Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa Ulkomaanoppeja Suomen saaristoliikenteen kehittämiseen? Maaseutututkijatapaaminen, Ähtäri 22.8.2019 Simo Rautiainen, Karjalan tutkimuslaitos
Esityksen tausta ja teemat Saaristopolitiikan arviointi 2018 Pohjois-Euroopan maiden saaristoliikennejärjestelmien vertailututkimus (työn alla, alustavia havaintoja) 1. Liikennepalvelujen rooli suomalaisessa saaristopolitiikassa 2. Saaristoliikenteen muutos 3. Liikenteen rooli saariston kehityksessä 4. Saaristoliikenteen järjestämisen pirullisuus 5. Ideoita muiden maiden käytännöistä Suomen saaristoliikenteen kehittämiseen 27.8.2019 2
Saaristoliikenne osana saaristopolitiikkaa Saavutettavuus on saariston elinvoimaisuuden perusedellytys Ilman toimivia liikenneyhteyksiä asuminen, yrittäminen ja vapaa-ajan vietto saaristossa on mahdotonta; muut toimenpiteet muuten turhia Laki saariston kehityksen edistämisestä (26.6.1981/494), 5 : Valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. Saaristopolitiikan tärkeimpiä saavutuksia onkin liikenteen ja infrastruktuurin perusolosuhteiden luominen ja ylläpitäminen Ahvenanmaa ei kuulu saaristopolitiikan piiriin 27.8.2019 3
Saaristoliikenteen nykytila Maantielautat ja lossit (perusväylänpito) 41 lauttapaikkaa yleisillä teillä 21 yksityistielossia Yhteysalusliikenne (VS ELY-keskus) 12 reitillä valtion tilaama kokonaispalvelu 4 reitillä avustettu hlöliikenne 2 avustettua matkailureittiä; rengasreitit Suomenlinnan lauttaliikenne (HSL) Ahvenanmaan maakuntahallitus: 4 yhteysalusreittiä, 6 lossia 27.8.2019 4
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Maantielauttaliikenteen muutos ja siltarakentaminen 1980-2019 120 100 80 Maantielautat Yksityistielossit Korvaavat sillat 8 7 6 5 60 4 40 20 3 2 1 0 0 27.8.2019 5
Liikenneyhteydet ja saariston kehitys Kasvukeskuksen läheisyys ja toimivat yhteydet kasvun edellytys Ennen kaikkea toimivat yhteydet kasvukeskukseen Rakennemuutos ja kaupungistuminen Kehysalueet kasvavat, maaseutu tyhjenee Kasvavat isot keskussaaret poikkeus Ahvenanmaa, Orkney, Shetland Ulkosaaret tyhjenevät 27.8.2019 6
Yhteysalusliikenteen järjestämisen pirullisuus Yhteysalusliikenteen rooli Liikenneinfra vai osa julkista liikennettä? Maksullisuus Aikataulutus, reititys, kalusto Nopeus ja joustavuus (hlökuljetukset) vs. rahtikapasiteetti (autot saariin) Ketä varten yhteysalusliikennettä järjestetään? Vakituisten asukkaiden asiointi vs. matkailun tarpeet Julkisesti rahoitettu yhteysalusliikenne vs. yksityiset liikenneyrittäjät Hirvonen ym. (2018) Saaristopolitiikan arviointi. MMM julkaisusarja 8a/2018 Nieminen, Jari (2019). Yhteysalusliikenteen järjestämisen pirullisuus. Vaasan yliopisto. 27.8.2019 7
Ulkomaanoppeja: joukkoliikenne Yhteysalusliikenne osa julkista liikennettä (Ruotsi, Norja) Suomessa yhteysalusliikenne rinnastetaan tieverkkoon; julkinen infra Lauttaliikenteen reititys Suora yhteys kaupunkiin Esim. Tukholma, Stavanger Lauttaliikenteen aikataulutus Julkisen liikenteen ketjutus Lauttaliikenteen nopeus Vain matkustajaliikennettä Raskaskuljetukset erikseen 27.8.2019 8
Ulkomaanoppeja: maksullisuus Lauttaliikenne maksullista (Ahvenanm., Ruotsi, Norja, Tanska, Skotl.) Manner-Suomessa yhteysalusliikenne kaikille maksutonta Saaristolaki ei edellytä maksuttomuutta valikoiva lain tulkinta Matkustajaliikenne: Joukkoliikennehinnoittelu (esim. Ruotsi) Autoliikenne: Kertalippu, vuosikortti tms. (esim. Ahvenanmaa, Norja) Saaristossa yöpyville matkailijoille alennettu hinta (Ahvenanmaa) Maantieliikenteeseen suhteutettu hinnoittelu Road Equivalent Tariff (Skotlanti) 27.8.2019 9
Ulkomaanoppeja: siltarakentaminen Kiinteän yhteyden rakentaminen rahoitetaan käyttömaksuilla (Norja) Valtio lainaa sillan/tunnelin rakentamiseen tarvittavan summan Siltamaksu kalliimpi kuin lauttamaksu, koska sillan käyttöä ei ole sidottu aikatauluihin Takaisinmaksuaika 10-15 vuotta, sen jälkeen käyttö maksutonta 27.8.2019 10
Yhteenveto Toimivat liikenneyhteydet saariston elinehto Saariston yhteysalusliikenteen järjestämiseen liittyy useita ristiriitoja Tarvitaan kriittinen ja avoin keskustelu yhteysalusliikenteen järjestämisen tavoitteista, toimintatavoista ja rooleista Muiden maiden toimintamalleista kannattaa ottaa oppia Saariston elinvoimaisuuden kehittämiseksi on saaristoliikenteen toimintamalleja tarkasteltava ja kehitettävä ennakkoluulottomasti, kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti 27.8.2019 11
Land Ahoy! uef.fi