Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunta Siiville -hanke

Sisällys Tiivistelmä... 2 1 Tausta... 3 2 Toteutus ja aineistot... 4 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset... 5 3.1 Lentoasematoiminta... 5 3.2 Yritysvaikutukset... 5 3.2.1 Yrityskyselyyn vastanneet... 5 3.2.2 Yritysten lentoliikenteen käyttö... 6 3.2.3 Vaikutukset yritysten toimintaan... 9 3.3 Haastattelujen antia... 14 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo... 15 Lähteet... 16 Liitteet... 17 1

Tiivistelmä Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Myös Porin lentoliikenteessä on koettu nämä ongelmat. Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan Porin lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia Satakunnan maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysissä vaikutukset jaetaan suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin suuntautuvalla tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin (yhteensä 41 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa myös 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuosittain olisivat tällöin 20 htv ja noin 0,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 50 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan sekä muihin yhteydenpitoa vaativiin toimintoihin. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset suoraan yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät vuositasolla noin 750 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja lähes 4 milj. euron vuotuista kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuotuiset menetykset noin 315 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät noin 140 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 0,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä. 2

1 Tausta Lentoliikenne on keskeinen alueellinen kilpailutekijä muiden liikennemuotojen ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi alueelle. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Lentoliikenne useilla Suomen lentokentillä on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on myös henkilöliikenteen loppuminen kokonaan säännöllisten lentovuorojen osalta. Lentoliikenteen supistumisen ja jopa loppumisen pelätään vaikeuttavan elinkeinotoiminnan alueellista kehitystä ja vaikuttavan yritysten toimintoihin ja sijaintipäätöksiin. Lentoliikenteen merkitystä on tarkasteltu aiemmin muun muassa Jyväskylän osalta lokakuussa 2013 tehdyssä selvityksessä. Selvitys osoitti lentoliikenteellä olevan huomattavia talous- ja työllisyysvaikutuksia Keski-Suomessa. Porin lentoliikenteen merkitystä elinkeinoelämälle on selvitetty vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa (Mehtonen 2010). Lentoliikenteen aluetaloudellisia vaikutuksia on tarkasteltu myös kansainvälisessä ESPON - tutkimusohjelman hankkeessa. Euroopan laajuisesti toteutettu analyysi osoittaa, että lentoliikenteellä on myönteisiä vaikutuksia alueiden taloudelliseen kasvuun (Mukkala &Tervo, 2013). Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutuksista Satakunnassa. Nämä taloudelliset vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta, joita ovat lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Vaikutusten arvioimiseksi on Prizztech Oy:n toteuttaman ja Satakuntaliiton EAKR-rahoittaman Satakunta siiville -hankkeen toimesta on käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia Satakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Analyysin avulla voidaan selvittää toiminnoissa tapahtuvien muutosten aiheuttamia tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Tässä selvityksessä analyysia on sovellettu lentoliikenteen loppumisen talous- ja työllisyysvaikutusten arviointiin sekä lentoasematoiminnan että yritysvaikutusten osalta. 3

2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto lentoliikenteen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on yrityskysely. Puhelinkyselyä varten poimittiin Satakunnan kauppakamarin jäsenrekisteristä 76 yritystä ja organisaatiota. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn 1 vastasi 41 yritystä. (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. Panostuotos-analyysin avulla voidaan arvioida erilaisten taloudellisten toimintojen aluetaloudellisia vaikutuksia. Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat laskelmien pohjana käytettävien lukujen tarkkuus: käytettävät tuotannon arvot ja laskelmissa käytettävät panosrakenteet. Tässä selvityksessä tuotannon arvot on estimoitu kyselyn antamien henkilöstömäärien, palkkatilastojen ja toimialojen keskimääräisten tuotannonarvo per työntekijä lukujen perusteella. Tulo- ja tuotantovaikutusten laskemisessa on käytetty Satakunnan maakunnan alueellisia panostuotos-taulukoita. Työpanoskertoimet eri toimialoille on päivitetty aluetilinpidon tilastoista tuotanto ja työllisyys maakunnittain. Kyselyn pohjalta tuotetut tuotannonarvot ja tehdyt yleistykset edellyttävät vahvoja oletuksia, jotta vaikutusten laskeminen voidaan tehdä. Myös panostuotos-menetelmään liittyy oletuksia, joilla on vaikutusta saatuihin tuloksiin. Panosrakenteet perustuvat toimialojen keskimääräisiin (aluetauluissa vuodelta 2002) panosten käyttöön. Malli on lineaarinen, mikä merkitsee tasasuhtaista muutosta niin tuotannon kasvaessa kuin laskiessa. Tässä selvityksessä suuremmat varaukset liittyvät tuotannon arvojen laskemiseen. 1 Puhelinkysely toteutettiin viikolla 6: 41 vastasi kyselyyn, 7 kieltäytyi, 4 ei sopinut kiintiöön ja 24 yritystä ei tavoitettu kyseisenä ajankohtana. Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 4

3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Porin lentoaseman toiminta rakentuu kolmen keskeisen toiminnon varaan: reittiliikenne, charterliikenne ja Suomen ilmailuopiston koulutustoiminta. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat näiden eri toimintojen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Reittiliikenteen jatkuminen ja kehittyminen palvelee myös muita kentän toimintoja. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaa myös muiden lentokentän toimintojen jatkuvuuden. Ongelmat reittiliikenteessä ovat olleet yksi syy matkustajamäärien laskuun. Aiemmat katkokset lentoliikenteessä ja lentoihin liittyneet epävarmuudet ovat vieneet matkustajia muiden lentoasemien käyttäjiksi ja käyttämään muita liikennevälineitä, erityisesti pääkaupunkiseudulle matkustettaessa. Viimeaikoina tapahtuneet positiiviset muutokset reittiliikenteessä ovat piristäneet lentoaseman toimintaa. Uudet reitit näyttävät tuoneen uusia matkustajia aseman käyttäjiksi. Tukholman lennot eivät ole vähentäneet Helsingin reitin matkustajamääriä. Matkustajamäärien vähäisyys vaivaa Helsingistä Poriin suuntautuvia lentoja. Tilanteen korjaamiseksi tulisi selvittää mm. lentojen aikatauluihin liittyviä kysymyksiä ja lentojen markkinoinnin tarvetta. Matkustajaliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 10 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa edelleen 10 henkilötyövuoden menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset vuodessa olisivat tällöin 20 henkilötyövuotta ja noin 0,23 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Matkustajaliikenteen loppumisella olisi oletettavasti negatiivisia vaikutuksia myös lentoaseman muihin päätoimintoihin, joiden loppumisen myötä menetykset maakunnassa olisivat 2,5 kertaa suuremmat (50 htv ja 0,6 miljoonaa euroa). 3.2 Yritysvaikutukset 3.2.1 Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 41 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 5

Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka 49 50 199 200 Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % 9 4 3 56,3 % 25,0 % 18,8 % 47,4 % 44,4 % 30,0 % 7 4 4 46,7 % 26,7 % 26,7 % 36,8 % 44,4 % 40,0 % 3 1 3 42,9 % 14,3 % 42,9 % 15,8 % 11,1 % 30,0 % 19 9 10 50,0 % 23,7 % 26,3 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä 16 100,0 % 42,1 % 15 100,0 % 39,5 % 7 100,0 % 18,4 % 38 100,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 16 (39 %) työllisti alle 50 henkilöä, 16 (39 %) 50 199 henkilöä ja yli 200 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 129 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 56 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 39 miljoonaa euroa (mediaani noin 10 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 34 yritykseltä. Vastaajista 50 %:lla (19/38) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 20 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta lähes 50 %. Toimialatietoa ei vastaajilta kysytty, mutta kohdejoukossa painottuvat teollisuusyritykset. Kyselyn kohteena oli myös palvelualan yrityksiä (liike-elämän palvelut, majoitus- ja ravitsemisala, kauppa, rahoitusala ja tietoliikenneala) ja muutama julkisen alan organisaatio. 3.2.2 Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista noin 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Vastaajista 90 % ilmoitti omien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä yksiköissä asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyk- 6

sien käyttö on vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytöön. Taulukko 2 Porin lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus vastaajista lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus vastaajista lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (39,0 %) 4 (10,3 %) 49 8/16 (40,0 %) 2,6 /3 12/16 (66,7 %) 20/7 50 199 10/15 (62,5 %) 2,4 /1,5 14/15 (93,7 %) 21/15 200 7/9 (88,9 %) 16,7 / 10 9/9 (88,9 %) 26/10 Yhteensä 25/41 (60,0 %) 6,5 / 3 35/39 (82,5 %) 22/10 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 19 eli noin puolet arvioi lentoyhteyksien puuttumisen vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Alle 50 henkilön yrityksissä lentoliikenteen loppuminen ei vaikuttaisi yhtä voimakkaasti kuin suuremmissa yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuksiin, % 70 60 50 % 40 30 ei vähentäisi 20 10 0-49 50-199 200 - Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän neljänneksen nykyisestä, jos lentoliikenne Poriin loppuisi. Pienimmissä, alle 50 henkilön yrityksissä asiakas- ja vierailijakäyntien vähennys on prosen- 7

tuaalisesti jopa suurempi kuin isommissa yrityksissä. Sen sijaan vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. Vaihtoehdot lentoliikenteelle Vastaajilta tiedusteltiin lentoliikenteen vaihtoehtoja matkustettaessa pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Pääkaupunkiseudulle suuntautuviin matkoihin käytetään tavallisesti omaa autoa. Vastaajista 70 % ilmoitti ensisijaiseksi vaihtoehdoksi oman auton. Junaan tai bussiin turvautuu 20 % vastaajista. Tulos on jokseenkin samanlainen kuin 2010 tehdyssä kyselyssä (Mehtonen 2010). Pienemmissä yrityksissä käytetään omaa autoa vähemmän ja junaliikennettä puolestaan suuria yrityksiä useammin. 90,0% Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle, % 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Yrityksen koko -49 Yrityksen koko 50-199 Yrityksen koko 200 - Yrityksen koko Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Taksi Juna Oma auto Linja-auto Kuvio 2 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto pääkaupunkiseudulle matkustettaessa Ulkomaille suuntautuvien matkojen osalta kysyttiin, mikä on ensisijainen lentoasema, josta matkalle lähdetään. Kyselyssä ei tiedusteltu Porista lentoasemalle käytettyä matkustustapaa, mutta edellä tarkasteltu pääkaupunkiseudulle tehtävien matkojen liikennevälineet antanevat oikeansuuntaisen kuvan myös lentoasemille siirtymisestä. Ulkomaille matkustettaessa Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto on yli 80 prosentille vastaajista Helsinki-Vantaan lentoasema. Tampereen kentän ensisijaiseksi vaihtoehdoksi valitsee vastaajista joka kymmenes ja Turun kentän 5 % vastaajista. Porin lentoyhteyksiä säännöllisesti käyttäville Helsinki on ensisijainen vaihtoehto lähes 90 prosentille. Keskikokoiset yritykset (50 199) valitsevat hieman muita useammin Tampereen kentän lähtöpaikaksi ja vientisuuntautuneet (vienti yli 30 %) Turun kentän. 8

100,0% Porin lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille, % 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% Vienti 0 Vienti alle 30 % Vienti yli 30 % Vienti Kaikki 20,0% 10,0% 0,0% Helsinki Turku Tampere Kuvio 3 Lentoliikenteen ensisijainen vaihtoehto ulkomaille matkustettaessa 3.2.3 Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 41 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyrityksiin tietyin rajoituksin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä(vaihe 1 ja 2) Yrityskyselyn mukaan noin puolet (21/41) haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksensä toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat eniten yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, johtoon ja hallintoon sekä muihin (yhteydenpitoa vaativiin) toimintoihin. 9

120 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Osuus yrityksistä, % 100 80 60 40 20 0 Kyllä Ei Toiminto Kuvio 4 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella olisi siis vaikutusta noin 50 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä. Näistä vastaajista 70 prosentilla (15/21) lopetus vaikuttaisi yhteen toimintoon ja 30 %:lla vastaajista 2 3 toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yritykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin joka kymmenes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin joka kymmenennessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 24 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 28 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 12 henkilöä. Lentoliikenteen loppuminen johtaisi kyselyn perusteella 40 henkilötyövuoden vähentämiseen. 10

Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) aiheuttamat henkilöstövähennykset kyselyn yrityksissä ja vähennysten kulutus- ja verovaikutukset Toteutumaton rekrytointi* Lentoliikenteen loppuminen Vähentää ei rekrytoi Yhteensä Henkilöstövähennykset 24 28 12 64 Kunnallisveroverovaikutus 3,9 4,5 1,9 10,3 Kulutusvaikutus 13,4 15,6 6,7 35,7 41,3 48,1 20,6 110,0 Yhteensä 50% muuttaa; 25%työllistyy; 26,8 31,3 13,4 71,5 25% jää työllistymättä *huonojen lentoyhteyksien vuoksi toteutumatta jäänyt rekrytointi Näiden menetysten laskennallinen vaikutus kulutukseen on vuositasolla yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa ja kunnallisveroon noin 0,7 miljoonaa euroa 2. Tämä kulutuksen ja verotulojen väheneminen aiheuttavat 46 henkilötyövuoden (17+20+9) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 110 henkilötyövuotta ja noin 0,8 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa vuosittain. On kuitenkin realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muualle, neljännes työllistyy seudulle ja neljännes jäisi työnhakijoiksi (tai jäisi eläkkeelle) alueelle, olisivat vuositason menetykset noin 70 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 0,5 miljoonaa euroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset (vaihe 3) Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on Porin ja Pohjois-Satakunnan seutukuntien yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdejoukko eli Satakunnan kauppakamarin jäsenyritykset 3 (350/550) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Yrityskyselyyn vastanneista puolet oli teollisuusalojen yrityksiä ja noin viidennes yrityspalveluyrityksiä. Loput vastanneet yritykset jakaantuvat monille toimialoille: energia-ala, rakentaminen, rahoitus, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä muut yksityiset palvelut. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Satakunnan panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämän kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen 2 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä kyselyn mukaan ovat pääosin hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 3. 3 Satakunnan kauppakamarin jäsenlistalta on poistettu mm. ry:t, asianajo- ja tilitoimistot sekä julkisen sektorin organisaatiot. 11

voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen vuositason laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 380 henkilötyövuotta (245 htv+132 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vuotuinen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 1,8 miljoonaa euroa (noin 23 htv), jolloin oletuksena on, että kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei tapahdu toisiin tehtäviin työllistymistä eikä jäädä alueelle esimerkiksi työttömäksi tai eläkkeelle. Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat vuosittaiset menetykset noin 250 henkilötyövuotta ja kuntien verotuloissa noin 1,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 5 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset kohdentuvat myös tuleviin rekrytointeihin, sillä 15 % yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin kahdella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Tämä merkitsee lähes 170 henkilötyövuoden ja 0,8 miljoonan euron verotulojen vuotuista menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on yrityksiin jäänyt aiemmin palkkaamatta 210 henkilöä. 12

Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä (vaihe 4) Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. Tuotantovaikutusten kautta syntyvä vuotuinen menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan noin 150 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,6 miljoonaa euroa vuosittain. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 5). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 4 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 4 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen, htv Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishtv henkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus 245 110 355 210 565 Kulutusvaikutus 132 56 188 113 301 Yhteensä 377 166 543 323 866 Tuotantovaikutus 147 63 210 126 336 Kokonaisvaikutus 524 229 753 449 1202 Verovaikutus milj. (htv) 2,7 (35) 1,2 (15) 3,9 (50) 2,3 (30) 6,2 (80) Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin yli 500 henkilötyövuoden vähennystä maakunnan yrityksissä ja 2,7 milj. euron kunnallisverotulojen vuotuista menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi vuositasolla 230 henkilötyövuoden ja näiden tuomien 1,2 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan lähes 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuosittaiset kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta ovat liikenteelliset tekijät merkittävässä roolissa sijaintipaikan valinnassa. Lentoliikenteen jatkuminen on säilyttänyt Porin seudun liikenteellisen kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Porin seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 13

3.3 Haastattelujen antia Lentoliikenteen merkitystä alueelle ja sen elinkeinotoiminnalle selvitettiin haastattelemalla Porin kaupungin, Satakunnan yritysjärjestöjen, Rauman kauppakamarin ja Porin lentoaseman edustajia. Vaikeudet Porin lentoliikenteessä nähtiin johtuvan paljolti aiempina vuosina olleista ongelmista: lentoliikenteen katkoksista ja toiminnan puutteista mm. lentoihin liittynyt epävarmuus ja aikataulujen muutokset. Lisäksi Porin lentoliikenne joutuu sijainnin vuoksi kilpailemaan sekä muiden liikennemuotojen kanssa että läheisten lentoasemien tarjonnan kanssa. Oman auton käyttö on merkittävä ja kilpailukykyinen vaihtoehto Helsinkiin matkustettaessa, etenkin Porin seudun ulkopuolelta Helsinkiin lähteville. Maakunnan itäisistä osista matka sekä Helsinkiin että Tampereelle on huomattavasti lyhyempi kuin Porista. Myös Rauman suunnalta on suhteellisen vaikeaa houkutella lisää matkustajia Porin lentoyhteyksien käyttäjiksi. Olkiluodon voimalatyömaan hiljentyminen on osaltaan vaikuttanut Porin lentoyhteyksien käyttöön. Lentoyhteyksien korvaaminen junaliikenteellä edellyttäisi nopeampaa yhteyttä Helsinkiin matkaaika tulisi pudottaa noin 2,5 tuntiin ja yhteys tulisi olla suoraan lentoasemalle. Tämä vaatisi merkittäviä investointeja rataverkkoon. Niinpä yksityisautoilu muodostaa tällä hetkellä keskeisen vaihtoehdon lentoliikenteelle niin pääkaupunkiseudulle kuin yhdyslennoille Helsinkiin. Lentoliikenne on varteen otettava vaihtoehto henkilöautolle huonojen keliolosuhteiden aikana. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Myös Rauman suunnalta on mahdollista saada lisää asiakkaita, jos uudet reitit ja aikataulut tarjoavat sopivia lentoyhteyksiä kilpailukyiseen hintaan. Porin lentoaseman nopea ja sujuva palvelu nähdään kilpailukykynä. Uudet reitit ja Helsingin lennot ovat vilkastuttaneet Porin lentoaseman käyttöä. Ongelmallisena nähdään Helsingistä Poriin suuntautuvien lentojen vajaakäyttö. Näiden lentojen käyttäjämäärien lisäämiseen on tarpeen pohtia keinoja. Lentojen markkinointi pääkaupunkiseudulla nähdään yhtenä keinona asiakasmäärien kasvattamisessa. Myös lentojen aikatauluja on syytä tarkastella käytettävyyden eli asiakasnäkökulmasta. Reittiliikenne on Porin lentoaseman toiminnan kannalta oleellinen osa, mikä tukee aseman muuta toimintaa. Lentokentän infrastruktuurin ylläpitäminen vaarantuu, jos yksi aseman keskeisistä toiminnoista loppuu. Reittiliikenteen loppuminen nähdään uhkana myös muiden lentoasemaa hyödyntävien toimintojen jatkuvuudelle. Reittiliikenne on myös alueen elinkeinotoiminnan kannalta merkittävä asia. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Toimivat yhteydet ovat kilpailukyvyn edellytys. Yhteydenpito asiakkaisiin ja toimittajiin on kansainvälisessä liiketoiminnassa oleellinen osa-alue. Lentoyhteydet ovat myös asiakas- ja vierailijakäyntien kannalta merkittävä tekijä. 14

4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Satakunnan aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 20 henkilötyövuoden menetystä ja 0,2 miljoonan euron vuotuista menetystä kunnallisveroissa. Reittiliikenteen loppuminen vaarantaisi myös lentoaseman muiden päätoimintojen (koulutus, charter) jatkuvuuden. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 50 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Yrityksistä joka kymmenes arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 15 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi laskelman mukaan merkitä noin 750 henkilötyövuoden menetystä ja noin neljän miljoonan euron vuotuista pudotusta kunnallisverotuloissa. Varovaisemman arvion mukaan kokonaismenetykset jäävät pienemmiksi, mutta kuitenkin merkittäviksi: menetykset 450 henkilötyövuotta ja 2,3 miljoonan euron vuotuiset kunnallisverotulot. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä. Uusien kansainvälisten yritysten sijoittuminen alueelle edellyttää toimivia yhteyksiä niin Helsinkiin kuin ulkomaille. Viimeaikojen kehitys Porin lentoliikenteessä näyttää kuitenkin positiiviselta: uudet reitit ja aikataulut tarjoavat mahdollisuuksia lentoliikenteen kasvulle. Tehty markkinointityö on antanut myös pontta reittiliikenteen elpymiseen. Positiivisen kehityksen jatkuminen edellyttää matkustajamäärien kasvua, jotta reitit olisivat kannattavia. Toiveena on, että tarjonta toisi myös lisää kysyntää. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Hyvin toimivat lentoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä kansainvälisten ja kasvuhakuisten yritysten kannalta. Lentoliikenteellä on myös tärkeä imagollinen merkitys. Kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta muut liikennemuodot eivät voi korvata lentoliikennettä. Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää siis lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Porin lentoliikenteen jatkuminen ja kehitys on erittäin merkittävä asia. Raideliikenteen kehittämisellä voisi parantaa Porin liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta. 15

Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), 1455 1469. ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/2013. http://www.espon.eu/export/sites/default/documents/projects/targetedanalyses/ades/31_centra l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No. 267. Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), 91 112. Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, 2011. Mehtonen, M. (2010) Asiakaslähtöisellä Porin lentoliikenteellä lisää kilpailukykyä Satakunnalle ja sen yrityksille. Tekniikka Rauma, logistiikan koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages 1508 1520. Storhammar, E. (2013) Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista. Keski-Suomen liitto. http://www.keskisuomi.fi/filebank/23651- Selvitys_Jyvaskylan_lentoliikenteen_taloudellisista_vaikutuksista_loppuraportti.pdf Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 08.02.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/apt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1994. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 08.02.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pt/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6214. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.02.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syr/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0076. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 08.02.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.2.2014]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/tau.html 16

Liitteet YRITYSKYSELY (PORI) LIITE 1 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu tekee Prizztech Oy:n toimeksiannosta selvitystä lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa. (Keskeisenä asiana on saada tietoa lentoliikenteen mahdollisista henkilöstövaikutuksista Satakunnan yrityksissä.) 1) Yrityksen taustatiedot: henkilöstömäärä hlöä, liikevaihto milj., viennin osuus %, sijainti (1) Porin sk (2) Rauman sk (3) Pohjois-Satakunnan sk 2) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne a. nykyisiin toimintoihin (1) ei vaikutusta (2) vaikuttaisi mihin toimintoihin: / / / (toimintolista) b. nykyiseen henkilöstömäärään (1) ei vaikutusta (2) vähentäisi kuinka paljon henkilöä (tarkka luku tai vahteluväli esim. 2-4 hlöä) c. tuleviin rekrytointeihin (1) ei vaikutusta (2) vähentää, kuinka paljon henkilöä millä aikavälillä tämä vaikutus toteutuisi? vuoden kuluessa Jos lentoyhteyksien loppumisella on vaikutusta, niin turvaako nykyiset yhteydet nämä toiminnot ja työpaikat? (1) täysin (2) osittain, arvio osuudesta % (3) ei Vaikuttaako lentoyhteyksien lisääminen (Tukholma, Kokkola-Pietarsaari) yrityksenne toimintoihin? (1) ei (2) kyllä jos, niin mihin toimintoihin / / / (toimintolista) ja millaiset henkilöstövaikutukset (1) turvaa nykyiset työpaikat (2) tuo uusia työpaikkoja kuinka paljon henkilöä 3) Olisiko yrityksellänne joitain toimintoja Satakunnassa, jos lentoyhteydet olisivat /olisivat olleet paremmat? (1) ei (2) kyllä, mitä toimintoja? / / (toimintolista) ja kuinka monta henkilöä nämä toiminnot nyt työllistäisivät? henkilöä 4) Mikä on yrityksenne ensisijainen vaihtoehto Porin lentoyhteyksille: a. pääkaupunkiseudulle (1) taksi (2) juna (3) oma-auto (4) linja-auto (5) muu, mikä b. ulkomaille (1) Helsingin lentoasema (2) Turun lentoasema (3) Tampere Pirkkala (4) muu, mikä 5) Kuinka monta henkilöä yrityksessänne käyttää säännöllisesti Porin lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk) henkilöä 6) Kuinka paljon yrityksenne asiakkaita ja/tai vierailijoita tulee lentäen? henkilöä/vuosi (arvio/vuosi) 7) Jos lentoyhteyksiä Porista ei olisi, miten se vaikuttaisi yrityksenne asiakastilaisuuksiin, vierailuihin, palavereihin? (1) ei lainkaan (2) vähentäisi, kuinka paljon % Yrityksen toiminnot: 1. Myynti ja markkinointi 2. Tutkimus ja kehittäminen 3. Tuotannollinen toiminta 4. Palvelutarjonta 17

5. Hallinto / Johto 6. Logistiikka 7. Muu toiminto, mikä 18

Liite 2 Haastellut henkilöt: Seppo Mäkitalo, päällikkö, Finavia / Pori Markku Kivinen, toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät Juhani Saarikoski, toimitusjohtaja, Satakunnan Kauppakamari Jaakko Hirvonsalo, toimitusjohtaja, Rauman Kauppakamari Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja, Porin kaupunki, puh. 044 701 1012 19