Sosiaalisen osallisuuden edistäminen verkostoyhteistyöllä, Tanja Hirschovits-Gerz, aluekoordinaattori, Sokra-koordinaatio, THL

Transkriptio

1 Sosiaalinen osallisuus tulee, oletko valmis? Sosiaalisen kuntoutuksen ensiaskeleita hanketyössä Sosiaalisen osallisuuden muodot ja menetelmät hankkeissa Sosiaalisen osallisuuden edistäminen verkostoyhteistyöllä, Tanja Hirschovits-Gerz, aluekoordinaattori, Sokra-koordinaatio, THL min Jyväskylä

2 Osallistujaprofiili (n= 100) Toimijoita paikalla mm. Kunnolla Töihin Uutta Virtaa Ohjaamot, Työllisyyden kuntakokeilu Paavo-hanke Erityisesti Isä, Säpäkkä-hanke Kuntatoimijoita, työvoiman palveluista, rikosseuraamusalalta Diakonissalaitokselta, Sovatekilta Keski-Suomesta 95 henkilöä!

3 Mitä sosiaalinen kuntoutus vaatii työntekijöiltä / toimenkuvalta? (Osallistujien kertomaa ) Taitoja: Verkostotyö kolmannen sektorin ja viranomaisten välillä, Menetelmäosaamista: mm. voimavarasuuntautunut työote, dialoginen verkostotyö, toiminnallisuus sekä ratkaisukeskeisyys asiakasprosessien jatkumo Uudenlaista työotetta? Joustavuus työajoissa, Ryhmämenetelmien käyttöä? Nimetty vastuutyöntekijä Palveluohjaus Suunnitelmallisuus

4 Sosiaalisen kuntoutuksen kintaalla.. 4

5 Poimintoja teoksesta Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa 2014 Anna Ala-Poikela, Antti Koski & Jari Stenvall 5

6 Verkosto? Joukko itsenäisiä organisaatioita, jotka työskentelevät yhdessä saavuttaakseen tavoitteita, joita he yksin eivät voisi saavuttaa (Chisholm 1998,xxi; Hakanen, Heinonen ja Sipilä 2007, 15). Kun jokainen antaa panoksensa kokonaisuuteen ja yhteistyö toimii, verkostosta tulee merkittävä tekijä menestymiselle (Hakanen, Heinonen & Sipilä 2007, 15). 6

7 Hyötyä verkostosta? Voi paikata organisationaalisia tietoaukkoja ja epäsymmetrisyyksiä (Alter ja Hage 1993). Tarjoaa tietoa jaettuna resurssina Tarjoaa mahdollisuuksia muuttaa tätä tietoa uudeksi osaamiseksi Kehittää täydentäviä taitoja sekä sitoutua uuteen yhteiseen toimintaan jaetun tiedon käsittelyn tuloksena. 7

8 Neljän tyyppisiä verkostoja (Agranoff (2007, 10, 51 82) Informaatioverkosto: jaetaan tietoa ja ratkaisuja julkishallinnon eri ongelmiin. Opitaan toisten ongelmista sekä siitä miten muut ovat ongelmia ratkaisseet ja pyritään löytämään toimenpiteitä, joiden avulla ongelmia voitaisiin ratkaista. Kehittämisverkosto: jaetaan myös tietoa, mutta verkostossa pyritään aktiivisesti yhdessä kehittämään osaamista esimerkiksi koulutuksen kautta. Verkostoon osallistujat vievät tämän uuden osaamisen omaan organisaatioonsa, jolloin verkostoissa löydetyt ratkaisut onnistuvat todennäköisemmin myös siellä. Kontaktiverkostossa tiedon jakamisen lisäksi verkosto tarjoaa mahdollisuuden uusien ja vuorovaikutteisten ohjelmien ja strategioiden luomisen. Toimintaverkostoissa tehdään virastojen välisiä järjestelyitä sekä suunnitellaan yhteisiä toimenpiteitä ja toimintatapoja palveluiden tuottamisessa. (Agranoff 2007, 10, ) VRT. Kuntaliiton verkostot vertaispalveluverkostoihin, oppimis- ja kehittämisverkostoihin, vaikuttamisen verkostoihin sekä uuden luomisen verkostoihin, innovaatioverkosto. 8

9 9 Verkostotoiminnan onnistumisen edellytyksiä Vaatii tasavertaisuutta, toisten merkityksen tunnistamista ja erilaisuuden hyödyntämistä riippuvuutta yhteistyöstä, konkreettisia hyötyjä kaikille toimijoille oikeudenmukaisesti tyytyväisyyttä yhteistyöhön. Luottamusta ja sitoutumista. Yhteinen visio ja strategia, selkeät odotukset toiminnan suhteen, luottamus, avoin vuorovaikutus, toimijoiden osaamisen arvostus ja sen hyödyntäminen sekä yhteisen tekemisen kautta syntyvä vahva sitoutuminen toisiin ja yhteiseen asiaan ja siten verkostoon. (Hakanen, Heinonen & Sipilä 2007, 10 17, )

10 Verkoston toiminta epäonnistuu.. Luottamuksen puuttuminen, omaan hyötyyn keskittyminen yhteisen hyödyn kustannuksella, yhteisten sääntöjen epäselvyys, vuorovaikutuksessa olevat puutteet ja katkokset sekä sitoutumisen epätasaisuus. (Hakanen, Heinonen & Sipilä 2007, 5, ) Ei tarvittavia avainhenkilöitä, yhteistyön tekemiseen ei ole tarpeeksi kannusteita tai siinä on esteitä, tavoitteet ovat liian epäselvät osallistujille tai ne eivät ole tarpeeksi mielenkiintoisia, osallistujilla ei ole välttämätöntä tietoa tavoitteista, tarkoituksesta ja muista toimijoista ja siten osallistujat eivät ole sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja verkoston tarkoitukseen (Kickert, Klijn, Koppenjan 1997, 9). Kuntien hierarkkinen ympäristö asettaa omat erityishaasteensa verkostojen toimintamalleja esimerkiksi tiedon ja innovaatioiden leviämiselle 10

11 Verkoston johtaminen Verkostoja johdetaan yhdessä Johtamismallin tulisi olla yhdessä sovittu, avoimesti keskusteltu ja toimijoiden hyväksymä (Sydänmaanlakka 2012, 72 81). Verkostojohtajan yleisimpiä tehtäviä (s ): aktivointi, toiminnan raamittaminen, liikkeelle laittaminen ja yhdistäminen. (Agranoff ja McGuire 2001) 11

12 Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) hanke: Paikallinen kulttuuri kehittämisen perustana Kuntien kehittämiskulttuurin voimakkuus ja valmius kehittämistoimintaan vaihtelevat hyvin paljon riippuen kunnasta ja sen toimintakulttuurista, johtamisjärjestelmästä sekä kuntien toiminnan syklisyydestä. Jotta verkostotoiminnasta olisi todella hyötyä kunnille, täytyy kuntien sisäisen toiminnan tukea kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Verkostomainen kehittämistoiminta kaipaa pitkäjänteistä kehittämistä ja sitomista kuntien toimintaan. 12

13 s

14 Huomioita verkostojen toiminnan kehittämiseksi Tietoperustaisuus Monitoimijaisuus Konsultointi Teknologialähtöisyys Suunnitelmallisuus Vaikuttavuus 14

15 Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Anna Ala-Poikela, Antti Koski & Jari Stenvall Esimerkkinä Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) hanke: Millaisesta verkostotoiminnasta on eniten hyötyä kunnille yleisesti ja erityisesti kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä millaista verkostojohtamisen tulisi olla, jotta se tukisi parhaiten verkoston toimintaa ja tuottaisi siten kunnille mahdollisimman laajasti hyötyä. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin verkostomaisen kehittämistoiminnan prosessimalli, arvioitiin verkostoissa käytettyjä menetelmiä ja mallien toimivuutta kuntien näkökulmasta. Verkostopilotteina tutkimuksessa ovat olleet Kuntaliiton Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) -verkosto, Työllisyyden kuntakokeilun Reglab sekä aluekehittämiseen liittyvä ennakoinnin Reglab, jonka toiminnassa keskeistä on vertaisoppimiseen ja keskinäiseen tiedonjakamiseen perustuva ryhmätyöskentely. Hankkeen käytännöllisenä tavoitteena oli tukea valtakunnallista, Kuntaliiton koordinoimaa verkostotoimintaa. 15

16 Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Anna Ala-Poikela, Antti Koski & Jari Stenvall Hallitusohjelmaan sisältyvän työllisyyden kuntakokeilun tarkoituksena on löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä työllisyyden kuntakokeilussa on uusien palvelujen ja toimintamallien käyttöönotto. Työllisyyden kuntakokeilun Reglab Testattavina teemoina ovat olleet menetelmät ja palvelut, toimintaympäristö ja palvelukonsepti, asiakasprosessit ja palveluohjaus sekä yritysyhteistyö. Työllisyyden kuntakokeilun Reglab-toiminnassa on painotettu oppimisen näkökulmasta erityisesti luottamusta, osallistumista ja motivaatiota. Ennakoinnin Reglab perustuu samanlaiseen Reglab-toimintamalliin kuin Työllisyyden kuntakokeilun puitteissa toteutettu Reglab. Tavoitteena on ollut tunnistaa erityisesti aluekehityksen ennakointimenetelmiä, jakaa parhaita käytäntöjä ja lisätä kehittämistyötä eri organisaatioiden välillä muun muassa elinkeinojen, osaamisen ja työllisyyden edistämisen teemoissa. Verkostossa on kehitetty muun muassa ennakoinnin vuosikelloa sekä pohdittu millä tavalla ennakointi saataisiin tiiviiksi osaksi organisaation toimintaa ja aluekehityksen työvälineeksi sekä miten yritystoimintaan liittyviä kansainvälisiä ja kansallisia muutostekijöitä pystyttäisiin ennakoimaan. 16

17 Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Anna Ala-Poikela, Antti Koski & Jari Stenvall Teoreettinen viitekehys: hyödynnetty realistista arviointia (Pawson & Tilley 1997). Sen mukaisesti on tarkoituksenmukaista erottaa toisistaan kontekstitekijät, mekanismit ja vaikutukset. VARVO-hanke alkoi ja päättyi Aineisto on kerätty vuosien aikana kahdella kyselyllä (n=53 ja n=31) sekä yhteensä 13 verkostoon osallistuneiden haastattelulla sekä 4 verkostoasiantuntijan haastattelulla. 17

18 Varvo: Mikä verkostotyössä puree? Verkostoissa käytetyistä menetelmistä vaikuttavimpia olivat konsultoinnit sekä vertaisoppimisen mahdollistavat työpajat ja ryhmätyöt. Luennoilta ja seminaareista saatua asiantuntijatietoa pidettiin tärkeänä ymmärrys ympäristöstä Verkostoista saatu vertaistuki koettiin myös tärkeäksi voimavaraksi arjen keskellä. Tieto ja uudet ideat ovat edistäneet kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, konkretiaa kaivattiin enemmän sekä tukea kehittämistoiminnan juurruttamiseksi ja tiedon levittämiseksi 18

19 Varvo: Verkostomaisen kehittämistoiminnan onnistumisen lähtökohdat ovat toimijoiden välinen luottamus ja sitoutuminen, yhteinen tavoite, avoin vuorovaikutus, konkreettiset hyödyt sekä toiminnan selkeys ja koordinointi. Verkostojohtajan tulee pyrkiä rakentamaan luottamusta ja sitoutumista toimijoiden välille, jolloin mahdollistuu tiedon jakaminen ja uuden tiedon luominen. Verkostojohtaja on toiminnan mahdollistaja ja ohjaaja. 19

20 20

21 Sokra-koordinaatio sosiaalista osallisuutta edistävien hankkeiden verkottajana Valtakunnallinen, Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunnan (TL:n 5) hanke Päätoteuttaja: Terveyden ha hyvinvoinnin laitos (THL) osatoteuttaja Itä- ja Pohjois-Suomessa DIAK. Sokran tavoitteen on mm. tukea ESR TL:n 5. hankkeita ja verkostoida muita sosiaalista osallisuutta edistäviä hanke- ja muita toimijatahoja (mm. TL 3, 4 TEM:n hankkeet, RAY-rahoitteiset hankkeet) yhteistyöhön 21

22 Mitä Sokra tekee? 1. Virittää hankkeita, tukee käynnissä olevia hankkeita ja tukee lupaavien käytäntöjen juurtumista ja leviämistä 2. Välittää tietoa osallisuudesta ja köyhyyden torjunnasta.. 3. Tuottaa katsauksia TL:n 5. hanketoiminnasta Suomessa 4. Tekee tiivistä yhteistyötä ja verkostoyhteistyötä 5. Lisää asiakasosallisuutta ja asianosaisten ääntä kehittämishankkeissa sekä sidosryhmäyhteistyössä. 6. Tutkii ja kartoittaa sosiaalisen osallisuuden sisältöä, merkitystä 7. Vaikuttaa kansallisiin ohjelmiin sekä palvelujärjestelmien ja lainsäädännön kehittymiseen. 22 Sokra koordinaatio kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa,

23 Keiden kanssa Sokra toimii? Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5:n kautta rahoitettavien valtakunnallisten ja alueellisten kehittämishankkeiden projektipäälliköt ja -työntekijät. Rakennerahasto-ohjelman ohjelmakoordinaattorit ja hankevalvojat, hankkeiden rahoituksesta ja seurannasta vastaavat henkilöt, MYRit, AVIT jne. Ministeriöiden virkamiehet, jotka valmistelevat huono-osaisten palveluita ja tukia koskevaa lainsäädäntöä. ESR:n toimintalinja 3:n (TEM) ja 4:n (OKM), Maaseuturahaston, Kasteohjelman Riskiryhmille osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä -osaohjelman kautta ja RAY:n rahoittamien sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvien hankkeiden projektipäälliköt ja -työntekijät. Kehittämishankkeiden keskeiset sidosryhmät, kuten kuntapäättäjät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaava johto. Muiden teemojen koordinaatiohankkeet. 23 Sokra koordinaatio kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa,

24 Löydät meidät täältä Lisätietoja: Länsi-Suomen rakennerahastoalue Tanja Hirschovits-Gerz aluekoordinaattori, Sokra (Keski-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Puh Sokran verkkosivut: Innokylä.fi-verkkopalvelu: Sokra & solmu Veera Laurila aluekoordinaattori, Sokra ( Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski- Pohjanmaa, Pohjanmaa) veera.laurila@thl.fi Sokra koordinaatio kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa,

25 ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio ALUEKOORDINAATIO ETELÄ-SUOMI Tytti Tuulos KESKI-SUOMI JA LÄNSI- SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz KESKI-SUOMI JA LÄNSI- SUOMI Veera Laurila POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen TUTKIMUS Raija Lääperi arviointitutkija Anna-Maria Isola Erikoistutkija, Sokra Mariitta Vaara, Tutkija, Sokra Anne Surakka Itä-Suomen tutkija Reija Paananen Pohjois-Suomen tutkija VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Anna Keto-Tokoi projektipäällikkö Lea Kurki viestintäsuunnittelija Minna Kukkonen suunnittelija Sakari Kainulainen erityisasiantuntija Ville Grönberg asiantuntija Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio Sokra

26 Materiaalia Sosiaalisesta osallisuudesta sokran netisivuilla Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja: Anna Ala-Poikela, Antti Koski & Jari Stenvall Verkostot osana kuntien kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. (löytyy netistä) Sos II hankkeen ideakirja:

27 Tartu verkkoon kirja: Lindberg, Mäkinen & Laakso 2014: Työllisyyden keittokirja. Miten työ ja tekijät saadaan kohtaamaan? 6 näkökulmaa ja 30 testattua ja hyväksi koettua reseptiä. Työllisyyden kuntakokeilu. Löytyy netistä! 27