2012 energiapaketti pientalorakentamisen kannalta Jarek Kurnitski

Transkriptio

1 2012 energiapaketti pientalorakentamisen kannalta

2 Miksi 2012 energiapaketti? k v e O 2 40 tc M ,9 78,5 71,0 56,7 14, Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa v MtCO 2 ekv % Liikenne 14,7 19 % Teollisuus (ilman rakennuksia) 18,6 24 % Rakenusmateriaalit ja rakentaminen 3,4 4 % RAKENNUKSET (lämmitys ja sähkö) 27,0 34 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym. 14,8 19 % Yhteensä 78,5 100 % Suomen päästöjen kehitys ja tavoitteet Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia rinnakkaisia toimenpiteitä uudis ja korjausrakentamisessa sekä keskitetyssä että hajautetussa energiatuotannossa. Rakennusten osalta (oikea taulukko) suurin vähennyspotentiaali on sähkönkäytön tehostamisessa (erityisesti sähkölämmitys yli 0,6 milj. pientalossa), öljylämmityksestä luopumisessa ja uusiutuvien lisäämisessä kaukolämmössä MtCO 2 ekv Pientalot Kerrostalot Palvelu Tuotanto YHTEENSÄ % SÄHKÖ huoneistosähkö 1,0 1,2 1,5 1,7 5,5 20 % kiinteistösähkö 0,3 0,3 0,4 0,3 1,2 4 % lämmityssähkö 3,5 0,5 1,1 1,2 6,3 23 % KAUKOLÄMPÖ 0,2 2,8 3 2,1 8,1 30 % POLTTOAINEET 0 % öljy 1,9 0,8 1,4 1,8 5,9 22 % puu ja pelletti 0,2 0,2 1 % Yhteensä 7,1 5,6 7,4 7, % % 26 % 21 % 27 % 26 % 100 % Sitra 2009

3 ERA17 kansallinen toimintaohjelma: yksi keskeinen toimenpide seuraavan 10 vuoden rakentamismääräysten tiekartan laatiminen kehityksen ennakoinnin helpottamiseksi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD recast: Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja Kaikki uudet rakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiataloja lex.europa.eu/johtml.do?uri=oj:l:2010:153:som:fi:html lex.europa.eu/johtml.do?uri=oj%3al%3a2010%3a153%3asm%3aen%3ahtml Direktiiviä toimeenpanevien kansallisten säädösten tulee olla annettu ja julkaistu viimeistään Sitra 2009

4 EPBD recast Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusinta Setting of minimum energy performance requirements for major renovation: The threshold of 1000 m 2 is deleted The definition of 'major renovation is by the investment that should be more than 25% of the whole buildings value, excluding the land, e.g. the actuarial value, or more than 25% of the building envelope undergoes structural renovation Setting of requirements in respect of the overall energy performance, the proper installation, and the appropriate dimensioning, adjustment and control of the technical building systems which are installed in existing buildings Setting of minimum energy performance requirements based on calculation of cost optimal levels : The Commission shall establish by 30 June 2011 a comparative methodology framework Member states shall report by 30 June 2012 By 31 Dec 2020, all new buildings are nearly zero energy buildings After 31 Dec 2018, public authorities that occupy and own a new building shall ensure that the building is a nearly zero energy building The role of the recommendations of the energy performance certificate is strengthened and clarified (incl. cost effectiveness) Sitra 2009

5 Lähes nollaenergiarakentamiseen 10 vuodessa Sitra 2009

6 Luukku house: suomalainen plusenergiatalo Solar Decathlon 2010 kilpailussa Madridissa Aalto yliopiston tiimi Kimmo Lylykankaan johdolla Sitra 2009

7 EP value comparison, 2008 data The figure shows maximum allowed delivered energy without household electricity (i.e. delivered energy to heating, hot water and ventilation systems) in each country for fossil fuel or electrical heating In the comparison, the degree day corrected data is used, all values are corrected with 17 C degreedays to Copenhagen Component based regulations causes significant penalties for Finland The data represents the situation in 2008, and is not up to date, due to regulation changes at least in Sweden and Finland Max allowed delivered energy, kwh/(m 2 a) Oil or gas boiler Electrical heating Source: Kurnitski J. Contrasting the principles of EP requirements and calculation methods in EU member states. REHVA journal, December 2008, Denmark Norway Sweden Estonia Germany Finland New reg. from

8 Denmark and Sweden 2010, Finland 2012, others Max allowed delivered energy, kwh/(m 2 a) Oil or gas boiler Electrical heating 0 Denmark Norway Sweden Estonia Germany Finland

9 2012 Energiapaketti if everyone does a little, we ll achieve only a little suurin muutos rakentamismääräysten antamisesta 1976

10 Muutoksen alla olevat määräysosat D3 Rakennusten energiatehokkuus MÄÄRÄYKSET kokoaa kaikki energiatehokkuusvaatimukset yhteen määräysosaan kokonaisenergiavaatimus keskeisessä roolissa D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta OHJEET laskennallinen ohje C3 Rakennusten lämmöneristys yhdistyy D3:een D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto MÄÄRÄYKSET JA OHJEET energiatehokkuusvaatimukset siirtyvät D3:een C4 Lämmöneristys OHJEET lambda/u arvot yhtenäistetään EN standardien kanssa liitosten kylmäsillat lisätty

11 Kokonaisenergiavaatimus E luku Keskeinen ohjaava vaatimus kokonaisenergiavaatimus = vaatimus lopputuloksen energiatehokkuudelle Esitetään E lukuna kwh/(m 2 a), jossa järjestelmät ja energiamuodot mukana Keinot energiatehokkuuden saavuttamiseksi vapaat Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma vertailuarvoilla, ei muutoksia) toimi perälauta arvona, ei ole yleensä ohjaava, myös kompensaatiorajoitukset poistuneet

12 Määräysten mukaisuuden osoittaminen rakennuslupa haettaessa Energiaselvitys: energiankulutus/energialaskelma arvio kesäaikaisesta huonelämpötilasta lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma Excel pohjalla) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho lämmitysteho energiatodistus Energiaselvitys: energialuku/energialaskelma kesäaikaisen huonelämpötilan laskelma, pientaloissa ei tarvita, jos D ehdot täytetään lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskelma Excel pohjalla) lämmitysteho uusiutuvien osuus energiatodistus 2012 tarvitaan edelleen energialaskelma, joka voidaan ei jäähdytetyissä rakennuksissa tehdä D5:n avulla, pientaloissa helpotuksena kesäaikaisen huonelämpötilan laskelman poistuminen, jos ko. ehdot täytetään

13 D3/D5 muutokset viitteellisesti Kokonaisenergiavaatimus kwh/m 2 = energiamuotojen kertoimilla painotettu netto ostoenergia Järjestelmät ja tuotto mukana Kylmäsillat mukana Ei muutoksia: Standardoitu käyttö Sisäilmasto Sisäiset kuormat Käyttöajat Laskentasäännöt Vaatimukset laskentatyökaluille Vaatimukset uusiutuvien energioiden käytölle Vaatimukset kesäaikaiselle huonelämpötilalle Rakennusvaipan ilmanpitävyyden vaatimus Vaatimukset mittaroinnille Tasauslaskenta Johtuminen IV lämmöntalteenotto Vuotoilmanvaihto U arvot ja LTO Vertailuarvot Sallitut max. arvot LTO poistoilmasta 45%

14 Kokonaisenergiatarkastelun aiheuttama rakenteellinen muutos Mahdollistavat määräykset Avoin laskentamenetelmä kv. uutuusarvoakin! Läpinäkyvyyden varmistaminen: Pakolliset laskennan lähtötiedot rakennustyypin standardikäytön määrittelemänä (sisäilmasto, lämpökuormat, käyttöajat, ym. D3) Laskentasäännöt siitä, mitkä asiat otetaan laskennassa huomioon (läpinäkyvyys, yksinkertaistukset, ei ylimonimutkaisteta, D3) Markkina ja kehityshenkisyys: Vaatimukset laskentatyökaluille (D3) Ei ole virallista, uusia innovatiivisia ratkaisuja rajoittava menetelmää (kaupalliset laskentatyökalut)

15 Riittäkö osaaminen? Lähes kokonaan uusitut laskentaohjeet (D5) Suunnittelulähtöisyys ja EPBD/EN yhteensopivuus Kuukausitason laskentamenetelmä (EN 13790) edelleen ohjeistettu Kesäaikaisen huonelämpötilan dynaaminen tarkastelu, pientaloille ehdot, jolloin ei tarvitse laskea Tiivistettyjen ja entistä suppeampien laskentaohjeiden tarkoitus kannustavaa hyvää suunnittelukäytäntöä kuvaavien laskentaoppaiden käyttämiseen määräysvalmistelun projektien oppaiden lisäksi jatkossa myös alan järjestöjen valmistelemana (esim. SFP opas) Uusia laskentaoppaita

16 2012 määräysvalmistelussa käynnistettyjä kehityshankkeita Ympäristöministeriön ja Sitran Energiaohjelman rahoittamana 1. Energiamuodon huomioon ottaminen määräyksissä: päästö ja primäärienergiakertoimien taustaselvitys 2. Laskennassa käytettävien säätietojen tarkistaminen: uuden energialaskennan testivuoden kehittäminen 3. Kylmäsiltojen huomioon ottaminen määräyksissä taulukkoarvoilla + yksityiskohtaisempi laskentaopas 4. Lämmitys ja LKV järjestelmien hyötysuhteiden taulukkoarvojen päivitys + yksityiskohtaisempi laskentaopas 5. Aurinkolämmön ja sähkön laskentaohjeet + laskentaopas 6. Lämpöpumppujen laskentaohjeet + laskentaopas 7. Jäähdytysjärjestelmien laskentaohjeet + laskentaopas 8. Määräysvalmistelun projektisihteeri E lukujen vaatimustasojen arviointiprojekti

17 Energiatehokkuuden määritelmät kokonaisenergiatarkastelua varten Auringon säteily ikkunoiden läpi RAKENNUKSEN ENERGIANTARVE Lämmitys Jäähdytys Ilmanvaihto Käyttövesi Valaistus Laitteet Lämpöhäviöt Netto ostoenergian kulutuksen taseraja Ostoenergian kulutuksen taseraja NETTOTARPEET lämmitysenergia jäähdytysenergia sähkö Uusiutuva omavaraisenergia TEKNISET JÄRJESTELMÄT Järjestelmähäviöt ja muunnokset OSTOENERGIA sähkö kaukolämpö kaukojäähdytys polttoaine MUUALLE VIETY ENERGIA sähkö lämmitysenergia jäähdytysenergia Netto ostoenergia (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, polttoaineet) Nettotarve (huonelämpötilan ylläpito) Kulutus (järjestelmät) Kiinteistökohtainen tuotanto Ostoenergia (järjestelmien kulutus katetaan ostoenergialla) Muualle viety energia Netto ostoenergia Energiamuotojen kertoimet Energialuku 10 kwh nettotarve Lattialämmitys 85%: 11,8 kwh kulutus Lämpöpumppu 3,5: 3,4 kwh ostoen. Energiamuodon kerroin 2,0 Energialuku 6,8 kwh

18

19 Kesäajan huonelämpötilan hallinta Kesäajan huonelämpötilaa rajoitetaan: niin, että jäähdytysrajan arvoa (asunnot 27 C, muut 25 C) ei saa ylittää asuinrakennuksissa enemmän kuin 150 astetuntia ja muissa rakennuksissa enemmän kuin 100 astetuntia 1. kesäkuuta ja 31. elokuuta välisenä aikana energialaskennan testivuodella laskettuna vaatimuksenmukaisuus osoitetaan eri tilatyyppien lämpötilasimuloinnilla pientaloissa lämpötilatarkastelua ei tarvita, jos D ehdot täytetään lisäksi loma asunnoissa ja rakennuksissa, joille ei ole E luvun vaatimusta ei tarvitse suorittaa kesäajan huonelämpötilan laskentaa

20 Pientalot Pientaloille oma käytäntö Kesäajan huonelämpötilan laskenta tarvittaessa Energiatehokkuuden vaatimus pinta alan funktiona Pientaloissa huonelämpötilan tarkastelua ei tarvita, mikäli seuraavat ehdot on täytetty samanaikaisesti: 1. länsi ja eteläjulkisivujen yli 1 m 2 kokoisissa ikkunoissa g<0,4 tai ikkunan suojana käytetään muita vastaavia auringonsuojausratkaisuja; 2. olo ja makuuhuoneiden länsi ja eteläseinien ikkunoiden lasiosan pinta ala on enintään 30 % koko rakennuksen ulkoseinien pinta alasta; 3. olo ja makuuhuoneissa tuuletusikkunoiden pinta ala on vähintään 5 % niiden tilojen huone alasta.

21 Vaatimukset laskentatyökaluille Laskentamenetelmät: Rakennusten, joissa ei ole jäähdytystä tai jäähdytystä on vain yksittäisissä tiloissa, energialaskenta voidaan suorittaa kuukausitason laskentamenetelmillä. Kaikkien muiden rakennusten energialaskenta pitää suorittaa tuntitason laskentamenetelmillä. Kesäajan huonelämpötilan laskenta pitää suorittaa tuntitason laskentamenetelmällä. Laskentatyökalut: Kuukausitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää noudattaa rakentamismääräyskokoelman osan D5 tai SFS ISO laskentamenetelmää Tuntitason laskentamenetelmää käyttävän laskentatyökalun pitää olla validoitu asianmukaisten EN, CIBSE tai ASHRAE standardien tai vastaavien kansallisten standardien tai IEA BESTEST testitapausten mukaisesti, lämmitys ja jäähdytysenergian testitapausten osalta: Tuntitason laskentatyökalu täyttää kelpoisuusvaatimuksen mikäli se on läpäissyt jonkin edellä mainitun testitapaukset ja laskentatyökalun levittäjällä on esittää siitä raportti

22 D3 kokonaisenergiankulutuksen vaatimus Uudisrakennuksen E luku ei saa ylittää seuraavia arvoja: Luokka 1 Erillinen pientalo, rivi ja ketjutalo Passiivitalo 120 kwh/(m 2 a) << minimivaatimus 160! 182 0, 15 A netto kwh/(m 2 a) kun A netto <150 m 2 ja170 0, 07 A kun A netto =150 m 2 netto Hirsitalo 202 0, 15 A kwh/(m 2 a) netto kun A netto <150 m 2 ja 190 0, 07 A kun A netto =150 m 2 netto Alle 100 m 2 loma asunto ei E luku vaatimusta; Luokka 2 Asuinkerrostalo 140 kwh/(m 2 a); Luokka 3 Toimistorakennus 190 kwh/(m 2 a); Luokka 4 Liikerakennus 270 kwh/(m 2 a); Luokka 5 Majoitusliikerakennus 280 kwh/(m 2 a); Luokka 6 Opetusrakennus ja päiväkoti 190 kwh/(m 2 a); Luokka 7 Liikuntahalli (pois lukien uima ja jäähalli 180 kwh/(m 2 a); Luokka 8 Sairaala 500 kwh/(m 2 a); Luokka 9 Muut rakennukset ja tilapäiset rakennukset ei E luku vaatimusta.

23 Energiamuotojen kertoimet Rakentamisen ohjauksen kertoimet Teoriassa useita eri tapoja määrittää kertoimet (primäärienergia, päästöt, hinta, kapasiteetti, suomalainen/eurooppalainen markkina, skenaariot ) Ottavat huomioon erityisesti primäärienergian (EPBD), mutta myös päästöt ja kapasiteettipulan sekä korreloivat energian hinnan kanssa Energiajärjestelmän edistyksellisyys ja tulevat investoinnit päästöleikkauksiin otettu huomioon sähkön ja kaukolämmön kertoimissa Sähkö 2,0 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Uusiutuvat polttoaineet 0,5

24 Tavoitteellinen ohjausvaikutus Lausuntokierroksella olevat energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentamaan lämmitystapojen osalta muuntojoustavia rakennuksia vesikiertoisilla järjestelmillä Näin mahdollistetaan lämmitystapojen helppo vaihtaminen tarvittaessa tulevaisuudessa, uusien energiatuottojärjestelmien tai energian hinnan muutosten yhteydessä Kiinteällä sähkölämmityksellä tehtävissä rakennuksissa kokonaisenergiavaatimus varmistaa, että näissäkin rakennuksissa käytetään sähköä erittäin tehokkaasti, mikä luo edellytykset sähkölämmityksen toimivuudelle tulevaisuudessa

25 D3 rakennusten standardikäytön määritelmä Rakennustyyppi Käyttöaika Käyttö Valaistus Laitteet Ihmiset a Henkilötiheys kellonaika h/24h d/7d aste, W/m 2 W/m 2 W/m 2 m 2 /hlö Erillinen pientalo sekä rivi ja ketjutalo 00:00 24: ,6 8 b Asuinkerrostalo 00:00 24: ,6 11 b Toimistorakennus 07:30 18: ,65 12 c Liikerakennus 08:00 21: c Majoitusliikerakennus 00:00 24: ,3 14 c Opetusrakennus ja päiväkoti 08:00 16: ,6 18 c Liikuntahalli 08:00 22: ,5 12 c Sairaala 00:00 24: ,6 9 c a ei sisällä latenttia lämpöä, kokonaislämmönluovutus saadaan jakamalla kertoimella 0,6 b asuinrakennusten valaistuksen käyttöaste on 0,1 c ohjearvo uudisrakennuksille ellei tarkempaa tietoa ole käytettävissä. c pienempää valaistuksen tehoa voi käyttää, mikäli valaistustaso säilyy ja siitä esitetään erillisselvitys. Rakennustyyppi LKV:n ominaiskulutus Lämmitysenergia l/(m 2 a) kwh/(m 2 a) Erillinen pientalo sekä rivi ja ketjutalot ,0 Asuinkerrostalo ,0 Asuinkerrostalo, huoneistokohtainen veden mittaus ,0 Toimistorakennus 103 6,0 Liikerakennus 68 4,0 Majoitusliikerakennus ,0 Opetusrakennus ja päiväkoti ,0 Liikuntahalli ,0 Sairaala ,0

26 2012 vaatimustason kiristäminen Energiatehokkuusvaatimusten 20 %:n kiristyksen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että nykyisiä rakennuksen vaipan ja ilmanpitävyyden vertailuarvojen vaatimuksia ei tarvitse muuttaa. Kokonaisenergiatarkastelu mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun, jolla energiatehokuutta voidaan parantaa muilla keinoilla. Sellaisia muita keinoja ovat muun muassa: rakennuksen massoittelu ja aukotus tarpeenmukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttäminen uusiutuvan omavaraisenergian hyödyntäminen energiamuotojen valinta kylmäsiltojen minimointi passiiviset auringonsuojausratkaisut ja muut luonnonilmiöitä hyödyntävät ratkaisut suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimointi Sitra 2009

27 RIL Matalaenergiarakentaminen, esim. s Suora sähkölämmitys Ostoenergia, kwh/(m 2 a) Maalämpöpumppu lattialämmityksellä Normaalitalo 2000 luku Normaalitalo n50=0.6, LTO=80% 2012 vaatimustenmukaisuus (E luku n. 2,0*80=160) Noin puolet 2000 luvulla rakennetuista taloista täyttävät 2012 vaatimukset helposti Sähkölämmitteisessä passiivitalossa tarvitaan jatkossa aurinkokeräin Normitalo 2010 Matalaenergiatalo 40 Passiivitalo 25, IV lämmitys Passiivitalo 25

28 2012 energiatehokkuuskonseptit pientaloissa Yleisesti kaksi konseptia: Lämpöpumppukonsepti 2010 ratkaisuilla Passiivitalokonsepti, jossa voi olla sähkölämmitys, jolloin uusiutuvien osuus aurinkokeräimellä (LKV) RIL Matalaenergiarakentaminen, esimerkki: Lisäinvestointi suhteessa edullisimpaan ja maksuaika 3 %:n korolla Normaalitalo Normitalo 2010 Matalaenergiatalo 40 Passiivitalo 25 Sähkö Maalämpö Maalämpö Sähkö Maalämpö Sähkö Maalämpö Sähköinen Sähkö Maalämpö Sähk.IV lämm. lämmitys n 50 =0.6, LTO=0.8 lämmitys lämmitys IV lämmitys lämmitys +aurinkokeräin Lisäinvestointi, Kustannuslisä, % Ostoenergia ja takaisinmaksuaika sähkön hinnalla eur/kwh Ostoenergia, /a Maksuaika, a yli Ostoenergia ja takaisinmaksuaika sähkön hinnalla 0.15 eur/kwh Ostoenergia, /a Maksuaika, a Ostoenergia ja takaisinmaksuaika sähkön hinnalla 0.20 eur/kwh Ostoenergia, /a Maksuaika, a sähkölämmitystalon verrattuna: 1,3% kustannuslisä halvin, joka täyttää 2012 vaatimukset Passiivitalon takaisinmaksuaika on sama lämpöpumpulla tai ilman

29 Johtopäätökset 2012 kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla nostaa rakennusten energiankäytön suunnittelun uudelle laadulliselle tasolle Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin suuntaviivat 2021 asti: Kokonaisenergiatarkastelu toimiva pohja kaikille tuleville muutoksille menetelmää ei tarvitse enää muuttaa Valmistautumista nollaenergiarakentamiseen energiatehokkuuden, paikallisten ja keskitettyjen energiaratkaisujen keinoin Rakentamismääräysten tiekartta tarvitaan seuraavan 10 vuoden muutosten ennakointia varten mukana ERA17 toimintaohjelmassa Rakentamisessa kokonaisenergiatarkastelu tarkoittaa vapaata kilpailua läpinäkyvillä pelisäännöillä: Kaikki ratkaisut samalla viivalla voidaan valita hankekohtaisesti kustannustehokkaimmat ratkaisut 2012 samanaikainen energiatehokkuuden parantaminen ja rakentamiskustannusten aleneminen voi olla mahdollistaa 2012 vaatimustaso helppo tietoiselle rakentajalle käytä vähintään passiivitalon tasoa < 120 kwh/(m 2 a), tai jopa 100 kwh/(m 2 a)