Työmatkat Pohjois-Karjalassa

Samankaltaiset tiedostot
Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa

Joensuun selvitysalue yhdessä

14 Pohjois-Karjala Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Veteraaniasiain neuvottelupäivä

Väestötietoja koulu- ja päiväkotiratkaisujen pohjaksi. Kunnanhallitus

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2013

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

Talousraportti 10/ Väestö

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2014

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Tuhannet pendelöi töihin Salossa Työmatkapendelöintitutkimus 2019

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 12/2014

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2013

SOTE-rakenneuudistus malleja Pohjois-Karjalaan nykyisten esitysten pohjalta

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2012

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 6/2012

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

SELVITYS TYÖTTÖMYYDESTÄ JA TYÖMARKKINOISTA ENOSSA

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2012

TILASTOKATSAUS 2:2017

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 4/2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 3/2013

Polvijärvi. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN TIETOJENKASITI-ELY. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAINLIIlTO. 30 hoitopaikkaa.

Lieksa. Kuntaraportti

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 1:2018

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2012

Joensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain

Joensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain

Joensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2012

Joensuun kaupunki ELINKEINOT. Työllinen työvoima toimialoittain Työpaikat toimialoittain

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 7/2015

Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2015

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 10/2014

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 8/2014

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 4/2014

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2012

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 4/2015

Talousraportti 6/ Väestö

KODIN KESKUS, JOENSUU mm²

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 2/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 9/2015

Liikkeellä voimaa vuosiin

Kuntaraportti Liperi. Suomen Yrittäjät

Tilannekatsaus. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen neuvottelukunta Ylijohtaja Ari Niiranen Johtaja Ritva Saarelainen

Kuntaraportti Ilomantsi. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kontiolahti. Suomen Yrittäjät

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2015

Kuntaraportti Joensuu. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Juuka. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Lieksa. Suomen Yrittäjät

Kuntaraportti Kitee. Suomen Yrittäjät

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

TILASTOKATSAUS 19:2016

Aluejärjestöraportti Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU45842 Päiväys

Henkilökuljetukset Siun sotessa

POHJOIS KARJALA. Työllisyyskatsaus

POHJOIS KARJALA. Työllisyyskatsaus

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU12957 Päiväys

Transkriptio:

PUHTI-tilastomylly 3/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Työmatkat Pohjois-Karjalassa Työmatkat ovat pidentyneet ja yhä useammalla työpaikka sijaitsee eri kunnassa kuin asunto. Käsitteellisesti pitkän työmatkan raja on häilyvä, sillä työmatkoja on mitattu sekä työmatkaan käytetyllä ajalla että työmatkan pituudella. Jo 20 kilometrin työmatkaa on pidetty pitkänä yhteiskunnallisten kustannusten kannalta. Varsin yleisesti pitkän työmatkan rajana on kuitenkin pidetty 50 kilometrin pituista tai yli tunnin kestävää yhdensuuntaista työmatkaa. Vuonna 2015 (uusin saatavilla oleva tieto) suomalaisten keskimääräinen työmatka oli noin 14 kilometriä. Työmatkojen keskipituus on puolitoistakertaistunut vuodesta 1990. Tämä johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä: työssäkäyntialueiden laajentumisesta, kaupunkiseutujen välisten työmatkojen lisääntymisestä sekä työpaikkojen erikoistumisesta. (Findikaattori, Tilastolähteet: Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tilastokeskus https://findikaattori.fi/fi/70.) Kuvio 1. Työmatkojen keskimääräinen pituus Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Tietolähteet: Tilastokeskus

Pohjois-Karjalassa asuneista työllisistä valtakunnan keskiarvoa pidempiä työmatkoja kulkivat valtimolaiset, tohmajärveläiset, liperiläiset, polvijärveläiset, rääkkyläläiset ja kiteeläiset. Valtimo, Rääkkylä, Polvijärvi ja Kitee ovat ydinmaaseutua ja Tohmajärvi on harvaan asuttua maaseutua. Liperi kuuluu kuntapohjaisessa kaupunki maaseutu-luokituksessa kaupungin läheiseen maaseutuun. Työmatkan keskimääräinen pituus oli lyhin Lieksassa asuvilla (10,4 km) ja toiseksi lyhin Joensuussa asuvilla (11,5 km). Kuvio 2. 0 200 kilometriä pitkät työmatkat Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2015 Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Tietolähteet: Tilastokeskus Pitkien yli 50 kilometrin työmatkojen osuus 200 kilomeriä alittavista työmatkoista oli 11 prosenttia Valtimolla ja Tohmajärvellä. Pikien työmatkojen osuus oli 9 10 prosenttia Kiteellä, Ilomatsissa ja Nurmeksessa. (Kuvio 2.) 2

Oman kunnan ulkopuolella työssäkäyvät Kaupungin läheisen maaseudun kunnissa Kontiolahdella (71 %) ja Liperissä (60 %) pendelöijien eli asuinkunnan ulkopuolella työssä käyvien osuudet olivat suurimmat. Pohjois-Karjalassa maakuntakeskuksen ympärille on muodostunut laaja seutuistunut työssäkäyntialue 1, joten Joensuussa käydään töissä laajalta ympäröivältä maaseudulta. Kontiolahdella asuvista työllisistä kävi työssä Joensuussa 61 prosenttia ja Liperin työllisistä 46 prosenttia. Lisäksi Joensuun työssäkäyntialueeseen kuului viisi muuta kuntaa: Polvijärvi (24 % työllisistä pendelöi Joensuuhun), Tohmajärvi (18 %), Rääkkylä (17 %), Ilomantsi (15 %) ja Outokumpu (12 %). (Kuviot 3 ja Kartta 1.) Valtimo, jonka työllisistä 23 prosenttia pendelöi vuonna 2016 Nurmekseen, kuuluu Nurmeksen työssäkäyntialueeseen. Kuntaliitoksen myöstä tämä kuntienrajat ylittävään työssäkäyntiin pohjautuva työssäkäyntialue häviää ja Pohjois-Karjalaan jää ainoastaan yksi työssäkäyntialue. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomat kunnat (Juuka, Lieksa ja Kitee), joista työssäkäynti muissa kunnissa on vähäistä, sijaitsevat kauimpana maakuntakeskuksesta. (Kartta 1.) Kuvio 3. Asuinkunnassa työssäkäyvät työlliset Pohjois-Karjalan kunnissa vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus, Maaseutuindikaattorit 1 Työssäkäyntialue muodostuu keskuskunnasta ja siihen vähintään 10 %:n osuudella pendelöivistä kunnista. Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendelöi vähintään yksi kunta eikä keskuskunnasta pendelöi yli 25 prosenttia sen koko työllisestä työvoimasta mihinkään muuhun kuntaan. (Tilastokeskus http://www.stat.fi/meta/kas/tyossakayntialu.html) 3

Kartta 1. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2016 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Pendelöinti Joensuuhun on lisääntynyt huomattavasti. Joensuun työssäkäyntialueeseen kuului vuonna 2001 Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja nykyisin Joensuuhun kuuluvat kunnat: Eno (11 %), Kiihtelysvaara (28 %) ja Pyhäselkä (40 %). Vuonna 2001 Kontiolahdelta pendelöi Joensuuhun 43 % ja Liperistä 26 prosenttia työllisistä. Polvijärvi on kuulunut Joensuun työssäkäyntialueeseen vuodesta 1995, jolloin Polvijärven työllisistä 10 prosenttia pendelöi Joensuuhun. 4

Kuvio 4. Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien osuus (%) vuonna 2015 ja keskimääräinen työmatkan pituus (km) vuonna 2015 Pohjois-Karjalan kunnissa Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta, Kuntien avainluvut; Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, Tietolähteet: Tilastokeskus Toisen kunnan alueella työssäkäynti (pendelöinti) ei välttämättä tarkoita sitä, että pendelöijillä olisi muita pitempi työmatka. Pendelöijien osuus työllisistä oli suurin Kontiolahdella (70,9 %), mutta kontiolahtelaisten työllisten keskimääräinen työmatka oli alle 14 kilometriä. (Kuvio 4.) 5