeää, että jäsenvaltioita ei rangaista kestävästä metsänhoidosta, jonka tarkoituksena on lisätä metsävaroja ja jota harjoitetaan vakiintuneen käytännön ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Olemme komission kanssa samaa mieltä siitä, että metsien epätasapainoinen ikärakenne (jossa vanhempien metsien osuus kasvaa) voi johtaa metsien muodostamien hiilinielujen vähenemiseen pitkällä aikavälillä. Vaikka komissio on yrittänyt vakuuttaa jäsenvaltioille, että hoidetun metsäalan vertailutasoa koskevan käytännön ei pitäisi aiheettomasti vaikuttaa metsänhoidon intensiteetin tuleviin rajoituksiin, mahdollisten rajoitusten vahvistaminen ehdotetussa säädöksessä saattaa olla ristiriidassa Pariisin sopimuksen hengen kanssa, koska Pariisin sopimuksen tarkoituksena on ylläpitää tai vahvistaa metsien roolia pitkän aikavälin hiilinieluina. Huomautettakoon, että jos ymmärtää metsien toimintaa ja jos metsiä halutaan käyttää talouden kehittämiseen, nyt ehdotettu vertailutaso ei ole oikea. Käsitykseemme metsätalouden yhdistämisestä ilmastopolitiikkaan sisältyy se, että metsien tuottavuutta eli puutavaran tuotantoa lisätään. Tällainen linja palvelee yhteiskuntaa, mutta se merkitsee myös sitä, että metsillä on suurempi rooli luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ohjaamisessa sekä huomattava vaikutus veden laatuun ja maaperän uusiutumiseen. Tämän lausuman tarkoituksena on kiinnittää huomiota näihin kysymyksiin ja saada pyyntömme hyväksytyksi." 13204/1/17 REV 1 11 LIITE