MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti 2002-2007



Samankaltaiset tiedostot
MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Page 1

HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA. KUVIO 1. Yöpymiset kuukausittain Helsingissä. Helmikuu. Maaliskuu. Tammikuu. suomalaisyöpymiset ulkomaalaisyöpymiset

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi

Helsingin matkailu vuonna 2012

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

Helsingin matkailu vuonna 2010

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Viipymä lyhentynyt edelleen. Lähes kolme miljoonaa yöpymistä. Lentoliikenteen kasvu jatkui. Risteilyliikenteessä ja kongresseissa hiukan laskua

Yöpymiset lisääntyivät hieman vuonna Lentoliikenne kasvoi laivaliikenteen vähentyessä. Erinomainen kongressi- ja risteilykesä

Matkailutilinpito Ossi Nurmi Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Helsingin matkailun kehitys vuonna 2001

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Helsingin matkailu vuonna 2011

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

HELSINGIN MATKAILU 2008

Etelä-Savon ELY-keskus, MA

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Ulkomaalaisyöpymisissä uusi ennätys. Ulkomaalaiset viipyvät pidempään. Lento- ja laivaliikenne kasvussa. Britit edelleen kärjessä

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

Helsingin matkailu vuonna 2013

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilasto Syyskuu 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

Majoitusmyynti alueella kasvoi 14 prosenttia ja oli 27 miljoonaa euroa. Yöpymisen keskihinta kesäkuussa 2016 oli 77,39 euroa (+ 8 %).

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilasto Lokakuu 2016

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Mahdollisuuksien matkailuala

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Rajahaastattelututkimus

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Matkailun kehitys 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Majoitustilastojen vuositrendit Tilastokeskus

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2018*

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailukoulutuksen kuulumisia

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset. Pirkanmaan. maakunta

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Tampereen matkailutulo- ja työllisyys vuonna 2015

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Etelä-Pohjanmaan matkailun taloudelliset vaikutukset 2016

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2017*

Rajahaastattelututkimukset

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Transkriptio:

MATKAILU PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA EUROT, YRITYKSET, MATKAILIJAT Toimialaraportti 2002-2007 3.12.2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Helsinki 2008

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 2 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 1 Tiivistelmä...7 2 Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö....8 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus...8 2.2 Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet...9 2.3 Matkailuklusteri Suomessa... 13 3 Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys... 17 3.1 Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla... 17 3.1.1 Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla... 17 3.1.2 Hotellien, ravintoloiden ja kahvila-ravintoloiden toiminta... 21 3.1.3 Matkailukohteiden kävijämäärät... 26 3.1.4 Laivamatkustajat... 32 3.1.5 Lentomatkustajat... 38 3.1.6 Muut liikennemäärätiedot... 39 3.1.7 Kokous- ja kongressimatkailu... 43 3.2 Matkailukysyntä... 45 3.2.1 Suomalaisten matkailukysyntä... 45 3.2.2 Ulkomainen matkailukysyntä... 49 3.3 Kansainväliset mittarit, vertailu... 51 4 Matkailutoimialan rakenne ja kehitys... 56 4.1 Matkailualan toimipaikat pääkaupunkiseudulla... 56 4.2 Matkailualan toimipaikkojen liikevaihto pääkaupunkiseudulla... 58 4.3 Henkilöstö... 61 4.4 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset... 63 4.5 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen tila... 66 4.5.1 Liikevaihdon kehitys vuosina 2002 2007... 66 4.5.2 Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö... 68 4.5.3 Käyttökatteen kehitys vuosina 2002 2007... 70 4.5.4 Kokonaistuloksen kehitys vuosina 2002 2007... 71 4.5.5 Oman pääoman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit... 73 4.6 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin taloudellinen suoritus suhteessa koko toimialaan vuosina 2002 2007... 75 5 Matkailutoimialan aluekohtaiset erityispiirteet pääkaupunkiseudulla... 78 5.1 Helsingin matkailun avaintunnusluvut... 78 5.2 Espoon matkailun avaintunnusluvut... 82 5.3 Vantaan matkailun avaintunnusluvut... 84 6 Matkailun taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulla... 87 6.1. Menetelmät... 90 6.2. Matkailumeno... 91 6.2.1 Kotimainen matkailumeno... 92 6.2.2 Ulkomaisten matkailijoiden matkailumeno... 95 6.3. Matkailumeno pääkaupunkiseudulla... 96 6.4. Matkailutulo... 98 6.4.1 Välitön matkailutulo... 98 6.5. Työllisyysvaikutukset... 100 6.6. Välilliset vaikutukset... 102

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 3 6.7 Yhteenveto matkailutulosta ja matkailumenosta... 102 7 Yhteenveto... 104 7.1 Keskeiset tulokset... 104 7.2 Jatkotutkimussuositukset... 109 LIITTEET... 110 Lähdeluettelo... 110 Linkkilista, lisätietoja... 111 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa... 14 Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla... 17 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun suosituimmat (TOP-30) käyntikohteet... 26 Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun suosituimmat messut... 29 Taulukko 5. Pääkaupunkiseudun teattereiden kokonaiskatsojamäärät... 31 Taulukko 6. Helsingin risteilymatkustajat... 37 Taulukko 7. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen lukumäärä... 56 Taulukko 8. Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten toimipaikkojen liikevaihto... 58 Taulukko 9. Suurimpien toimialojen henkilötyövuosimäärät pääkaupunkiseudulla... 62 Taulukko 10. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin keskimääräinen liikevaihdon kehitys yrityksittäin vuosina 2002 2007... 65 Taulukko 11. Henkilöstön määrän kehitys ja myynti/henkilö... 69 Taulukko 12. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin käyttökateprosentit.... 71 Taulukko 13. Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin tilikauden tulosprosentit.... 72 Taulukko 14. Helsingin matkailun avaintunnusluvut.... 81 Taulukko 15. Espoon matkailun avaintunnusluvut... 83 Taulukko 16. Vantaan matkailun avaintunnusluvut.... 86 Taulukko 17. Matkailukysynnän ja -tarjonnan tunnuslukuja Suomessa... 89 Taulukko 18. Matkailunmeno- selvityksen tiedonlähteet.... 91 Taulukko 19. Kotimaisten päiväkävijöiden rahankäyttö Helsingissä... 93 Taulukko 20. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla.... 93 Taulukko 21. Kotimainen matkailumeno vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla.... 94 Taulukko 22. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla... 95 Taulukko 23. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina... 97 Taulukko 24. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla... 99 Taulukko 25. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudun kunnissa.... 100 Taulukko 26. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudun kunnissa.... 101 Taulukko 27. Matkailun välilliset vaikutukset.... 102 Taulukko 28. Pääkaupunkiseudun matkailumeno vuosina... 107 Taulukko 29. Pääkaupunkiseudun matkailun avaintunnusluvut.... 108

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 4 Kuvaluettelo Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna.... 16 Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö... 16 Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla... 17 Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla.. 18 Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat... 19 Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla..... 19 Kuva 7. Hotellien lukumäärä pääkaupunkiseudulla... 21 Kuva 8. Hotellihuoneiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla... 22 Kuva 9. Hotellihuoneiden käyttöaste pääkaupunkiseudulla..... 22 Kuva 10. Hotellien huonekeskihinta pääkaupunkiseudulla.... 23 Kuva 11. A-luokan anniskelulupien määrä pääkaupunkiseudulla... 24 Kuva 12. Pääkaupunkiseudun ravintoloiden myynti / asiakaspaikka... 25 Kuva 13. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun suosituimmissa matkailukohteissa... 28 Kuva 14. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (16 suurinta).... 29 Kuva 15. Kävijämäärien kehitys pääkaupunkiseudun messuilla (vuosittain toistuvat, 6 kpl).... 30 Kuva 16. Helsingin satamien matkustajamäärät... 32 Kuva 17. Helsingin satamien matkustajat kuukausittain vuonna 2007.... 33 Kuva18. Helsingin satamien matkustajaliikenne eri satamiin... 34 Kuva 19. Risteilyalusten lukumäärät Helsingin satamassa... 35 Kuva 20. Risteilyalusten matkustajamäärät Helsingin satamassa vuosina.... 36 Kuva 21. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät... 38 Kuva 22. Pääkaupunkiseudun taksikeskuksien välittämät kyytimäärät..... 40 Kuva 23. Pääkaupunkiseudun taksilupien määrä vuosina... 41 Kuva 24. Helsingin aseman lähijunien matkustajamäärät... 41 Kuva 25. Suomi-Pietari-Suomi junamatkojen kokonaismäärät.... 42 Kuva 26. Kongressimatkailu pääkaupunkiseudulla: järjestettyjen kongressien määrä sekä osallistuneiden delegaattien määrä... 44 Kuva 27. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle, eri majoitusmuodot..... 46 Kuva 28. Kotimaan vapaa-ajan matkat pääkaupunkiseudulle 2007... 46 Kuva 29. Kotimaan vapaa-ajan matkustajien menot pääkaupunkiseudulla... 48 Kuva 30. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla 2003-2007 ( ) käyttökohteen mukaan luokiteltuna..... 50 Kuva 31. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla 2003-2007 ( ) matkan syyn mukaan luokiteltuna.... 51 Kuva 32. Hotellihuoneiden myynnin kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) 2000-2007 indeksinä..... 52 Kuva 33. Hotellihuoneiden saatavuuden kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) 2000-2007 indeksinä... 53 Kuva 34. Hotellihuoneiden käyttöasteen kehitys Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) 2000-2007 indeksinä... 53

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 5 Kuva 35. Hotellihuoneiden varausasteen kehitys (%) Suomessa ja Ruotsissa (Helsinki ja Tukholma) 2000-2007... 54 Kuva 36. Euroopasta Aasiaan lähtevien lentojen viikoittainen lukumäärä lentoasemittain... 55 Kuva 37. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen lukumäärä pääkaupunkiseudulla. 57 Kuva 38. Matkailuklusteriin kuuluvien toimipaikkojen liikevaihdon kehitys pääkaupunkiseudulla... 59 Kuva 39. Eri matkailun toimialojen osuus matkailuklusterista Suomessa ja pääkaupunkiseudulla (liikevaihto)... 60 Kuva 40. Matkailuklusteriin kuuluvien henkilötyövuosien määrä pääkaupunkiseudulla.. 61 Kuva 41. Aloittaneiden, lopetettujen ja konkurssiin menneiden yritysten lukumäärät pääkaupunkiseudulla... 63 Kuva 42. Matkailuklusteriin kuuluvat uudet yritykset pääkaupunkiseudulla.... 64 Kuva 43. Matkailuklusteriin kuuluvat lopetetut yritykset pääkaupunkiseudulla... 65 Kuva 44. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset... 87 Kuva 45. Kotimaisten matkailijoiden matkailumeno pääkaupunkiseudulla... 94 Kuva 46. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö pääkaupunkiseudulla... 96 Kuva 47. Matkailumenon jakaantuminen pääkaupunkiseudulla.... 97 Kuva 48. Välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla vuonna 2007.... 99 Kuva 49. Matkailun työllisyysvaikutukset pääkaupunkiseudulla vuonna 2007.... 101 Kuva 50. Pääkaupunkiseudun matkailupalveluiden kysyntäindeksi.... 105 Kuva 51. Pääkaupunkiseudun matkailun tarjonta-indeksi... 107

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 6 Saatteeksi Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto esitti Metropolialueen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskukselle (Metro-OSKE) tarpeen saada kattavasti tietoa matkailualan kehityksestä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Todettiin, että pääkaupunkiseudun matkailualan toimialan kehityksestä ja taloudellisista vaikutuksista tarvitaan ajankohtaista ja monipuolista tietoa. Tämän menetelmäkehityshankkeen on toteuttanut Culminatum Innovation yhteistyössä Haaga-Perhon kanssa. Hankkeen ovat rahoittaneet ja hankkeen ohjaukseen ovat aktiivisesti osallistuneet Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää miten matkailu on kehittynyt pääkaupunkiseudulla vuosina 2002-2007. Tavoitteena oli lisäksi kerätä yhteen matkailun kehitystä kattavat tiedot matkailun kehityksestä ja selvittää matkailun taloudellisia vaikutuksia pääkaupunkisedulla. Keskeisenä tavoitteena oli myös tuottaa raportointimalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää vuosittain matkailuelinkeinon seurannassa. Tällä hankkeella on tuotettu Helsingin ja pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta malli toimialaraportista, josta ilmenee matkailun taloudelliset ja työllisyysvaikutukset, elinkeinon kehitys, yritysten taloudelliset muutokset ja muut kehittymisen seurantaa helpottavat indikaattorit. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta seurattiin ohjausryhmän avulla. Siihen kuuluivat seuraavat henkilöt: Helsingin kaupunki, Matkailu- ja kongressitoimisto, matkailupäällikkö Pirkko Nyman ja yhteyspäällikkö Tuulikki Becker, Vantaan kaupunki, Yrityspalvelut, elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto ja Espoon Matkailu Oy, toimitusjohtaja Jaana Tuomi. Tämä menetelmähanke on tehty tiiminä, johon kuuluvat Culminatum Innovation:sta ohjelmajohtaja Kristian Sievers, projektipäällikkö Vesa Gran, Haaga-Perhosta tuotejohtaja Juha Kemppainen, tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen ja kehityspäällikkö Hannu Piirainen. Matkailu pääkaupunkiseudulla: Eurot, yritykset ja matkailijat toimialaraportti 2002-2007 antaa kattavan kuvan matkailuyritysten ja matkailuelinkeinon kehityksestä alueella. Raportin toivotaan palvelevan matkailun kehittäjiä ja rahoittajia arvioitaessa kehitystoiminnan tuloksia ja sen toivotaan hyödyttävän myös elinkeinon toimijoita laajasti. Helsingissä 3.12.2008 Culminatum Innovation Ohjelmajohtaja Kristian Sievers Haaga-Perho Tuotejohtaja Juha Kemppainen

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 7 1 Tiivistelmä Tekijä: Culminatum Innovation ja Haaga- Perho tutkimuspalvelut ja Puhelin: 020 7619 550 Julkaisuaika: Marraskuu 2008 Toimeksiantaja: Helsingin kaupungin matkailu ja kongressitoimisto, Espoon Matkailu Oy ja Vantaan kaupungin yrityspalvelut. Julkaisun nimi: Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007; Eurot, Yritykset, Matkailijat Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007- projekti toteutettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien aloitteesta. Projektin tavoitteena oli selvittää, miten matkailutoimiala on kehittynyt vuosina 2002-2007. Projektilla oli kolme osatavoitetta. Ensimmäiseksi selvitettiin pääkaupunkiseudun matkailun kehitystä osoittavat mittarit ja tutkimukset. Toiseksi selvitettiin matkailun elinkeinon yritystoiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne sekä matkailun aikaansaamat taloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulle. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla matkailun kehitystä voidaan tehokkaasti ja kattavasti seurata myös tulevaisuudessa. Projektin toteutuksessa käytettiin useita tutkimusmenetelmiä. Tähän raporttiin on koottu kattavasti matkailun kehitystä kuvaavaa tutkimustietoa useista olemassa olevista tutkimuksista. Näitä tietoja on yhdistetty ja analysoitu. Projekti antaa suosituksia alueen matkailun kehityksen seurannan kannalta keskeisistä indikaattoreista. Projektissa suoritettiin myös laaja yrityskysely alueen matkailutulon selvittämiseksi. Tutkimusta varten suoritettiin myös asiantuntijahaastatteluja. Matkailuelinkeino on pääkaupunkiseudulla kasvanut voimakkaasti. Rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 vuoteen 2007 22 %, risteilymatkustajien määrä 166 %, lentomatkustajien määrä 37 % ja ulkomaisten matkailijoiden määrä lähes 25 %. Samanaikaisesti matkailualan yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut n. 10 % ja alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto yli 27%. Pääkaupunkiseudulla matkailuklusterin yritysten liikevaihto oli vuonna 2006 yli 6 miljardia euroa, joka on noin 49 % koko Suomen toimialan yritysten liikevaihdosta. Matkailun taloudellisia vaikutuksia alueelle selvitettiin matkailutulo- ja matkailumenomenetelmillä käyttäen pohjoismaista MTT-mallia. Vuonna 2007 välitön matkailutulo pääkaupunkiseudulla oli runsaat 1,5 miljardia euroa. Suurimpia matkailutoimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminnan ohella kaupan ja liikenteen yritykset. Pääkaupunkiseutu on matkailutulollaan Suomen suurin matkailukeskus. Helsingin kaupungin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta sai tuloa 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Helsingissä matkailutuloa nostivat majoitus- ja ravitseminen sekä vähittäiskauppa. Espoossa suurimmasta osasta matkailutuloa vastasivat kauppa ja autoiluun liittyvä toiminta. Vantaalla keskeisiä tulonmuodostajia ovat edellä mainitun ilmailutoimialojen ohella majoitus- ja ravitsemissektori sekä kauppa. Kaupungeista Helsingin välitön matkailutulo oli lähes 900 miljoonaa euroa, Vantaan erityisesti ilmailuklusterinsa ansiosta runsaat 420 miljoonaa ja Espoon runsaat 200 miljoonaa euroa. Matkailu pääkaupunkiseudulla: euroja, ihmisiä, yrityksiä -toimialaraportti 2002-2007 on ensimmäinen pääkaupunkiseudulle tehty seurantaraportti, jonka avulla on selvitetty toimialan kehitys ja sen taloudelliset vaikutukset ja lisäksi luotu toimintamalli, jonka avulla tämän taloudellisesti merkittävän toimialan kehitystä voidaan jatkossa seurata vuosittain. Avainsanat: matkailutoimiala, taloudelliset vaikutukset, matkailuyritykset, pääkaupunkiseutu Kokonaissivumäärä 124 + liitteet Kieli : Suomi Julkaisija: Haaga-Perho 2008

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 8 2 Matkailuklusterin toimialaraportin määrittely ja sisältö. 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Projektityöryhmä päätti käyttää Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamaa Matkailun toimialaraporteissa käytettyä määritelmää matkailuklusterista. Näin ollen tämän raportin tiedot ovat soveltuvin osin vertailukelpoisia valtakunnallisiin matkailututkimuksiin. Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat myös matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. 1 Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) Suomessa koostui vuonna 2005 noin 24.500 yrityksestä. Yritysten kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes 85.000. Toimialat on esitetty liitteessä 1. Matkailuklusterin liikevaihdon kehitys on noudattanut maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. 1 Suomen majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes 13 200 toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä 50 600. Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa. 1 Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. 1 lukumäärä 1 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa s.15-17.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 9 2.2 Tutkimusmenetelmien esittelyt, rajaukset ja keskeiset käsitteet Tämä projekti on tuottanut pääkaupunkiseudun matkailutoimialasta toimialaraportin, josta ilmenee matkailualan toimipaikkojen liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys matkailun suorat ja välilliset taloudelliset tulovaikutukset alueen talouteen indikaattori tietoa, joka helpottaa elinkeinon kehityksen, yritysten taloudellisten tilanteiden muutosten sekä toimialalla tapahtuvan muun kehittymisen seurantaa. Näillä matkailun fyysisillä indikaattoreilla tarkoitetaan mm. rekisteröityjä yöpymisiä, päiväkävijämatkailijoita, risteilymatkailijoita, kävijämääriä tärkeimmissä käyntikohteissa, laiva- ja lentomatkustajia, kongresseja ja kongressivieraita jne. Projektin toteuttamiseen on käytetty laajasti erilaisia tutkimusmenetelmiä. Valtaosa selvityksen materiaalista on kerätty hyödyntämällä olemassa olevia tutkimusaineistoja, joita eri tutkimuslaitokset ja organisaatiot ovat tuottaneet. Keskeisiä tietolähteitä ovat Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus, MARA ry, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Projektiin on kerätty aineistoa myös asiantuntijahaastatteluilla ja laajalla yrityskyselyllä. Helsingin talousalue 2 Tämä kappale perustuu Tilastokeskuksen, Helsingin kaupungin tietokeskuksen ja alueen ammattikorkeakoulujen tuottamaan aineistoon. Lisää tietoa Helsingin seudun aluetilastoja tuottavista organisaatioista ja tutkimuksista löytyy tämän raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Helsingin seutu on Euroopan mittakaavassa maamme ainoa suurkaupunkialue. Helsingin seudun talouskehityksellä on ratkaiseva merkitys koko maan talouskasvulle. Toimialarakenteen suhteen Helsinki on erikoistunut pitkälle kehittyneisiin palvelualoihin. Erityisesti informaatioteknologiat ja tiedontuotanto ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi alueen taloudellisen kehityksen kannalta. Talouden rakenteen suhteen Helsingin seutu on tyypillinen eurooppalainen suurkaupunkialue. Palvelusektorin osuus työpaikoista on noin reilu neljä viidesosaa ja jalostusalojen osuus vajaa viidesosa, alkutuotannon merkityksen ollessa marginaalinen. Palvelusektorin suuruus perustuu nimenomaan yksityisiin palveluihin, joiden yhteenlaskettu osuus on 2 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 10 puolet kaikista työpaikoista Helsingin seudulla. Näin on keskimäärin muissakin Euroopan suurkaupungeissa. Helsingin seudun talouden erikoistumisessa on selvä trendi. Talouden ja työllisyyden kehityksen tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet informaation käsittelyyn ja tiedontuotantoon liittyvät alat. Näin suurkaupunkialueille syntyy keskittymisetuja, jotka ovat välttämättömiä varsinkin erikoistuneille palvelualoille sekä teknologiasuuntautuneelle tuotannolle. Helsingin seutu on monien pitkälle erikoistuneiden, lähinnä informaatiosektorin palveluja sisällöntuotannon alojen keskus. Tietojenkäsittelyssä, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, mainospalveluissa, lainopillisissa ja taloudellisissa konsultointipalveluissa seudun osuus koko maan työpaikoista on ollut 55 ja 62 prosentin välillä. Graafisen teollisuuden ja tietoliikenteen toiminnoista noin 40 prosenttia oli keskittynyt tänne työpaikkamäärällä mitattuna. Helsingin seutu on eurooppalaisessa vertailussa tyypillinen suurkaupunkitalous, jonka osuus koko maan tuotannosta ja väestöstä on samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseutujen osuus muissakin keskisuurissa ja pienissä Euroopan maissa. Elinkeinorakennetta hallitsee erityisen vahvasti yksityinen palvelusektori, julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden osuuden ollessa suurin piirtein samaa luokka kuin maanosamme suurkaupungeissa, mutta pienempi kuin muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Teollisuudessa seudulla on erikoistuttu korkean teknologian elektroniikkaan ja graafiseen teollisuuteen perinteisen tehdasteollisuuden osuuden ollessa marginaalinen. 3 Helsinki on tuottava ja vauras kaupunki. Bruttokansantuote asukasta kohden on lähes puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon nähden ja eurooppalaisten suurkaupunkialueiden joukossa se kuuluu 15 tuottavimman alueen joukkoon. Vuosien 2001-2003 taantumaan verrattuna suhteellisen positiiviset kasvuodotukset perustuvat Helsingissä useaan tekijään. Lukuisista epävarmuustekijöistä ja riskeistä huolimatta seudun vahva informaatio- ja viestintäteknologian klusteri on yhä kilpailukykyinen ja hyvissä asemissa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Se pystyy suurella todennäköisyydellä ottamaan osansa ennustetusta maailmanlaajuisesta kysynnän kasvusta. Yksityisen palvelusektorin kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen kotimaisen ja lähialueiden kulutuksen kasvun seurauksena. Väestöennusteet povaavat väestönkasvun jatkuvan seudulla, minkä osaltaan ennakoidaan pitävän asuntotuotannon vilkkaana tulevinakin vuosina. Seudun väestön korkea koulutustaso, vahva yliopisto- ja korkeakoulusektori, systemaattiset panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun inhimilliseen pääomaan, sekä edistyksellisyys uuden teknologian soveltamisessa tarjoavat edelleen 3 Tilastokeskus, Virsta (http://www.stat.fi/)

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 11 Helsingin seudulle mahdollisuuden kilpailla muiden maiden kanssa yritysten (sekä kotimaisten että ulkomaisten) sijaintipaikkana. 3 Erityisesti Venäjän, samoin kuin Baltian ja muiden Itä-Euroopan uusien EU-maiden, taloudellisen kasvun odotetaan jatkuvan vahvana, mikä kasvattaa vientimarkkinoita Helsingin seudulla sijaitseville teollisuuden, kaupan, logistiikan sekä liike-elämän palveluiden yrityksille. Lisätietoja Helsingin talousalueesta: http://www.stat.fi/virsta ja http://www.helsinginseutu.fi/ Raportin keskeisiä käsitteitä Tässä raportissa käytetään montaa eri tutkimuslähdettä ja tilastoa. Eri tilastoissa ja tutkimuksissa on erilaisia käsitteitä samasta asiasta tai ilmiöstä. Esimerkiksi matkailijakäsite kannattaa tarkistaa, kun vertailee eri tilastotietoja keskenään. Ohessa käsitteitä, jotka on määritelty Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisussa Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -matkailun alueellinen tilinpito (KTM, 2006). Klusteri on toisiinsa yhteydessä olevien tietyllä alalla toimivien yritysten ja toimijoiden maantieteellinen keskittymä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeämpää kuin yritysten ja toimialojen väliset rajat, ovat niiden keskinäiset kytkennät. Matkailijoita ovat loma-, ostos- tai työmatkalla olevat henkilöt, jotka ovat tilapäisesti poissa kotipaikkakunnaltaan. Matkailijoita ovat mm. kesämökkiläiset sekä yöpyvät matkailijat että päiväkävijät. Matkailijoiksi ei lueta Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Vantaalta tai linjan Kirkkonummi-Hyvinkää-Sipoo sisäpuolelta tulleita (määritys mtt tutkimuksesta). Matkailu on WTO:n määritelmän mukaan toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella olevassa paikassa alle vuoden ajan vapaa-ajanvieton-, liikematkan- tai muun tarkoituksen vuoksi. Matkailuarvonlisäys on tärkein matkailun taloudellista merkitystä kuvaava tunnusluku. Sitä voidaan verrata käsitteenä kansantalouden tilinpidon bruttoarvonlisäykseen eli perushintaiseen bruttokansantuotteeseen. Matkailuelinkeino koostuu ensisijaisesti niistä toimialoista, jotka saavat välitöntä matkailutuloa. Toimialaluokittelu perustuu Tilastokeskuksen tol 2002 luokitukseen. Luokitusta ollaan juuri uudistamassa. Matkailukulutus koostuu kaikista niistä menoista tavaroihin ja palveluihin, jotka syntyvät matkan aikana joko matkailijan itsensä tai jonkun muun maksamina. Matkailukysyntä on matkailijoiden kulutuksesta aiheutuvaa tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Siihen sisältyy myös muita tärkeitä menoja, kuten tuotettujen

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 12 kiinteiden pääomatarvikkeiden hankinta ja julkisyhteisöjen matkailuun liittyvien markkinattomien, yhteiseen käyttöön tarkoitettujen palveluiden kulutus. Matkailutilinpidossa matkailukysyntä koostuu ulkomaisten ja kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdemaassa. Matkailulle ominaiset tuotteet voidaan jakaa matkailulle tyypillisiin ja liitännäisiin tuotteisiin. Ne ovat tuotteita ja palveluita, joiden tuotanto olisi vähäistä tai jota ei olisi lainkaan ilman matkailijoiden kulutusta. Matkailun fyysiset indikaattorit ovat taloudellisia tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailutarjontaa ja -kysyntää. Matkailun satelliittitilinpito (Tourism Satellite Account, TSA) on tilastojärjestelmä, jossa matkailun taloudellisia vaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Se on kehitetty laajassa kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tuloksena YK, WTO(World Tourism Organization), OECD ja EU hyväksyivät vuonna 2000 suosituksen matkailun satelliittitilinpidosta. Matkailun satelliittitilinpidosta käytetään myös nimeä matkailutilinpito. Matkailun taloudelliset indikaattorit ovat tunnuslukuja, joiden avulla pyritään havainnollistamaan matkailuyritysten taloudellista tilaa ja kannattavuutta. Matkailutilasto tilastoi matkailupalveluiden tarjontaa ja -käyttöä ja se on tarkoitettu matkailuinvestointien suunnitteluun valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä kotimaanmatkailun ja ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun seurantaan ja edistämiseen. Matkailutoimialat on jaettu matkailulle tyypillisiin, liitännäisiin ja ei-ominaisiin toimialoihin. Luokittelu perustuu kansantalouden tilinpidossa käytettyyn toimialaluokitukseen. Päiväkävijät ovat matkailijoita, jotka eivät yövy matkansa aikana. Pääkaupunkiseutu käsittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntien alueet. Joskus mukana on myös Kauniainen. Rajahaastattelututkimus on rajanylityspaikoilla tehtävä haastattelututkimus, josta saadaan tietoa muun muassa vuoden aikana Suomessa käyneiden ulkomaisten matkailijoiden kokonaismääristä, ikä- ja sukupuolijakaumasta, matkan tarkoituksesta, oleskelun kestosta ja Suomessa käytetystä rahamäärästä. Suomalaisten matkailututkimus tilastoi matkailun kysyntää ja sitä tarvitaan suomalaisten kotimaanmatkailun ja ulkomaille suuntautuvan matkailun seuraamiseen ja kehittämiseen. Toimialaluokitus (TOL 2002) noudattaa Euroopan toimialaluokituksen rakennetta. Suomen kansantalouden tilinpidossa on kaikkiaan 184 toimialaa tarkimmalla laskentatasolla.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 13 Yritys- ja toimipaikkarekisteri on perusrekisteri, jota käytetään erilaisten yritystilastojen luomisessa ja tietopalvelurekisterinä. Rekisteristä tuotetaan säännöllisesti tilastoja Suomen yritysten ja julkisyhteisöjen lisäksi aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä. 2.3 Matkailuklusteri Suomessa Matkailuklusterin määrittelyn perustana on ns. toimialaluokitus (Tol 2002), joka on tilastoalan yleisluokitus. Sitä käytetään sekä julkisen hallinnon että yksityisen sektorin tietojärjestelmissä. Periaatteet ovat seuraavat: jokaisella yrityksellä on oma tunnistekoodi, Y-tunnus jokaiselle yritykselle on määritelty toimiala, joka määräytyy yrityksen tuottaman arvonlisäyksen perusteella toimialaluokat ovat mahdollisimman homogeenisia. Y-tunnus on kaikilla sellaisilla yrityksillä, yhteisöillä tai yksityisillä elinkeinoharjoittajilla, jotka ovat arvonlisäverovelvollisia tai jotka ovat työnantajia, eli heillä on palkattua henkilökuntaa. Yrityksen pääasiallinen toiminta on se toiminta, joka lisää eniten kyseisen yrityksen tai yksikön perushintaista arvonlisäystä. Jos yritys harjoittaa vain yhdenlaista toimintaa, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Jos yksikkö harjoittaa monenlaista toimintaa, mutta yksi toiminto on yli 50 % yksikön koko arvonlisäyksestä, niin luokitus tapahtuu sen mukaan. Muussa tapauksessa noudatetaan ns. yleisestä yksityiskohtaiseen - päättelyketjua (ks. TOL-luokitusohje). Toimialaluokituksen avulla ryhmitellään yritysten, yritystyyppisten yksiköiden ja toimipaikkojen toimintoja eli aktiviteetteja samankaltaisiin ryhmiin. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samanlaisia. Tol -luokituksen käsitteitä ovat mm: yrityksellä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön yhdessä harjoittamaa taloudellista toimintaa, jolla tähdätään kannattavaan tulokseen. Toimialayksikkö on yritys tai yrityksen osa, joka pääasiallisesti toimii yhdellä toimialalla. Sitä ei rajoiteta alueellisesti yhteen paikkaan. Jokaisella yrityksellä on yksi tai useampia toimialayksikköjä. Tämän yksikkökäsitteen avulla on tarkoitus muodostaa mahdollisimman homogeenisia luokkia rajoittumatta maantieteelliseen jakaumaan. Jokaiselle Y- tunnuksen saaneelle yritykselle määritellään toimiala. Toimipaikka on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiallisesti yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla satoja toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä toimipaikat voivat toimia eri toimialoilla. Lisätietoja luokittelusta Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.stat.fi ja liitteessä 1.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 14 Matkailusta riippuvaisten eli tyypillisten matkailupalveluyritysten joukko (25 toimialasektoria) koostui vuonna 2005 noin 24.500 yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto oli noin 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan pitää alan matkailualan klusterina. 4 Tilastokeskuksen Kunnittaiset toimipaikat -tilaston mukaan pääkaupunkiseudun matkailuklusterin koko on noin 6 miljardia euroa (v. 2007) ja on noin 49 % koko maan matkailuklusterin liikevaihdosta (12 miljardia euroa). Lisätietoja on liitteessä 2. Lisätietoja Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa: http://www.temtoimialapalvelu.fi. Vuonna 2005 Suomen matkailuklusterin suurimmat toimialat liikevaihdolla mitattuna ovat ravintolat (20,7 %), säännöllinen lentoliikenne (17,9 %), meriliikenteen henkilökuljetus (10,8 %), matkatoimistot (10,1 %) ja hotellitoiminta (9,5 %). Matkailuklusteriin kuuluvien yritysten lukumäärää ja liikevaihtoa on esitetty alla olevassa taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain Suomessa. 4 Työ- ja elinkeinoministeriö, Matkailun toimialaraportit 2006, Matkailun yleisosa.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 15 Yritysten lukumäärä Yritysten lukumäärän osuus koko klusterista Henkilöstön määrä Liikevaihto ( 1 000 e) Yritysten liikevaihdon osuus koko klusterista Matkailuklusteri yhteensä Suomessa 2005 24 475 84 648 11 022 055 553 Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit 6 213 25,4 % 24 627 2 286 647 20,7 % 621 Säännöllinen lentoliikenne 27 0,1 % 6 196 1 973 105 17,9 % 61101 Meriliikenteen henkilökuljetus 65 0,3 % 5 400 1 191 403 10,8 % 63301 Matkatoimistot 242 1,0 % 3 318 1 108 606 10,1 % 551 Hotellit 498 2,0 % 9 397 1 047 836 9,5 % 6022 Taksiliikenne 8 297 33,9 % 12 246 693 536 6,3 % 711 Autojen vuokraus 262 1,1 % 637 419 133 3,8 % 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 45 0,2 % 3 785 400 938 3,6 % 5552 Ateriapalvelu 894 3,7 % 2 506 273 485 2,5 % 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2,6 % 2 666 227 314 2,1 % 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit 1 159 4,7 % 2 655 226 999 2,1 % 9262 Urheilutoiminta 1 341 5,5 % 2 499 223 171 2,0 % 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 771 3,2 % 1 277 205 642 1,9 % 74873 Messujen ja kongressien järjestäminen 385 1,6 % 1 333 201 319 1,8 % 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 304 1,2 % 1 340 112 145 1,0 % 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta 1 001 4,1 % 1 179 103 372 0,9 % 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 2,1 % 572 52 136 0,5 % 63221 Satamat 15 0,1 % 166 45 608 0,4 % 622 Tilauslentoliikenne 47 0,2 % 173 45 265 0,4 % 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut 1 444 5,9 % 864 41 744 0,4 % 63211 Linja-autoasemat 28 0,1 % 622 41 104 0,4 % 9233 Huvipuistot 23 0,1 % 487 40 319 0,4 % 612 Sisävesiliikenne 79 0,3 % 211 18 197 0,2 % 61103 Kotimaan rannikkoliikenne 85 0,3 % 183 17 747 0,2 % 71402 Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus 59 0,2 % 121 11 376 0,1 % 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 33 0,1 % 111 8 247 0,1 % 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 10 0,0 % 77 5 661 0,1 %

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 16 Kuva 1. Suomen merkittävimmät matkailuklusterin toimialat yritysten lukumäärällä ja liikevaihdolla mitattuna. Lähde: Matkailun toimialaraportti, matkailun yleisosa 2007, TEM. Haaga AMK/Matka 2020 on vuonna 2008 kuvannut Suomen matkailuklusterin rakennetta ja sisältöä kuvan 2 mukaisesti. ASIAKAS Liikunta ja urheilu Henkilöstöpalveluyritykset Vähittäiskauppa PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Vientiyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat MEK Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Ruokatuotanto Kulutustavarateollisuus Maatalous ICT Terveys- ja hyvinvointipalvelut Rakentaminen Metsäsektori 25.11.2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Kuva 2. Suomen matkailuklusterin rakenne ja sisältö. Lähde: Haaga AMK 2008.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 17 3 Pääkaupunkiseudun matkailumarkkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Matkailun fyysiset indikaattorit pääkaupunkiseudulla 3.1.1 Rekisteröidyt yöpymiset pääkaupunkiseudulla Rekisteröidyillä yöpymisillä mitattuna pääkaupunkiseudun matkailu on kehittynyt positiivisesti viime vuosina. Yöpymisten määrä on noussut noin 3,2 miljoonasta (2002) noin 3,9 miljoonaan yöpymiseen (2007). Kasvuprosentti on erittäin hyvä, 22,2 %. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa 2, kuvassa 3 ja liitteessä 4. Kuvasta on nähtävissä ulkomaisten matkailijoiden määrän selkeä kasvu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ovat nousseet yli 2,1 miljoonaan v. 2007. Taulukko 2. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Helsinki Espoo Vantaa PK-Seutu Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat Yhteensä Suomi Ulkomaat 2002 2 504 411 985 739 1 518 672 323 926 204 322 119 604 344 376 210 438 133 938 3 172 713 1 400 499 1 772 214 2003 2 512 172 1 011 421 1 500 751 306 795 191 751 115 044 361 473 218 146 143 327 3 180 440 1 421 318 1 759 122 2004 2 497 505 970 226 1 527 279 325 981 209 719 116 262 392 552 250 420 142 132 3 216 038 1 430 365 1 785 673 2005 2 555 470 1 016 413 1 539 057 337 324 203 565 133 759 430 788 278 059 152 729 3 323 582 1 498 037 1 825 545 2006 2 757 769 1 049 940 1 707 829 370 557 209 378 161 179 488 839 299 389 189 450 3 617 165 1 558 707 2 058 458 2007 2 984 115 1 185 351 1 798 764 369 657 207 631 162 026 521 711 326 469 195 242 3 875 483 1 719 451 2 156 032 Kuva 3. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 18 Kuten alla olevasta kuvasta 4 huomataan, eniten yöpymiset ovat lisääntyneet Helsingissä ja Vantaalla. Kasvuprosentti vuosina 2002-2007 on Helsingillä 19,2, Espoolla 14,1 ja Vantaalla 51,1. Koko pääkaupunkiseudun rekisteröidyt yöpymiset ovat kasvaneet noin 700 000 yöpymisellä vuodesta 2002 vuoteen 2007 (+22,2 %). Kuva 4. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kunnittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Erityisesti EU:n sisältä tulevien matkailijoiden määrät ovat kasvaneet. Myös muista maista saapuvien osuus on selkeässä nousussa (kuva 5).

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 19 Kuva 5. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla, Eurooppa, muut maat. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus. Kuvassa 6 on esitetty pääkaupunkiseudulla yöpyvien yleisimpien kansallisuuksien yöpymismäärät vuosina 2002-2007. Venäläisten ja saksalaisten yöpymismäärät ovat selvässä kasvussa vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2007 he tekivät yhteensä jo noin 470 000 yöpymistä. Kuva 6. Rekisteröidyt yöpymiset maittain pääkaupunkiseudulla. Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus.

Matkailun kehitys pääkaupunkiseudulla 2002-2007 Raportti, luonnos 3.12.2008 20 Helsingin majoitusliikkeiden yöpymismäärissä on ollut viime vuosina hyvät kasvutulokset 5. Vuonna 2007 majoitusmäärän lisäys painottui kotimaan matkailun yöpymisten määrän lisääntymiseen (12,9 % vuodesta 2006). Matkailu lisääntyi Helsingissä vuonna 2007 jokaisena kuukautena. Ulkomailta tulleiden yöpymiset lisääntyivät Eurovision laulukilpailujen ansiosta voimakkaimmin toukokuussa (+17 %). Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä voimakkaammin kuin Suomessa keskimäärin tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Kaikista Helsingin yöpymisistä 60 % kertyi ulkomailta. Helsingissä Venäjältä tulleet nousivat yhdeksän vuoden tauon jälkeen ulkomaalaisyöpymisten kärkeen vuonna 2007. Seuraaviksi suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Iso- Britannia, Ruotsi, Yhdysvallat ja Japani. Vuonna 2007 Helsingissä joka toinen yöpyminen kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 45 % ja muussa tarkoituksessa saapuneiden 5 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi ensi kerran yli 70 %:iin (70,4 %). Yöpymisen keskihinta, 72,22 jäi sen sijaan hieman alle kahden edellisvuoden tason. Helsingin rekisteröity majoituskapasiteetti oli vuonna 2007 keskimäärin 15 000 vuodetta eli vajaat 380 vuodetta suurempi kuin vuotta aiemmin. Helsingin hotellien huonekäyttöaste oli noussut 70,4 prosenttiin (v. 2007). Lisätietoja löytyy raportin kappaleesta 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 5. Espoossa matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 (323 926) vuoteen 2007 tultaessa 14,1 % (369 657). Ulkomaisten yöpyjien määrä on kasvanut erittäin merkittävästi, jopa 35,5 % (n. 120 000:sta 162 000:teen). Vuonna 2007 Espoossa 45 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus yöpymisistä oli 55 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 60,9 %:iin. Yöpymisen keskihinta Espoon majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 53,5 euroa. Espoon hotellien huonekäyttöaste oli 60,7 % (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 6. Vantaalla matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet vuodesta 2002 (344 376) vuoteen 2007 tultaessa jopa 51,5 % (521 711). Tutkimusjaksolla 2002-2007 kotimaisten yöpyjien määrä on kasvanut (+ 55,1 %) enemmän kuin ulkomaisten yöpyjien määrä (+ 45,8 %). Vuonna 2007 Vantaalla 58 % yöpymisistä kirjattiin työmatkalla olleille, vapaa-ajan matkailijoiden osuus oli 41 %. Majoitusliikkeiden vuotuinen huonekäyttöaste nousi 63,1 %:iin. Yöpymisen keskihinta Vantaan majoitusliikkeissä oli vuonna 2007 keskimäärin 66 euroa. Vantaan hotellien huonekäyttöaste oli 63,1 (v. 2007). Lisätietoja kappale 5, kunnittaiset avaintunnusluvut ja liitteestä 7. Lisätietoja Helsingin kaupungin matkailutoimiston sivuilta, http://www.visithelsinki.fi, Espoon kaupungin matkailusivuilta http://www.espootravel.com ja Vantaan kaupungin matkailusivuilta http://www.vantaanleija.fi/tilastot. 5 Helsingin matkailun tunnuslukuja 2007