Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi 4.6.2019, Kuopio Anne Surakka, asiantuntija, tutkija, Sokra-hanke Marjo Pulliainen, aluekoordinaattori, Sokra-hanke
Menti.com 1. Kenen / keiden hyvinvoinnista sinä olet huolissasi (max. 3)? 2 7.6.2019
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016 3
Inhimillinen huono-osaisuus, sosiaaliset heijastevaikutukset, taloudelliset seuraukset sekä osallisuus maakunnissa vuosina 2011-2015 Inhimillinen Sosiaalinen Taloudellinen Osallisuus Mm: - Alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus - Yksinäisyys - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - Nuorisotyöttömyys - Psyykkinen kuormittuneisuus - Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus Mm: - Kodin ulkopuolelle sijoitetut - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset - Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt https://kuntalehti.fi/blogit/sokra-tutkii-ja-kehittaa-huono-osaisuus-ja-osallisuusmaakunnissa/ Mm: - Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki - Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset - Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut Mm: - Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat - Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat (EuroHIS-8) - Luottamus oman kunnan päätöksentekoon - Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
Hyvinvointi lisääntyi Itä-Suomessa 2017-2018 (suluissa vertailuvuosi) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden, 17-24-vuotiaiden osuus (2016) Nuorisotyöttömyys (2017) Pitkäaikaistyöttömyys (2017) Pitkittyneen työttömyyden hoidon kustannukset Etelä- ja Pohjois-Savossa (2017) Alkoholikuolleisuus (2016) Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa (2016) Poliisin tietoon tulleet, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset (2016) Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (2013-2015) Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (2013-2015) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18-24-vuotiaiden osuus Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa (2017) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (2013-2015) Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuneiden osuus Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (2013-2015) 5
Huono-osaisuus lisääntyi Itä-Suomessa 2017-2018 (suluissa vertailuvuosi) Lastensuojelun sijoitukset kodin ulkopuolelle Pohjois-Karjalassa (2016) Mielenterveyden ongelmista johtuva avohoito (2017) ja laitoshoito (2016) Itsemurhakuolleisuus Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa (2016) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt rikokset (syyllisiksi epäillyt) sekä päihde-ehtoiset hoitojaksot terveydenhuollossa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa (2016) Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset (2016) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden, 25-64-vuotiaiden osuus (2017) 6 7.6.2019
7 Työelämän ulkopuolella olevien terveys ja elinolot sekä kokemukset osallisuudesta ja hyvinvoinnista (Leeman ym. 2018) Taloudellinen selviytyminen ja perustarpeiden tyydyttäminen vaikeaa: alle kolmannes koki toimeentulonsa riittäväksi Yli 40 % oli edeltävän vuoden aikana pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin pystyy ostamaan lisää (väestöön verrattuna nelinkertainen määrä) Enemmistö eli taloudellisessa epävarmuudessa Koettu terveys oli heikko ja pitkäaikaissairastavuus yleistä: 45 % koki terveytensä hyväksi tai melko hyväksi (väestöstä n. 70 %) Yli 2/3 raportoi pitkäaikaissairauden tai muun pitkäaikaisen terveysongelman Vastaajista psyykkisesti kuormittuneita oli 35-39 % (kolminkertainen määrä väestöön verrattuna) Lähes neljännes vastaajista tunsi itsensä jatkuvasti tai melko usein yksinäiseksi Elämänlaatunsa koki keskimäärin hyväksi vain 20 prosenttia (lähes kolme kertaa pienempi osuus kuin väestössä keskimäärin)
Onko taloudellinen niukkuus vaikeuttanut elämääsi, miten?
Niukkuuskokemukset Itä- ja Pohjois-Suomessa Niukkuus on moniulotteista ja muutakin kuin rahattomuutta Naisilla korostuvat taloudelliset ja perheeseen liittyvät huolet Niukkuuden vaikutus sosiaaliseen elämään koskettaa erityisesti miehiä ja nuoria henkilöitä Haurastuttaa mielenterveyttä Vanhempien mielenterveysongelmat aiheuttavat lasten elämänlaadun heikkenemistä ja ylisukupolvista siirtymää lapsiperheiden huono-osaisuuteen tulisi löytää ratkaisuja Niukkuus on myös konkreettista puutetta ruoasta, vaatteista, lääkityksestä, lääkärillä käynneistä, itsestä huolehtimisesta Huoli lasten ja nuorten kokemasta taloudellisesta, sosiaalisesta ja henkisestä niukkuudesta Lukuisissa vastauksissa tuotu esiin itsemurha-ajatuksia ja -suunnitelmia Wiens, Surakka, Sauvola & Kainulainen (2019) Analyysi: Niukkuuden noidankehä nostaa esiin palveluiden kehittämistarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa 9 7.6.2019
Yhteenveto: hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä huomioitavaa Ongelmat kasautuvat ja pitkittyvät Itä-Suomessa yksilötasolla (huolimatta viime aikojen parantuneesta työllisyystilanteesta) Pitkittyneet ongelmat heijastuvat erityisesti toimeentuloon ja mielenterveyteen Työkyky alenee nopeasti työttömyyden pitkittyessä kaikki tarvitsevat merkityksellistä tekemistä Tarvitaan mielekkäitä ja mielenterveyttä tukevia palveluita Perustarpeista on huolehdittava Apua tulee tarjota asiakkaiden tarpeista lähtien Palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta tulisi pystyä hallitsemaan kokonaisuutena Järjestöjen tarjoamat palvelut kohtaavat heikoimmassa asemassa olevia Mielenterveyttä heikentävien asioiden ehkäisyssä tärkeää: tuki itsetunnon ja elämänhallinnan taitojen vahvistamiseen lapsuudesta alkaen sekä yleinen toiveikkuus Nuoret hyötyvät nopeista ja kiinnipitävistä palveluista Varhainen tuki riskiryhmiin kuuluville lapsille ja heidän perheilleen on vaikuttavaa Kuulluksi tuleminen on tärkeää Vertaistoiminta on merkityksellistä Kokemusosaaminen auttaa ymmärtämään osallisuusryhmät kehittämään palveluita Osallisuus mahdollistuu yhteisissä tiloissa riittävästi kaikille avoimia kohtaamisen ja yhdessä tekemisen paikkoja Osallisuuden edistäminen ollut erityisen merkittävää järjestöjen tekemässä työssä 10
11 7.6.2019 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
Menti.com 2. Kerro yhdellä sanalla, mikä on parasta kansalaistoimijalähtöisessä (KaKe) kehittämisessä? 12 7.6.2019
13 7.6.2019
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeet KaKe-hankkeita käynnistynyt koko maassa 39 (29 päättynyt) Hankkeiden päätoteuttajina ovat yleensä kansalaisjärjestöt tai kaupungit Toiminta- ja rahoitusmallit vaihtelevat hieman kaupungeittain KaKe-hankkeissa toteutetut pienet kehittämishankkeet tai tapahtumat voivat olla kaikille avoimia tai suunnattu tietylle kohderyhmälle LEADER-ryhmät eri puolilla Suomea ovat ryhtyneet toteuttamaan KaKehankkeita Ikioma ihana Imatra PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Nuoret ja kansalaistoimijalähtöisyys Etelä-Kymenlaaksossa 2017-2019 Ahkerasti yhdessä 14 7.6.2019
Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen hankkeiden yleisimpiä kohderyhmiä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Vammaiset 3 Kunnat 3 Perheet 5 Pitkäaikaistyöttömät 10 Nuoret 13 Maahanmuuttajat 13 Järjestöt 16 Muut 18 15 7.6.2019
Kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä erityistä on: Tekemisen meininki Rajojen rikkominen Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen uusilla, innovatiivisilla tavoilla Pienet / ketterät kokeilut voivat olla siemeniä jopa toimintakulttuurien muutokselle Uusilla rahoittamisen ja tuen tavoilla mahdollistetaan uusien toimijoiden mukaantulo 16 7.6.2019
Menti.com 3. Mitä kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen tarvitsee onnistuakseen? 17 7.6.2019
ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio ALUEKOORDINAATIO VALTAKUNNALLISET HANKKEET Tytti Tuulos tytti.tuulos@thl.fi 029 524 7941 ETELÄ-SUOMI Veera Laurila veera.laurila@thl.fi 029 524 6644 ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen marjo.pulliainen@diak.fi 040 198 8147 KESKI-SUOMI JA LÄNSI-SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz tanja.hirschovits-gerz@thl.fi 029 524 7954 POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola ritva.sauvola@diak.fi 040 508 8933 TUTKIMUS Henna Puromäki tutkija henna.puromaki@thl.fi 029 524 7868 Anna-Maria Isola tutkimuspäällikkö anna-maria.isola@thl.fi 029 524 7334 Lars Leemann tutkija lars.leemann@thl.fi 029 524 7509 Elina Turunen tutkija elina.turunen@thl.fi 029 524 6040 Varpu Wiens Pohjois-Suomen tutkija varpu.wiens@diak.fi 050 505 3622 Anne Surakka Itä-Suomen tutkija anne.surakka@diak.fi 040 509 0621 VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Anna Keto-Tokoi projektipäällikkö anna.keto-tokoi@thl.fi 029 524 7074 Salla Valtari viestintäsuunnittelija salla.valtari@thl.fi 029 524 7732 Minna Kukkonen suunnittelija minna.kukkonen@thl.fi 029 524 7738 Sakari Kainulainen erityisasiantuntija sakari.kainulainen@diak.fi 040 869 6018 Ville Grönberg asiantuntija ville.gronberg@thl.fi 029 524 7130 Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio Sokra 2014 2020 thl.fi/sokra
19 7.6.2019 KIITOS!