Maarit Toivanen-Koivisto: Henkilökohtaista tilitystä 2 PÄÄKIRJOITUS 14. FBN Maailmankonferenssi järjestettiin Lausannessa - Uusimmat ideat ja käytännöt perheyritysten johtamisesta 3 - Next Generationille harjoitteluohjelma 5 - Tutkijakonferenssissa suomalaiset hyvin edustettuina 6 AJANKOHTAISTA Perheyrityskeskuksella ja palveluseteleillä edistettäisiin sukupolvenvaihdoksia 8 EDUNVALVONTA 125-vuotias Olvi Oyj Iisalmesta Baltian maihin 10 YRITYSESITTELY Miika Marttiini edustaa 75-vuotiaan J. Marttiinin Puukkotehtaan 13 neljättä sukupolvea UUSI SUKUPOLVI Johtajuus ja Yhteiskunta II ohjelma käynnistyi omistajuuden haasteilla 22 KOULUTUS Kovasten veljesten kuljetusyritys kasvaa vauhdilla 25 ONNITTELEMME Uusia jäsenyrityksiä 26 Yhteistyökumppanimme 27-30 3 2003 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK FINLAND
Toimintakalenteri 2003 lokakuu Henkilökohtaista tilitystä Perheyrityksemme Onvest on ollut mukana Perheyritysten liitossa sen perustamisesta alkaen. Edesmennyt isäni Erkki Toivanen kuului siihen ydinjoukkoon, joka käynnisti liiton perustamisen syksyllä 1996 ja vei sen päätökseen keväällä 1997. Siksi minulle on ollut luontevaa toimia luottamushenkilönä Perheyritysten liitossa, jonka hallitukseen tulin valituksi syyskokouksessa 2000. Nyt kolmivuotinen kauteni päättyy ja siirryn tavallaan reserviin ja uusin tehtäviin. Siksi on hyvä tehdä henkilökohtaista tilinpäätöstä tästä jaksosta. Perheyritysten liitto on ollut minulle mahtava näköalapaikka. Ennen kaikkea se on ollut väylä saada tutustua kohtalotovereihin, joiden osana on ollut suunnitelmallisesti tai suunnittelematta ottaa ja saada vastuuta perheyrityksestä. Kokemusten jakaminen on ollut antoisaa. Yhtä ja samanlaista perheyritystä ei olekaan. Liitostamme on muodostunut jäsentensä arvostama yhteisö, jossa on helppo tavata ja keskustella perheyritysten asioista. Jäsenemme ovat suuria ja pieniä kaikenlaisia yrityksiä ja perheitä tapaa. Tällainen foorumi on Suomesta puuttunut. Arvostan korkealle liiton kautta syntyneitä ystävyyssuhteita. Toinen havaintoni on liiton vahva kansainvälinen asema ja verkosto. Kansainvälisyys on hyvin konkreettista ja henkilökohtaista. F.B.N. International on arvostettu verkosto, jonka toimintaan maailmanlaajuisesti yli 60 maan perheyritykset antavat kokemuksensa kaikista eri maanosista. Näköala on huikea. Liittomme perustajat toimivat viisaasti panostaessaan jo alussa näihin yhteyksiin. Siksi on tärkeätä, että Perheyritysten liitto voi välittää näitä kokemuksia ja tunnelmia laajemmalle suomalaiselle perheyrityskentälle ja vastaavasti viedä suomalaista näkemystä tähän verkostoon. Olemme välttäneet monia virheitä. Kolmas havainto on perheyritysten edunvalvonta, ns. kovat asiat. Perheyritysten liitto on vähitellen, vuosi vuodelta noussut elinkeinoelämän järjestömaailmassa jäsenmäärällä ja arvostuksessa. Vielä edessä on paljon tekemätöntä työtä. Minulle hienoinen yllätys oli havainto, ettei elinkeinoelämän järjestömaailmassa ole omistajanäkemykseen erikoistunutta edunvalvontajärjestöä. Juuri tässä on Perheyritysten liiton rooli: edustaa kasvollista, suomalaista vastuullista omistajuutta. Koen suureksi saavutukseksi sen, että perheyritykset ovat nousseet kiinnostavaksi ja arvostetuksi asiaksi kaikkialla yhteiskunnassa. Eivät asiat näin olleet, kun liittoa perustettiin! Olen myös ollut oivaltamassa, että Perheyritysten liiton tapa toimia on ollut tehokas. Kustannustehokkailla ja laadukkailla toimenpiteillä liitto on luonut lyhyessä ajassa perinteisten järjestöjen kanssa vuorovaikutusverkoston, jonka kautta sanomamme on saavuttanut päättäjät ja vaikuttajayksilöt hallinnossa, mediassa ja tutkimuksessa. Näistä arvostavista sanoista huolimatta juuri edunvalvontaan meidän on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Juhlapuheiden jälkeen voimme kohtuudella odottaa hallitukselta ja eduskunnalta tekoja. En kadu hetkeäkään, että olen ollut mukana tässä vaikuttajaverkostossa. Kiitän kaikkia hallitusjäseniä ja yhteistyökumppaneitani hyvästä yhteistyöstä. Vaikka hallituspestini päättyy, en jätä Perheyritysten liittoa, vaan jatkan sen päämäärien edistämistä. 19.10. Johtajuus & Yhteiskunta ohjelma: Johtajuus perheyrityksessä PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Krista Elo-Pärssinen, Päivi Saarinen TAITTO PAINOPAIKKA Michael Diedrichs Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry POSTIOSOITE Perheyritys 3 2002 ilmestyy marraskuu 5.11. Syyskokous ja seminaari Vastuullinen omistajuus ketkä omistavat Suomen vuonna 2010, Hotelli Palace, Eteläranta 10, Helsinki Päivällinen Ravintola Kellarikrouvissa, Pohjoinen Makasiinikatu 6, Helsinki 13.11. Johtajuus & Yhteiskunta ohjelma: Perheyritykset ja yhteiskunta 20.11. Aluetapaaminen Tampereella joulukuu Perheyritys 4 2003 ilmestyy PL 800, 00101 Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki PUHELIN (09) 6969 4060 FAKSI (09) 6969 4065 SÄHKÖPOSTI jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi F.B.N. Internationalin maailmankonferenssi Lausannessa F.B.N. Internationalin 14. vuosikokous pidettiin tänä vuonna Lausannessa, Sveitsissä 24. 27.9.2003. Osallistujia oli noin 350 400 henkeä kaikkialta maailmasta. Suurin osa osallistujista oli yritysten omistajaedustajia, joiden lisäksi mukana oli myös merkittävimpien yliopistojen perheyritysasiantuntijoita. Teemana läpi koko konferenssin oli johtamisen toteuttaminen ja tukeminen. Yhteinen nimittäjä kaikissa esityksissä ja keskustelufoorumeissa oli se, että ilman organisoitumista ja ammattimaista johtamista ja sen tukemista ei voida saavuttaa tuloksia. Tämä, jonka ymmärrämme pätevän kaikkeen visiointiin, strategiointiin, yritysten päivittäiseen johtamiseen ja yritysten hallitustyöskentelyyn, pätee myös omistamisen hallintaan ja myös seuraavan sukupolven kiinnostuksen herättämiseen. u Suomalaiset F.B.N. maailmankonferenssin osallistujat yhteiskuvassa. Maarit Toivanen-Koivisto VERKKOSIVUT www.perheyritystenliitto.fi 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Kirjoittaja on Onninen Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Perheyritysten liiton varapuheenjohtaja ja edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja, joka valittiin vuoden 2004 alusta lukien F.B.N. Internationalin hallituksen jäseneksi. OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi A J A N K O H T A I S T A 3
Aktiivinen Next Generation -työryhmä Ruotsalainen Bonnier Group valittiin vuoden 2003 perheyritykseksi. Ruotsin chapterin puheenjohtaja on Hans-Jakob Bonnier. Olen ollut Helsingin kokouksen jälkeen perustetun F.B.N. Internationalin Next Generation Working Groupin jäsen alusta alkaen. Ryhmä on 8 Next Generation edustajan työryhmä, joka valmistelee ja kehittää Next Generationin motivoimiseksi aloitteita ja hoitaa valittujen työtehtävien toteutumista. Tämän vuoden työlistalla ryhmällä on kaksi projektia. Ensimmäinen on kommunikaation parantaminen. Tavoitteena on saada tiedotettua oikeaa tietoa oikeille henkilöille, jotta saisimme näin Next Generation -sanomaa ja innostusta leviämään verkoston jäsenten keskuudessa. Ensimmäisiä kommunikaatioprojektin tuloksia on jo nähtävillä sivuilla www.fbn-i.org. Toinen projektimme on Next Generationille suunnattu kansainvälinen F.B.N. työharjoitteluohjelma. Kaksi suomalaista F.B.N. Internationalin hallitukseen FBNi:n suunnitellut yhdistyssääntöjen muutokset menivät läpi. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että hallituksen jäsenmäärä nousi 12:sta 14:ta. Uudistuksen tarkoituksena oli saada FBNi:n kahdelle työryhmälle, Chapter Presidents Working Group (CWG) ja Next Generation Working Group (NGWG), paikka hallitukseen. Maailmankonferenssin aikana esiinnyin moneen otteeseen kertoen Next Generation Working Groupin toiminnasta ja esitellen työryhmän aikaansaannoksia. Next Generation työtä ei pidä jättää ajelehtimaan oman onnensa nojaan, vaan se vaatii jatkuvasti tukea ja johtamista onnistuakseen. On todella suuri ilo huomata, että F.B.N. elää niin kuin opettaa. F.B.N. todella kiinnittää voimavaroja ja antaa kaiken tukensa Next Generation-työn eteenpäin viemiseksi. 4 Kansainvälisen organisaation hallituksen jäsenistä noin 2/3 on yritysten omistajia ja 1/3 perheyrityksiä ja johtamista tutkivien yliopistojen johtajia. Jos Next Generationin ottaminen virallisesti FBNi hallintoon mukaan on hyvä uutinen, niin myös erittäin hyvä uutinen on se, että myös Suomi sai vihdoinkin oman paikan hallitukseen. Suomen mandaattia FBNi:n hallituksessa kantaa Maarit Toivanen-Koivisto Onvestista (Onninen Oy). Reilun parinkymmenen hengen Suomi-delegaatio oli erittäin tyytyväinen siihen, että Suomella on näin kaksi edustajaa F.B.N. Internationalin hallituksessa. Tästä hyvästä tuloksesta saamme kaikki olla kiitollisia Andersille, joka todella on tehnyt hyvää työtä Suomen FBN:n hyväksi ja, joka myös minut sai muutama vuosi sitten innostumaan tekemään työtä hyvän perheyrittäjyys ja nuoren sukupolven asian puolesta. Työryhmä suunnittelee myös ohjelmaa Kööpenhaminan ensivuoden next generation vuosikokoukseen, joka pidetään F.B.N. vuosikokouksen yhteydessä 2004. Ensi vuonna Next kokouksen ohjelma tulee siis ensimmäistä kertaa olemaan täysin Next ihmisten itsensä suunnittelema. NGWG työryhmämme tulee olemaan vahvasti mukana valmistelutyössä tanskalaisten tukena. Antoisa kokous Myös henkilökohtaisen oppimiseni kannalta maailmankokous oli erittäin hyödyllinen. Aina kun kerroin kuinka me olemme jonkin asian valinneet tehdä, niin sain vastineeksi kuulla useista vaihtoehtoisista tavoista hoitaa yhteisen omistuksen hallintaa ja nuorten motivoimista. Kun yhden antaa, niin saa vähintään 10 takaisin! Kaiken kuulemani perusteella voin vakuuttaa teille kaikille, että me suomalaiset emme ole vain oikeilla jäljillä, vaan olemme jopa oleellinen osa F.B.N. toiminnan kehityksen kärkijoukkoa. Tästä on hyvä jatkaa. Suomalaisista F.B.N. Internationalin hallitukseen valittiin Maarit Toivanen-Koivisto ja Next Generationin edustajana Mika Mustakallio. Työharjoitteluohjelma Building the Future Programme Työharjoitteluohjelma tarjoaa kaikille F.B.N. jäsenille joko mahdollisuuden ottaa vastaan työharjoittelija omaan perheyritykseen tai lähettää oma nuoren polven edustaja työharjoitteluun maailmalle. Harjoittelupaikan tarjoajina on jo yli 10 F.B.N. verkoston jäsenyritystä sekä 10 Micro Pankkia. Harjoitteluohjelma antaa osallistujille mahdollisuuden kehittää ja kirkastaa omaa perheyritysidentiteettiä luoda tärkeitä perheyrityskontakteja ainutlaatuiseen kansainväliseen kokemuksenvaihtoon perheyrityskoulutukseen muussa kuin omassa perheyrityskontekstissa. Lisätietoja harjoitteluohjelmasta ja ilmoittautumislomakkeita saa Mika Mustakalliolta ja Perheyritysten liitosta. Mika Mustakallio Perheneuvoston puheenjohtaja, Raute Oyj Next Generation Working Groupin puheenjohtaja F.B.N. Internationalin hallituksen jäsen puhelin +46 70 2200388 sähköposti mika@algorithmica.se 15. F.B.N. Maailmankonferenssi pidetään Kööpenhaminassa 9. 11.9.2004 A J A N K O H T A I S T A 5
Professori Andersonin esityksen jälkeen käytiin keskustelua listattujen perheyritysten menestymisestä. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi The Leadership Challenge FBN-IFERA perheyrittäjyystutkimusfoorumin pääteemana Lausannessa 24. 25. syyskuuta pidetty FBN-IFERA akateeminen perheyrittäjyystutkimusfoorumi jatkoi menestyksekkäästi Lontoossa 2000, Roomassa 2001 ja Helsingissä 2002 mallinnettua yhteistyötä. Tämän vuoden pääteemaksi asetettu. The Leadership Challenge kokosi mukaan 120 tutkijaa eri puolilta maailmaa verkottumaan ja oppimaan toinen toiselta tavoitteena sekä tiedon jakaminen ja lisääminen että näkyväksi tekeminen. Tutkimusfoorumin ohjelma oli jaettu kolmeen osioon: kaikille yhteisiin avauspuheenvuoroihin, rinnakkaisistuntoihin ja tohtoriopiskelijoiden istuntoon. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö tärkeää Johtavat perheyritystutkijat loivat katsauksen avauspuheenvuoroissaan perheyrittäjyyden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Yhteistyön merkitys näkyy entisestään myös laajahkojen kansainvälisten tutkimushankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Edelleen perheyrityksen määrittelyä koskevat ongelmat nousivat yhteiseksi huolenaiheeksi tutkimusyhteistyön vauhdittamisessa. Yhdeksän teemaa edelläkävijyydestä Ohjelma ankkuroitui yhdeksään rinnakkaisistuntoon joiden teemat olivat mm. rahoitus, erilaiset tapaustutkimukset, teoreettiset mallinnukset ja näkökulmat edelläkävijyyteen, perheen vaikutuksen huomioiminen, uudet tavat ja elementit kilpailukyvyn kehittämisessä, sukupolvenvaihdos strategisen uusiutumisen ja kyvykkyyden näkökulmista tarkasteltuna sekä omistajuutta ja johtamisen haasteita käsittelevät aiheet. Lisäksi kymmenkunta tohtoriopiskelijaa esitti korkeatasoisia tutkimuspapereita ja saivat samalla arvokasta palautetta oman työnsä kehittämiseen. Tunnustusta ja kannustusta tarvitaan Doctoral Track: Peter Jaskiewicz Saksasta esitteli omaa tutkimustaan. Doctoral Track: Torsten Pieper INSEADista (Saksa) esitteli omaa tutkimustaan perheyritysten corporate governancesta. Albert Jan Thomassen päättämässä F.B.N.-IFERA Research Forumia. F.B.N.; FBCG, IFERA huomioivat ansioituneita tutkijoita hyvistä konferenssipapereista. Parhaan tohtoriopiskelijan palkinnon sai Stefan Kemp aiheellaan: The Purpose of Family Firms Organisational Objectives In Relation To Ownership Patterns, parhaat konferenssipaperipalkinnot saivat Myriam Lyagoubi aiheellaan: Family Firms and Financial Behaviour: How the Preferences of Family Shareholders Influence Firm Financing sekä Luca Gnan ja Lucresia Songini aiheellaan The Professionalization of Family Firms: The Role of Agency Cost Control Mechanisms. Tutkimukset tarjosivat suosituksia käytännön toimenpiteille ja arvokasta tietoa perheyrityksille että kehitystyössä mukana toimiville tahoille. Suomalaiset perheyritystutkijat olivat myös hyvin esillä tämänkin vuotisessa tutkijatapaamisessa. Yhdeksän tutkijan artikkelit päätyivät IFERA:n konferenssijulkaisuun sekä tohtoriopiskelijoiden julkaisuun. Syysseminaari ja kokous Vastuullinen omistajuus ketkä omistavat Suomen vuonna 2010? Aika: Paikka: Keskiviikkona 5.11.2003 Hotelli Palace, konferenssisali, 10. kerros 9.00 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 :n mukaiset asiat toimintasuunnitelma tulo- ja menoarvio jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle tilikaudelle hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten valinta tilintarkastajien ja varatilintarkastajien valinta Perheyritysten liiton strategia 2004-2007 11.00 Perheyritykset hallituksen asialistalla Pääministeri Matti Vanhanen 12.00 Lounas Omistamisen yhteiskunnalliset ulottuvuudet 13.00 Omistajuuden ihanuus ja kurjuus Ministeri Christoffer Taxell 13.30 Suomestako tytäryhtiötalous? Toimitusjohtaja Pentti Vartia, ETLA 14.00 Miten omaisuutta kohdellaan verotuksessa? Hallituksen puheenjohtaja Philip Aminoff, Electrosonic Oy Ab 14.30 Kahvi Perheyrityksen omistamisen ulottuvuudet 15.00 Mitä perheyrityksen myymisen jälkeen? Elmar Paananen, Teräspeikko Oy 15.30 Millainen on perheyrityksen vastuullinen omistaja? Johtaja Jukka Paasikivi, Oras Oy 16.00 Yhteenveto Toimitusjohtaja Anders Blom, Perheyritysten liitto ry 19.00 Perheyrityspäivälliset Ravintola Kellarikrouvi, Pohjoinen Makasiinikatu 6, Helsinki 6 A J A N K O H T A I S T A Tarja Niemelä Yrittäjyyden yliassistentti Jyväskylän yliopisto S Y Y S K O K O U S 7 LISÄTIETOJA Krista Elo-Pärssinen, puhelin (09) 6969 4063, krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi
Perheyrityskeskuksella ja palveluseteleillä vauhtia sukupolvenvaihdoksiin E D U N VA L V O N T A Perheyritysten liiton puheenjohtaja Marjo Raitavuo toi elokuussa järjestetyssä kauppa ja teollisuusministeriön Yrittäjyyden suunta seminaarissa perheyritysten näkökulman yrittäjyyden edistämiseen. Hän esitteli kaksi konkreettista toimenpidettä, joilla voitaisiin edistää sukupolvenvaihdosten onnistumista. Jo tämän vuoden tammikuussa julkistetuissa Perheyritysten liiton hallitusohjelmatavoitteissa tuodaan esille idea perheyrityskeskuksesta, josta Marjo kertoi seminaarissa enemmän: Perheyrityskeskuksen tavoitteena on yksinkertaisesti edistää sukupolvenvaihdosten onnistumista. Perheyrityskeskus olisi yhteistyö ja verkostoitumisprojekti, joka kokoaa elinkeinoelämän, julkisen sektorin, palveluntarjoajien ja tutkimusyhteisön asiantuntemuksen yhteen. Se olisi oiva julkisen ja yksityisen sektorin yhteisprojekti, joka toimii sukupolvenvaihdoksessa kannustajana ja asiantuntijana luopujille sekä jatkajille. Perheyrityskeskuksen tehtävistä Marjo Raitavuo totesi: Hanke loisi informaatioverkoston julkisen ja yksityisen sektorin välille perheyrityskysymyksissä sekä lisäisi julkisen vallan asiantuntemusta perheyritysten haasteista ja edistäisi perheyritystutkimusta ja koulutusta. KTM:n Yrittäjyyden suunta -seminaarissa oli paikalla satakunta osallistujaa etsimässä yhteistä näkemystä ja tahtoa yrittäjyyden edistämiseksi Suomessa. Yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Raimo Luoma KTM:stä kommentoi ehdotusta perheyrityskeskuksesta seuraavasti: Yrittäjyyden politiikkaohjelmassa on sukupolvenvaihdokset ja omistajanvaihdokset yleensäkin todettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Toimet konkretisoituvat syksyn aikana. Perheyrityskeskushanke on varmasti kannatettava, se millä tavoin valtio voi mahdollisesti olla mukana, jää keskusteltavaksi. Toisena ideana Marjo Raitavuo esitti palveluseteleiden käyttöönottoa sukupolvenvaihdoksen alkuvaiheessa. Palveluseteleillä julkinen valta olisi tukemassa ja alentamassa kynnystä sukupolvenvaihdoksen aloittamiseen. Palveluseteleiden tavoitteena on omistajanvaihdosten evaluoiminen ja aktivoiminen. Palvelusetelillä sukupolvenvaihdosta suunnitteleva yritys voi ostaa neuvontapalveluja vapailta markkinoilta eikä ole sidotuu johonkin tiettyyn palveluntarjoajaan. Palveluseteleiden käyttäjä olisi myös velvollinen raportoimaan, jolloin saisimme jonkinlaista tilastoitua tietoa Suomen sukupolvenvaihdostilanteesta. Raimo Luoma pitää palveluseteli-ajatusta tuoreena ja ehdottomasti tutkimisen arvoisena. Kenties se soveltuisi yritysneuvonta asioissa käytettäväksi laajemminkin, hän lisää. Yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Raimo Luoma pitää perheyrityskeskusta ja palveluseteleitä mielenkiintoisina ehdotuksina. Sukupolvenvaihdoksissa vaikeaa arvonmääritykset Yhteistyökumppanimme PricewaterhouseCoopersin järjestämään Veroaamupäivään perheyrityksille saapui yli 40 perheyrittäjää kuulemaan asiantuntijaluentoja. PwC:n asiantuntijat kertoivat arvonmääritykseen liittyvistä haasteista sukupolvenvaihdoksessa ja verotuksessa. Tämän lisäksi saimme kuulla osakeyhtiölakiehdotuksen vaikutuksesta verosuunnitteluun ja verouudistusnäkymistä. Päivän päätteeksi jäsenemme Philip Aminoff kertoi verouudistuksen dynaamisista vaikutuksista yrittämisen jatkuvuuteen. Mielenkiintoinen aamupäivä. Erityisesti Philip Aminoffin esitys jäi mieleen, koska siinä tuotiin konkreettisesti esimerkein esille eri verojen yhteisvaikutukset. Odotin kuitenkin ehkä enemmän kannanottoja verotuksen kehityksen suunnasta, mikä olisi antanut yrittäjälle tietoa tulevaisuuden eri vaihto-ehdoista, kertoi päivän tunnelmista Heikki Kovanen, joka mainitsee harrastuksekseenkin verotuksen. Ministeri Mauri Pekkarinen kaipasi vahvaa yrittäjyyttä ja kasvukykyisiä yrityksiä, joita julkinen valta tukee osaamista, innovatiivisuutta ja verkottumista edistävällä elinkeinopolitiikalla. Hän asetti seminaarissa tavoitteeksi 90 000 suomalaisen ryhtymisen yrittäjäksi vuoteen 2010 mennessä. Marjo Raitavuo valittiin jäseneksi yritysneuvottelukuntaan. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Marjo Raitavuo valittiin jäseneksi kauppa ja teollisuusministeriön asettamaan Yritysneuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on elinkeinojen ja yritystoiminnan kehityksen seuraaminen 8 sekä ehdotusten tekeminen yritysten toimintaedellytysten E D U N VA L V O N T A 9 kehittämisen tavoitteiksi ja elinkeinopoliittisiksi toimenpiteiksi. Neuvottelukunta toimii myös hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman seurantaryhmänä.
Olvi konserniin kuuluu neljä panimoyritystä, yksi Suomessa ja yksi kussakin Baltian maassa. Viime vuonna konsernin liikevaihto oli noin 110 milj. euroa. Baltian tytäryhtiöiden osuus myynnistä on lähes puolet. Olvin markkinaosuus Suomessa oluissa, siidereissä, kivennäisvesissä, virvoitusjuomissa ja long drinkit on noin 10 %. Tunnetuimmat merkit ovat Olvi, Sandels, CXX, Fizz Cider ja Kevyt Olo. Olvi tunnetaan sympaattisena ja positiivisena haastajana ruuhka Suomen ulkopuolelta. Valmistus pohjautuu korkeaan laatuun: puhdas pohjavesi, perinteinen lager käyminen ja pastöroimattomuus kertoo tuotantoprosessin puhtaudesta. E. W. Åberg toiminnan kehittäjäksi William Gideon Åbergin poika Evert Wilhelm oli aloittanut yrityksessä työskentelyn jo vuonna 1910. Hän oli mm. tutustunut Ruotsissa panimo ja virvoitusalan uusiin menetelmiin, joita hän sitten toteutti Iisalmessa. Iisalmen oluttehtaan osakkeet olivat jakautuneet usealle henkilölle, jotka asettivat osinkojen saamisen yhtiön kehittämisen edelle. Saadakseen mahdollisuuden kehittää yritystä Evert otti Iisalmen Säästöpankista lainaa ja hankki osake enemmistön itselleen 1920 luvun vaihteessa. Toimitusjohtaja hänestä tuli isänsä jälkeen vuonna 1925. Kajaanin varastohankkeen rahoittamiseksi perustettiin 1920 luvun puolessa välissä Kajaanin Kalja Oy. Iisalmen Oluttehdas ja Kajaanin Kalja yhdistettiin vuonna 1937 Oluttehdas Oiva Oy:ksi. Koska E. W. Åbergilla ei ollut rintaperillisiä, hän perusti Olvi Säätiön vuonna 1955 turvaamaan Olvi Oy:n toiminnan jatkuvuuden. Olvi säätiö tukee kalankasvatusta sekä kotiseututyötä, jotka olivat teollisuusneuvos Åbergin harrastuksia sekä avustaa stipendein lahjakkaita alueen opiskelijoita. Olvi säätiö jakaa stipendejä ja apurahoja vuosittain noin 200.000 euroa. E. W. Åbergin yrittämisen johtoajatuksena oli toimeentulon turvaaminen sekä omistajasuvulle että työväestölle. Vaikka E. W. Åbergia pidettiin itsepäisenä ja pelottavanakin miehenä, työntekijät lähestyivät häntä niin raha kuin muissakin vaikeuksissa. E. W. Åberg kuoli yllättäen 68 vuotiaana vuonna 1959. Hän toimi kuolemaansa saakka Olvi Oy:n hallituksen ja Olvi-Säätiön puheenjohtajana. Kalle Hortlingista tuli Åbergin kuoleman jälkeen omistajasuvun päämies, joka kiinnostuksensa mukaisesti otti teknisen ja sosiaalisen kehittämisen roolin. Olvin toimitusjohtaja on aina näistä ajoista lähtien ollut suvun ulkopuolinen. Olvi Oyj itsenäinen suomalainen panimo jo 125 vuotta Olvia voidaan kutsua Suomen innovaatisimmaksi panimoksi ja edelläkävijäksi, jonka toiminta pohjautuu perinteiden ja historian ymmärtämiselle. Olvi Oyj on Suomen ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva panimo. Suomalaisuus on vahva osa Olvin identiteettiä. 10 Y R I T Y S E S I T T E L Y Olvi Oyj on Suomen ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva panimo. Olvi on selvinnyt vuodesta 1878 saakka läpi kieltolain, panimoteollisuuden keskittymisen ja laskusuhdanteiden hyvien tuotteiden ja taitavan henkilöstön avulla. Yhtiö työllistää noin 850 henkilöä, joista lähes 350 Suomessa ja 500 Baltian maissa. Oluttehdas perustettiin hillitsemään viinan juontia Olvin tarina alkaa Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiöstä, joka perustettiin vuonna 1878. Oluttehtaan ensimmäiset omistajat olivat paikallisia vaikuttajia, joiden tavoitteena oli vähentää viinan kulutusta paikkakunnalla tarjoamalla tilalle miedompia juomia. Yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja ja yksi osakkaista oli William Gideon Åberg. Hän oli saanut oppinsa panimoalalle Viipurin Yhdysoluttehtaassa ja Kuopiossa panimomestarina ja isännöitsijänä. W. G. Åberg oli Iisalmessa arvostettu mies: hän toimi mm. kaupunginvaltuutettuna ja hänet valittiin VPK:n kunniapäälliköksi. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana julkisen vallan sääntelytoimien ansiosta tuotevalikoima laajentui vahvasta oluesta ja portterista sahtiin ja simaan. Virvoitusjuomien tuotanto aloitettiin vuonna 1906 ja mietojen mallasjuomien valmistus noin kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1919 voimaan tullut kieltolaki pakotti yhtiön keskittymään tuotannossaan mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuomien valmistukseen. Ensimmäinen myyntikonttori perustettiin Kajaaniin, jonne myös rakennettiin tuotantorakennus vuonna 1920. Viidennen polven olvilainen Pia Hortling on Suomen ainoa naispuolinen panimomestari. Kalle Hortlingista suvun päämies E. W. Åbergin sisarenpoika Kalle Hortling olisi alun perin halunnut metsänhoitajaksi, mutta hänen isänsä oli kuollut eikä äiti kyennyt kouluttamaan häntä. Kalle aloitti Oluttehdas Oivan palveluksessa vuonna 1936. Sotien jälkeen hän syventyi panimoalaan Carlsbergillä Tanskassa ja Wästeråsilla Ruotsissa. Panimomestariksi hän valmistui Kööpenhaminan panimokorkeakoulusta ja Oivan panimomestarina hän aloitti vuonna 1948. Apulaisjohtajaksi hän yleni vuonna 1955, minkä jälkeen hän toimi pitkään myös yrityksen teknisenä johtajana. Vuonna 1952 E. W. Åbergille myönnettiin teollisuusneuvoksen arvo ja yhtiö muutti nimensä Olviksi. Nimi muodostuu sanojen olut ja virvoitusjuomat ensimmäisistä kirjaimista. Aleksis Kiven teoksissa sana olvi on merkinnyt olutta. Hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling ja Iisalmen Oluttehtaan T-Ford vuosimallia 1925. Kalle Hortling kuului Olvin hallitukseen vuodesta 1956 lähtien ja hänen paikalleen valittiin hallitukseen vuonna 1987 hänen poikansa Heikki. Heikki oli aloittanut työt Olvilla 1980 luvun alussa myyntipäällikkönä ja hänen kaksoisveljensä Timo viisi vuotta aiemmin teknisellä puolella. Sisar Marit ei työskentele perheyrityksessä, mutta on kuitenkin yksi omistajista. u 11
Menestystä ja kassakriisejä 12 Olvi on koko ajan toiminut hyvin säännellyssä ja valvotussa ympäristössä. Sen toimintaa ovat rajoittaneet mm. kieltolaki, alkoholimonopoli, valmisteverotus, myyntialuerajoitukset, hintasäännöstely ja keskiolutkiellot. Kaikki nämä rajoitteet ovat näkyneet tuotevalikoimassa. Olvin päätuote oli vuoteen 1968 saakka I olut, mutta keskioluen myynnin vapautuminen seuraavana vuonna nosti tämän Olvin suurimmaksi myyntiartikkeliksi yhdeksi vuodeksi. 1970 luvulta 90 luvulle asti sen sijaan virvoitusjuomien tuotanto oli suurempaa kuin A oluen tai keskioluen. 1960 luvun lopulla Olvissa toteutettiin merkittäviä toiminnan laajennuksia. Tehdashallia laajennettiin ja investoitiin uusiin koneisiin. Samalla myös markkinointikustannukset nousivat ja alan ylikapasiteeti painoi hintoja alas, minkä seurauksena Olvi ajautui kassakriisiin. 1970 luku oli Olvissa saneerauksen aikaa. Lujalla yrittämisellä ja oikeilla johtajilla Olvi on kuitenkin aina selvinnyt vaikeuksistaan. Olvin talous lähti nousuun 1980 luvun alussa. Reilun kymmenen vuoden aikana yrityksen liikevaihto kymmenkertaistui ja litramääräinen myynti viisinkertaistui. OTC listautuminen vuonna 1987 ja osakeannit mahdollistivat investointien rahoittamisen ja kapasiteetin lisäyksen. Syynä markkinointialueen laajentamiseen oli markkinaosuuden kasvattamisen lisäksi myös kaupan ketjuuntuminen. Ketjuuntuminen edellytti juomien toimittamista kaikkialle Suomeen. Tavoitteena oli kannattava kasvu, jossa onnistuttiin. Olvi kasvatti myös tunnettuuttaan ja sai pienen panimon imagollaan ja näyttävillä mainoskampanjoillaan suuren yleisön sympatiat puolelleen. 1980 luvun lopulla Suomessa oli panimoalalla jäljellä Olvin lisäksi kaksi konsernia. Tänään Olvi Oyj on listattu Helsingin Pörssissä ja sillä on noin 4000 osakkeenomistajaa. Suurin omistaja on Olvi säätiö, jolla on puolet äänimäärästä. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling on toiseksi suurin omistaja. Markkinavaltaus Baltian maihin 90 luvulla Laajeneminen Baltiaan alkoi vuonna 1996, jolloin Olvi osti 15 %:n osuuden AS Tartu Ölletehasista. Seuraavana vuonna hankittiin sen osakekanta 100 %:sti. Keväällä 1999 ostettiin Latviasta AS Cesu Alus, josta Olvi omistaa nyt 91 % (äänistä 95,25 %) sekä samana syksynä Liettuasta AB Ragutis 83,1 % omistus. Kaikki kolme panimoa vaativat isot investoinnit tuotannon nykyaikaistamiseksi ja Latviaan rakennettiin täysin uusi panimo. Volyymin kasvu tuleekin nyt pääsääntöisesti Baltiasta niin, että Olvi konsernin kokonaislitroista Baltian osuus on jo noin puolet. Investointien valmistuttua ja tuotteiden laadun parannuttua ovatkin Olvin baltipanimot saavuttaneet tukevan jalansijan niin, että Virossa ja Latviassa ne ovat markkinaosuudella mitattuina kakkosia ja Liettuassa Ragutis on maan neljänneksi suurin. Suomen korkeasta oluen verotuksesta johtuen onkin hyvä, että toimintaa on myös lievemmän olutverotuksen maissa, kertoo Olvin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling. Olvi henki on puhaltamista yhteen hiileen Henkilöstö on vahvasti sitoutunut Olviin. Se mm. omistaa merkittävän osan osakkeista, mikä nostaa työmotivaatiota. Yhtiössä vallitsee ilmapiiri, jota kutsutaan Olvi hengeksi. Henkilöstö on luonnehtinut Olvi henkeä yhteistyökyvyksi ja joustavuudeksi. Jokainen kantaa oman kortensa kekoon. Olvilla selvästikin viihdytään, koska työsuhteista suurin osa on pitkiä ja ne jatkuvat jopa useassa sukupolvessa. 125 vuotias juhlii Olvin juhlavuoden avasi presidentti Tarja Halonen tammikuussa vieraillessaan Olvilla Iisalmessa. Presidentti Tarja Halosen kunniaksi julkistettiin haettavaksi 20.000 euron tutkimusapuraha aiheesta Kotimaisuuden merkitys suomalaisten kuluttajien elintarvikkeiden valinnassa. Apurahan sai tutkija Timo Rusanen Kuopiosta. Olvi säätiö jakaa tänäkin vuonna jo kahdeksannen kerran kirjallisuuspalkinnon arvoltaan 12.600 euroa. Palkinnon saajan valitsee tohtori Pentti Arajärvi ja julkistamistilaisuus pidetään 26.11.2003. Olvi Säätiö juhlistaa juhlavuotta myös kierrättämällä Suomen ainoan Panimomuseon aarteita neljässä eri kaupungissa ympäri Suomen. Panimomuseo on toiminut jo 25 vuotta. Sen esineistön keräsi Olvin pitkäaikainen panimomestari Herbert Groschup. Olvi henki on vahvasti läsnä juhlavuodenkin tapahtumissa. Olville perustettiin henkilöstörahasto vuoden alussa ja osakkeenomistajat palkittiin juhlaosingolla. Olvi henkeä vie eteenpäin tulevina vuosina jo viidennen polven perheyrittäjät. Timon tytär Pia Hortling on tällä hetkellä panimomestarina. Hän on valmistunut Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta ja käynyt myös isoisänsä tavoin Kööpenhaminan panimokorkeakoulun. Lähde: Tuija Valta, Olvi Oyj 120 vuotta Nimi: Miika Marttiini Titteli: Hallituksen jäsen, projektipäällikkö Marttiini Estonia Syntynyt: 15.8.1975 Perhesuhteet: naimaton Koulutus: tekniikan opiskelija, Oulun AMK Monennenko sukupolven edustaja: 4. sukupolvi U U S I S U K U P O L V I Yrityksen nimi: J. Marttiinin Puukkotehdas Oy Perustettu: 1928 Toimipaikka: Rovaniemi Toimiala: Marttiini-puukot Liikevaihto: 5,5 milj. euroa vuonna 2002 Henkilöstö: noin 90 Päämyyntialueet: Yhdysvallat, kotimaa, Saksa Miika Marttiini on tänä vuonna 75 vuotisjuhliaan viettävässä J. Marttiinin Puukkotehtaassa neljännen polven edustaja. Hän on tällä hetkellä päätoimisesti kehittämässä yhtiön Viron toimintoja. J. Marttiinin Puukkotehdas Oy perusti vuonna 2002 tytäryhtiön Pärnuun, Viroon ja sen tehtaan toimintoja ollaan kehitetty vuoden 2003 alusta. Tehdas on käynnistysvaiheessa ja tuotannon odotetaan alkavan täydellä teholla vuonna 2004. Kuten moni muukin perheyrittäjäsukupolvi, myös Miika on ollut Marttiinilla kesätöissä jo 13 vuotiaasta lähtien. Varsinainen ura Marttiinilla alkoi vuonna 1996, jolloin Miika 20-vuotiaana suoraan armeijasta päästyään aloitti kokopäiväisesti Marttiinilla oppisopimuskoulutuksessa kone- ja metallitekniikan perustutkinnossa. Neljännen polven perheyrittäjä Miika Marttiini kunnioittaa perinteitä ja arvostaa yrittäjyydessä periksiantamattomuutta. Työura on kulkenut puukon osien valmistuksen kautta aina kehitystehtäviin. Enimmän osan olen ollut ns. laitosmiestehtävissä eli korjannut ja rakentanut koneita. Tuotekehityksessä olen myös ollut oppipoikana vuoden ajan, kertoo Miika. Janne Marttiini seppä ja saarnamies Miikan isoisänisä Johan Henrik eli Janne Marttiini syntyi 2.5.1893 Sodankylässä, Kieringin kylässä. Ensimmäisen työpaikkansa Janne sai 16-vuotiaana sepän oppipoikana Kieringin kylässä. Oppivuosien jälkeen vuonna 1923 hän perusti oman vaatimattoman lautapajansa Rovaniemelle. Janne Marttiinin maine tunnettiin Ruotsin ja Norjan Lapissa saakka. Hän kehitti oman puukkomallin, Ilves-puukon, jota hän myi markkina- ja saarnamatkoillaan. u 13