2012 - uudet määräykset Mikä muuttuu? Miten muutoksiin on reagoitava? Mitä luvassa tämän jälkeen? TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa 1
Ennen 1950 1950 -luku 1960 -luku 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 2020 -luku 2030 -luku 2040 -luku Vuoden 2050 rakennuskannasta on vielä puolet rakentamatta Vuoden 2010 rakennuskanta vuonna 2050 290 milj. m2 Uudistuotanto 2010 2050 270 milj. m2 milj. m 2 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Rakennuskannan kerrosala ikäluokittain v. 2050 Vapaa-ajan asuinrakennukset Tuotantorakennukset Julkiset palvelurakennukset Liike- ja toimistorakennukset* Asuinkerrostalot Rivitalot Omakotitalot 2010 MIKÄ MUUTTUU? 2
Uudistus Koskee vain uudisrakentamista Siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun Energiamuotojen kertoimet Keskimäärin noin 20 % tason parannus nykyiseen määräystasoon verrattuna Vuoden 2010 määräykset säilyvät perälautana 2012 vaatimustason parantaminen Energiatehokkuusvaatimusten 20 %:n parantaminen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että nykyisiä rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvojen vaatimuksia ei tarvitse muuttaa. Kokonaisenergiatarkastelu mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun, jolla energiatehokuutta voidaan parantaa muilla keinoilla. Sellaisia muita keinoja ovat muun muassa: rakennuksen massoittelu ja aukotus tarpeenmukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttäminen uusiutuvan omavaraisenergian hyödyntäminen energiamuotojen valinta kylmäsiltojen minimointi passiiviset auringonsuojausratkaisut ja muut luonnonilmiöitä hyödyntävät ratkaisut suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimointi Jarek Kurnitski 5.5. 201 1 3
Lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun Lämpöhäviöt Kokonaisenergia Muutoksen alla olevat määräysosat D3 Rakennusten energiatehokkuus Kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen määräysosaan D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Laskennallinen ohje Kylmäsillat C3 Rakennusten lämmöneristys Yhdistyy D3:een D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een C4 Lämmöneristys Siirrytään yhteen laskentamenetelmään 4
2012 määräysvalmistelussa käynnistettyjä kehityshankkeita Ympäristöministeriön ja Sitran Energiaohjelman rahoittamana 1. Energiamuodon huomioon ottaminen määräyksissä: päästö- ja primäärienergiakertoimien taustaselvitys 2. Laskennassa käytettävien säätietojen tarkistaminen: uuden energialaskennan testivuoden kehittäminen 3. Kylmäsiltojen huomioon ottaminen määräyksissä taulukkoarvoilla + yksityiskohtaisempi laskentaopas 4. Lämmitys- ja LKV- järjestelmien hyötysuhteiden taulukkoarvojen päivitys + yksityiskohtaisempi laskentaopas 5. Aurinkolämmön ja -sähkön laskentaohjeet + laskentaopas 6. Lämpöpumppujen laskentaohjeet + laskentaopas 7. Jäähdytysjärjestelmien laskentaohjeet + laskentaopas 8. Määräysvalmistelun projektisihteeri 9. 2012 E-lukujen vaatimustasojen arviointiprojekti RT 10. Energiatehokkuuden määritelmät kokonaisenergiatarkastelua varten Ostoenergian (järjestelmien) energiankulutuksen taseraja Auringon säteily ikkunoiden läpi Lämpökuorma ihmisistä TILOJEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Kuluttajalaitteet Lämpöhäviöt NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia sähkö Uusiutuva omavaraisenergia TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmähäviöt ja -muunnokset OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaineet uusituvat ja uusiutumattomat Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito) Kulutus (järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Energiamuotojen kertoimet Energialuku 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 1,7 Energialuku 5,78 kwh 5
Energiamuotojen kertoimet Suomi primäärienergia Energiamuodon kerroin asetuksessa Eurooppa primäärienergia Fossiiliset 1 1 1 Sähkö 2,2 1,7 2,5 Kaukolämpö 0,9 0,7 - Kaukojäähdytys 0,4 0,4 - Uusiutuvat 1 0,5 0,2-1,1 Kertoimet heijastavat primäärienergian kulutusta ja energiamuodon hiilidioksidipäästöjä Rakennuksen kokonaisenergiankäyttöä ei voi vertailla suoraan kertoimia vertailemalla Lämmitystavan kokonaisenergiatarkastelu Lämmitystarve Lämmitystapa Energiamuodon kerroin Lämpöpumppu 2,8: 0,45 kwh ostoen. x Sähkö 1,7 = 0,76 kwh 1 kwh Lattialämmitys 80%: 1,25 kwh kulutus Kaukolämpö 94%: 1,33 kwh ostoen. Öljykattila 81%: 1,54 kwh ostoen. x x Kaukolämpö 0,7 Fossiilinen polttoaine 1,0 = = 0,93 kwh 1,54 kwh Pellettikattila 75%: 1,66 kwh ostoen. x Uusiutuva polttoaine 0,5 = 0,83 kwh Sähköpatterit 100%: 1,0 kwh kulutus Suora sähkö100%: 1,0 kwh ostoen. x Sähkö 1,7 = 1,7 kwh 6
Sähköauto vertaus Mitsubishin mukaan Well to tank -hyötysuhde sähköautolle keskimäärin on 42,9 %, bensa-autolle 82 % ja dieselille 88,6 %. Tank to wheel -hyötysuhde on sähköautolle noin 70-83 %, bensabyhridille 30,2 %, dieselautolle 17,8 % ja bensa-autolle 15,1 %. Sähköauton kokonais-well to wheel -hyötysuhde on siten 28 36 %, bensahybridille 24,8 %, dieselautolle 15,8 % ja bensa-autolle 12,4 %. Sähköauton energiatehokkuus on siis parhaimmillaan kolminkertainen. Huomionarvoista on myös, että biodieselin valmistuksen Forest to Tank hyötysuhde on noin 60 %, jolloin biodieseliä käyttävän dieselauton kokonaishyötysuhde jää alle11 prosentin. Soveltamisala Nämä määräykset ja ohjeet koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, Eivät koske seuraavia rakennuksia: tuotantorakennus, jossa tuotantoprosessi luovuttaa niin suuren määrän lämpöenergiaa, että halutun huonelämpötilan aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa tai tuotantotila, jossa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta, rakennusta, jonka lämmitetty netto-ala on enintään 50 m 2, muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö on vähäinen, 7
Soveltamisala kasvihuone, väestönsuoja tai muu rakennus, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti näitä määräyksiä noudatettaessa. loma-asunto, johon ei ole suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettua lämmitysjärjestelmää. määräajan paikallaan pysytettävä siirtokelpoinen rakennus (määräaikainen rakennus), joka on valmistettu ennen näiden määräyksien voimaantuloa ja jonka käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut koulu- ja päiväkotirakennukset. Loma-asunnot Lämmitettyä alle 50 m 2 loma-asuntoa määräykset eivät koske Loma-asuntoa, johon on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä, koskevat vain vaipan lämpöhäviön vaatimukset. Vaipan lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin seuraavilla vertailuarvoilla laskettu lämpöhäviö. seinä 0,24 W/(m 2 K) hirsiseinä 0,80 W/(m 2 K) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,40 W/(m 2 K) Sellaista loma-asuntoa, johon on suunniteltu kokovuotiseen käyttöön tarkoitettu lämmitysjärjestelmä ja joka on tarkoitettu majoituselinkeinon harjoittamiseen, edellä mainittu poikkeus ei koske. 8
Määräaikaiset rakennukset Määräajan paikallaan pysytettävä siirtokelpoinen rakennus (määräaikainen rakennus), joka on valmistettu ennen näiden määräyksien voimaantuloa ja jonka käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Tällaisia rakennuksia voivat olla esimerkiksi väliaikaiseen käyttöön tarkoitetut koulu- ja päiväkotirakennukset. Määräaikaisen rakennuksen lämpöhäviö saa olla enintään yhtä suuri kuin puolilämpimän tilan mukaisilla vertailuarvoilla. Ei kokonaisenergiavaatimusta, E-luku lasketaan Arvion mukaan tilapäisiä rakennuksia on käytössä 500.000 m 2. Tilapäisissä rakennuksissa käy koulua tai päiväkotia noin 16 000 lasta joka päivä. Valtaosa näistä ei täytä esitystä 2012 tilapäisille rakennuksille. E-luku Energiatehokkuuden vaatimus esitetään rakennustyppikohtaisena laskennallisena energialukuna, jonka raja-arvoja ei saa ylittää. Laskennallinen energialuku, E-luku, on energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian laskennallinen ominaiskulutus rakennustyypin standardikäytöllä. Ominaiskulutuksella tarkoitetaan vuotuista kulutusta lämmitettyä nettoalaneliötä kohti. Uudisrakennusten E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja : 1. Erilliset pientalot ja rivi- sekä ketjutalot 2. Asuinkerrostalot 3. Toimistorakennukset 4. Liikerakennukset 5. Majoitusliikerakennukset 6. Opetusrakennukset ja päiväkodit 7. Liikuntahallit pois lukien uima- ja jäähallit 8. Sairaalat 9. Muut rakennukset Näissä muissa rakennuksissa, joille ei ole E-luku vaatimusta Muut vaatimukset U- arvot, LTO, tasauslaskenta ilmapitävyys 9
E-luku (kwh/m 2 ) Rakennusluvan edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää Pientalo Pinta-alan mukaan Rivitalo 150 kwh/m 2 Asuinkerrostalo 130 kwh/m 2 Toimistorakennus 170 kwh/m 2 Liikerakennus 240 kwh/m 2 Majoitusliikerakennus 240 kwh/m 2 Opetusrakennus ja päiväkoti 170 kwh/m 2 Liikuntahalli (pois lukien uima- ja jäähalli) 170 kwh/m 2 Sairaala 450 kwh/m 2 Muut rakennukset ja määräaikaiset rakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole asetettu vaatimusta Pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta 200 150 100 Ei vaatimusta Ei vaatimusta Suorasähkö Matalaenergia +takka Öljylämmitys Matalaenergia Suorasähkö Passiivitalo+takka Suorasähkö pasiivitalo Pelletti, normi Kaukolämpö, normi Maalämpölämpö, normi 50 Täyttää E-lukuvaatimuksen 0 0 50 100 150 200 250 Lämmitetty nettoala (m 2 ) 10
Kiinteät lähtötiedot vs. suunnitteluasiat ns. standardikäyttö (3 Energialaskennan lähtötiedot) määrittää säätiedot, ilmanvaihdon (ellei tarpeenmukainen), lämmitys- ja jäähdytysrajat, käyttöajat ja käyttöasteet sekä sisäiset lämpökuormat Tarpeenmukainen ilmanvaihto Tasauslaskelmassa 2.5 Rakennuksen lämpöhäviöt ei käytetä E-luvun laskennassa saa käyttää kohdan 3.2.4 mukaan, jossa viitataan ilmamäärien suunnitteluarvoihin (sisäilmaston vaatimukset D2:ssa) Tarpeenmukainen valaistus Saa käyttää kohdan 3.3.4 mukaan Lämpimän käyttöveden määrä Vesikalustevalinnalla ei voi vaikuttaa hanasta tulevaan litramäärään l/(m 2 a) Suunnitteluasia, millä ko. lämmitysenergian nettotarve tuotetaan (esim. aurinkokeräin, lämpöpumppu, LTO, ym.) eli ostoenergiaan Kuluttajalaitteet (käyttäjäsähkö) aina taulukon 3 arvoilla Ei voi vaikuttaa esim. parempia kodinkoneita valitsemalla (Vesikalusteiden ja kuluttajalaitteiden laskenta on siis jätetty tulevaisuuden kehityskohteeksi) D3 rakennusten standardikäytön määritelmä 11
D3 rakenne Käyttötarkoitusluokkien jaottelu Liitteessä 1 Jos useampi kuin yksi käyttötarkoitus niin vaatimukset rakennuksen osille (2.1.5) + alle 10%:n säännöllä voi laskea muihin aloihin kuuluviksi E-luku + muut vaatimukset käyttötarkoitusluokille Luokka 1 Luokka 8 Luokka 9: Muut rakennukset ei E-luku vaatimusta (varastot, uima-, jäähallit, autotallit) Energiatehokkuuden vaatimukset: 2.1 Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 2.2 Kesäajan huonelämpötilan hallinta 2.3 Rakennusvaipan ilmanpitävyys 2.4 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvot 2.5 Rakennuksen lämpöhäviöt omat tässä kohdassa kuvatut laskentasäännöt 2.6 Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus (E-lukua täydentävä vaatimus) 2.7 Rakennuksen lämmitysjärjestelmän tehot 2.8 Energiankäytön mittaus 2.9 Määräaikaiset rakennukset 2.10 Loma-asunnot Säätiedot (mitoitusulkolämpötilat ja uusi energialaskennan testivuosi) Liitteessä 2 Ilmanpitävyys Ilmanpitävyys määritellään vaipan pinta-alaa kohden, ei tilavuutta kohden kuten aikaisemmin q 50 vs n 50 Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q 50 saa olla enintään 4 (m 3 /(h m 2 )). Ilmanvuotoluku voi ylittää arvon 4 (m 3 /(h m 2 )), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä. Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä. Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmanvuotolukuna käytetään 4 (m 3 /(h m 2 )). Vertailuarvo 2 (m 3 /(h m 2 )) 12
Energiakäytön mittaus Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää. Mittauksista voidaan luopua, jos mittauksen tai mittausvalmiuden rakentaminen voidaan osoittaa epätarkoituksenmukaiseksi. Rakennukset varustetaan sähkönmittauksella, josta saadaan tieto rakennuksen koko sähköenergiankulutuksesta. Rakennukset varustetaan lämmitysjärjestelmän ostoenergian kulutuksen mittauksella. Muut kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennukset varustetaan lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksella ja tarvittaessa lämpimän käyttöveden kiertopiirin paluun vesivirran ja lämpötilan mittauksella. Muiden kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennusten ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella lukuun ottamatta vähäisiä erillispoistoja. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ominaissähköteho voidaan helposti mitata. Muiden kuin käyttötarkoitusluokan 1 rakennusten jäähdytysjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. Jäähdytysjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ottama sähkötehot ja tuottama jäähdytysenergia voidaan helposti mitata. Muissa kuin käyttötarkoitusluokan 1 ja 2 rakennuksissa kiinteä valaistusjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. Kesäajan huonelämpötilan hallinta Kesäajan huonelämpötilaa rajoitetaan: niin, että jäähdytysrajan arvoa (asunnot 27 C, muut 25 C) ei saa ylittää enemmän kuin 150 astetuntia 1. kesäkuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana energialaskennan testivuodella laskettuna (uusi testivuosi) vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilasimuloinnilla pientaloissa lämpötilatarkastelua ei tarvita lisäksi loma-asunnoissa ja rakennuksissa, joille ei ole E-luvun vaatimusta ei tarvitse suorittaa kesäajan huonelämpötilan laskentaa 13
2,7 Lämpöhäviö, kwh/m2 14 Vaatimukset laskentatyökaluille Laskentamenetelmät: Rakennusten, joissa ei ole jäähdytystä tai jäähdytystä on vain yksittäisissä tiloissa, energialaskenta voidaan suorittaa kuukausitason laskentamenetelmällä. Kaikkien muiden rakennusten energialaskenta pitää suorittaa dynaamisella laskentatyökalulla. Kesäajan huonelämpötilan laskenta pitää suorittaa dynaamisella laskentatyökalulla Laskentatyökalut: Kuukausitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää noudattaa rakentamismääräyskokoelman osan D5 tai SFS-ISO 13790 laskentamenetelmää Dynaamisen laskentatyökalun pitää olla validoitu asianmukaisten EN, CIBSE tai ASHRAE standardien tai vastaavien IEA BESTEST testitapausten mukaisesti (lämmitys- ja jäähdytysenergian testitapausten osalta) Lämmöneristyksen paksuuden vaikutus seinän lämpöhäviöön Etelä-Suomessa 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5 10 15 20 25 Eristepaksuus, cm Lisäeristyksen synnyttämät säästöt pienenevät oleellisesti eristyksen paksuuden mukana: Lisäys 10->15 cm säästää 14 kwh/seinä m2 30 Lisäys 25->30 cm säästää vain 2,7 kwh/seinä m2 14
Tavoitteellinen ohjausvaikutus Estetään rakentaminen, joissa rakennuttajien säästämät investointikustannukset on siirretty käyttäjien maksettavaksi suurien energialaskujen muodossa Energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentamaan lämmitystapojen osalta muuntojoustavia rakennuksia vesikiertoisilla järjestelmillä Näin mahdollistetaan lämmitystapojen helppo vaihtaminen tarvittaessa tulevaisuudessa, uusien energiatuottojärjestelmien tai energian hinnan muutosten yhteydessä Kiinteällä sähkölämmityksellä tehtävissä rakennuksissa kokonaisenergiavaatimus varmistaa, että näissäkin rakennuksissa käytetään sähköä erittäin tehokkaasti, mikä luo edellytykset sähkölämmityksen toimivuudelle tulevaisuudessa MITÄ LUVASSA TÄMÄN JÄLKEEN? 15
2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja EPBD recast: Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiataloja Kaikki uudet rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen lähes nollaenergiataloja Jarek Kurnitski 1.7. 201 0 RES - uusiutuvat energialähteet Poistettu lausuntoversion jälkeen. Uusiutuvaa energiaa koskeva vaatimus siirrettiin seuraavaan määräysuudistukseen. 16
Luukku-talo Lähiajan seuraavat askeleet Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset Energiatodistus Energiatodistuksen vaikuttavuutta parannetaan (Valvonta ja rangaistukset mukaan, rekisteröinti) Riippumaton valvontajärjestelmä on toteutettava ja vähintään tilastollisesti merkittävä osuus annetuista energiatodistuksista on vuosittain tarkistettava niiden antamien tietojen osalta. Energiatehokkuustodistukseen on sisällytettävä suosituksia rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuuden parantamiseksi kustannusoptimaalisesti tai kustannustehokkaasti. Energiatehokkuustodistuksessa annettu energiatehokkuusindikaattori tulee mainita kaupallisissa tiedotusvälineissä olevissa ilmoituksissa. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen kannustaminen 17
MITEN MUUTOKSIIN ON REAGOITAVA? Suomalaiset haluavat ekologisempaa ja yksilöllisempää asumista Lemminkäinen on kerännyt suomalaisten toiveita ja ideoita rakentamisen käytäntöjen kehittämiseksi Rakentava idea 2010 -innovaatiokilpailussaan. Avoimeen kilpailuun jätetyissä yleisösarjan ehdotuksissa esiin nousevat erityisesti energiatehokkuuteen, kierrätykseen ja yksilölliseen asumiseen liittyvät asiat. Kilpailun avulla etsitään uusia innovaatioita rakennusalalle. Puhtaan ja lämpimän veden liiallinen käyttö on kirvoittanut lukuisia parannusehdotuksia veden hyötykäyttöön. Kehitysideoissa esitetään muun muassa kahden vesiputkijärjestelmän rakentamista, käsienpesuveden uudelleen käyttöä ja veden lämmittämistä takan, uunin tai saunan lämpöenergian avulla. Rakentamiselta odotetaan energiatehokkuutta, esimerkiksi uusiutuvia energiamuotoja hyödyntämällä. Ideoissa esitetään muun muassa aurinkokennojen hyödyntämistä sähkön tuottamisessa, kylmätilan rakentamista lähelle ulkoseinää ja lämpöpatterien siirtämistä pois tuuletusikkunoiden alta. 18
Osaaminen Lähes kokonaan uusitut laskentaohjeet (D5) Suunnittelulähtöisyys ja EPBD/EN -yhteensopivuus Kuukausitason laskentamenetelmä (EN 13790) edelleen ohjeistettu Kesäaikaisen huonelämpötilan dynaaminen tarkastelu, ei tarvita pientaloille Tiivistettyjen ja entistä suppeampien laskentaohjeiden tarkoitus kannustavaa hyvää suunnittelukäytäntöä kuvaavien laskentaoppaiden käyttämiseen määräysvalmistelun projektien oppaiden lisäksi jatkossa myös alan järjestöjen valmistelemana (esim. SFP-opas) Uusia laskentaoppaita Työkalut Johtopäätökset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin suuntaviivat 2021 asti: 2012 kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille menetelmää ei tarvitse enää muuttaa Valmistautumista nollaenergiarakentamiseen energiatehokkuuden, paikallisten ja keskitettyjen energiaratkaisujen keinoin Rakentamismääräysten tiekartta tarvitaan seuraavan 10 vuoden muutosten ennakointia varten mukana ERA17 toimintaohjelmassa Talotekniikka saamassa sille kuuluvan painoarvon, kun kaikki ratkaisut samalla viivalla voidaan valita hankekohtaisesti kustannustehokkaimmat ratkaisut 2013 jälkeiset dynaamiset sähkötariffit hyvä mahdollisuus automaatiolle Aurinkosähköä ei vielä näkyvissä Suomessa, mutta aivan pakko tulla, koska muuten nollaenergiatalon käsite menettäisi merkityksen Tulevaisuutta parannetut suoritusarvot, väljempi mitoitus, tarpeenmukaisuus, pienemmät tarpeet, passiivisten ratkaisujen hyödyntäminen Kehityksen pullonkauloja suunnitteluosaaminen ja optimoitujen järjestelmäratkaisujen tarjonta 19